Finavian toimitusjohtaja vaihtuu

[Erkki Mikola 1]

Tämänpäiväisen Kauppalehden mukaan LVM eli omistajatahon edustajat olivat Haapasalon irtisanomisen takana.

 

Jos kyseessä on LVM:n tahto, niin se on mielestäni enemmänkin liikennepolitiikkaa kuin omistajaohjausta.

Valtion omistajaohjausta hoidetaan kai nykyään valtioneuvoston kansliasta käsin. Ja siitä vastaa ministeri Heidi Hautala

http://www.valtionomistus.fi/etusivu/fi.jsp

 

Ja jos LVM:llä ja Haapasalolla oli eri käsitys Finavian toivotusta toiminnasta, niin aika outoa on sekin. Haapasalohan oli alunperin LVM:n virkamiehiä. Vaikka toki tavoitteet sielläkin voivat kuudessa vuodessa muuttua.

[Topi Falkenberg 417]

 

Ja jos LVM:llä ja Haapasalolla oli eri käsitys Finavian toivotusta toiminnasta, niin aika outoa on sekin. Haapasalohan oli alunperin LVM:n virkamiehiä. Vaikka toki tavoitteet sielläkin voivat kuudessa vuodessa muuttua.

 

Onkohan tässä nyt kysymyksessä ns. viivytetty kosto? http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/plehti/juttu.jsp?direct=true&oid=2011/08/24/4355076

 

Kauppalehden tietojen mukaan Haapasalo olisi ollut ainakin pari vuotta törmäyskurssilla ministeriön kahden virkamiehen kanssa. Kyseiset henkilöt raportoivat Kauppalehden tietojen mukaan Haapasalon toimista myös virheellisesti ylöspäin aina ministeritasolle asti. Henkilöistä toinen istuu Finavian hallituksessa ja toinen on hänen esimiehensä.

 

Finavian hallitus: http://www.finavia.fi/tietoafinaviasta/finavia-lyhyesti/hallituksen_esittely

 

ps. miten tuon Kauppalehden lainauksen saa asianmukaiseen siniseen lainauslaatikkoon?

 

ps2. Kiitos Klaus, lainaus laitettu laatikkoon.

 

 

[Klaus Wesa 4]

ps. miten tuon Kauppalehden lainauksen saa asianmukaiseen siniseen lainauslaatikkoon?

"Maalaamalla" hiirellä halutun tekstin yli ja painamalla hymiöiden yläpuolella olevaa puhekupla ikonia (Lainaus)

eli tältä näyttää kirjoitettaessa

[quote]Kauppalehden tietojen mukaan Haapasalo olisi ollut ainakin pari vuotta törmäyskurssilla ministeriön kahden virkamiehen kanssa. Kyseiset henkilöt raportoivat Kauppalehden tietojen mukaan Haapasalon toimista myös virheellisesti ylöspäin aina ministeritasolle asti. Henkilöistä toinen istuu Finavian hallituksessa ja toinen on hänen esimiehensä. [/quote]

[Klaus Bremer 0]

Haapasalo oli intohimoinen lintubongari, joten Hautalalla tuskin oli osaa... Eikä ollut. Kannattaisi katsoa taaksepäin Haapasalon uraa LVM:ssä vastuullisena ministeriön alaisten valtionyritysten valvojana esimerkiksi Soneran "maailmanvalloitusretkellä". Kukaanhan ei jälkeenpäin ole onnistunut selvittämään, menettikö Suomi siinä 500 vai 2000  miljoonaa euroa, vai vielä enemmän. Oli liikaa maan huippupoliitikkoja liikenneministeriä myöten sopassa. Asiat upotettiin poliittisella yksimielisyydellä mustaan aukkooon. Haapasalo taisi lopulta olla vain juoksupoika. Ehkä annettiin lohdutuspalkinto.

