Väärin lennetty kaato ja sen vaikutus polaariin.

[Kari J. Ansamaa 0]

Lueskelin tuota ikarusaihetta ja samalla palautui mieleen kokemuksia Grob Twin Acrolla. Oli joskus todella pientä ja heikkoa termoa, kuitenkin kenttä lähellä ja hinauslipun hinta suhteessa silloisiin tuloihin vastaavasti suuri. Tuon vehkeen keskittäminen termoon siten, että koko kierroksen ajan nousisi oli mahdotonta puhtaasti lennettynä, mutta antamalla luisua noston keskipisteeseen lievästi ja pitämällä kallistus maltillisena tuntui kiertävän pienempää ympyrää nousten tehokkaammin. Tai ainakin pienemmillä ohjainliikkeillä. Harmi vaan, ettei noihin aikoihin ollut loggeria.

 

Tuota saa ihan vapaasti paheksua samoin kuin kaikkia muitakin tekemisiäni, mutta kaipaisin kuitenkin faktaa tyrmäämään tuon fiilikseen perustuvan jutun. Oikeissa ja simuloiduissa pakkotilanteissa sekä matalalla lennän kuitenkin puhtaasti, koska väärän ratkaisun jälkeen ei ole oikein kivaa.

[Mikko Maliniemi 5]

Mahtaa olla jo taitolentoa tuo kaato? 

[Antti Mäkelä 2]

Tuostahan on nykyisin kaksi mielipidettä, kaarron sisään luisuttaessa runko kantaa ja jotkut muuten suuntaepävakaat koneet uivat lievässä luisussa ilmeisesti vakaammin. Tämän kannalla oli eräs kaksipaikkaistenpurjekoneiden EM-kisoissakin menestynyt pilottimme Arcus-lennolla kesällä, mutta toinen hämeenlinnalaistaustainen pitkän linjan purjelentäjä piti hommaa höpönä - aina pitää lentää puhtaasti. Sivuluisukaarto kuuluu korkeudenpudotuksen keinovalikoimiin.

[Kari J. Ansamaa 0]

Mahtaa olla jo taitolentoa tuo kaato? 

 

Tais saada

[Alpo Tamminen 0]

Kun sitä lensi liukkaalla purjelentokoneella kivisen pellon päällä, korkeus 200 m+, niin kyllä siinä jotenkin piti sen kuulan keskellä ja nopeuden 100 km/h.

[Mika Koski 0]

...mieleen kokemuksia Grob Twin Acrolla...vehkeen keskittäminen termoon siten, että koko kierroksen ajan nousisi oli mahdotonta puhtaasti lennettynä...

 

Kari tietää itsekin, että Twini kokemuksia ei voida yleistää lentokoneisiin.

 

 

Mika

[Juha Lampi 270]

...eeh, siis ymmärsin, notta vähän extraa sisäjalalla ja kuulaa ulkoreunalle ???

 

Noilla pitkäsiivillä taitaa tosiaan oppia käyttämään takakäpäliä 

[Sakari K Pyörre 0]

Tuostahan on nykyisin kaksi mielipidettä, kaarron sisään luisuttaessa runko kantaa ja jotkut muuten suuntaepävakaat koneet uivat lievässä luisussa ilmeisesti vakaammin. Tämän kannalla oli eräs kaksipaikkaistenpurjekoneiden EM-kisoissakin menestynyt pilottimme Arcus-lennolla kesällä, mutta toinen hämeenlinnalaistaustainen pitkän linjan purjelentäjä piti hommaa höpönä - aina pitää lentää puhtaasti. Sivuluisukaarto kuuluu korkeudenpudotuksen keinovalikoimiin.

 

Joidenkin alan "advanced"-oppikirjojen mukaan on kyse siitä, että optimoidaan koneen koko rungon kulku ilmavirrassa. Lanka on koneen keulapäässä, sen pitäisi osoittaa hieman ulospäin silloin kun koneen keskiosa ui suorassa kulmassa kaarron säteeseen nähden. Vähän vaikea kuvailla ilman kuvaa, ja sitä en tähän hätään löytänyt.

 

Miten paljon langan pitäisi olla ulkona? Mitättömän vähän varmaankin, ja vaihdellen kaarresäteen funktiona.

 

Uskoo kuka uskoo. Minä en usko että pystyisin lentämään niin tarkasti.

[Antti Mäkelä 2]

Heikkoon keliin siis pikkuisen käyrä runko paljon kaartavalle?

[Kari J. Ansamaa 0]

Kari tietää itsekin, että Twini kokemuksia ei voida yleistää lentokoneisiin.

 

 

Mika

 

Eikä Ikaruskokemuksia

[Sakari K Pyörre 0]

Heikkoon keliin siis pikkuisen käyrä runko paljon kaartavalle?

