Museoesineet museokierroksella

[Arne Wallen 72]

No nyt täytyy kyllä sanoa että joku museoihminen lukee tätä foorumia koska 5.10 2011 on Suomen ilmailumuseon auditoriossa keskustelutilaisuus kokoelmista ja museon kehittämisestä.

Kertoo tänään saapunut Feeniks lehti.

[Harri Lonnqvist 0]

Moro!

 

Juu tosiaan noiden mersujen värit....paha arvostella kun väsätään Me109 simua Vantaalle(Jyväskylään tulossa samanlainen..)

Tosin tuleva simu tekee varmasti vaikutuksen eli autenttinen 109G ohjaamo&270deg visuaali...

 

Harri

[Orvo Välilä 3]

Moro!

 

Juu tosiaan noiden mersujen värit....paha arvostella kun väsätään Me109 simua Vantaalle(Jyväskylään tulossa samanlainen..)

Tosin tuleva simu tekee varmasti vaikutuksen eli autenttinen 109G ohjaamo&270deg visuaali...

 

Harri

 

 

No nyt kun noitten Mersujen pieleen menneista varityksista on pariinkin otteeseen vihjailtu niin voisikos joku valottaa suuremmallekin yleisolle mika niissa on niin kamalasti vialla??

[Jukka Juutilainen 0]

Luotan pienoismallimiehiin  :

 

MT-452

 

MT 452 nykyään uudessa sekakuosissa, maalattiin muutama vuosi sitten uusiksi ja pieleen. Maalaus tapahtui Finnairin tiloissa Helsinki-Vantaan lentoaseman 5-hallissa. Kone hyvin dokumentoitu tuon vaiheen aikana…lopputulos on fiktiivinen. Koneeseen maalattiin suomalaiset ohjetekstit ja samalla Saksalainen sarjanumero peräsimeen, muttei radiokoodeja kylkiin. Tilanne josta ei ole mitään näyttöä. Lisäksi koneen kylkiin F-mersun suoja täplitys jossa mukana RLM 02…niin ja ohjaamon raamit vedettiin RLM 83, jota ei silloin sodan aikana Suomeen edes toimitettu…

Konetta ei voi enää käytää referenssinä miltään osin jos haluaa otta esikuvaa II maailmansodan aikaiseen Suomi Mersun maalaukseen…sääli ;-(

 

MT-507

 

1970 tehty maalaus olikin Ilmavoimien apumekanikkojen pensselillä maalaama;- ) Tuon uudelleen mallaamisen suhteen tehtiin iso työ, jonka eräs nimeltä mainitsematon henkilö hylkäsi ja vei läpi oman esityksensä. Koneen uudelleen mmalauksen yhteydessä maalaava taho teki mittavan värikartoituksen ja spektri- ym. analyysit koneet pinnasta otetuista maalinäytteistä, joita oli monta kerrosta. Sen jälkeen Tikkurilan väritehtaat olivat valmiit sekoittamaan ja määrittelemään II Maailmansoidan aikaiset värit. Kuitenkin tuo kuukausien taustatyö romutettiin 85%:sti uudelleen maalauksen yhteydessä. Olen siinä määrin onnellisessa asemassa että minulla on nuo maalinäytteet ja analyysit, joten Suomi mersujen suhteen koen olevani aika vahvoilla, kun sanon että nykyinen maalaus ei kuvaa mitään sodan aikana ollutta suomalaisen Mersun maalausta…jo kirjoissa olevien kuvien katselu riittää tämän todistamaan ;-) Lisäksi voisi mainita että tuon saman projektin yhteydessä sai näppituntumaa moneen pieneen yksityiskohtaan ko. koneessa. Esimerkiksi kabiinin lukkomekanismi, kabiinin aukituenta vaijeri/jousiyhdistelmä ja tulipa nähtyä vanerinen mittaritaulukin…ja sen mitä on ohjaamon takalasin alla takana olevan luukun auki ollessa näkyvillä.

 

Lähde: http://www.pienoismallit.net/keskustelut/2290_messersschmitt/?offset=30#viesti_29510

 

Australian yksilön maalaus pitäisi olla sota-aikainen.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Lähde: http://sl.wikipedia.org/wiki/Slika:Messerschmitt_Bf_109_-_Australian_war_memorial.jpg

 

 

 

 

[Jukka Juutilainen 0]

Kyllähän minä laittaisin nyt suomalaisten ilmailumuseoiden tärkeimmäksi missioniksi Pekurin Brewsterin oston Suomeen CU-554:n lisäksi. Siivet lehdet 6/2002 ja 3/2009 kertovat enemmän "Mysteeri-Curtiksesta". Karjalan korvesta löytynyt Sussun raato on nyt työn alla lentokuntoon Uudessa-Seelannissa. Lentokuntoisen koneen arvo onkin jatkossa sitten tähtitieteellinen. Suomi-poika nuolee taas näppejään...

 

http://www.penttiperttula.fi/artikkelit.html

 

[ attachment removed / expired ]

 

Englannista löytyy ainakin kolmen D-3801 (MS.412)-koneen hylyt. Yhdestä niistä voisi fiksata yhden suomalaisen MS-406/MS-410-koneen. Serbeiltä löytyy maailman ainoa Fiat G.50. Hakaristit kylkiin ja siipin, niin a'vot meillä on myös Fiiu suomalaisissa väreissä. Tosin Kroatia ja Italia ovat myös kiinnostuneet Fiatista. Serbit ovat myyneet toisen Mersuistaan USA:han, joten kyllä sieltä kauppamiehiä löytyy.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Annetaan (siis myydään) Caudronit Ranskaan, ja katsotaan kuinka hienosti ranskalaiset vaalivat näitä tehtaidensa tuotoksia. Suomessahan puolustusministeriö ei näitä omistamiaan koneita arvosta. Jos arvostaisi, niin konet olisivat restauroituna hienoissa ilmailumuseoissa/sotamuseossa pitkin poikin Suomea.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Turha tässä on jeesustella näitä asiota enempää vaan tuumasta toimeen!

 

[ attachment removed / expired ]

 

Sivistysvaltiossa asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen.

