liitimen hinausnaru autogyron potkuriin hyvinkäällä

[Aarno Isomäki 11]

tietää kertoa www.varjoliito.net  (vaaratilanteet)

[Tatu Koiranen 1 894]

tietää kertoa www.varjoliito.net  (vaaratilanteet)

 

Suora osoite: http://www.varjoliito.net/varapalsta/index.php?topic=9705.0

[Samuli Pänttäjä 1]

"Hinauksessa oli illan aikaisemmat jo ilmoitettu hinauksen lopussa, että naru on ilmassa, tai naru maassa.

Tämähän ei ole varsinaisesti hinaustoimintaohjeessa, MUTTA suositeltavaa olisi Hyvinkäällä toimittaessa AINA ilmoittaa hinauksen loputtua, että "Varjoliitohinaus, hinausnaru maassa ja kiitotie hinauksen osalta vapaa" (tmv. kohtuullisen ymmärrettävä "epä"määrämuotoinen viesti). Meikäläinen käyttää ilmoituksissaan myös ensin termiä, että varjoliitohinaus, naru irti ja ilmassa. Ja sen jälkeen vasta naru maassa ja kiitotie vapaa."

 

[Guest Sakari Pyörre]

Hinausnaru pystyssä on tosi vaarallinen. On saattanut muutamalta väkisinlentäjältä unohtua, miten vaarallinen.

 

Olin purjekoneella hieman Kiikalan eteläpuolella, radio Kiikalan jaksolla, lauantaina 30.4 kuluvaa vuotta.

Joku moottorikone ilmoitti 10 mailia Kiikalasta, tulossa Turun suunnasta, aikoo ylittää kentän 2500ft (ilmeisesti QNH, eli noin 500m maasta).

Pari minuuttia sen jälkeen kuului heikosti ja epäselvästi "varjoliito hinaus Kiikalan 36". Moottorikone ei vastannut.

Hetken päästä moottorikone ilmoitti kaksi mailia Kiikalasta, ylittää kentän. Varjoliito maa ei vastannut.

 

Minulla meni jännitys yli ja sanoin radioon "moottorikone Kiikalassa, huomioi pystyssä oleva hinauslanka!". "Joo huomioidaan" kuului vastaus. Mitä sitten tapahtui, en tiedä, minusta jo radiokeskustelu oli kyllin jännää.

 

Taas esimerkki siitä, miten kaksi radion käyttäjää kuvittelee kaiken olevan kunnossa, mutta eivät oikeasti kuuntele toisiaan - vähän niin kuin kulahtanut avioliitto.

[Juha Kallioinen 2]

Pari minuuttia sen jälkeen kuului heikosti ja epäselvästi "varjoliito hinaus Kiikalan 36". Moottorikone ei vastannut.

Hetken päästä moottorikone ilmoitti kaksi mailia Kiikalasta, ylittää kentän. Varjoliito maa ei vastannut.

 

Minusta olisi kiva, jos hinaus-maa kertoisi ilmoituksessaan aina mikä on maksimikorkeus, jolle lanka voi nousta. Tämä on hinaajalla varmaan tiedossa. Usein tuo lankahinaus on tälläiselle moottoripellelle ja väärinlentäjälle täysin outoa toimintaa, joten lisäinfo ei olisi pahitteeksi.

 

Olenkin tavannut sitä korkeutta kysellä, jos kuulen noita ilmoituksia radiossa. Viimeksi kyselin sitä juuri Hyvinkäältä sunnuntai-iltana, lentäessäni kentän ohitse.

 

t. Juha

[Juha Haapajärvi 0]

Minusta olisi kiva, jos hinaus-maa kertoisi ilmoituksessaan aina mikä on maksimikorkeus, jolle lanka voi nousta. Tämä on hinaajalla varmaan tiedossa. Usein tuo lankahinaus on tälläiselle moottoripellelle ja väärinlentäjälle täysin outoa toimintaa, joten lisäinfo ei olisi pahitteeksi.

Jos on Varjon hinausta tai vaikka vintturitoimintaa järkevintä pystellä pikkasen sivussa. Se ei moottorikoneelle ole montaa kymmentä sekunttia. Varjo- ja vinttulangan korkeutta ei voi ku arvata, eli Varjo- / vintturimaan vastaus korkeus kysymykseen olis kuitenkin joku pyöreä 1000m

 

-J

[Juha Kallioinen 2]

Jos on Varjon hinausta tai vaikka vintturitoimintaa järkevintä pystellä pikkasen sivussa. Se ei moottorikoneelle ole montaa kymmentä sekunttia. Varjo- ja vinttulangan korkeutta ei voi ku arvata, eli Varjo- / vintturimaan vastaus korkeus kysymykseen olis kuitenkin joku pyöreä 1000m

 

No tuo on ihan totta, mutta vaikka pysyykin vähän sivussa niin ei se haittaisi yhtään saada jonkinlaista arvausta siitä kuinka korkealle lentolaite tulee nousemaan ennen irroitusta. Esim. "max 1000 metriä" kertoo paljon enemmän kuin ei mitään. Hyvinkäältä sain muistaakseni tiedon "noin 2000 jalkaa".

