Mersu-onnettomuus (MT-460) 27. 9. 1951

[Jukka Juutinen 43]

Onko joku foorumilaisista vertaillut ko. onnettomuuden virallista tutkimusraporttia ja Jaakko Hyvösen kuvausta Kohtalokkaat lennot -kirjassa? Olen kuullut eräältä taholta, että Hyvönen olisi spekuloinut reippaasti puhuessaan "epävarmasti toimivasta generaattorin automaattikytkimestä".

[Jukka Nisula 2 265]

Onko joku foorumilaisista vertaillut ko. onnettomuuden virallista tutkimusraporttia ja Jaakko Hyvösen kuvausta Kohtalokkaat lennot -kirjassa? Olen kuullut eräältä taholta, että Hyvönen olisi spekuloinut reippaasti puhuessaan "epävarmasti toimivasta generaattorin automaattikytkimestä".

 

En ole onnettomuusraporttia lukenut, mutta samasta tapauksesta kertoo Reino Suhonen Hannu Valtosen kirjassa "Messerchmitt bf 109 ja Saksan sotatalous" (Gummerus 1999).

 

Suhonen kertoo seuraavasti muistellessaan:

"Lienee paikallaan kertoa myös tapaus vänrikki Kallio: Olimme Kajaanissa Paltamon kentällä. Vuotta en muista, mutta se oli vielä nurmikenttä ja olimme vastaavissa tehtävissä kuin Vaasan kentällä. Maali oli Oulujärven länsipäässä. Olin menossa suorittamaan ammuntaani, kun Manamansalon yläpuolella kohtasimme Kallion kanssa. Hän oli suorittanut oman tehtävänsä. Hetken kuluttua kuulin hänen keskustelunsa lennonjohtajan kanssa: hän pyysi laskulupaa. Koneen potkurin säätö ei jotenkin pelannut ja lennonjohtaja neuvoi, että käytä käsisäätöä. En tiedä mistä johtui, mutta hän yritti laskeutua. Koska lasku näytti menevän pitkäksi, hän käytti voimakkaasti jarruja. Seurauksena oli, että kone meni nokan kautta selälleen ja auran tavoin veti maata sisään ja pilotilta niskat poikki. (MT-460, 27.9.1951, lasku liian suurilla kulmilla, HV). Minua aikoinaan harmitti, että nuoret pojat menettivät henkensä vain sen takia, että olimme köyhiä eikä ollut varaa hankkia välityyppiä Pyryn ja Messerschmittiin välille".

 

Tuossa käy ilmi vain se seikka, että potkurin automaattisäätö ei toiminut, ja potkuri jäi suurille kulmille.

 

edit: Jaakko Hyvösen kirjassa "Kohtalokkaat lennot 1945-1988" hän kertoo seuraavasti: "Tutkimuksissa todettiin onnettomuuden saaneen alkunsa epävarmasti toimivasta generaattorin automaattikytkimestä. Kallion valmistautuessa ampumaan, hän painoi aseiden yhteisen pääkytkimen päälle, jolloin niiden liikkuvat osat alkoivat vetäytyä taaksepäin, mutta vain tykin lukko oli ehtinyt tulla taka-asentoonsa, kun kasvanut verkkokuormitus laukaisi generaattorin löystyneen automaattikytkimen. Tästä johtui, että akku heikkeni nopeasti kuudessa ampumayrityksessä, potkurin säädön ja radion vielä lisätessä virran kulutusta. Kahdessa laskeutumisyrityksessä akun teho ei enää riittänytkään käyttämään potkurin säätömoottoria, jolloin lavat jäivät suurille kulmille, eikä koneen nopeus sen seurauksena pienentynyt normaalilla tavalla loppulähestymisen aikana. Lisäksi Kallio valmistautui laskuun aivan liian hätäisesti, aloitti loppulähestymisen tarpeettoman läheltä kenttää ja kelasi laskusiivekkeeet alas vain 25 astetta (normaaliasento laskussa 40 astetta). Lasku meni pitkäksi, eikä lennonjohtaja voinut sitä estää, koska valopistoolin panos ei ollut syttynyt. Liian voimakkaasta jarrutuksesta johtuen kone lensi noin kymmenen metrin päässä kiitotien loppupäästä selälleen ja upposi kuomun syvyydeltä kenttään, jolloin Kallio sai välittömästi surmansa."

 

Jukka

 

[Jukka Juutinen 43]

Joo, noin toteaa Hyvönen. Mutta asiasta muutaman tahon kanssa keskusteltuani näyttää siltä, että Hyvösen teoriassa on aukkoja. Jos virta olisi ollut noin vähissä, olisi säiliöpumpunkin toiminta vaarantunut. Mikäli tuo aseseloutus pitää paikkansa, olisi huolellinen lentäjä havainnoinut mistä se johtuu ja siirtynyt heti käyttämään käsisäätöä (kuluttaa vähemmän virtaa) sekä sammuttanut kaikki ylimääräiset virtaa kuluttavat kojeet. Ja mikäli potkuri ei olisi laskussa säätynyt lainkaan, olisi pitänyt sammuttaa moottori ja laskeutua liitokoneena.

[Jukka Nisula 2 265]

Ehkäpä jostakin putkahtaa esiin tutkintaselostus vielä. Laitoin nuo lainaukset tänne sen vuoksi, että varmaankaan kaikki foorumilaiset eivät ole noita edes lukeneet. Mielenkiintoisia spekulaatioita tuossa edellisessä. Varmaa on, että MT-koneet olivat vanhoja ja loppuunajettuja, tuossa vaiheessa useista eri koneiden osista koottuja, samalla lailla on spekuloitu luutnantti Waheen MT-491 onnettomuutta startissa Vaasan kentällä seuraavana kesänä. Mielestäni myös Suhosen muistelmien lainauksen viimeisessä lauseessa on vinha perä.

 

Jukka