Merkillisiä koneita ja niiden tekijöitä

[Markku Kanninen 447]

Huimin virirtelmä aiheesta lienee Convair NB-36H:

http://www.liveleak.com/view?i=0a4_1243538010

Markku

[Orvo Välilä 3]

Huimin virirtelmä aiheesta lienee Convair NB-36H:

http://www.liveleak.com/view?i=0a4_1243538010

Markku

 

Tästä on helppo olla yhtä mieltä  8)

 

Kuulemma ohjaamossa vallitsi varsin purjekonemainen tunnelma kun paksujen lasien ja lyijysuojien läpi ei kuulemma moottorien ääni kuulunut ollenkaan.....

[Timo Partanen 208]

Lasien paksuus 12 tuumaa - mietityttää vain, että jos koneella olisi joutunut tekemään pakkolaskun, niin lasien paksuudella ei olisi ollut hirveästi merkitystä jos reaktori olisi päättänyt siirtyä eteenpäin. Toisaalta miehistön todellinen turvallisuus ei varmaan ollut se ensimmäinen huolenaihe...

 

Ylipäänsä ydinreaktorin käyttö lentokoneen voimanlähteenä ei varmaan ole se teho - painosuhteen kannalta edullisin ratkaisu. Tässä kuitenkin ilmeisesti tavoiteltiin pitkää rangea..

 

Timo

[Orvo Välilä 3]

Lasien paksuus 12 tuumaa - mietityttää vain, että jos koneella olisi joutunut tekemään pakkolaskun, niin lasien paksuudella ei olisi ollut hirveästi merkitystä jos reaktori olisi päättänyt siirtyä eteenpäin. Toisaalta miehistön todellinen turvallisuus ei varmaan ollut se ensimmäinen huolenaihe...

 

Ylipäänsä ydinreaktorin käyttö lentokoneen voimanlähteenä ei varmaan ole se teho - painosuhteen kannalta edullisin ratkaisu. Tässä kuitenkin ilmeisesti tavoiteltiin pitkää rangea..

 

Timo

 

Tuolloin -50 luvulla ydinvoima nähtiin suurena tieteellisenä läpimurtona ( mitä  se tietysti onkin ) jota haluttiin soveltaa tai ainakin kokeilla mahdollisimman monessa eri sovelluksessa. Nyt kun vielä oli sopivasti käytettävissä tarpeeksi suuri lentokone kantamaan reaktoria, ja johon olisi tornadossa tulleiden vaurioiden takia jouduttu rakentamaan uusi keula joka tapauksessa, haluttiin rakentaa lentävä testipenkki jonka avulla oli tarkoitus tutkia lähemmin asiaan liittyviä käytännön ongelmial, kuten miehistön suojausta säteilyltä.

 

Lisää mielenkiintoista luettavaa tuosta tornadosta, joka pyyhkäisi muutamassa minuutissa yli 60% SAC:n vahvuudesta pois rivistä, luettavissa täällä.

 

 

 

[Markku Kanninen 447]

Olihan Convairilla muitakin mielenkiintoisia viritelmiä:

Mielenkiintoinen filminpätkä ääntänopeammasta ! vesikoneesta:

http://www.liveleak.com/view?i=b0a_1243969079

Markku

[Orvo Välilä 3]

Olihan Convairilla muitakin mielenkiintoisia viritelmiä:

Mielenkiintoinen filminpätkä ääntänopeammasta ! vesikoneesta:

http://www.liveleak.com/view?i=b0a_1243969079

Markku

 

Ehdottomasti oli!

 

Omasta mielestäni yksi hurjimpia virityksiä oli Convair XFY-1 Pogo.

 

[Markku Kanninen 447]

Pogo on sentään lentokoneen näköinen mutta Ranskassa pantiin siivetkin töttörölle:

http://jpcolliat.free.fr/xfv1/xfv1-8.htm

Markku

[Timo Partanen 208]

Kai tämäkin lukeutuu sarjaan merkillisiä lentokoneita. Tässä kaksi Short Brothersien tuotetta, eli lentovene C21 Maia ja sen selässä Short Mercury kellukekone. Yhdistelmä rakennettiin Atlantin ylitystä varten, ja sellainen toteutettiinkin 21 heinäkuuta 1938. Mercury iroitettiin C21:n selästä sellaisessa polttoainekuormassa, missä sillä ei olisi itse ollut mahdollista nousta vedestä.