 

t. Juha

[Jaakko Kuusisto 3]

Ajoihan Stanleyn Oppa-vainaa aikoinaan Rallyellään lankaan Hyvinkäällä. Putosivat Konekorhosen hallin viereen, ukot säilyivät vahingoittumattomina

[Guest Sakari Pyörre]

Minusta olisi kiva, jos hinaus-maa kertoisi ilmoituksessaan aina mikä on maksimikorkeus, jolle lanka voi nousta. Tämä on hinaajalla varmaan tiedossa...

 

Ei se ole hinaajalla tiedossa. Sattuma vaikuttaa saavutettavaan korkeuteen. Hinattu kyllä tietää irroituksen jälkeen.

 

Kiikalassa operoijat eivät kuulleet toisiaan. Kysele siinä sitten.

 

Alle 1000 metriä on kyllä aika pitävä raja, paitsi Kiteellä joskus. Niin että jos 1000 metrissä (QFE) menee kentän yli, on turvassa langoilta.

[Ari Simonen 41]

 

Alle 1000 metriä on kyllä aika pitävä raja, paitsi Kiteellä joskus. Niin että jos 1000 metrissä (QFE) menee kentän yli, on turvassa langoilta.

Jees, meillä Kiteellä on pursikone vedetty 1020 metriin. Irroituskorkeudet vaihtelevat aika paljon riippuen mikä kiitotie on käytössä, millainen tuuli, kone,lentäjä yhdistelmä on kyseessä. Suurimmat korkeudet saadaan pohjoistuulien aikaan jolloin vinttauslankaa saadaan käyttöön 2000m jolloin ne irroituskorkeudet voivat olla yli kilometrinkin.

[Aarno Isomäki 11]

Alle 1000 metriä on kyllä aika pitävä raja, paitsi Kiteellä joskus. Niin että jos 1000 metrissä (QFE) menee kentän yli, on turvassa langoilta.

 

liitimiä on oillut hinauksessa koitereen yllä yli 2km korkeudessa, lappajärvellä ja ähtärin perännejärvelläkin on saatu yli 1400 m:n hinauksia...

[Erkki Pulkkinen 0]

Pari vuotta sitten Hyvinkäällä yritin radiolla kysellä että voiko narun yli rullata koneella, mutta eihän nuo hinuroijat uskaltaneet radioon puhua. Toivomuksena olis että kentillä osattais ja käytettäis radioa ihan oikeasti oikeaan asiaan eikä vain höpöttämiseen.

[Sauli Vuori 21]

No nyt on sillä tavalla että: HYIK:n purjekonevintturissa on dyneema (vai mitä se oli). Sen yli jos ajat taikka rullaat, tulee varmasti satikutia  8) Se on pyhää elämänlankaa se. Siihen ei auta kajota ollenkaan. Mutta liidinveikot käyttää ihan normaalia vihreetä nylonköysi-tyyppistä ratkaisua, joka ei ota itseensä, vaikka siitä yli rullaakin.

 

Liidinveijareiden radion käytöstä Hyvinkäällä antaisin kouluarvosanan 9. Lähetinteho voisi olla korkeampi. Lähestyvän ilma-aluksen voi olla vaikea saada selvää sanomasta.

[Ari Simonen 41]

No nyt on sillä tavalla että: HYIK:n purjekonevintturissa on dyneema (vai mitä se oli). Sen yli jos ajat taikka rullaat, tulee varmasti satikutia  8) Se on pyhää elämänlankaa se. Siihen ei auta kajota ollenkaan.

Meillä Kiteellä on jo vuosikausia ollut dyneemaa käytössä ja meillä on lähdetty siitä että yli saa rullata. Dyneema ei ota siitä itseensä koska on vahvenpaa kuin tavan naru. Ennen narun ylitystä potkurikoneella kannatta ottaa vähän vauhtia ja vetää ennen ylitystä moottori tyhjäkäynnille niin naru ei pääse nousemaan potkuriin.

Näin toimien meillä ei ole vahinkoja sattunut ja toiminta on sujuvaa ja joustavaa niin pursi-kuin moottorimiehillekkin.