  Jossei Haapasalolla ollut liikeyrityksen johdossa muuta kuin virkamieseväitä, ei ole Finavian hallituksen kuudessa enempää hurraamista ainakaan maailmanlaajuisen  kaupallisen ilmailun (jonka keskellä Finnair taistelee) tuntijoina, mitä nyt sitten kotitalousopettajan tutkinto ja ruokaketju Amican johtaminen ja vaikkapa luottamusmiehen kokemuskenttä asiassa auttaa.

  Tiedä sitten mihin ilmavoimien kasvatilla riittää osaamista globaalin ilmailubisneksen suurpankkien ja suurvaltojen rahoittamien huippuliikemiesten taistelukentällä.

[Seppo Kolehmainen 1 873]

En tiedä Haapasalon potkujen syytä mutta ainakin yhdessä asiassa on tapahtunut selvää positiivista kehitystä. Nyt ainakin myös siinä talossa on kaikille selvää kuka on renki ja kuka isäntä. Näin ei ollut aiemmin, kun Mikko Talvitie vielä oli silloisen Ilmailulaitoksen johtajana.

 

1990-luvun loppupuolella Talvitien ja parin hänen alaisensa epäiltiin syyllistyneen tietoiseen ja vahinkoa tuottaneeseen totuudenvastaiseen lausumaan heidän toimiessaan virkavastuulla. Silloinen hallituksen puheenjohtaja Jussi Järventaus ryhtyi partiopoikamaisen jämerällä otteella selvittämään tapahtunutta. Hän kutsui koolle kokouksen Suomen Yrittäjien toimitiloihin Kaisaniemenkadulle. Palaverissa oli tarkoitus julkituoda se, mitä pidettiin totuuden tietoisena muuntamisena ja saada altavastaajana olevalta Talvitieltä ensikäden näkemys näihin vakaviin epäilyihin. Järventauksen jämeryys loppui siihen, kun Talvitie ilmoitti, ettei hän saavu esimiehensä koollekutsumaan kokoukseen. Järventaus ilmoitti sitten allekirjoittaneelle, ettei hän voi toimia asiassa enempää, kun Talvitie ei ole yhteistyöhaluinen. Että sellainen isäntä-renkisuhde. Vaikka nykyinen hallituksen puheenjohtaja onkin nainen ja emäntäkoulun käynyt, näyttää hänellä silti olevan paljon enemmän "munaa" toimia hallituksen puheenjohtajana tilanteen vaatimalla tavalla kuin aikoinaan Jussi Järventauksella.

 

Seppo   

[Niko Korpela 3]

IS: Laskutuskiista toi potkut Finavian Haapasalolle

 

http://elisa.net/uutiset/kotimaa/?id=6135434

[Jan-Erik Andelin 7]

"Ilmavoimat on Finavian merkittävä asiakas, sillä se toimii esimerkiksi kolmella sotilaskentällä."

 

Mitähän Iltis nyt tarkoittaa tällä?

[Jukka Siirilä 80]

"Ilmavoimat on Finavian merkittävä asiakas, sillä se toimii esimerkiksi kolmella sotilaskentällä."

Mitähän Iltis nyt tarkoittaa tällä?

 

Varmaan tarkoittaa sitä, että Finavia toimii kolmella kentällä jotka ovat pääsääntöisesti sotilaskenttiä. Eli siis kenttiä joilla ei ole merkittävää siviililentotoimintaa tai matkustajaliikennettä.

 

Minulle tulee mieleen vain Kauhava ja Halli. Oliskohan tohon laskettu Utti vielä mukaan vaikka siellä toiminta onkin maavoimien juttu?

[Esa Karanko 1 321]

Johtajien visioita

 

Ministeri Veikko Helle otti minut vuonna 1971 lennonjohtovirkamieheksi Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ilmailuosastolle. Toimipaikka Malmin lentoasema. Sitten tehtiin monta organisaatiomuutosta. Suurin oli liikelaitoksen aloittaminen. Alettiin tekemään bisnestä. Johtajien määrä lisääntyi nopeasti. Ihmeellisiä suunnitelmia tekeville johtajille piti lakkaamatta selittää mihin lennonjohtoa tarvitaan ja mikä lentokone on. Johtajat eivät koskaan käsittäneet mitä he sellaisella tiedolla tekevät. Ilmailu häiritsi hienoja visioita.