[Orvo Välilä 3]

Luotan pienoismallimiehiin  :

 

MT-452

 

MT 452 nykyään uudessa sekakuosissa, maalattiin muutama vuosi sitten uusiksi ja pieleen. Maalaus tapahtui Finnairin tiloissa Helsinki-Vantaan lentoaseman 5-hallissa. Kone hyvin dokumentoitu tuon vaiheen aikana…lopputulos on fiktiivinen. Koneeseen maalattiin suomalaiset ohjetekstit ja samalla Saksalainen sarjanumero peräsimeen, muttei radiokoodeja kylkiin. Tilanne josta ei ole mitään näyttöä. Lisäksi koneen kylkiin F-mersun suoja täplitys jossa mukana RLM 02…niin ja ohjaamon raamit vedettiin RLM 83, jota ei silloin sodan aikana Suomeen edes toimitettu…

Konetta ei voi enää käytää referenssinä miltään osin jos haluaa otta esikuvaa II maailmansodan aikaiseen Suomi Mersun maalaukseen…sääli ;-(

 

MT-507

 

1970 tehty maalaus olikin Ilmavoimien apumekanikkojen pensselillä maalaama;- ) Tuon uudelleen mallaamisen suhteen tehtiin iso työ, jonka eräs nimeltä mainitsematon henkilö hylkäsi ja vei läpi oman esityksensä. Koneen uudelleen mmalauksen yhteydessä maalaava taho teki mittavan värikartoituksen ja spektri- ym. analyysit koneet pinnasta otetuista maalinäytteistä, joita oli monta kerrosta. Sen jälkeen Tikkurilan väritehtaat olivat valmiit sekoittamaan ja määrittelemään II Maailmansoidan aikaiset värit. Kuitenkin tuo kuukausien taustatyö romutettiin 85%:sti uudelleen maalauksen yhteydessä. Olen siinä määrin onnellisessa asemassa että minulla on nuo maalinäytteet ja analyysit, joten Suomi mersujen suhteen koen olevani aika vahvoilla, kun sanon että nykyinen maalaus ei kuvaa mitään sodan aikana ollutta suomalaisen Mersun maalausta…jo kirjoissa olevien kuvien katselu riittää tämän todistamaan ;-) Lisäksi voisi mainita että tuon saman projektin yhteydessä sai näppituntumaa moneen pieneen yksityiskohtaan ko. koneessa. Esimerkiksi kabiinin lukkomekanismi, kabiinin aukituenta vaijeri/jousiyhdistelmä ja tulipa nähtyä vanerinen mittaritaulukin…ja sen mitä on ohjaamon takalasin alla takana olevan luukun auki ollessa näkyvillä.

 

Lähde: http://www.pienoismallit.net/keskustelut/2290_messersschmitt/?offset=30#viesti_29510

 

 

 

Piti oikein ruveta penkaamaan vanhoja kuvia tunnetusti huonon muistin tueksi. Näyttäis tosiaan olevan tuo Werke Nr. pyrstössä ja RML 83 kabiini.... ja kun oikein tarkkaan tihrustaa niin taitaa tuossa kyljessä olla vähän RLM 02 harmaata. Ehkä. Mutta F mallin täplitys eri kuin G? Jos tosiaan näin on niin eipä hukkaan mennyt tämäkään päivä. Nuo laskutelinekuilut pitäisi kai kuitenkin olla RLM 02?

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

MT-507:n kommenteissa aletaankin sitten menemään niin nyansseihin että meikäläisen kompetenssi ei riitä edes kommentoimaan....  8)

 

[Timo Partanen 204]

Nyt kun on käynyt ilmi, että suurin osa ilmavoimien koneista onkin puolustusministeriön omistamia, niin puolustusministeriöhän voisi huutokaupata "ylimääräiset" rojunsa poies. Tuli vaan mieleeni se tankkihuutokauppa joku vuosi sitten Siikakankaalla (?), missä Sturmien raadoista maksettiin isot rahat. Sturmien ohella Comettien raadot kelpasivat hyvin ulkolaisiin museoihin. Valtion kassaan kilahti sievät roposet tästä huutokaupasta, ja huutokauppa uutisoitiin näyttävästi myös mediassa. Sama juttu Fougien kanssa. Huutokauppaamalla "tarpeettomat"/duplikaatit poies saataisin helpotettua myös tuota säilytystilojen aiheuttamaa ongelmaa/puutetta. Ei tarvittaisi niin paljon museotilaa jatkossa.

 

Noiden koneiden ja raatojen arvo on noussut huomattavasti säilytysvuosien aikana. Ulkolaiset ilmailulehdet muistelevat 60-lukua, jolloin Battle of Britain-leffan jälkeen sai muutamalla tonnilla (puntia) Spittejä ja Buchoneita, nyt hinnat ovat jo pilvissä. Raadoistakin maksetaan tähtitieteellisiä summia. PM saisi muutaman Hornet lentotunnin ainakin esim. I-16UTI:sta. Puolustusministeriön virkamiehet eivät vaan taida tajuta omaisuutensa nykyarvoa... vaan antavat kaluston mädäntyä huonoissa varastohalleissa. Toki pm voisi lahjoittaa koneensa eri museoille täydellä omistusoikeudella. Tai myydä ne eurolla. Näin jokainen museo voisi sitten jatkaa "omillaan", tehdä vaihtokauppaa ja vaikka myydä osan koneistaan poies. Jos lait ovat esteenä, niin jotain kansanedustajaa vain hihasta kiinni ja lakiehdotusta vääntämään...

 

Toisaalta tähän maahan voitaisiin "vaatia" kunnon sotamuseo, johon sijoitettaisiin sitten suurin osa näistä puolustusministeriön omistamista koneista. Valtiohan olisi sen muutenkin jo velkaa kaatuneiden omaisille. Ilmavoimien riveissä on "kaatunut" myös rauhan aikana aika joukko sotilaita, joten näin valtio voisi vaalia ja kunnioittaa myös heidän muistoaan. Jokaisella eurooppalaisella sivistysvaltiolla taitaa olla kunnon sotamuseo maassaan. Yleensä noissa sotamuseoissa on esillä myös paljon kyseisen maan ilmavoimien kalustoa.

 

En tiedä RAF Hendonin ja UK:n puolustusministeriön kytköksistä, mutta kyllä RAF Hendon tekee "kauppaa" koneillaan. Yksi Spitti lähti Australian sotamuseoon ja tilalle tuli A-20G Havoc Hendoniin. UK:n puolustusministeriö tod.näköisesti avusti vaihtokaupassa... luulisin ainakin niin. Ovat tukeneet aika hyvin UK:n museoita mm. Hercules-kuljetuksilla. UK:sta ja muualta Euroopasta löytyy myös paljon yksityisiä museoita, jotka harrastavat vaihtokauppaa yli rajojen. Välillä koneita tulee myös myyntiin, ja näin museokalusto pääsee myös kiertoon.

 

Kirjoja ostamalla voi jokainen "lahjoittaa" ylimääräisen kympin museolle museotyöhön. Eipä niillä rahoilla kyllä perustuksia muurata, mutta pientä hjelppiä se on sekin. Kun nyt kerta kysyttiin vinkkejä museoiden tukemiseen, niin tuo on helpoin tapa. Kaikki nykyajan "Setä-Samulit" & kumppanit 300 000+ euron ero- ja eläkerahoineen voisivat ostaa museoiden kalliita kirjoja hieman enemmän, jos ovat ilmailuhenkistä porukkaa... Tommoseen riittää rahaa, mutta ei historian vaalimiseen ja säilyttämiseen. Pistää ihan vihoiksi.

 

 

Puolustushallinnolla ei liene kovin suurta sotilaallista arvoa sellaiselle kalustolle, josta se on jo kertaallen luopunut. Siten koneilla voisi olla merkitystä ja hyötyä nimenomaan keinona hankkia pääomia museaalisiin tarkoituksiin. Toisaalta ongelmaksi saattaa muodostua se, että löytyykö ketään joka olisi valms ottamaan vastuun siitä päätöksestä, että nämä museaaliset koneet poistettaiiin inventaarista. Silti tuo Jukan ehdottama kuvio voiis hyvinkin toimia ja kunnon museohallin rakentamiseen ei sinänsä tarvitaisi budjettirajoitusta niin paljon kuin jos arvokasta myytävää ei olisi.

 

Koska koneilla on eri arvo eri maissa, niin konilla joilla meille on vain kuriositeettiarvo, voisi ihan hyvin saada merkittäviä pääomia museon hallihankkeelle. Pisteytyksellä voisi arvottaa koneiden museaalisen ja ilmailuhistoriaallisen merkityksen Suomelle ja sitten vasta miettiä, millaisia rahoja mistäkin koneesta voisi saada  ja kuka niitä rahoja olsi halukas maksamaan.

 

Jukka mainitsi Hendonin museon käyneen kauppaa koneilla, ja samanlainen kuvio on käytössä myös useissa amerikalaisissa museioissa. Näille koneille kun on omat markkinansa, niin niitä pitäisi voida hyödyntää ja siten luoda hyvät lähtökohdat meille tärkeiden koneiden esilläpitämiseen arvoisassaan ympäristössä.

 

Kirjojen ostaminen on varmasti hyödyllistä ja tarpeellista, ja on niitä minullakn hyllyssä runsaasti, mutta jos museohalli maksaa vaikka 20 milj euroa, niin kuka voisi ostaa ne kaikki kirjat tuon summan kokoonsaamiseksi!!! Meillä ei ole Steven Udvar-Hazyn tyyppisiä mesenaateja lahjoittelmassa miljooniaan museotarkoituksiin, mutta maailmalta löytyy suomalaisia, jotka ovta rikastuneet ja joilla saattaisi olla intoa antaa rahaa ilmailumuseohankkeelle enitsessä kitomaassaan. Oppia voisi siinä suhteessa ottaa rapakon takaa, että museohalliin voiis periaatteesa myydä tilaa lahjoittajien nimille. Kun meillä ei ole ollut tapana ottaa julkisten rakennusten  nimeksi rahoittajan nimeä, niin sen tavanhan voisi muuttaa. Halliin voisi ahoituksen keräämiseksi myydä esim. tuoleja johon lahjoittaja saisi oman nimensä, tai että hallin kanntavaan rakenteeseen saisi lahjoittjayhteisö nimen. Ideoita on vaikka kuinka paljon, ne vaan pitäisi toteuttaa...

 

Timo 

[Topi Falkenberg 406]

Mielestäni ainut keino julkisenlisärahoituksen saamiseksi on yltiösuuren museohankkeen esitteleminen, jonka myötä yhdistyminen riittävän suureksi yksiköksi on mahdollista. Kulttuurilaitoksista musiikki- ja ooperatalo ovat hyviä esimerkkejä siitä kuinka "kallislaitos" voidaan toteuttaa. Ensiarvoisen tärkeää on myös päällekkäisyyksien poistaminen toiminnasta: pitääkö jokaisessa museossa olla arkistotoimi, kirjastotoimi, entisöintiosasto, konservointiosasto ja lentokonevarastohalli? ja pitääkö jokaista poistettua konetyyppiä museoida enemmän kuin yksi kappale?

 

Ensiksi Sotamuseon, K-SIM:n ja Suomen Laivastomuseon olisi valmisteltava suunnitelma museotoimintojen yhdistäminen yhdeksi suureksi suomalaiseksi Sotamuseoksi. Valtakunnallinen erikoismuseo Vantaalla saisi tarvitsemaansa lisätilaa PV:n deponointien siirryttyä asianmukaiseen säilytykseen uuteen jättiyksikköön. Tämän jälkeen museo voisi keskittyä täysillä lakisääteiseen tehtäväänsä suomalaisen ilmailuhistorian tallentajana.

 

Tärkeää on myös uudistaa säätiöiden hallinta sellaiseksi, että toiminnan kehittämiseen kykenemättömät amatöörit voidaan pikaisesti siirtää hallituksista reserviin, tietysti korkeiden kunnianosoitusten saattelemina. Samalla museolakia olisi muokattava niin, ettei maakuntien "ilmailumuseohalleissa" voitaisi säilyttää museokokoelmiin hyväksyttyjä esineitä, eivätkä tällaiset paikalliset näyttelytilat myöskään voisi kutsua itseään nimikkeellä museo, koska tämä museosanan inflaatio vaan hämmentää ihmisiä. Nyt näyttää siltä, etteivät edes kaikki tällä foorumilla kirjoittavat ja museokoneiden parissa touhuavat näytä aina ymmärtävän mikä museo on? ja mikä on museon tehtävä!

 

Puuhastelu jossakin ilmailuhistoriallisessa museoyhdistyksessä / killassa yms. ei vuonna 2011 tee kenestäkään pätevää henkilöä julkisella rahoituksella pyörivän kulttuurilaitoksen hallitukseen. Ei myöskään se, että on ollut lentäjä, mekaanikko tai lentoupseeri pätevöitä museohallituksen jäseneksi. Ymmärrys museotoimesta ja sen vaatimien julkisten rahoituskuvioiden osaaminen ovat kaiken A ja O kun toimintaa halutaan viedä eteenpäin.

