Timo Hyvönen

Kävin lentämässä Ikaruksella

56 viestiä aiheessa

Ihan oikeasti???

Kauhavalla kaarrettiin 350 ft:n korkeudesta tunnetuin seurauksin.

Jos puhtaasti lentää voi onnistua, kaartosakkauttamalla tulee tontiin korkeammaltakin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ikaruksen liitoluku on 11. Lennän yleensä Zephyrillä, sen liitoluku on 17.

 

Suosikkikoneeni LS-8 liitää jotain 45. Grob menee 27. Isä opetteli lentämään Lerchellä, sen liitoluku oli 19. Silläkin lennettiin tintissä!

 

t. Timo

 

Itse olen lentänyt K-kasilla, K-seiskalla, Ka-kutosella ja Lerchellä. Lerche oli "hiukan" vaativa lennettävä... Tuntuma oli kuin olisi lentänyt tiiliskivellä. Järkyttävän kankea peli, jonka kanssa sai laskussa oli tosi tarkkana :) Mutta oi niitä aikoja...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ihan oikeasti???

Kauhavalla kaarrettiin 350 ft:n korkeudesta tunnetuin seurauksin.

 

Kauhavalla kaarrettiin Eurostarilla, ei Ikaruksella?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itse olen lentänyt K-kasilla, K-seiskalla, Ka-kutosella ja Lerchellä. Lerche oli "hiukan" vaativa lennettävä... Tuntuma oli kuin olisi lentänyt tiiliskivellä. Järkyttävän kankea peli, jonka kanssa sai laskussa oli tosi tarkkana :) Mutta oi niitä aikoja...

Minä puukoneista vain Ka-6:lla (Cr), K-8, ASK-13...kurssin lensin Blanikilla, peltikoneella.

 

Pitää varmaan lähteä joku päivä todentelemaan uudestaan tuo peräsinkaarron toimivuus, siinä oli silloin testatessa selvä ero korkeuden tippumiseen. Purtsikalla pelottaa aina jos kuula on yhtään poskellaan.

 

t. Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näin äkkiseltään kyllä tuo "jalkakäännös" tuntuu varsin huimalta suoritukselta moottorin hajotessa, kun sehän tässä taisi alunperin olla tuon harjoittelun ajatus. Vähällä korkeudenmenetyksellä käännös takaisin ja radalle, ei etumaastoon. Mikäs tuota käännöstä tehdessä jos Rotax toimii ja ajat täysillä tehoilla vaikka 80km/h nopeudella nokka pystyssä. Siitä se varmaan kauniisti kääntyy pystykäännöksenä alaspäin. Mutta jos tuota pitää takaraivossaan moottorihäiriötä varten, niin lopputulos voi olla ikävähkö. Eli nouset tuolla nopeudella ja kone sanoo pox. Hetken ihmettelet, nopeus putoaa, polkaiset jalan pohjaan. Näinpä taidetaan päästäkin helposti syöksykierteeseen. Sitähän ei Ikaruksella saa edes harjoitella, eli jos ei ole koulutusta sen oikaisusta muilla koneilla voi lopputulos olla varsin ikävä. Vai ymmärsinkö jotakin väärin?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näin äkkiseltään kyllä tuo "jalkakäännös" tuntuu varsin huimalta suoritukselta moottorin hajotessa, kun sehän tässä taisi alunperin olla tuon harjoittelun ajatus. Vähällä korkeudenmenetyksellä käännös takaisin ja radalle, ei etumaastoon. Mikäs tuota käännöstä tehdessä jos Rotax toimii ja ajat täysillä tehoilla vaikka 80km/h nopeudella nokka pystyssä. Siitä se varmaan kauniisti kääntyy pystykäännöksenä alaspäin. Mutta jos tuota pitää takaraivossaan moottorihäiriötä varten, niin lopputulos voi olla ikävähkö. Eli nouset tuolla nopeudella ja kone sanoo pox. Hetken ihmettelet, nopeus putoaa, polkaiset jalan pohjaan. Näinpä taidetaan päästäkin helposti syöksykierteeseen. Sitähän ei Ikaruksella saa edes harjoitella, eli jos ei ole koulutusta sen oikaisusta muilla koneilla voi lopputulos olla varsin ikävä. Vai ymmärsinkö jotakin väärin?