 

Nykyisin mietin miten alas linjaorganisaatiossa voidaan mennä, ennenkuin tarvitsee löytyä yrityksen edustaman alan ydinosaamista.

 

Esa

 

[Harry Karlsson 4]

Kolme merkittävää YT-kenttää: EFRO,EFKU ja EFTP

 

Pain in the ass YT-kenttä: EFJY, Patria - VN lentotoiminnan laskutus vs SIO/EFPO

 

Mil kentät: EFKA, EFHA ja EFUT

 

EFOU koulutustukikohta, portti G muistaakseni

 

Kaikkien em  kenttien lj-palvelut ja kenttien ylläpito ml ilmavoimien erityistarpeet kuten esim jarruvaijerit ja jarruverkot

 

Koulutusyt: Aviacollege ja noin kahden -  kolmen lj:n kouluttaminen vuosittain + kertauskoulutus

 

Lisäksi yt EFIN ja kolmen lennoston käyttämän ilmatilan koordinaatio

 

Eiköhän tästä löydy aineksia laskutukselle

 

Eiköhän tästä

[Ilkka Mannikainen 777]

IS: Laskutuskiista toi potkut Finavian Haapasalolle

 

Haapasalon lähtöä avitti myös se, että hän ja Finavian omistajaohjauksesta liikenne- ja viestintäministeriössä vastannut neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä eivät tulleet keskenään toimeen.

 

Mäkilä on mielellään käyttänyt valtaansa yhtiössä ja hän on lisäksi toistuvasti kävellyt Finavian hallituksen yli viemällä asioita eteenpäin hallituksessa valtio-omistajaa edustavan hallituksen jäsenen Rita Linnan kautta.

 

Vain valtion touhuissa joku yksittäinen virkamies saa leikkiä kovaa businessmiestä vaikka ei ole kuin "neuvotteleva virkamies" eli toisinsanoen turha kulujen aiheuttaja yhteiskunnalle. Kaikenlaisia "pisnismiehiä" me veronmaksajat joudumme elättämään...

[Jani Nissi 0]

Kaikkien em  kenttien lj-palvelut ja kenttien ylläpito ml ilmavoimien erityistarpeet kuten esim jarruvaijerit ja jarruverkot

Mikäs näissä vaijereissa/verkoissa tuottaa Finavialle kustannuksia? Hankintako? Vaijereiden ja verkkojen ylläpito kuuluu ainakin Kuopiossa lennoston vastuulle. Jokapäiväiset tarkastukset tekee lennoston pelastuspuoli ja talvisin myös lumityöt verkkojen ja vaijereiden alueelta tekee lennosto. (Meinasi silloin tällöin päästä muutama kirosana, kun pepapuolen kanssa käytiin lumityöt tekemässä, kun traktorilla ei pystynyt ihan kaikkea verkkojen juurelta kaapimaan, niin me varusmiehet sitten kolailtiin jämät hikihatussa käsipelillä. ) Finavia joutuu sen verran vaivautumaan, että joutuvat tornissa painamaan paria nappia, että saadaan verkot ja vaijerit ylös tarkastusta varten. Vikatilanteissa lennostosta löytyy myös kaverit korjaamaan laitteet. Ei nyt äkkisältään tule mieleen ainakaan mitään jatkuvia kustannuksia noista vempeleistä mitä Finavia omalla kustannuksellaan joutuisi pulittamaan.