[Håkan Sandberg 5]

No nyt on sillä tavalla että: HYIK:n purjekonevintturissa on dyneema (vai mitä se oli). Sen yli jos ajat taikka rullaat, tulee varmasti satikutia  8) Se on pyhää elämänlankaa se. Siihen ei auta kajota ollenkaan. Mutta liidinveikot käyttää ihan normaalia vihreetä nylonköysi-tyyppistä ratkaisua, joka ei ota itseensä, vaikka siitä yli rullaakin.

 

Liidinveijareiden radion käytöstä Hyvinkäällä antaisin kouluarvosanan 9. Lähetinteho voisi olla korkeampi. Lähestyvän ilma-aluksen voi olla vaikea saada selvää sanomasta.

Juuri näin

Olemme todenneet, että autolla tai koneella dyneemalangan yliajo katkaisee langan yliajokohdasta. Nyt vaihdoimme langan vahvempaan ja se ilmeisesti kestää myös paremmin yliajot.

Liitäjien radioliikenne tosiaan on kiitettävää, mutta heikon kuuluvuuden takia olen monasti joutunut pyytämään vahvistuksen: hinauslanka maassa.

HS

[Erkki Pulkkinen 0]

Juuri näin

Liitäjien radioliikenne tosiaan on kiitettävää, mutta heikon kuuluvuuden takia olen monasti joutunut pyytämään vahvistuksen: hinauslanka maassa.

HS

 

Käyttääkö liitäjät ilmailuradioa vai jotain lälläriä, koska olin odotuspaikalla ja käyttelin konetta kuumana kesäpäivänä siinä lähes 15 minuuttia eikä mitään vastausta usean kutsun jälkeen, niinpä ajoin loppujen lopuksi langan yli juuri Arin kuvaamalla tavalla.

[Aarno Isomäki 11]

Käyttääkö liitäjät ilmailuradioa vai jotain lälläriä

 

en tiedä tarkoin kunkin porukan menetelmiä, mutta aika usein on käytössä kaksi eri radiota.

ilmailuradio informaatioon muiden ilmailijoiden kesken ja pmr-radio keskinäiseen yhteydenpitoon.

 

jo kilometrin matka maasta-maahan on käsikapulailmailuradiolla joskus onnenkauppaa, siksi varmatoimiset pmr-radiot ovat parempia esim oppilas-opettaja viestintään.

[Håkan Sandberg 5]

Käyttääkö liitäjät ilmailuradioa vai jotain lälläriä, koska olin odotuspaikalla ja käyttelin konetta kuumana kesäpäivänä siinä lähes 15 minuuttia eikä mitään vastausta usean kutsun jälkeen, niinpä ajoin loppujen lopuksi langan yli juuri Arin kuvaamalla tavalla.

Ote pysyväismääräyksistä:

5. RADIOT JA RADIOLIIKENNE

 

5.1. Hyvinkään lentopaikan radiotaajuus on 122,500 MHz. Turvallisuussyistä edellytetään kaikissa Hyvinkäällä vakituisesti toimivissa koneissa/liitimissä olevan ilmailuradio ja em. taajuus. Lisäksi purjelento/liidintoiminnan ollessa käynnissä starttipaikalla ja hinausautossa/vintturissa tulee olla myös ilmailuradio.

 

[Erkki Pulkkinen 0]

Ote pysyväismääräyksistä:

5. RADIOT JA RADIOLIIKENNE

 

5.1. Hyvinkään lentopaikan radiotaajuus on 122,500 MHz. Turvallisuussyistä edellytetään kaikissa Hyvinkäällä vakituisesti toimivissa koneissa/liitimissä olevan ilmailuradio ja em. taajuus. Lisäksi purjelento/liidintoiminnan ollessa käynnissä starttipaikalla ja hinausautossa/vintturissa tulee olla myös ilmailuradio.

 

 

Juuri tähän pohjautuen kyselinkin asiasta, tuossa määräyksessä ei kuitenkaan lue pitääkö kutsuihin vastata.

[Håkan Sandberg 5]

Juuri tähän pohjautuen kyselinkin asiasta, tuossa määräyksessä ei kuitenkaan lue pitääkö kutsuihin vastata.

Hm

Yleensä he ovat aika hiljaista väkeä, paitsi liikenneilmoitukset ovat täsmällisiä.

Paras tapa herättää heidän huomio ja radioliikenne vilkkaaksi, on suorittaa koneen koekäyttö persus liitimiin päin

HS

[Juha Huvilinna 0]

Hyvinkään ilmailukerho järjestää 30.5. klo 18.00 klubirakennuksella turvafoorumi-illan. Keskustelutilaisuudessa esitellään kentällä toimivien tahojen toimintaa sekä pohditaan yhteisesti mahdollisia ongelmia ja miten niitä voidaan välttää, jotta ilmailu olisi kaikille turvallista ja toiminta jouhevaa.