 

EOS, itse kokeilin tuota niin että moottori meni pois ja kokeilin kääntyä takaisin. Minusta tuo harjoitus oli aivan mainio, sai jonkinlaisen käsityksen siitä, miksi ei/kannat(t)a(a) kääntyä kenttää kohti. Tilanteessa (tyyppiharjoittelussa) oli se pieni fiba, että tiesin moottorin sammuvan tietyssä kohdassa. Kun se sammuu itsekseen, sitä ei tiedä etukäteen.

 

Siis kokeilimme näin: nousutehot - paras nousunopeus - tietyssä korkeudessa tehot pois ja käännös takaisin - paljonko korkeutta menetettiin. En ole tuota aikoihin kokeillut mutta kovin kouluttavaa se oli. Suosittelen, sitä voi myös harjoitella ja vertailla, mikä tapa on se korkeustehokkain.

 

t. Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos kone on ristinä taivaalla ja tehdään siitä kaartoa  moottori sammuksissa, tuloksena saattaa hyvinkin olla syöksykierre. Kannatan ohjetta "moottorin sammuessa lentoonlähdön jälkeen pakkolasku tehdään etusektoriin isompia esteitä väistellen".

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos kone on ristinä taivaalla ja tehdään siitä kaartoa  moottori sammuksissa, tuloksena saattaa hyvinkin olla syöksykierre. Kannatan ohjetta "moottorin sammuessa lentoonlähdön jälkeen pakkolasku tehdään etusektoriin isompia esteitä väistellen".

 

Niin, eteen laskisin minäkin. Silti taidan harjoitella tämänkin keskustelun herättämänä sitä nousumoottorihäiriön simuloivaa tyhjäkäyntikaartoa, että muistan taas, kuinka se tehdään.

 

Malmilla lentäessä yksi toimiva vaihtoehto tuollaisessa tilanteessa voisi olla poikkikiitotien käyttö, tosin edessä oleva kiitotiekin voi riittää aika pitkään - kentän päässä on monesti jo se 5-700 jalkaa korkeutta. Hyvinkäällä kentän reunoilla ja lähellä on paljon peltoja, Räyskälässä lampia ja metsiköitä. Kyllä niitä aukkoja tulee aina katseltua noustessa ja nousun jälkeen.

 

t. Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin, eteen laskisin minäkin.

Minä en välttämättä aina laskisi. Joillain lentopaikoilla niitä hyviä pakkolaskupaikkoja etusektorissa ei ole. 500 jalan korkeudesta Ikarus kääntyy helposti moottori tyhjäkäynnillä normaalikaartona,puhtaasti lennettynä takaisin kentälle. Tietysti mielellään vastatuulen kautta lennettynä. Suorituksena ei sen kummempi kuin maaliinlasku.Tänän osaa tehdä 10 tuntia lentänyt oppilaskin idiootin varmuudella.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tänän osaa tehdä 10 tuntia lentänyt oppilaskin idiootin varmuudella.

 

Tuosta rohkenen olla eri mieltä.

Suoraan se oppilas sen sijaan saattaa osata  lentää sakkaamatta.

 

-M-

 

ps.