[Harry Karlsson 4]

Mikäs näissä vaijereissa/verkoissa tuottaa Finavialle kustannuksia? Hankintako? Vaijereiden ja verkkojen ylläpito kuuluu ainakin Kuopiossa lennoston vastuulle. Jokapäiväiset tarkastukset tekee lennoston pelastuspuoli ja talvisin myös lumityöt verkkojen ja vaijereiden alueelta tekee lennosto. (Meinasi silloin tällöin päästä muutama kirosana, kun pepapuolen kanssa käytiin lumityöt tekemässä, kun traktorilla ei pystynyt ihan kaikkea verkkojen juurelta kaapimaan, niin me varusmiehet sitten kolailtiin jämät hikihatussa käsipelillä. ) Finavia joutuu sen verran vaivautumaan, että joutuvat tornissa painamaan paria nappia, että saadaan verkot ja vaijerit ylös tarkastusta varten. Vikatilanteissa lennostosta löytyy myös kaverit korjaamaan laitteet. Ei nyt äkkisältään tule mieleen ainakaan mitään jatkuvia kustannuksia noista vempeleistä mitä Finavia omalla kustannuksellaan joutuisi pulittamaan.

 

Vaikkei aiheuttaisikaan mitään kustannuksia niin kuitenkin tekevät elämän hankalaksi sekä lennonjohtajille että kunnossapidolle, sähkökin kun tulee Finavialta niin siitä laskuttamisesta on kuulemma riesa.

Ylipäätänsä kaikki PV:n omat kenttäalueella ja likellä olevat härpäkkeet aiheuttavat närää jotka eivät ilmeisesti vastaa siitä saatua rahaa, esim PAR tutkat, TILS kopit jne jne.....majakoita ja muita navigointilaitteitakin pidetään osin ilmavoimien tarpeita varten

[Harri Koskinen 290]

HS: Finavia-johtajan potkujen taustalla riita virkamiehen kanssa

 

Lentokenttiä operoivan Finavian entinen toimitusjohtaja Samuli Haapasalo irtisanottiin huonojen henkilösuhteiden vuoksi.

 

HS:n saamien tietojen mukaan pääsyy Haapasalon runsas viikko siten saamiin potkuihin oli se, etteivät hän ja Finavian omistajaohjauksesta vastaava liikenneministeriön neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä tulleet lainkaan toimeen.

 

HS:n useista lähteistä saaman tiedon mukaan Mäkilää ärsytti omatoimisen Haapasalon tyyli hoitaa asioita Mäkilän ohi suoraan ministerin kanssa. Mäkilä katsoi Haapasalon toimineen tällöin omistajaohjauksen pelisääntöjen vastaisesti.

 

Mäkilän ja Haapasalon välejä hiersi myös se, että Haapasalo pyrki nostamaan ilmavoimien maksamia lentokenttämaksuja lähemmäksi kaupallisten lentoyhtiöiden maksamia maksuja.

 

koko uutinen hesarissa

[Harri Koskinen 290]

Ilmavoimat tiedottaa: Sotilas- ja siviili-ilmailun palveluhinnoittelu

 

 

Vapaa julkaistavaksi:

 

 

Ilmavoimien sekä lentoasemia ylläpitävän ja lennonvarmistuspalveluita tarjoavan Finavia Oyj:n välinen palveluiden tarjoaminen, ostaminen ja palveluhinnoittelu perustuvat kotimaiseen ja eurooppalaiseen lainsäädäntöön. Finavian palveluiden hinnoittelu tapahtuu sotilas-, yleis- ja liikenneilmailun osalta samoilla periaatteilla. Finavian ja Ilmavoimien palveluyhteistyöstä solmittiin monivuotinen sopimus kesällä 2011.

 

Finavia Oyj:n ja Ilmavoimien välinen palvelujen tarjoaminen ja ostaminen tapahtuu Suomen lainsäädännön sekä osapuolten tekemien sopimusten mukaisesti.

 

Finavia tarjoaa palvelujaan Ilmavoimille yleisten palveluehtojensa mukaisesti. Ilmavoimat puolestaan tarjoaa palvelujaan Finavialle kustannusvastaavuusperiaatteen mukaisesti. Finavia ostaa tällä hetkellä Ilmavoimilta palveluna muun muassa sotilaslennonjohtopalveluja.

 

Finavian kaupallisen toiminnan linjat määrittelee eurooppalainen yhteisölainsäädäntö ja kotimainen lainsäädäntö. Niiden mukaan palvelujen hinnoittelun on oltava tasapuolista ja kohdeltava kaikkia ilmailijoita, niin yleis-, liikenne- kuin sotilasilmailuakin, syrjimättömästi.