 

Palkattavan henkilökunnan osalta asiat ovat nykyisen lainsäädännön ansiosta kunnossa. Nykyisillä museoammattilaisilla on valtava työ purkaa meidän tunareiden aikoinaan tekemät virheet. Sodan jälkeisistä koneromutuksista jäi nykyisiä työntekijöitä edeltäneille sukupolville sellainen keräysvimma että kusessa ollaa vielä pitkään. Kopioinkin tähän loppuun ilman Juhan lupaa Feeniksistä Arnen viittaaman kutsun Suomen Ilmailumuseon johtajan Matias Laitisen järjestämään seminaariin:

 

KUTSU KAIKILLE AVOIMEEN KESKUSTELUTILAISUUTEEN. TILAISUUDESSA KESKUSTELLAAN SUOMEN ILMAILUMUSEON KOKOELMISTA JA MUSEON KEHITTÄMISESTÄ. KESKIVIIKKONA 5.10.2011 KELLO 18.00-20.00. SUOMEN ILMAILUMUSEON AUDITORIO, TIETOTIE 3, 01530 VANTAA.

 

 

topi

[Jukka Juutilainen 0]

Nyt kyllä komppaan Topia 110% kannatuksella. Asiaa!

[Topi Falkenberg 406]

Ai niin, Juha tai Matias voisivat kopioida tähän vielä Matiaksen alustuksen Feeniks-lehdestä. Ja kai modetkin voisivat tehdä tästä oman museoiden kokoelmapolitiikka keskusteluketjun? Kiitos Jukka kannatuksesta, itse aloitit siitäs sait  . Kaikista ei ehkä tunnu mukavalta, mutta mitäs olette möhlineet.

[Jarmo Kempas 0]

Maltaita tuskin tarvitsemme kun kaljan hintaa hilataan ylös. Jos kiinnostaa katsella tyhjiä halleja, lama järjestää niitä aivan kohta. Kun puolustusministeriö (=valtio) myy jotain, rahat päätyvät maamme budjetin yleisjatkeeksi. Myyntisummalla voimme paikata valtion velkaa tai antaa rahat sitä enemmän tarvitseville. Ei muuta kun huutokauppa pystyyn! Saadaan vaikka Kreikka jaloilleen.

 

jk

[Jukka Juutilainen 0]

Puolustusministeriön koneiden säilytykseen yksi malli on ns. Kreikan malli. 

 

Kreikan ilmavoimat perustivat oman museonsa Tatoi-Dekelian tukikohtaan. Hienosti restauroituja sotakoneita on näytillä wanhassa lentokonehallissa. Sotamuseolla on sitten omat koneensa erikseen näytillä Ateenan keskustassa... Suomen ilmavoimat voisivat siis ottaa siis suitset käsiinsä Kreikan mallin mukaisesti! Sivutetaan sotamuseo. Jyväskylässä on kaikki valmiina. Tikkakosken siviilikoneet sijoitetaan/myydään Vantaan museolle.

 

In 1986 HAF founded the HAF Museum Organisation Bureau. In 1988 this was incorporated into the newly formed HAF History Service, whose mission was the gradual concentration of material in order to establish an Aviation Museum in the future.

 

In 1990 the Museum Establishment Bureau was founded as part of the HAF Public Relations Directorate, in order to continue the concentration of material and find the best possible way for the realization of the Museum. Among various solutions and after evaluating the organisation charts of many other museums, both Greek and international, it was decided that it should have the form of a military unit.

 

On July 1992 the HAF Museum was formally established by the Supreme Air Council, positioned within the Dekeleia Air Base and administratively subsumed under the HAFGS.

 

Since October 2006 the museum is administratively under the Hellenic Air Force Air Training Command.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ainoa kökkö homma on se, että museo on auki vain tiettynä päivänä vuodessa. Sotilaspoliisille joutuu antamaan kaikki tietonsa passin numeroa myöten. Vuonna 2005 eivät päästäneet portilla sisään, mutta vuonna 2008 homma kävi leikiten.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jokaisessa kreikkalaisessa tukikohdassa on vielä käytöstä poistettujen koneiden hautuumaat. Tässä Tanagran hylkyjä vuonna 2005.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Osa Mirage F.1CG-kalustosta oli siirretty vuonna 2008 toiselle puolelle kenttää. Näin saadaan ratkaistua myös Vesiksen, Hallinportin , Vantaan ja Kymin museoiden MiG-21 ja Draken ylijäämät.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Dekelian tukikohdan museohangaari on tilava ja valoisa. Ei ole sisäänpääsymaksuja, kuten ei ollut myöskään Kreikan ilmavoimien lentonäytöksiin. 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Dekeliastahan löytyy tämä Välimerestä ongittu Bristol Blenheim Mk.IVF:n hylky varsin hyvässä kunnossa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Euroopan ainoa Curtiss 84G Helldiver SB2C-5. Museon Spitfire on rullauskuntoinen yksilö. Toisen Mersuista voisi laittaa myös tulille Suomessa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Hangaarissa on näytillä noin 20 konetta.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ulkona loput 40 konetta.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Republic F-84F Thunderstreak.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Saman firman RF-84F Thunderflash.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ulkosäilytyksessä oleva T-37.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kun Tikkakoskella maalataan puolalainen Lim-5 (MiG-17F) hippiväreillä, niin Kreikassa kunnioitetaan myös muiden maiden ilmavoimien ohjaajia.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Dekelian Puolan vaihdokki Lim-5:sta on tullut Korean sodan neukku-ässän menopeli.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Vastapuolen kovinta peluria unhoittamatta.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Näitä paria konetta lukuunottamatta muut koneet ovat Kreikan ilmavoimien väreissä.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ilmainen museohalli, ilmainen tontti, ilmainen vartiointi ja palosuojelu, ilmainen sisäänpääsy, 100% omistusoikeus museossa oleviin esineisiin, Euroopasta saa lainarahaa ja Euroopasta saa "ilmaista" lainarahaa jne.

 

Museon sivut: http://www.haf.gr/en/history/museum/

 

Juntta ja Käteinen voisivat vaatia vakuudeksi museon tilat ja koneet. Myydään ne sitten huutokaupalla etiäpäin... ja rahoitetaan omien museoiden hallit.

[Timo Partanen 204]

Ninpä niin - Kreikastahan me saamme mallia ottaa...

 

Mitä tuo La Cucaracha siellä tekee?? Sehän on siviilikäyttöön tarkoitettu halpa jokamiehen kone???

 

Timo

 

PS: Taas kerran, hyvät kuvat, Jukka ja asiaan sopivaa jutustelua!

[Jukka Juutilainen 0]

Eipä ole parempaa tietoa, mutta Kreikassahan on myös nuo siiviilien käyttämät lannoituskoneet ilmavoimien tunnuksilla, ja niitä lentävät usein eläkeiän kynnyksellä olevat HAF:n pilotit.