 

Yhdistelmän irroituksesta löytyy myös filmiä youtubelta, mutta en nyt löytänyt sitä tähän hätään.

 

Timo

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Matti Rissanen 0]

http://www.fortunecity.com/tattooine/farmer/120/

 

Kavalkadi rumia koneita.

[Orvo Välilä 3]

Yhdistelmän irroituksesta löytyy myös filmiä youtubelta, mutta en nyt löytänyt sitä tähän hätään.

 

Timo

 

 

 

Tarkoititko

videota kenties? Löytyy kun käyttää hakusanana Mercury / Maia komposiitti yhdistelmän yhteistä nimeä Short Mayo  8)

[Markku Kanninen 447]

Neuvostoihmiset tais viedä idean pisimmälle:

http://en.wikipedia.org/wiki/Zveno_project

TB-3+2 x I-16 yhdistelmiä käytettiin oikein sotatoimissa

Markku

[Timo Partanen 208]

Tarkoititko

videota kenties? Löytyy kun käyttää hakusanana Mercury / Maia komposiitti yhdistelmän yhteistä nimeä Short Mayo  8)

 

Jep siinä näkyy komeasti sekä kiinnitys, lentoonlähtö ja irroitus. Yllättävän paljon sinänsä filmiä löytyy noista Short-koneista, ehkä osittain siksi, että nämä olivat pääasiassa siviilikäyttöön tarkoitettuja. Toisaalta kyllä salaisista sotilaprojekteistakin on paljon filmiä löytynyt arkistojen avauduttua.

 

Timo

[Timo Partanen 208]

Neuvostoihmiset tais viedä idean pisimmälle:

http://en.wikipedia.org/wiki/Zveno_project

TB-3+2 x I-16 yhdistelmiä käytettiin oikein sotatoimissa

Markku

 

Hauska laite! Onkohan heillä ollut näitä suunnitelmia sodan jälkeen? Ainaakin ydinkäyttöisen lentokoneen suunnittelua ylläpidettiin, joten ehkä myös näitä parasiittihankkeita...

 

Timo

[Jukka Nisula 2 265]

Kyseessä lienee Custer CCW-2. Lisätietoja löytyy myös hakusanoilla "Custer Channel Wing".

 

-Jukka

 

Kiitokset! Ei tullut myyntimenestystä...

 

Jukka

[Juha Paulavuo 21]

Varsin merkillinen oli myös Antonov A-40. Panssarivaunun ja liitokoneen ristisiitos.  http://en.wikipedia.org/wiki/Antonov_A-40.

Myös briteillä oli samankaltainen suunnitelma, Baynes Bat

[Esa Jansson 1]

Tällainen erikoisuus Venäjän suunnalta.

 

Kuvan takana lukee Tupolev TB 3 with Frigorovich-Polikarpov I-55

 

Ei skanneria, kuvattu kameralla, sorry.

 

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Markku Kanninen 447]

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Zveno-2.jpg

Tuossa wikin jutussa on sama asetelma toiseltapäin

Eli nuo häätäjät on mallia Polikarpov I-5

http://en.wikipedia.org/wiki/Polikarpov_I-5

Markku

 

[Timo Partanen 208]

Noissa Esan ja Markun viesteissä kone on mitä ilmeisemmin sama, vaikka kuvakulma onkin erilainen. Wikipedian artikkelissa todettiin, että jossain noista Zvenon malleista keskimmäisestä parasiittikoneesta poistettiin siivet ja peräsimet ja sitä käytettiin ikään kuin viidentenä moottorina, vaikkakin lentäjää ei poistettu.

 

Tuo koko konsepti, jossa pommikone kuljettaa omat torjuntahävittäjänsä mukanaan on melko omituinen. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tämän konseptin menestyksellisyydestä jotain evidenssiä. Venäläiset ilmoittavat tätä konseptia käytetyn menestyksellisesti, mutta millä perusteella asiaa on arvioitu? Jos tämän konseptin kohdetiedot otetaan mukaan, sekä kohteen osumisdata, kohteen tuhoamisdata, puolustautumisdata joillain parametrilla, ja jos tätä konseptia verrataan esim B24 / P51 missioon vastaavantyyppisessä kohteessa, niin mikä mahtaa olla vertailun lopputulos. Veikkaisin, että tällaisen mutkikkaan konseptin hyödyntämisellä ei pystytä osoittamaan sellaisia etuja, kuin venääiset väittävät.

 

Tietääkö joku tästä asiasta jotain???

 

Timo