 

Ilmailulain 117 § mukaan “[v]altion ilma-aluksilta ja sotilasilma-aluksilta perittävien lennonvarmistusmaksujen on vastattava siviili-ilmailun ilma-aluksille tarjottavista palveluista perittäviä maksuja, jos kyseessä ei ole lennonvarmistuksen erillispalvelu.”

 

Finavian Ilmavoimilta perimät maksut perustuvat muun kuin sotilasilmailun erillispalveluiden osalta Finavian yleisiin palveluehtoihin. Nämä palveluehdot ovat kaikille ilmailijoille samanlaisia, ja niiden osalta noudatetaan yhteistä hinnastoa.

 

Muun muassa lennonvarmistus- ja laskeutumismaksut perustuvat palveluja käyttävän ilma-aluksen painoon ja sen määrittämiin eri lentoasemaluokkien palvelutasoihin. Finavian yleisten palveluehtojen mukaiset turvamaksut ja matkustajamaksut puolestaan perustuvat matkustajien lukumäärään.

 

Ilmavoimat ei maksa matkustajamaksuja, sillä operointi tapahtuu pääsääntöisesti yksipaikkaisilla hävittäjälentokoneilla, eikä Ilmavoimat toisaalta käytä turva- ja matkustajamaksuun kuuluvia palveluja.

 

Lain tarkoittamia erillispalveluja ovat pelkästään sotilasilmailua varten tuotetut palvelut kuten sotilaslentoasemien (Kauhava, Halli ja Utti) lennonvarmistuskulut. Näiden lentoasemien palveluista Ilmavoimat maksaa Finavian laskutuksen mukaisesti kaikki syntyneet kustannukset sekä sopimuksenmukaisen tuoton.

 

 

 

Monivuotinen palvelusopimus solmittiin kesällä

 

 

Ilmavoimat ja Finavia sopivat vuosittain toisilleen tarjoamiensa palveluiden sisällöstä ja hinnoitteluperiaatteista.

 

Vuoden 2011 neuvotteluissa solmittiin monivuotinen sopimus.Tällöin muun muassa Vinka-alkeiskoulukoneen osalta siirryttiin kausikorttimenettelystä suoriteperustaisiin laskeutumismaksuihin, mikä nosti Ilmavoimien konetyypin lentotoiminnasta Finavialle maksamaa kokonaissummaa. Tältä osin ilmavoimat maksaa toiminnasta siviililiikennettä enemmän.

 

Finavian ja Ilmavoimien väliset sopimusneuvottelut käytiin kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa, mutta neuvotteluosapuolten välillä vallitsi hyvä yhteisymmärrys koko prosessin ajan. Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Jarmo Lindberg  ja Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo allekirjoittivat molempia osapuolia tyydyttävän kaksi- ja puolivuotisen sopimuksen 15.6.2011. Sopimus on voimassa 31.12.2013 saakka.

 

Ilmavoimille ei ole tehdyistä esityksistä huolimatta myönnetty vuosina 2010 ja 2011 kaupalliselle siviililentoliikenteelle annettua 10 prosentin alennusta hinnaston mukaisista maksuista. Alennus perustuu valtioneuvoston ohjeeseen kotimaan lentoliikenteen tukemisesta. Tältä osin ilmavoimat maksaa toiminnasta siviililiikennettä enemmän.

 

ilmavoimat

[Tero Tuominen 264]

Aamulehti: Maksaako lentomatkustaja Ilmavoimien kulut lipussaan?

 

Miten on, maksavatko tavalliset lentomatkustajat Ilmavoimien kuluja, Finavian toimitusjohtaja Juha-Pekka Pystynen?

– Eivät maksa. Kukaan muu ei maksa Ilmavoimien kustannuksia.

[Jan-Erik Andelin 7]

Aamulehti: Maksaako lentomatkustaja Ilmavoimien kulut lipussaan?

 

... vai maksaisiko mieluummin sitten vasta kun sota on syttynyt? Onpas Aamulehdeltä pöljä kysymys. Miksiköhän meillä on Ilmavoimat?

[Heimo Paakkinen 4]

... vai maksaisiko mieluummin sitten vasta kun sota on syttynyt? Onpas Aamulehdeltä pöljä kysymys. Miksiköhän meillä on Ilmavoimat?

Ihan asiallinen kysymys, paitsi jos haluaa sen tahallaan väärinymmärtää. Ei ilmavoimien kulujen maksaminen kuulu lentomatkustajille, vaan veronmaksajille.

[Jaakko Kuusisto 3]

Ihan asiallinen kysymys, paitsi jos haluaa sen tahallaan väärinymmärtää. Ei ilmavoimien kulujen maksaminen kuulu lentomatkustajille, vaan veronmaksajille.

 

Ei pidä unohtaa, että Ilmavoimilla on voimassaoleva sopimus Finavian kanssa.

Sen mukaan Ilmavoimat maksaa lennoistaan sovitusti sopimuskauden loppuun asti.

Turha tuosta on vääntää herjaa

[Erkki Pulkkinen 0]

Ilmavoimat maksaa lennoistaan ...

 

Hyvähän se on maksaa jos ei tarvitse tienata niitä rahoja. Siis kyllä kansa maksaa, pääasia että on hauskaa.

[Jaakko Kuusisto 3]

Hyvähän se on maksaa jos ei tarvitse tienata niitä rahoja. Siis kyllä kansa maksaa, pääasia että on hauskaa.

 

Mikäs Erkkiä pännii, etkös päässytkään aikoinaan ookarikurssilla

[Erkki Pulkkinen 0]

Mikäs Erkkiä pännii, etkös päässytkään aikoinaan ookarikurssilla

 

Sepäs se 

[Mika B Virolainen 0]

Ei pidä unohtaa, että Ilmavoimilla on voimassaoleva sopimus Trafin kanssa.

Sen mukaan Ilmavoimat maksaa lennoistaan sovitusti sopimuskauden loppuun asti.

 

Trafi EI ole sama kuin Finavia. Tarkoitit varmaan että on sopimus Finavian kanssa?

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Trafi EI ole sama kuin Finavia. Tarkoitit varmaan että on sopimus Finavian kanssa?

 

 

Kiitos korjauksesta ,totta puhut Mika,

[Tero Tuominen 264]

Finavia:

 

Finavia ja Ilmavoimat solmivat monivuotisen palvelusopimuksen kesällä

 

Ilmavoimat ja Finavia ovat sopineet toisilleen tarjoamiensa palveluiden sisällöstä ja hinnoitteluperiaatteista. Sopimusneuvotteluiden lopputuloksena osapuolet solmivat hyvässä yhteisymmärryksessä sopimuksen, joka on voimassa 31.12.2013 saakka.

 

Finavian ja Ilmavoimien välinen palveluiden tarjoaminen ja ostaminen tapahtuu aina Suomen lainsäädännön sekä osapuolten tekemien sopimusten mukaisesti. Finavian palveluiden hinnoittelu tapahtuu sotilas-, yleis- ja liikenneilmailun osalta yhdenvertaisin perustein.

 

Sopimus pitää sisällään muun muassa, että Finavia ostaa edelleen Ilmavoimilta palveluna sotilaslennonjohtopalveluja. Lisäksi sopimuksessa siirrytään esimerkiksi Vinka-alkeiskoulukoneen osalta kausikorttimenettelystä suoriteperustaisiin laskeutumismaksuihin, mikä nosti Ilmavoimien konetyypin lentotoiminnasta Finavialle maksamaa kokonaissummaa.

 

Sovittiin myös, että Finavia ei myönnä ilmavoimille vuosina 2010 ja 2011 kaupalliselle siviililentoliikenteelle annettua 10 prosentin alennusta hinnaston mukaisista maksuista. Alennus perustuu valtioneuvoston ohjeeseen kotimaan lentoliikenteen tukemisesta.