[Jukka Juutilainen 0]

Toinen ehdotus tuli mieleeni aamun tv-lähetyksestä...

 

Veikkausvoittovarat

 

Veikkauksen tuotto eli veikkausvoittovarat luovutetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka jakaa tuoton edelleen lyhentämättömänä edunsaajille. Veikkausvoittovarojen edunsaajina on suomalainen kulttuuri – taide, liikunta, tiede ja nuorisotyö. Vuonna 2010 Veikkaus tuloutti opetus- ja kulttuuriministeriölle veikkausvoittovaroja 463 miljoonaa euroa. Edunsaajille tämä merkitsi yhteensä yli 9 miljoonaa euroa joka viikko.

 

FlyPast 10/2011 kertoo, jotta Berliinin tekniikamuseo on saanut Kanadasta Heinkel He 162A-2 -koneen. Kone tullaan asettamaan näytille syys-lokakuun aikana. Kone on alkuperäisessä kunnossa, ja ilmeisesti myös lähes lentokelpoinenkin vielä. Vuonna 2006 Berliinin museolla oli peitteen alla tämmöinen juttu...

 

[ attachment removed / expired ]

 

Volkjägeriä ei silloin sieltä vielä löytynyt... No, taisivat silloin vasta hieroa kauppoja kanuskien kanssa. Ideana oli lapun mukaan se, että museo tulee vielä jatkossakin elämään ja kokoelmat laajentumaan. Aika hyvä idis, kuvata sanoma tuolla huputetulla koneella! Mutta nyt on tilat käytetty loppuun. Berliini tarvitsee uudet tilat. Flypastin mukaan museo hakee avustuksia German National Lotteryltä. Museon Bf 110F-2 kunnostettiin myös paikallisen lotto-firman rahoilla. Norjasta on tullut restaurointiin Ju 88 ja yksi yöhävittäjä Ju 88 on jo näytillä... ja lisää koneita tulee uusien ostojen seurauksena/vaihdokkeina.

 

Museohemmot soittanevat Matti Ahteelle jo heti huomenna. Jos hän on vielä siellä töissä.

[Jukka Juutilainen 0]

Sama lehti, mutta eri maa. Northolt kunnioittaa puolalaisia sankareitaan! Heritage Lottery Fund on myöntänyt RAF Northoltille 40 000 puntaa puolalaisista lentäjistä kertovaan näyttelyyn. Notholtista käsin lensi mm. 303. laivue. Englannin taistelun kovin laivue, puolalaiset.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Mutta, mutta... meidän ongelma lienee vain siinä, että sotilaskoneet ovat puolustusministeriön omaisuutta, joten kannatan tuota Kreikan mallia tässä tapauksessa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Aikaa on ollut järjestää museoasiat kuntoon jo monta vuosikymmentä. Minulla on vielä tallella radiosta äänitetty kasetti Harju-Jeantyn vierailusta Vesivehmaan museohallissa 70-luvulla. 40 vuotta on kulunut jo tuosta nauhoituksesta, ja Vesivehmaalla on vielä edelleen kunnostamattomia (harvinaisia) museokoneita ilman asianmukaisia säilytystiloja. Tosin ovathan ne säilyneet siellä jo tämän ajan, joten säilynevät siellä myös seuraavatkin vuosikymmenet...

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Kai Mecklin 11]

Loistava keskusteluketju museoiden suurimman murheen, tilatarpeen ympärillä. On suorastaan liikuttavaa nähdä, kuinka yksimielisiä täällä ollaan tilojen lisätarpeesta. Mutta joka kerta kysymys on sama: mistä rahat? Ja voin vakuuttaa, että juuri tuon ympärillä niin museoiden johtokunnat/vastaavat kuin museohenkiläkuntakin on paininut vuosikausia. Tämän ketjun keskusteliussa on esitetty mm. pääsylippujen hinnan rajuakin korotusta. Sen seurauksena ilmailumuseoissa olisi entistä vähemmän kävijöita. Ainakin K-SIM:ssä kävijämäärä (ja samalla museon kassaan tuleva raha myös oheistuitteista, baarimynnistä ja kirjoista) saatiin nousuun suuntaamalla markkinointia erityisesti turisteille ja tavallisille perheille. Ja nuo satunnaiset kävijät kyllä karsiutuvat nopeasti pois, jos lipun hinta nostetaan kaksinkertaiseksi.

On myös esitetty kansalaiskeräystä tai lahjoituksia. Kun BW-372:n restaurointityö alkoi, K-SIM avasi työn tukemista varten tilin lahjoituksille. Tuotto oli n. 500 euroa. Kiitos kuuluu toki lahjoittajille, he tekivät sen todella sydämestään. Mutta isommassa mittakaavassa en usko Suomesta löytyvän tässä asiassa muuta kuin kovaa meteliä. Moniko foorumilaisista tuki BW-projektia? Vai eikö se ollut riittävän merkittävä, koska kone on "vain lainassa"?

Käytän tilaisuutta valottaakseni myös tuota museoiden yhteistyökuviota, koska sitäkin on tässä ketjussa sivuttu. Muistaakseni vuonna 2005 K-SIM teki aloitteen suomalaisten ilmailumuseoiden yhdistämiseksi saman sateenvarjon (=hallinnon) alle. Asia eteni periaatteellisesti pienten museioden kanssa melko pitkälle, mutta kuivui sittemmin kokoon. Syy tähän oli käsittääksen SIM:n haluttomuus jatkaa neuvotteluja (korjatkaa ihmeessä, jos mielikuvani on väärä!).

Ajatuksena oli, että nykyiset museot ja näyttelyt säilyvät nykyisillä paikoillaan, mutta lisäksi hankitaan yksi (esim PV:ltä poistuva) riittävän suuri säilytystila keskeiselle paikalle jonnekin museoiden välimaastoon (Lahden seutu?). Sinne sijoitetaan sellainen ilmailumuseaalinen materiaali, joka ei sovi näyttelytiloihin. Säilytystiloista materiaalia voidaan kuitenkin kierrättää eri näyttelyissä ja sinne voidaan sijoittaa materiaalia näyttelyistä "uusien" kierrätettävien esineiden tieltä. Näin myös pienet näyttelyt saisivat mielenkiinnon herättäjiä ja toisaalta museoiden saavutettavuus myös pääkaupunkiseudun ulkopuoleisellle asukkaille ja matkailijoille turvataan.

Yhteiseen hallintoon ajateltiin kuuluvaksi normaalin museobyroktian lisäksi markkinointi, museopedakogiikka sekä näyttelyiden rakentaminen ja esineiden restaurointi. Ajatus on edelleen käytettävissä ja K-SIM on valmis keskustelemaan siitä edelleen.