Kohta alkaisin toivoa, että Timo ei olisi käynyt sillä ikaruskella lentämässä tai ainakaan kirjoittanut tuosta taitolentoliikkeestään tänne. kele.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Älkää nyt liikaa mollatko Timoa. Hänhän on tehnyt parhaansa todistaakseen, että ultrakevyillä lentokoneilla lennettäessä moni asia on toisin kuin oikeilla lentokoneilla. Kuten esimerkiksi

- aerodynamiikan lait

- lentomenetelmät

- turvamarginaalit

- uhkarohkeuden määrä

- asenne kokeneempien neuvoihin (niinmuttakun minähän)

- odotettavissa oleva elinikä

 

Peter,

Sellainen vanhan liiton pilotti

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Yritän kaivella jostain sen artikkelin, jossa näitä kaartotapoja oli testailtu. Hataran muistini mukaan siinä kyllä käytettiin semmosta vanhanaikaista lentsikkaa, semmosta peltijuttua. Se oli jonkun paaaaljon minua kokeneemman kirjoittama. Saas nähdä miten se todellisuudessa menee sitten kun se moottori sammuu.

 

t. Timo

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Älä kokeile näitä kaartotapoja sitten kun se moottori sammuu alkunousussa. (Äskeinen kommentti). Joku on miettinyt sulle valmiiksi siihen sen turvamarginaalin ja opettaja opettanut vakiomenetelmäksi: nokka alle horisontin ja jatka etusektoriin.

 

Ja toisaalta; normaalitoiminnan menetelmien pakkotilanteet ei vaadi liikehtimistä. Ei meidän nyt tarvitse palata ohjausopin 1910-luvulle ja keksiä juttuja kokonaan uudestaan.

 

Liikehtimisen ja epätavallisten oikaisujen opettelu ei ole missään tekemisissä siten takaisin kentälle kaartamisen kanssa kuin nyt keskustellaan. Ainakaan Kontio Challengen ulkopuolella.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuolta vanhasta "Mahdoton kaarto" -ketjusta kopioitua ja muisteltua:

 

Kaartamisen testausta Cessna 172:lla (ammattilaisten tekemänä):

http://www.aerobats.com/seminar_02-07.html

 

Jos katsoo lennonvalvontamittareita kaartojen aikana, niin noissa suorituksissa ei viisarit turhaan heiluneet. Erittäin tarkasti lennetty, liikettä oli lähinnä hyrrässä ja korkeusmittarissa.

 

edit: Joel, huomasithan kuitenkin, että siinä 60-asteisessa kaarrossa kuula oli jo luisunut sisäkurviin, eli slippiä mukana ;)

 

Joo,heppu paino"topproder" just niinkuin pitää,riski sisäkurvin siiven sakkaukseen pienenee huomattavasti. :thmbup:

 

Eli tuon perusteella käsitin että ainakin jyrkässä kaarrossa (siis sakkauksen rajoilla) on turvallisempaa kaartaa painaen yläpuolista jalkaa (tai siis olla painamatta kaarron puoleista jalkaa)...

Eli eikö juuri jalkakaarrossa tule suurempi syöksykierteen riski (kun sisäsiipi sakkaa)?!

 

Toisaalta oikeassa elämässä tuosta ei tarvitse välittää, koska suoraan eteen laskiessa kuulan oikea paikka on kuitenkin keskellä... :)

 

-Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Yritän kaivella jostain sen artikkelin, jossa näitä kaartotapoja oli testailtu.

 

 

Suoraan sanottuna sun kuvailema kaartotapa on ihan perzeestä ja vaarallinen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minä en välttämättä aina laskisi. Joillain lentopaikoilla niitä hyviä pakkolaskupaikkoja etusektorissa ei ole. 500 jalan korkeudesta Ikarus kääntyy helposti moottori tyhjäkäynnillä normaalikaartona,puhtaasti lennettynä takaisin kentälle. Tietysti mielellään vastatuulen kautta lennettynä. Suorituksena ei sen kummempi kuin maaliinlasku.Tänän osaa tehdä 10 tuntia lentänyt oppilaskin idiootin varmuudella.

 

Noh, siinä toisessa ketjussa mainitsin tuolla korkealla yläilmoissa harjoittelemistani tyhjäkäyntiliukukaarroista, eli kolmekuuskymppinen kuula keskellä ja normilähestymisnopeudella. Kutakuinkin 500 käpälää siinä tosiaan meni. Sammuneella moottorilla kone liitää tietysti vielä paremmin.