 

Hm. Mulle riittäisi vasemmalle kaareva, mutta entäs ne hyvät lentäjät jotka osaavat kaartaa molempiin suuntiin?

[Jari Ahonen 0]

Hm. Mulle riittäisi vasemmalle kaareva, mutta entäs ne hyvät lentäjät jotka osaavat kaartaa molempiin suuntiin?

 

Aikoinaan kentällä kuultua:

 

"Asiakas" oli ollut kyydissä taitolentokeikalla.

 

Asiakas: Miksi aloitit kaikki liikkeet vasemmalle?

 

Pilotti: Öö... no kun se on helpompaa...

[Mikko Maliniemi 5]

Pilotti: Öö... no kun se on helpompaa...

 

Niin, tietyt liikkeet varmaan ovatkin helpompia tehtäviä/aloitettavia tiettyyn suuntaan, johtuen esim. potkurin pyörimissuunnasta ja sen aiheuttamista hyrrävoimista...

[Jari Ahonen 0]

johtuen esim. potkurin pyörimissuunnasta ja sen aiheuttamista hyrrävoimista...

 

Niin, pursikoneessa ropelit ja hyrrävoimat on aika vähissä...

[Mikko Maliniemi 5]

Älä usko kaikkea, mitä netissä sanotaan. Eikä ku... 

[Jari Ahonen 0]

Älä usko kaikkea, mitä netissä sanotaan. Eikä ku... 

 

Niinpä, mutta oli oma moka. Olisi pitänyt sanoa että kyse oli purtsikasta...

[Markku Valkama 3]

Kun sitä lensi liukkaalla purjelentokoneella kivisen pellon päällä, korkeus 200 m+, niin kyllä siinä jotenkin piti sen kuulan keskellä ja nopeuden 100 km/h.

 

Menee ohi aiheen mutta...

Ei sen pellon tarvitse olla edes kivinen jos korkeutta on 90 m+ (96 AGL jos tarkkoja ollaan)

http://www.onlinecontest.org/olc-2.0/gliding/flightinfo.html?flightId=-350231720

 

 

M Arkku

[Matti Huoviala 84]

Aina ei lennetä edes pellon päällä ja korkeutta voi olla vähemmänkin. Nostokin saattaa olla melkoisen kapea kun ollaan hyvin lähellä sen lähdettä. Juuri silloin puhtaan puoleinen lentäminen ja nopeudesta huolehtiminen nousevat avainasioiksi. Ja kyllä se III-twinikin noissa oloissa taipuu ja nousee. Mä oon nähny.

Ja olen kohta taas menossa katsomaan...

 

-M-

[Kari J. Ansamaa 0]

Ja kyllä se III-twinikin noissa oloissa taipuu ja nousee.

 

-M-

 

Totta tuo, mutta laeska savolaenen yrittää piästä helepommalla

[Kari J. Ansamaa 0]

...eeh, siis ymmärsin, notta vähän extraa sisäjalalla ja kuulaa ulkoreunalle ???

 

Ei vaan sisäreunalle eli kaarto sauvalla vähemmällä jalalla.

[Alpo Tamminen 0]

Sivuluisukaarrossa se korkeus hupenee.

[Jari Ahonen 0]

Ei vaan sisäreunalle eli kaarto sauvalla vähemmällä jalalla.

 

Ennenvanhaan opetettiin että sauvaa jalkaa, kaarto alkaa. Siis ensin kallistus, ja sitten jalalla kuula kohdilleen. Jotkin koneet eivät tarvitse jalkaa juuri lainkaan.

 

Taisi olla iloisella 70-luvulla, kun Cessna 150 Aerobatin mainosfilmissä pilotti pyöritti tynnyriä vesilasi kojelaulaudan päällä. Tippaakaan ei läikkynyt yli... G-voimat kohdillaan ja kuula keskellä

 

Tietysti jyrkässä kaarrossa sivuperäsin muuttuu korkeusperäsimeksi, mutta se onkin sitten ihan oma juttunsa...

[Antti Laukkanen 15]

Ennenvanhaan opetettiin että sauvaa jalkaa, kaarto alkaa. Siis ensin kallistus, ja sitten jalalla kuula kohdilleen.

 

Tai sitten ne lukevat peräjälkeen vaan sen takia, etteivät voi tekstissä yhtä aikaakaan olla

 

Mutta rupesinpa nyt miettimään tuota oikealle kaartamisen vaikeutta. Mikko epäilemättä viittasi tilanteisiin taitolennon korkeammilla tasoilla huomattavan tehokkailla lentsikoilla, mutta oikeastihan noilla hyrrävoimilla ei ole hevonkukun tekemistä peruslentämisessä pienillä moottorillisilla harrastealuksilla, purjekoneista puhumattakaan. Kun esim. VW-pohjaiset moottorit tapaavat pyöriä eri suuntaan kuin "normaalit" lentokonemoottorit, rohkenen sitä suuremmalla syyllä tämän olevan olematon syy. "Olla olematon" kuulostaakin sitten jo puoliskitsofreeniseltä lausahdukselta, joka syvempi analyysi vaatinee vähintään keskusteluja freudilaiseen psykologiaan tutustuneiden hahmojen kanssa, joten ei siitä enempää.