 

meku

[Jukka Juutilainen 0]

Näin Norjassa:

 

Norjasta kannattaa ottaa mallia museohalleista ja näyttelyistä. 

 

1. Norsk Luftfartsmuseum/The National Norwegian Aviation Museum: http://luftfart.museum.no/Engelsk/Velkommen.htm

 

2. Virtuaallinen matka museoon: http://arctic360.no/vt/norskluftfartsmuseum/eng

 

(katsokaapa "dioraamoja", Junkersin alla vettä jne.)

 

3. Fokker CV.D: http://www.luftfart.museum.no/Engelsk/Exhibitions/CVD.htm

 

4. Schools/Kids: http://www.luftfart.museum.no/Engelsk/School-Kids/school_kids.htm (ei ole aitoja koneiden ympärillä)

 

5. YouTubessa: http://www.youtube.com/gotonordland#p/u/15/zebvSIu54z0

 

 

PS. Kuva "museohallista" ulkoapäin: http://luftfart.museum.no/Engelsk/The_museum/default.htm

 

Norsk Luftfartsmuseum was awarded status as a national museum, with running costs to be covered by funds granted in the National Budget.

 

The exhibitions at the Museum are the result of a co-operation between Norsk Luftfartsmuseum, the Norwegian Air Force Museum and the AVINOR Museum.

 

http://mil.no/culture-attractions/museums/theairforcemuseum/Pages/default.aspx

[Timo Partanen 204]

Kaitsu,

 

kiitos reagoinnista, koska tässä alkoi tulla sellainen ajatus, että ihanko me vaan kekskenämme huulta heitämme.

 

Se ei varmaan todellakaan ole kenellekään ylklätys, että tilan, ja sen mahdollistava raha ovat ne suurimmat ongelmat. Tässä ketjussa on heitelty eirlaisia ajatuksia siitä, millä keinoilla ilmailumuseotoiminnalle voitaisiin saada lisää tilaa ja sen mahdollistavaa rahaa. Ajatukset ovat tietysti ihan heittoja vain, mutta parempi olla alussa paljon ajatuksia, että hirveän itsekriittisen puuskan jälkeen jäisi vielä kourallinen toteutuskelpoisia.

 

Jos siis lähdetään niistä kahdesta olettamuksesta, että veronmaksajien pussilla ei voi käydä, ja että koneiden juridinen omistus ei ole ratkaisematon ongelma, niin silloin tuo Jukan ajatus, että koneita tulisi voida käyttää kauppatavarana, ja myydä ne sellaisiin maihin, missä joillain konhetyypillä on enemmän historiallista arvoa, saattaisi olla todella arvokas. Tätä hanketta varten tulisi nyt erilaisissa halleissa ja taivasalla varastoituna olevat koneet luetteloida (varmaan onkin jo tehty), ja pisteyttää jonkinlaisen expert-panel-periaatteen avulla. Siten jollain arvovaltaisella foorumilla voitaisiin päättää, mitkä koneet menevät ja mitkä jääövät. Jääville koneille tulisi sitten saada riittävä varastokpasiteetti, ja tietysti ne pitäisi kunnostaa tarkoituksenmukaiseen kuntoon.

 

Olisiko hallin rahoitukseen  harkittavissa ilmailu- ja puolustusalan spondoritahoja, joiden nimet sitten tulisivat esille hallissa. Smithsonianin uusi ilmailumuse Udvar-Hazy kantaa täkeimmän spnsorinsa nimeä, ja hallit ovta sitten Boeing hangar ja McDonnell hangar. Meillä ei tällaista ole tehty, mutta mikä sen estäisi. Jäähalleillahan on liki kaikilla jonkun yrityksen nimi, joten mikä estäisi sen, että musollakin voisi olla sama tilanne. Tarkoituksenhan tulisi tässä tapauksessa pyhittää keinot.

 

Toinen rahoitusken muoto voisi olla jonkilaiset museo-osakkeet. Kirjoja ja muita muutaman kympin tuotterita myymällä rahaa kertyy tuskastuttavan hitaasti, joten myydään sitten uuden museohallin osakkeita. Osakkeiden hinta voisi olla esim 1000 EUR, ja niillä voiis sitten vaikka saada eilinikäisen ilmaisen sisäänpääsyn, ja vaikka kahvit kahviossa. Asiaa voiis vielä  tehostaa vaikka siten, että voisi myös ostaa nimiplakaatin kunniapaikalta musohallista. Kaikki sponsorit voisi sitten koota jonkinlaiseen kunnia-aitioon välittömästi sisäänpääsyn yhteydessä.

 

Lujonnollisesti ovella voisi myydä eri hintaisia lippuja, eli normaalit liput ja siten VIP-liput, joihin pitäsi laittaa joku lisäjippo, mutta jolla pääasiassa saataisiin lisää pääomaa hankkeelle.

 

Kun kerran kestävää hallitilaa tulee ihan ehdottomasti saada korvaamattomille mueokoneille, niin olisiko näistä joitain toteutettavissa olevia...

 

Timo

 

[Topi Falkenberg 406]

Nyt Meku kirjoitti taas asiaa. Jos maakuntien museohallit, SIM sekä KSIM saataisiin yhteisen hallinnon alle niin homma olisi saatettu hyvälle pohjalle. Tämän jälkeen poistamalla päällekkäisyydet Vantaalta, Tikkakoskelta, Kymistä, Lappeenrannasta, Hallista ja Vesikseltä saataisiin reilusti hallitilaa tulevia luovutuksia varten.

 

En tiedä mikä oli SIM:n (eli käytännössä IMY:n) vastaus ehdotukseesi, mutta luulen tulkintasi osuneen oikeaan. Menneiden vuosien riitely näkyy yhteistoiminnassa vielä pitkään. Ehkä marssijärjestys myös oli vantaalaisten mielestä väärin? Koska valtakunnalliset erikoismuseot koordinoivat omalla erityisalallaan valtakunnallista tallennus-, tutkimus- ja näyttelytoimintaa ehdotus olisi kai pitänyt tulla sitä kautta? Toisaalta ei kai SIM tätä lakisääteistä velvollisuuttaan vieläkään kovin tarmokkaasti toteuta?

 

topi

[Kai Mecklin 11]

Tämä alkaa olla jo keskustelua, jonka valvoja voisi siirtää omaksi ketjukseen. Mutta jatketaan vielä... Ajatuksena tuo koneiden myyminen on toki jopa kiehtova, mutta valitettavasti on sanottava taas tuo MUTTA... Esimerkiksi on nostettu taannoinen panssarivaunujen myynti hyvällä hinnalla. Vaunut, kuten museokoneetkin ovat PLM:n omaisuutta, joten viimekädessä PLM myös päättää niiden kohtalosta. Entä myynnistä saadut rahat, menivätkö ne Sotamuseolle tai Panssarimuseolle laajennuksiin tai muuten museoiden toiminnan tukemiseen? Eivät menneet, kumpikaan museo ei saanut latiakaan, vaan se menivät PV:n/PLM:n kassaan. Ihmettelin asiaa Sotamuseon edustajan kanssa ja hän totesi ykskantaan: "Näin se vaan menee, sille ei voi mitään".Tämän takia olisin nyt varovainen museokoneiden myymisestä puhumisessa.   

Entä sitten tuo 1000 euron osakeajatus? Osakkeesta puhuminen on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska voittoa tällä ei voi lahjoittajille museoeettisistä syistä luvata. Kyse on siis puhtaasti lahjoituksesta. K-SIM:n osalta laajennuksen kustannusarvio on n. 8,8 miljoonaa euroa. Tarvittaisiin siis 8800 lahjoittajaa. Löytyisikö Suomesta oikeasti moinen määrä museotahtoa? Ja tuohan koskee vain K-SIM:iä, tilatarpeita on yhtälailla muillakin ilmailumuseoilla. Kuinka verottaja tällaiseen suhtautuisi, sitä en tiedä. Saattaisi kiinnostuakin, jolloin pottia pitäisi edelleen kasvattaa.

Ainoana mahdollisena tienä museoiden tilanteen parantamiseksi on julkinen paine. Ensimmäisenä peruspottti on saatava valtion budjetista, osa ehkä kunnilta ja pieniä puroja yhteistyökumppaneilta. Sen jälkeen puolet tarpeesta voidaan kattaa EU-tuella edellyttäen, että laajennettavat rakennukset eivät ole valtion oamisuutta (= Senaatti). Olen kuitenklin sitä mieltä, etta talkootyönä näitä ei voi tehdä, muuten ollaan 50 vuoden kuluttua samassa tilanteessa kuin esim Vesivehmaalla ollaan nyt. Halli tuntui aikoinaan hyvältä, oli tilanteessa sopiva "hatäratkaisu", mutta ei täytä alkuunkaan nykyisiä vaatimuksia.

Julkista painetta asiassa voi jokainen foorumilainen osaltaa lisätä. Ei korottamalla ääntään täällä foorumilla, vaan käyttämällä kontaktejaan mediassa, kuntien hallinnossa, Eduskunnassa. Kun asiaa painetaan riittävän monesta paikasta ja jatkuvasti, kivikin murtuu. Olen käynyt vasta kahdesti Eduskunnassa asian tiimoilta ja kerran keskisuomalsiet kansanedustajat ovat olleet museolla nyökyttelemässä päätään liikuttavan yksimielisinä. Rahaa vaan puttuu edelleen.

 

meku

[Juha Klemettinen 28]

En tiedä mikä oli SIM:n (eli käytännössä IMY:n) vastaus ehdotukseesi, mutta luulen tulkintasi osuneen oikeaan. Menneiden vuosien riitely näkyy yhteistoiminnassa vielä pitkään. Ehkä marssijärjestys myös oli vantaalaisten mielestä väärin?

 

Ettei jää väärinkäsityksiä todetaan, että Suomen Ilmailumuseosäätiö ei ole = Ilmailumuseoyhdistys. Museosäätiöllä on oma toimiva hallituksensa.

 

Ilmailumailumuseoyhdistyksellä on ollut oman toimintansa puitteissa (ei siis museotoiminnan) Keski-Suomen Ilmailumuseon (ja muidenkin museoiden) kanssa toimivat ja hyvät yhteistyökuviot koko 2000-luvun ajan. Tämän varmasti allekirjoittavat kaikki osapuolet.

 

Olen melko varma, että yhteistyöneuvotteluja käytiin 2000-luvun puolivälissä nimenomaan museo-tasolla. Se miksei hankkeen alullepanneen museon johtaja tiedä mihin neuvottelut jäivät kuulostaa omituiselta. Samoin Topilla lienee neuvotteluista tietoa, koska toimit tuohon maailman aikaan Suomen Ilmailumuseon museomestarina?

 

En usko, että hallintopuolella on kovin paljon päällekkäisyyksiä suomalaisissa ilmailumuseoissa, päinvastoin henkilökuntaa on kaikkialla liian vähän. Yhteisen hallinnon edut olisivat siis muualla kuin hallinnon päällekkäisyyksien poistamisessa.

 

Juha

[Kai Mecklin 11]

Komppaan satasilla Juhaa. Yhteistoiminta toimii IMY:n kanssa loistavasti, enkä myöskään halua missään tapauksessa moittia yhteistyötä SIM:n ja K-SIM:n välillä. Se toimii hyvin, varsinkin jos vertaa tilanteeseen kymmenen vuotta sitten. Toivon todella, että yhteistyö myös jatkuu samoissa merkeissä, toivottavasti jopa tiivistyen.

Mainitsemani neuvottelut hallitusten valillä tavallaan hiipuivat, viimeinen kokous pidettiin Tikkakoskella (valitettavasti en muista varmasti vuotta, enkä sitä pääse täältä nyt tarkastamaankaan). Siinä todettiin yhteistyötä jatkettavan, mutta mitään konkreettista museoiden hallintojen yhdistämiseksi ei asian tiimoilta tapahtunut. Ehkä hallituksilla oli eri tavoitteet yhteistyön tiivistämiselle. SIM:n hallituksen tavoitteita en tiedä, K-SIM ajoi yhden ilmailumuseon mallia (toki näyttelyt säilyttäen nykyisillä paikkakunnilla).

Tiedän miten intohimoista ilmailu, ilmailumuseotoiminnasta puhumattakaan, saattaa olla ja pitää ollakin. Siksi en halua missään tapauksessa osoitella mitään tahoa yhteistyöhalun puutteesta. Eivätkä minun tai K-SIM:n ajatukset ole muuta kuin keskustelun avauksia. Yhteistyöhän tässä asiassa tarkoittaa yhteisesti sovittuja tavotteita ja niihin ponnistelua suomalaisen ilmailumuseotoiminnan hyväksi.

 

meku

[Topi Falkenberg 406]

Ettei jää väärinkäsityksiä todetaan, että Suomen Ilmailumuseosäätiö ei ole = Ilmailumuseoyhdistys. Museosäätiöllä on oma toimiva hallituksensa.

 

Ja ettei tästäkään lauseesta jää väärinkäsitystä niin todetaan: että käytännössä SIM:n hallinto on toteutettu niin, että isännän ääntä siellä käyttää IMY. Muun väittäminen on saivartelua.

 

Ilmailumailumuseoyhdistyksellä on ollut oman toimintansa puitteissa (ei siis museotoiminnan) Keski-Suomen Ilmailumuseon (ja muidenkin museoiden) kanssa toimivat ja hyvät yhteistyökuviot koko 2000-luvun ajan. Tämän varmasti allekirjoittavat kaikki osapuolet.

 

Pitää paikkansa! terve yhteistyö museoiden välillä alkoi toimimaan Mekun astuttua remmiin  . En tiedä miten Suomen Ilmailumuseo nykyisin koordinoi muiden museoiden toimintaa, mutta silloin ennen kaikki oli hyvin jos ei sekaannuttu liiaksi maakuntien museomiesten museointimielihaluihin. Isännän ääni puuttui sillon tältä museosektorilta!

 

Olen melko varma, että yhteistyöneuvotteluja käytiin 2000-luvun puolivälissä nimenomaan museo-tasolla. Se miksei hankkeen alullepanneen museon johtaja tiedä mihin neuvottelut jäivät kuulostaa omituiselta. Samoin Topilla lienee neuvotteluista tietoa, koska toimit tuohon maailman aikaan Suomen Ilmailumuseon museomestarina?

 

Topi tietää vain sen, ettei yhteinen hallinto tai edes varastohalli koskaan toteutunut. Kannattaa kysyä syitä tähän sen aikaisilta hallitusherroilta, pöytäkirjoista tätä tietoa on turha hakea!

 

En usko, että hallintopuolella on kovin paljon päällekkäisyyksiä suomalaisissa ilmailumuseoissa, päinvastoin henkilökuntaa on kaikkialla liian vähän. Yhteisen hallinnon edut olisivat siis muualla kuin hallinnon päällekkäisyyksien poistamisessa.

Juha

 

Jos jossakin on päällekkyyksiä niin hallinnossa -mitä enemmin on kokkeja, niin sitä huonompi tunnetusti on soppa. Pelkästään SIM:n hallintomalli on järjettömästi rakennettu: edustajisto - hallitus - toimivajohto, mikä tässä on liikaa? http://www.ilmailumuseo.fi/index.php?page=museon-tausta

 

On varmaa ettei Opetusministeriö tule lähivuosina lisäämään museotyövirkoja tähän valtakuntaan. Yhdistämällä nämä kaksi museota saataisiin edes henkilökunnan määrä samalle tasolle muiden erikoismuseoiden kanssa. Samalla päällekkäisyydet voitaisiin poistaa niin kokoelmista kuin toiminnastakin.

 

topi

[Timo Partanen 204]

Orgnaisoitumistapojen muutoksen suurin este on juuri tuo edellisissä viesteissä mainittu kokkien lukumäärä, ja se että mitään ei voi muuttaa, kun "ei se kuitenkaan tule toimimaan". Toisaalta jos alunperin vastuut ja valtuudet eivät kohtaa, niin kyllä silloin purjehditaan todella vaikeilla vesillä, jos tällainen merenkulullinen metafora sallitaan.

 

Koneiden juridinen omistus on varmasti ongelma, ja jos mahdollisesta myynnistä saadut rahat menevät hallinnonalan budjetin piristykseksi, niin silloin siitä ei varmasti ole museotoiminnallle mitään hyötyä. Siitä tulisi siis mielestäni aloittaa, ja minua voi ihan vapaasti syyttää idealismista, mutta jonkun nimekkään hyvin verko0ttuneen kärkihahmon saaminen (esim. entinen ilmavoimien komentaja, tms) viemään asiaa eteenpäin, saattaisi aukaista ovet idealle. Politiikkaahan tämä on, mutta juuri sillä tavoinhan ajatusta voiis yrittää uittaa eteenpäin. Nykyisinhän PLM:lle ei ole koneille mitään arvoa - ne on poistettu käytöstä, ja ne olisi siten myös pitänut poistaa inventaarista. Koneiden mahdollinen rahallinen arvo toteutuu vasta sitten jos ne saadaan myydyksi sellaiselle taholle, joka on valmis maksamaan niistä jotain sellaista, millä on merkitystä museotoiminnan kehittämisen kannalta.

 

Vaikka puskista on helppo huudella, niin silti on aivan selvää, että museoiden organisaatioiden yhdistäminen on tarpeellista. Vain silloin voidaan kohdistaa käytettävissä olevat varat tärkeimpoiin kohteisiin. Tässä kuitenkin varmaan törmätään smaan ongelmaan kuin kuntaliitoksissa, missä tuntuu suurin ongelma olevan se, että jotkut menettävät vaikutusvaltaisen asemansa. Valitettavsasti erilaisiin reviiritaisteluihin kuluu paljon energiaa ihan turhaan. Tämän sanoessani toivon todella, että kukaan ei siis kukaan ota siitä nokkiinsa.

 

Mitä sitten tulee tuohon osakeajatukseen, niin en todellakaan tarkoittanut varsinaisia osakkeita, vaan olin vain unohtanut laittaa lainausmerkit sanan  ymnpärille. Osakkeet tai siis "osakkeet" olisivat eräänalaisia dokumentteja siitä, että henkilö on osallistunut tietyllä summalla museon toiminnan tukemiseen ja siten oikeutettun tiettyihin etuihin. Muistaaksen joskus ammoisina aikoina Jokioisissa oli museorautaite,johon niin ikäön myytiin "osakkeita", jolla sai ilmaisia matkoja ajoittain.

 

Kaiken kaikkiaan, rahoitusmalleja tulisi hakea hyvin laajasti maailmalta, ja sitten arvioida niitten soveltuvuutta. Museoilla on kaikkialla maailmassa sma ongelma, ja siihen on olemassa todella monia luovia ratkaisuja, joita meidänkin pitäisi ensin listata,ja sitten ruotia todella raskaalla kädellä. Vaikka hyvin monta kertaa on asiaa yritetty ajaa voimalla eteenpäin, ja kaikki kunnia kaikille henkilöille, jotka ovat tähän panostaneet aikaa ja energiaa, niin silti asiaa kannattaa edistää niin kauan kuin se etoteutuu. Siteeraan tässä edesmennyttä Uolevi Raadetta: "Lyön päätäni seinään niin kauan kunnes seinä antaa periksi!

 

Timo