 

Piti oikein katsella, missä vaiheessa lentokoulua mulla tuli eka maaliinlaskuharjoitus eteen ja tosiaan: olin juuri tuollainen vajaan kymmenen tunnin idiootti ;D. Muistan, kuinka keskittynyt jännitys muuttui jo suorituksen aikana lämpimäksi hurmaksi koneen taipuessa jouhevasti baanalle.

 

Eurostar taitaa tosiaan olla herkempi keikahtamaan ylivedettynä, mutta kyllä Lapissa ainakin yksi Ikarus on vedetty fataalisti nokilleen :(

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
No, lensin tyyppilennon ihan "perinteisesti" eli lennonopettajan kanssa. Ultrallahan tyyppilennon voi lentää yksinkin kunhan on lukenut koneen käsikirjan.

 

Millä sitä lentoa ei sitten voi lentää yksin? Siis miten ultrat eroavat tässä jostain muusta?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Noh, siinä toisessa ketjussa mainitsin tuolla korkealla yläilmoissa harjoittelemistani tyhjäkäyntiliukukaarroista, eli kolmekuuskymppinen kuula keskellä ja normilähestymisnopeudella. Kutakuinkin 500 käpälää siinä tosiaan meni. Sammuneella moottorilla kone liitää tietysti vielä paremmin.

 

Aika vähän meni, mutta tuo tietysmi ei ole kovinkaan absoluuttista faktaa. Moottori käyden potkuri vetää edelleen ihan mukavasti. Jos se sen sijaan jää sammuttuaan pyörimään tuulimyllynä, muutos liitämiseen voi olla sangen dramaattinen. Eikä niinkään lisäävässä mielessä.

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aika vähän meni, mutta tuo tietysmi ei ole kovinkaan absoluuttista faktaa. Moottori käyden potkuri vetää edelleen ihan mukavasti. Jos se sen sijaan jää sammuttuaan pyörimään tuulimyllynä, muutos liitämiseen voi olla sangen dramaattinen. Eikä niinkään lisäävässä mielessä.

 

-A-

 

Jups! Ikaruksessa yms. alennusvaihteella varustetuissa hitaissa hyristimissä tyhjäkäynnillä pyörivä potkuri aiheuttaa tyypillisesti hieman vastusta. Jos moottorin pysäyttää, ropeli ei pyöri tuulimyllynä vaan seisoo, jolloin kone liitää himpun verran paremmin... juuri sen himpun verran, että ahtaaseen paikkaan soviteltu pakkolasku voi mennä pitkäksi, jollei ole tarkkana. Tätä juuri tarkoitan sanoessani, että joka konetta lennetään sen omien ominaisuuksien ja oman manuaalin mukaan.

 

Toivottavasti tästä ei kuitenkaan tule pelkkää "mahdotonta kaartokeskustelua". Konetyypistä voi rivipilotti valmistelluissa testitilanteissa ottaa kaikenlaista hienoa irti rikkomatta mitään turvaprotokollaa. Pakkotilanteessa puolestaan ihminen kiihtyy, jolloin huomiokyky kapenee ja riski virheisiin kasvaa. Tähän kun lisätään alkuhämmennyksen reaktiosekunnit ja matala korkeus, niin huhhuh. Reippaampaa konekäsittelyä harjoittelemalla voi toki hankkia luottamusta ja parantaa tatsiaan koneen ominaisuuksiin, jolloin riski panikoinnista voi vähetä.

 

Kunhan sitten ei luottamus kasva nopeammin kuin taidot... :o

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Otapa Timo seuraavalle keikalle loggeri mukaan, niin ois kiva katsoa jalkakaarto/loiva kaarto kuula keskellä/jyrkkä kaarto kuula keskellä -manööverien datat.

 

T. Mika

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Moi!

 

Sen verran offtopic, että tässä ei ole kyseessä Ikarus, eikä "ristinä taivaalla" tilanne.