 

Joka tapauksessa, oikealle kaartaminen tuntuu olevan vaikeampaa kuin vasemmalle kaartaminen. Olen pohtinut usein, mistä tämä johtuu. Arvelin sen mahdollisesti johtuvan oikeakätisyysenemmistön mielipiteistä ja aivopuoliskojen eroavaisuuksista, mutta vasureilla kuuluu olevan samaa problematiikkaa.  Useimmat koneet ovat tietty rinnakkainistuttavia ja kuski istuu vasemmalla. Siitä voisi loogisesti kuvitella olevan helpompi kaartaa sille puolelle, mihin paremmin näkee. Mutta ongelma tuntuu kiusaavan myös peräkkäinistuttavien kuljettajia ja yksipaikkaiskuskejakin. Tämän minäkin olen aistinut.

 

Aloin jossain vaiheessa pohtia tuota asiaa niin kovasti, että olen tarkoitushakuisesti kääntänyt ruoria tai keppiä toisinaan myös oikealle. Niinpä saatoin jokusen kokeilukerran jälkeen huomata, ettei se oikeasti ole yhtään sen vaikeampaa kuin vasemmalle kääntyminen. Ei edes termiikissä, vaikken suuri asiantuntija olekaan siitä lajista puhumaan. Sittenpä mietiskelin, että jos se kerran jokusen harjoittelukerran jälkeen menee ihan yhtä lailla suuntaan kuin toiseenkin, ongelman täytyy olla kokemuksessa. Kun taas mietiskelin lentokoulutusta ja lentouraa parikymmentä vuotta taaksepäin, huomasin normaalissa toiminnassa vaan kaarrettavan vasemmalle miltei kaiken aikaa. Koululentäminen menee hyvin pian laskukierroslentämiseksi, aina vaan kaarretaan vasemmalle (no, on toki oikeanpuoleisiakin kierroksia, mutten osaa lainkaan sanoa, mitä niiden lentäminen vaikuttaa). Kenttäalueella taidetaan tehdä määräystenkin mukaan kaikki kaarrot vasemmalle, ellei muuta selvitetä tai muusta johdu. Näinpä sitä kaartamista vasemmalle vaan tulee olennaisesti enemmän kuin oikealle, jolloin kyse lieneekin pohjimmiltaan harjoituksen puutteesta. Koululennoilla lennetään tietysti kaartoja myös oikealle, muttei oikeasti kovin paljon. Saatan uskoa, että jos purjelentäjä on pyörinyt termiikissä vasemmalle 1000 tai 2000 tuntia, kuten muutkin tekevät, oikealle kaartaminen tuntuu vähän kuin olisi vermeet väärässä puntissa.

 

Mieluusti kuulisin aiheesta jonkinlaista kommentaatiota, koska saatan olla kuvitelmineni ihan hakoteillä ja kyse onkin freudilaisesta aivo-ongelmasta. Pahoittelen toki ohessa pientä lipsahtamista aiheesta sivuraiteille.

 

-A-

[Mikko Maliniemi 5]

Sivuluisukaarrossa se korkeus hupenee.

 

Ei pidä paikkaansa 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Mikko epäilemättä viittasi tilanteisiin taitolennon korkeammilla tasoilla huomattavan tehokkailla lentsikoilla,

 

Joo joo, mutta kun Jari aloitti  Siis Jarihan se sen taitolennon otti aiheeksi...

[Jari Ahonen 0]

 

 

 

Joo joo, mutta kun Jari aloitti 

 

Joo, pistäkää vaan kaikki minun syyksi... mutta asiaan. Antin ansiokkaassa kirjoituksessa oli järkeviä ajatuksia. Omalta koulutusajalta on jäänyt lähtemättömästi mieleen etenkin jyrkän oikean kaarron harjoittelu.Lennonopettajani vanheni siinä kyydissä varmaan useamman vuoden... Muistan kun tuskanhiestä märkänä yritin väkertää liikettä, joka edes etäisesti muistuttaisi jyrkkää kaartoa. Eräs lennonopettajan kommentti kyseisen operaation aikana on jäänyt mieleeni. Se kuului: "Älä nyt väkisin vänkää tätä kierukkaan!". Alkoihan se harjoittelun myötä jotenkin sujua, mutta jyrkkä kaarto vasemmalle tuntui paljon jouheammalta.

 

Mitä Mikon hienoon kuvaan tulee, niin noille härveleille käsite "fysiikan laki" on täysin tuntematon... ainakin niin kauan kun moottori käy