 

Tässä on kokeiltu FK-9:llä laskuja moottori sammutettuna.

 

Tein tuollaisen harjoituksen ettei tuota lapa-seisoo-liitämistä tarvi kokeilla ekaa kerran silloin kun rotax tekee stopin ja alla on vain pieni pelto.

 

Moottori siis sammutetaan myötätuulessa noin laskupaikan kohdalla (ja laskupaikka ei ole kynnyksellä). Siitä voi vaikka tihrustaa variometriä ja korkeusmittaria, ja analysoida miten se liitää ja vajoaa.

 

-Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jups! Ikaruksessa yms. alennusvaihteella varustetuissa hitaissa hyristimissä tyhjäkäynnillä pyörivä potkuri aiheuttaa tyypillisesti hieman vastusta. Jos moottorin pysäyttää, ropeli ei pyöri tuulimyllynä vaan seisoo, jolloin kone liitää himpun verran paremmin...

 

No kato joo. Otin tuon lausuman vähän silleen in general -tyyppisesti, jolloin sillä saattaa olla harhaanjohtava vaikutus vaikkapa kesnapilottiin. Grobilla olen joskus tullut kokeilleeksi tuulimyllynä vs. lepuutettuna -eroavaisuutta. Ja sitähän hienokseltaan on.

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jups! Ikaruksessa yms. alennusvaihteella varustetuissa hitaissa hyristimissä tyhjäkäynnillä pyörivä potkuri aiheuttaa tyypillisesti hieman vastusta. Jos moottorin pysäyttää, ropeli ei pyöri tuulimyllynä vaan seisoo, jolloin kone liitää himpun verran paremmin... juuri sen himpun verran, että ahtaaseen paikkaan soviteltu pakkolasku voi mennä pitkäksi, jollei ole tarkkana. Tätä juuri tarkoitan sanoessani, että joka konetta lennetään sen omien ominaisuuksien ja oman manuaalin mukaan.

 

Jos EHJÄN moottori-alennusvaihteisto-yhdistelmän pysäyttää, potkuri ei pyöri tuulimyllynä. Niin. Pakkotilanteethan tunnetusti syntyvät yleensä silloin, kun kaikki toimii suunnitellusti.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos EHJÄN moottori-alennusvaihteisto-yhdistelmän pysäyttää, potkuri ei pyöri tuulimyllynä. Niin. Pakkotilanteethan tunnetusti syntyvät yleensä silloin, kun kaikki toimii suunnitellusti.

 

Siis näin jos sen pysäyttää. Toki ehjä em. yhdistelmä pyörii tuulimyllynäkin moottorin sammuessa jos nopeus on riittävä. Ja samalla luo merkittävää ilmanvastusta.

Kommentti koskee nyt siis rotaxia.

Tuli tässä päivänä muutamana koettua. Asiasta on muuten tehty asianmukainen paperi joten en kuulu siihen Ekin koplaan. Uudelleenkäynnistys meni ihan käsikirjan mukaan.

 

Pakkotilanteista olen toki samaa mieltä, niissä kaikki menee aina juuri niin kuin pitääkin ja jokaisella on aina asianmukaiset listat esillä ja muistinvaraiset toimenpiteet kirkkaasti mielessä. Siksihän niitä harjoitellaankin jatkuvasti.

 

-M-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...juuri niin, myötä/vastatuulesta riippuen joko parasta liukulukua tai pienintä vajoamista painottaen eli satasen haminoilla pyörivistä nopeuksista olisi aluksi varmaan kysymys - täysillä lapuilla sitten paljon vähemmän. Ehkä vaikuttaa sekin, mikä myllyn on pysäyttänyt, kiilautunut alennusvaihteen irtohammas, kiinnileikannut mosa?

 

Markku, eivät mielestäni nuo FK-videot olleet ollenkaan o/t, juuri tuollaista vertailuaineistoa on kiinnostava katsella. :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään