Tulevaisuudessa reittilennot pienemmällä ohjaamomiehityksellä tai jopa ilman ihmisiä? (OLI: Valmistuvien lentäjien tulevaisuus v.2011-??)

[Juha Pesu 15]

Keskustelussa on ennakkoarvaukseni mukaisesti syntynyt ainakin kaksi puoluetta: B) on mahdollista - C) ei ole mahdollista. Lisäksi on muutamia  kansanliikkeen D) edustajia, joiden mielipide varsinaisesta isosta kysymyksestä ei käy selville, sensijaan saamme lukea pikkunäppärää insinööripornoa linjalla Direct Law-Murphy's law-AIRBUS CHECKLIST.

...Tähän liittyy monensuuntaisia intressejäkin ("edunvalvontakeskustelu"). Tästä "ihminen lentokoneen ohjaamossa varmistaa turvallisuutesi" on onnistuttu aikaansaamaan samanlainen mantra ja Totuus kuin siitä, että varsinkin pohjoismainen sairaanhoitojärjestelmä ja lääkärit parantavat kaikki sairaat varallisuuteen ja kustannuksiin katsomatta.

 

ps. Hankkikaa itsellenne Silent Wing -pursisimu, koska se on a) hyvää ajanvietettä ja b) konepellin alle katsomalla selviään miten siinä oleva AI -koneita (ml hinauskone) ohjataan. Jatketaan keskustelua sitten.

 

Mainioita argumentteja jälleen kerran. Murphy's law -ajattelu pannaan samaan nippuun loogisten toimintaehtojen ja tsekkilistan kanssa, kyse on edunvalvontakeskustelusta, ja sairaanhoito on vastaava juttu. Oikeasti homman ymmärtävät parhaiten poliittiset päätöksentekijät, jotka tietävät, montako kuollutta mikäkin päätös tarkoittaa, ja jos tavallinen ihminen haluaa ymmärtää, mistä on kyse, pitää ostaa purjekonesimulaattori.

 

On selvä, että siinä vaiheessa, kun ihmistä ei tarvita ohjaamossa, sinne ei ihmistä panna. Tuntuu aavistuksen kornilta, että yritetään tyrmätä lentäjien näkökulmia sillä perusteella, että flightforumin keskustelupalstalla yritettäisiin ohjata koneiden suunnittelua ja valvoa, ettei lentäjän jakkaraa vain poisteta tulevaisuuden lentokoneista, koska siinä menee lentäjältä oma työpaikka. Edunvalvonnastahan täytyy olla kysymys, jos joku, joka tekee hommaa työkseen, yrittää perustella, että hänen työnsä ei olisi turhaa.

 

Lääkärin työsarkaan vertaaminen on kyllä sikäli aika onnistunut, että molemmissa hommissa, lentäjän ja lääkärin työssä, ollaan tekemisissä monimuotoisten tapahtumien kanssa, jotka etenevät sillä vauhdilla kuin kulloinkin alkavat edetä. Päätökset operaatioiden linjoista pitää tehdä ja elää käytännössä aiemmin tehtyjen päätösten mukaan, vaikka kaikkia asiaan liittyviä tekijöitä ei tunneta; kesken operaation ei voida panna hommaa parkkiin ja lähteä tutkimaan, mitäs tällaisessa yllättävässä tilanteessa tehdäänkään, vaan silloin edetään osaamisen ja kokemuksen voimin, kokemus ja tieto kertovat ammattilaiselle, kauanko on aikaa, ja omien kykyjen ja muiden resurssien tuntemus kertovat sen, mitä voidaan tehdä. Lääkäri voi suorittaa operaationsa usein kliinisessä ympäristössä, josta ympäristön häiriötekijät on minimoitu, mutta ihmisen toimintaa ja sitä, mitä operaatiossa oikeasti tarkalleen vastaan tulee, ei kuitenkaan usein täsmällisesti voida ennalta tutkia tai ennustaa. Lentäjän työkalu, lentokone, ei ole yhtä monimutkainen kuin lääkärin operointikohde, ihminen, mutta ympäristö on kaikkea muuta kuin helposti ennustettava ja kliininen. Luontoa ja muuta maailmaa ei voida hallita, eikä voida tarkalleen ennustaa, miten erilaiset olosuhteiden ja tapahtumien yhdistelmät tilanteisiin vaikuttavat. Siksi niitä on aika haastavaa kyllin hyvin saada tietokoneelle mallinnettua ja saada riittävää havainnointimatriisia rakennettua tietokoneiden päätöksenteon tueksi.

 

Ilmeisesti ne, jotka tietävät, että todellisuuden ymmärtää parhaiten simulaattoria tutkimalla, uskovat ihan vilpittömästi, että automaatit johtavat parhaiten kaikkia kokonaisuuksia. Lentäjien tehtävänä on lukea tsekkilistoja, monitoroida automaatteja ja hoitaa radioliikennettä, aika simppelejä hommia siirtää tietokoneiden tehtäviksi. Ei voi välttyä ajatukselta, että sama ajattelu johtaa siihen, ettei ihmistä tarvita enää mihinkään muuhunkaan, tai en nyt ainakaan ihan heti keksi, mihin ihmistä sitten tarvittaisiin. Olisiko niin, että juuri se oma työ on oikeasti ainut poikkeus, jossa ihmistä ei kannata koneella korvata? Muut eivät sitä ehkä ymmärrä, koska eivät ole lentäneet purjelentosimulaattori Silent Wingillä.

[Tero Lahtinen 3]

Kokemus on myös asia mitä VIELÄ ei ole saatu automatisoitua.

<clip>

Ennen kuin keksitään tietokone joka ihan oikeasti oppii ja osaa soveltaa oppimaansa ja osaamaansa lentäjiä tarvitaan nimenomaan ennen mainituista syistä.

 

Miksi kokemus on tärkeää? Siksi, että ihminen oppii kokemuksen kautta. Ei ole mahdollista opettaa ihmistä tökkäämällä pistoketta kiinni ja lataamalla paremmat algoritmit.

 

Kone sen sijaan 'oppii' sillä, että tökätään pistoke kiinni ja ladataan uudet parametrit ja algoritmit sisään. Jokaisen koneen ei henkilökohtaisesti tarvitse lentää 10 000 opettelutuntia ollakseen hyvä. Riittää, että yhteensä koneilla lennetään 10 000 tuntia ja samalla ihmisvetoisesti kehitetään algoritmeja.

 

On vaikea kuvitella että edes minun elinaikanani keksittäisiin automaatti joka kykenisi Gimli Gliderin ja Hudsonin ihmeen lentäjien suorituksiin. Toki, tämä on vain minun mielipiteeni.

 

On täysin ennalta ennakoitavissa oleva vikatilanne, että lentokoneen kaikki moottorit menevät epäkuntoon tai jostain muusta syystä joudutaan tekemään pakkolasku. Jos minä suunnittelisin automaattilentokonetta, siellä olisi tietokone, joka joka hetki, jatkuvasti väsymättä kokoajan laskee 5 sekunnin välein mikä on tällä hetkellä paras hätälaskupaikka. Viisi sekuntia on tehokkaalle tietokoneelle niin pitkä aika, että voidaan ottaa huomioon niin säätila kuin jokainen lyhtypylväskin. Samalla lailla olisi tietokone, joka laskee mitä nyt tehdään, jos paineistus kadotetaan yms.

 

On syytä huomata, että eri asiat ovat tietokoneelle ja ihmiselle vaikeita. Tietokone pystyy säätämään ohjausta helposti 1000 kertaa sekunnissa. Siksi siinä missä ihmiselle on suuri ihme laskeutua lentokoneella veteen optimaalisessa asennossa tietokoneelta se on odotettu toiminto.

 

Tietokoneen ongelma on, että se ei pysty kehittämään mitään uutta. Näin ollen täysin ennakoimattomat vikatilanteet ovat ongelmallisia. Toisaalta, on huomattava, että voidaan kehittää erilaisia sääntöja ja algoritmeja sen varalta, että jokin ei toimi odotetusti. Ei siis tarvitse ohjemoinnissa välttämättä ennakoida jokaista mahdollista vikatilannetta, jos onnistutaan kehittämään sääntöjä, miten vikatilanteissa yleensä toimitaan.

 

Tosin, on turha väittää että ihmisetkään suuressa määrin kykenevät nopesti luovaan toimintaan: kun reagointiaikaa on sekunteja, niin ihminen toimii melko tavalla automaatin tavoin.

 

Täysin automaattisessa lentämisessä koneellista ohjausta suuremmaksi ongelmaksi voi nousta ympäristön luotettava havainnointi: pitäisi olla erittäin luotettavia tapoja tietää mitä ulkona tapahtuu. Tässä on tapahtunut nopeaa kehitystä, mutta ollaan vielä kaukana lentoliikenteen vaatimasta tasosta. Hudson jokeen laskeutuminen ei lentosuorituksena ei ole koneelle hankala, mutta sen näkeminen missä on vettä ja missä proomu voi olla äärimäisen vaikeaa.

 

On syytä myös havaita mikä on automaattiohjauksen nykytila yleensä tänä päivänä: yksi ulotteinen automaattiohjaus yksinkertaisessa kontrolloidussa ympäristössä on arkipäivää (hissi, juna), kaksiuloitteinen jo melko harvinaista (automaattiset vihivaunut, automaattinen pysäköinti). Kolmiulotteinen ympäristöä havainnoiva on jo erittäin harvinaista, vaikka kone  tyhjällä taivaalla osaakin lentää.

[Juha Pesu 15]

Jos minä suunnittelisin automaattilentokonetta, siellä olisi tietokone, joka joka hetki, jatkuvasti väsymättä kokoajan laskee 5 sekunnin välein mikä on tällä hetkellä paras hätälaskupaikka. Viisi sekuntia on tehokkaalle tietokoneelle niin pitkä aika, että voidaan ottaa huomioon niin säätila kuin jokainen lyhtypylväskin. Samalla lailla olisi tietokone, joka laskee mitä nyt tehdään, jos paineistus kadotetaan yms.

 

Mainio suunnitelma! Jos lähdet toteuttamaan tuota suunnitelmaa tai myyt suunnitelmasi, tai suunnitelma vuotaa nykyteollisuudelle, olisikohan realistinen arvio suunnittelun aloittamisesta valmiiseen koneeseen 5 vuotta vai enemmän? Peruutan aiemmat arvioni ihmisen ylivertaisuudesta, ihmisestä ei ole tuollaisen järjestelmän kilpailijaksi.

[Juhani Sarell 114]

Huomenta taas. En sinällään epäile etteikö voitaisi tehdä ilman lentäjää olevia matkustajakoneitakin. Voidaanhan niille sitten syöttää (automaattisesti tietenkin) kaikki mahdollinen data esim. juuri pakkolaskua varten. Kone laskee esim. havaitun tuulen perusteella vallitsevan aallokon korkeuden ja suunnan. Saa myös tiedot liikkuvista aluksista "transponderin" kautta. Ehkäpä omalla havaintojärjestelmällään huomaa vielä purjelautailijan ja pinnalle nousseen suojellun hylkeenkin. Ja jos ei väistö onnistu niin tappiot ovat kuitenkin pienet. Normaali lentohan olisi jo nyt mahdollista suorittaa  melko luotettavasti automatisoidusti alusta loppuun. Se onko siinä järkeä on sitten varmaankin mielipiteitä jakava kysymys. Itse en tuollaiseen kyytiin lähtisi, mutta varmaankin moni muu. Varsinkin jos se olisi muutaman euron halvempi. Itse haluaisin myös jatkossa (siis jäljellä olevan elinaikani) matkustaa myös noissa muissa kulkuneuvoissa (juna, metro, ratikka, bussi, laivat jne.) siten että siellä on mukana joku edes valvomassa ja tarpeentullen puuttumassa automatiikan toimiin.

Niinkuin Janne U tuolla aiemmin totesi, millä kaikki maksetaan jos kaikki automatisoidaan. Mistä ihmiset saavat ansionsa jos ei ole töitä. Tuotantokoneet ovat automatisoituja, niiden tuotanto, suunnittelu ja valvonta myös. Päädymmekö yhteiskuntaan jossa koneet hoitavat kaikki tehtävät Orwellimaiseen tapaan ja ihmiset painuvat maan alle? Eli kuinka pitkälle kannattaa automaatiota viedä? Vaaralliset ja ikävät työt joihin ei tekijöitä löydy ovat OK. Mutta miksi työt joihin halukkaita löytyy enemmänkin kuin riittävästi pitäisi hyvin kalleilla investoinneilla automatisoida? Kannattaisiko nuo rahat käyttää johonkin muuhun?

[Sami Virkkula 0]

Oletetaan että tämän hetken lennoista 99% lennetään ilman minkäänlaista poikkeamaa normaaliproseduureista, lopuista 1%:n poikkeamista vaikka puolet on "vakio poikkeamia" niin miksi hommaa ei voitaisi automatisoida? Ei me oikeasti tarvita lentäjiä toimimaan nuppeja ruuvaaviksi radio papukaijoiksi, vai tarvitaanko?

 

Poikkeustilanteen tietokone tekee vika-analyysin ja tiedottaa siitä lentäjille. Lentäjä kaivaa valmiiksi mietityn chekkilistan esille ja tekee hommat määrätyssä järjestyksessä, ihan samalla tavalla tietokone voisi tehdä saman.

 

Poikkeustilanteita varten lentoyhtiöillä voisi olla maakeskuksessa lentäjä/lentäjiä jotka hoitaisivat poikkeustilanteet simulaattori-tyyppisellä työpisteellä.

[Juhani Sarell 114]

Oletetaan että tämän hetken lennoista 99% lennetään ilman minkäänlaista poikkeamaa normaaliproseduureista, lopuista 1%:n poikkeamista vaikka puolet on "vakio poikkeamia" niin miksi hommaa ei voitaisi automatisoida? Ei me oikeasti tarvita lentäjiä toimimaan nuppeja ruuvaaviksi radio papukaijoiksi, vai tarvitaanko?

 

Poikkeustilanteen tietokone tekee vika-analyysin ja tiedottaa siitä lentäjille. Lentäjä kaivaa valmiiksi mietityn chekkilistan esille ja tekee hommat määrätyssä järjestyksessä, ihan samalla tavalla tietokone voisi tehdä saman.

 

Poikkeustilanteita varten lentoyhtiöillä voisi olla maakeskuksessa lentäjä/lentäjiä jotka hoitaisivat poikkeustilanteet simulaattori-tyyppisellä työpisteellä.

 

Niinkuin tuossa juuri aiemmin kirjoitin niin homma varmaan voitaisiin hoitaa ainakin läheisessä tulavaisuudessa automatisoidusti. Mutta miksi se kannattaisi tehdä? Perustelin myös. Rautalankaako tässä tarvitaan.

Ja ei, en pelkää oman työpaikkani puolesta. Kammasta on piikkien katkaisu käynnissä. Ja onkohan sulla oikeasti tietoa, mitä siellä ohjaamossa tehdään? No luetaan lehtiä, eikä siellä papukaijoja ole.

[Guest AD]

Yksikään valmistaja tai lentoyhtiö ei lähde tälläiseen kuvioon mukaan ennnen kuin tuon automaation ja kaikki siihen liittyvän tilpehöörin suunnittelu, kokeilu rakentaminen, sertifiointi, käyttöönotto ja markkinointi tulee halvemmaksi kuin kahden äijän istuttaminen koneen nokalla. Ja näillä palkoilla hyvät herrat siihen menee vuosikymmeniä.

 

Raha ratkaisee ja uskokaa huviksenne, maailmassa löytyy enemmän ihmisiä jotka haluavat nähdä harmaata hiusta vasemmalla jakkaralla automaattisurmanloukun sijasta. Täysin automaattisen lentokoneen markkinointi suurelle yleisölle lasketaan kymmenissä miljoonissa. Allekirjoittanutta ei saa sellaiseen kyytiin jos se omana elinaikana tapahtuisikin. Mitä tulee kehitystyöhön, sertifiointiin puhutaan kymmenistä miljardeista.

 

Vaiken tehtävä on kuitenkin sertifiointi ja ilmailumääräysten muokkaaminen vastaamaan täysin automatisoitua laitteistoa. Onneksi ammatti-ilmailussa ja viranomaisissa on kuitenkin ihmisiä jotka ajattelevat päällään eivätkä istumalihaksellaan joten pistänkin tähän arvoion että ennen vuotta 2100 emme näe tälläisiä vekottimia kaupallisessa ilmaliikenteessä jos silloinkaan.

[Juhani Sarell 114]

Yksikään valmistaja tai lentoyhtiö ei lähde tälläiseen kuvioon mukaan ennnen kuin tuon automaation ja kaikki siihen liittyvän tilpehöörin suunnittelu, kokeilu rakentaminen, käyttöönotto ja markkinointi tulee halvemmaksi kuin kahden äijän istuttaminen koneen nokalla. Ja näillä palkoilla hyvät herrat siihen menee vuosikymmeniä. Raha ratkaisee.

Näin juuri. Teoriassa tekniikka olisi ehkä saatavilla jo nyt. Mutta se iso mutta on tuo siihen liittyvä muu järjestelmä ja sen luotettavuus. Lentokonealahan on juurikin turvallisuussyistä hyvin konservatiivinen. Tänä vuonna esim. Honeywell siirtyi käyttämään FMS:ssä Pentiumprosessoria sen nyt tarpeeksi luotettavaksi havaittuaan

[Tero Lahtinen 3]

olisikohan realistinen arvio suunnittelun aloittamisesta valmiiseen koneeseen 5 vuotta vai enemmän?

 

Paljon enemmän, eikös tavallinenkin kone vie vuosikymmenen? Projektin koko on suuruusluokaltaan kuulento.

 

Eikä homma mene suinkaan niin, että tästä pisteestä automaattiseen lentoliikenteeseen mennään kerralla. Kehitys voi kulkea esim. niin, että ensin lennetään kahden lentäjän koneita entistä ja entistä automatisoidummin, sitten todetaan, että toinen kuljettaja voidaan jättää pois ja lopulta että on luotettavampaa kun ei ole sitä ensimmäistäkään lentäjää. "Eihän autojakaan kukaan enää aja itse" "Sotakoneissa ei ole ollut lentäjiä vuosikymmeniin"

 

Aika-arviota kauanko tähän on vaikea arvata, mutta varmasti vähintään kymmenen vuotta siitä, kun automaattiohjattujen autojen määrä ylittää tavalliset, koska SE sitten lieneekään.

 

Toisen arvion saa siitä, että suurella osalla tänä vuonna valmistuvista koneista lennetään vielä 40-luvullakin.

 

[Tero Lahtinen 3]

Itse haluaisin myös jatkossa (siis jäljellä olevan elinaikani) matkustaa myös noissa muissa kulkuneuvoissa (juna, metro, ratikka, bussi, laivat jne.) siten että siellä on mukana joku edes valvomassa ja tarpeentullen puuttumassa automatiikan toimiin.

 

En usko. Itse asiassa olen aika varma, että jos olet vähänkään matkustanut, olet mennyt automaattijunalla/metrolla sen kummin asiaa edes huomioimatta. Se on hyvin arkipäiväistä touhua ilman mitään dramatiikkaa ja säpinää.

 

Ja hisseissä, joilla matkustat, ei varmasti ole kuljettajia.

 

Niinkuin Janne U tuolla aiemmin totesi, millä kaikki maksetaan jos kaikki automatisoidaan.

 

Mitä vähemmillä resursseilla asiat voidaan tehdä, sitä korkeamman elintason ihmiskunta voi saavuttaa.

 

Mutta miksi työt joihin halukkaita löytyy enemmänkin kuin riittävästi pitäisi hyvin kalleilla investoinneilla automatisoida?Kannattaisiko nuo rahat käyttää johonkin muuhun?

 

Niinkin voi ajatella, että miksi käyttää arvokasta ihmistyötä sellaiseen, minkä voi koneilla hoitaa? Ihmisten tarpeet ovat loputtomia ja sellaisia tarpeita löytyy, joita ei voi automatisoida.

[Juha Haapajärvi 0]

Lentäjinä en olisi huolissani automaation vaikutuksista työtilanteeseen. Jos automaatti lentokoneet tulee niin se ei ele vielä parin seuraavan sukupolven aikana todennäköistä.

Ilmailussa pitäisi pystyä luomaan kokonaan uudet standardit jotka kattavat sitten koko maailman ja kun edes radioteknologiassa ei olla päästy AM- radioista eroon.

 

Esimerkiksi itesenäisesti lentävät koneet pitäisi eroittaa ihmisen ohjaamista ja inhimilliselle virheille alttiista toiminnasta.

Reittiliikenteeseen pitäisi luoda riittävän suuret alueet jotka ovat automaattisesti hallittujen reittien hallussa.

 

Suurin syy ihmisten korvaamisella tekniikalla on inhimillisten virheiden välttäminen. Aikaa ja testaamista se vaatii sillä toistaiseksi laitteita kehittää ihmiset ja heidän virheet on ensin löydettävä jotta tekniikkaa voi ottaa käyttöön.

 

Toisaalta sotilaspuolella tekniikka kai on jo täysin käytössä ja testauksessa. Ainakin ihmisiä saa tappaa kauko-ohjatusta koneesta.

 

 

 

-Juha

[Tero Lahtinen 3]

Ainakin ihmisiä saa tappaa kauko-ohjatusta koneesta.

 

Jep. Eräälle rauhannobelistin johtamalle valtiolle tämä on jo arkipäivää.

 

[Juha Lampi 275]

Asioista voi ottaa tietynlaisia triviaaleja vertailumaisteja käyttämällä tavallisia tietsikkapohjaisia reitinsuunnittelu- ja navigointivälineitä. Montako kertaa on joutunut toimimaan kepsukkatädin hyvien mutta kaavamaisten neuvojen vastaisesti tai ennakoimaan myöhästyvää neuvoa?

 

Mitä taas tulee automaation yleistymiseen ja auktoriteetin laajenemiseen, tokko tsydeemit muuttuvat siihen suuntaan, että jossain on yksi iso luola, jossa Isot Sähköaivot ja tarvittaessa lentäjät kauko-ohjaavat koneita. Ehkäpä enemmän mennään Teuvo Kohosen viitoittamaa oppivain neuroverkkojen tietä?

[Vesa M Nieminen 0]

Mihin meitä ihmisiä oikeastaan tarvitaan. Kysymys kuuluukin: Millä maksetaan eläminen jos kaikki automatisoidaan?

Tämä kysymys on esitetty useita kertoja ainakin vuosien 1764 ja 1769 keksintöjen jälkeen. Vastaus on edelleen sama: tarvitaan niihin ammatteihin ja tehtäviin, joille on tarvetta muuttuvassa maailmassa. Edellä jo mainitun radiosähköttäjän lisäksi mm. hevosenkengittäjän tai reikäkortinlävistäjän ammatteihin kouluttautuminen ei työllistymisnäkökulmasta katsoen ole nykyisin kovin viisasta. Lentäjän noin satavuotias ammatti ei toki ole kypsyydeltään samassa vaiheessa, mutta teknologian kehitys siirtää sitäkin historiaa kohti.

 

Sata vuotta ei toisaalta ole ollenkaan huonosti ammatin iäksi. Kuinka moni ammattikunta on - sitä yhtä lukuunottamatta - kestänyt viriilinä yli sata vuotta?

[Juhani Sarell 114]

Niin tuota yhtä ammattia lukuunottamatta kaikki muut voitaneen tulevaisuudessa korvata koneilla/automatiikalla. Liikenne, teollisuus, kauppa jakeluineen jne. voitaneen automatisoida. Ihmiseen kohdistuvat toimenpiteet, kuten lääkärilläkäynnit, leikkaukset, hammaslääkärikäynnit ja vaikkapa tukanleikkuu tuntuvat äkkiseltään vähän kaukaisemmilta jutuilta automatisoida, mutta ehkäpä nekin tulevat tutuiksi aikanaan (siis ei minun aikanani!). Sitten kun kaikki on automatisoitu ja koneet tekevät kaikkien hommat niin mehän sitten vaan ollaan ja makaillaan milloin etelän lämmössä tai pohjolan hangilla koneiden hoitaessa kaikki hommat. Tämä ei ehkä ei vielä ehdi täysin toteutua minun elinaikanani, mutta te nuoremmat varmaan löydätte ratkaisun tuohon systeemistä puuttuvaan osaan, eli kuka maksaa kun juuri kenelläkään ei ole töitä mistä saada palkkaa. Taidetaan sitten palata vanhaan luontaistalouteen, eli luot naapurin rouvan pihalta lumet ja saat palkaksi karviaismarjahilloa tms. No ehkä vähän tuli kärjistettyä, eikä ihan suoraan liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta toivottavasti herättää ajatuksia. ???

[Tatu Koiranen 1 757]

En usko. Itse asiassa olen aika varma, että jos olet vähänkään matkustanut, olet mennyt automaattijunalla/metrolla sen kummin asiaa edes huomioimatta. Se on hyvin arkipäiväistä touhua ilman mitään dramatiikkaa ja säpinää.

 

Ja hisseissä, joilla matkustat, ei varmasti ole kuljettajia.

 

Ei ole juu kuljettajia hisseissä näkynyt, eikä kyllä luotettavia hissejäkään. Viimeisen viiden vuoden aikana olen ollut sellaisissa jumissa liki 10 kertaa (käytän aika paljon moisia), kerran on ollut oma syy (ylikuorma), muilla kerroilla tekniikka on vain sanonut itsensä irti kesken matkan.

[Juha Lampi 275]

...ja jos taas lentsikoihin palataan, niin nykyäänhän jo eletään enenevässä määrin tilanteessa, jossa ilman pilottia pärjätään vähän aikaa, mutta ilman "systeemiä" ei juuri hetkeäkään. Se pilottikin esittää pääasiassa ohjauspyyntöjä, ja systeemi sitten tykönänsä päättää, mitä lappua minnekin käännetään.

 

Itsekseen järjestyvät ja oppivat neuroverkot ovat kiinnostava apuväline kompleksisten prosessien hallintaan, ja etsittäessä näissä tilanteissa nopeutta ja luotettavuutta (=toistettavuutta). Eivät ne silti edelleenkään osaa arvottaa asioita samassa skaalassa kuin ihminen, joka empiirisesti pystyy yhdistämään lukuisat suotuisat tekijät yhdeksi "warm fuzzy"-tuntumaksi.

[Tuomo Seppälä 0]

Mitä vähemmillä resursseilla asiat voidaan tehdä, sitä korkeamman elintason ihmiskunta voi saavuttaa.

 

Vaikka tämä meneekin hieman OT, niin olen ylläolevasta kommentista aika selkeästi eri mieltä.

 

Nimittäin; viimeksi kun tarkistin niin ylivoimaisesti suurin osa (länsi)maailman ihmisistä saa rahaa tekemällä jotakin työtä, toisinsanottuna myymällä vapaa-aikaansa rahakorvausta vastaan. Tällä rahalla tämä suuri osuus ihmiskunnasta sitten käy kaupoissa ja baareissa ja sitäkautta raha kiertää ikäänkuin itselleen takaisin monen mutkan kautta. Talous siis pyörii.

 

Jos ja mahdollisesti kun, monien esittämä ajatus koneiden kaiken työn tekemisestä toteutuu niin kysyn hyvällä syyllä että mistä tämä suuri kansanosa saa pätäkkää kun ei kukaan halua ostaa vapaa-aikaamme rahakorvausta vastaan? Tosiasiassa mitä enenmmän tuotanto automatisoituu sitä vähemmän siitä voidaan ihmisille maksaa jolloin lopputuotteen hinnat alenevat tai omistajan kate kasvaa. Loppulukemana näen että enemmän ja enemmän automatisoidussa tuotantoketjussa raha siirtyy yhä enemmän harvojen käsiin ja sitäkautta automatisointi ei tuo korkeampaa elintasoa ihmiskunnalle, vaan päinvastoin näivettää sitä.

 

Enkä nyt haikaile minkään kommunistisen maailman perään. Mutta aiheellisesti kysyn millä ihmiset tulevaisuudessa (100% automaation aikana) ostavat automaatin tuottaman tuotteen?

 

-tuomo

[Vesa M Nieminen 0]

Tosiasiassa mitä enenmmän tuotanto automatisoituu sitä vähemmän siitä voidaan ihmisille maksaa jolloin lopputuotteen hinnat alenevat tai omistajan kate kasvaa. Loppulukemana näen että enemmän ja enemmän automatisoidussa tuotantoketjussa raha siirtyy yhä enemmän harvojen käsiin ja sitäkautta automatisointi ei tuo korkeampaa elintasoa ihmiskunnalle, vaan päinvastoin näivettää sitä.

Tosiasiassa juurikin tarkalleen päinvastoin. Vai onko sinun mielestäsi elintaso laskenut ja käytettävissä olevat tulot siirtyneet enemmälti harvojen käsiin sitten 1700-luvun puolivälin?

 

Keskustelu tästä voisi kuulua vapaan keskustelun puolelle, mutta tuskin näistä lähtökohdista kannattaa aloittaa. Voisi tulla aika pitkä juttu...

[Tero Lahtinen 3]

Nimittäin; viimeksi kun tarkistin niin ylivoimaisesti suurin osa (länsi)maailman ihmisistä saa rahaa tekemällä jotakin työtä, toisinsanottuna myymällä vapaa-aikaansa rahakorvausta vastaan.

 

Kannattaa tarkistaa uudelleen ja huomioida vaikkapa nykyisen elintason ja tulojakauman erot 1700-luvulle sekä huomioida, että suuri osa ihmisestä, (minäkin) saa rahaa tekemällä työtä, jota ei 30 vuotta sitten ollut olemassakaan.

 

Ihan oikeasti, vähän funtsimalla keksit monta suurta teollisuuden alaa, joita ei 1981 ollut olemassa tai jotka olivat aivan marginaalisia.

 

Samalla tavalla mennnään tulevaisuudessa: vaikka nykyisiä töitä katoaa, syntyy kokonaan uusia aloja, ja niille työpaikkoja. Niillä rahoilla sitten voi ostaa automaatin tekemän tuotteen.

 

[Mika Koski 0]

Tuo oli nyt kyllä aika hölmö kommentti.

 

Tarkoitin tuolla kommentilla sitä, että Silent Wing on toteutettu siten, että sen "konepellin" alle näkee ja voi itse todeta miten helppoa ja yksinkertaista on rakentaa säätö/ohjauspiiri lentokoneeseen. Tutustukaa siihen, niin  saattaa olla että "mystiikka" katoaa tämän aiheen osalta. En toki väitä, että ko toteutus on paras, ainoa ja toimii jokaisessa tilanteessa, mutta ainakin se pitää koneen erittäin hyvin* stabiilissa lentotilassa (myös selkälento), oikaisee sakkaukset ja paljon muuta.

 

* Paljon paremmin kuin esim. minä käsiohjauksessa ja mähän olen kaiken lentämisen absoluuttinen referenssi. 

 

Mutta laitetaan se sitten näin: Hankkikaa ATPL, toistakymmentä tyyppikelpuutusta ja kymmenisen tuhatta tuntia liikennekoneissa maailmanlaajuisessa operoinnissa. Jatketaan keskustelua sitten...

 

Tuota kutsutaan "ATPL" -kortiksi, joka laitetaan pöytään lähes jokaisessa keskustelussa. Juha Pesu taisi olla ensimmäinen tässä ketjussa, Janne sai hopeaa ja kuka ottaa pronssin? 

 

 

Tiedän, joskaan ei voi kertoa miksi ja miten, että yksikään lentolupakirja ei vaadi sen laatuista analyyttis-teoreettista osaamista, jonka perusteella voi analysoida, mallintaa ja suunnitella lentoliikenteen automatisointijärjestelmiä. Nämä taidot tulee hankkia muualta.

 

Tietokonesimulaatiossa toimiva Artificial Intelligence EI tarkoita sitä että se toimisi oikeassa ja elävässä elämässä.

 

Mikäänhän ei ole täydellistä ja vanha totuus lienee edelleen se, että "kaikki mallinnukset ovat huonoja, mutta jotkut niistä jopa toimivat". Aivan samalla tavalla inhimillisellä tiedonkäsittelyllä, etenkin numeerisella ja loogisella, on omat rajoituksensa. AF 447 -tapauksessa 3 "ammattireiskaa" ihmetteli porukalla 4 minuttia muutamaa lentotilaparametria, että "m.i.t.v.i.t" ja eivät tunnistaneet lentämisen yleisintä aerodynaamista häiriötilaa. Että semmosta.

 

Mika

[Tuomo Seppälä 0]

Samalla tavalla mennnään tulevaisuudessa: vaikka nykyisiä töitä katoaa, syntyy kokonaan uusia aloja, ja niille työpaikkoja. Niillä rahoilla sitten voi ostaa automaatin tekemän tuotteen.

 

Tuo lienee ihan totta ja itsekkin sitä pohdin. Mennään siis sillä .

 

-tuomo

[Mika Koski 0]

...ja jos taas lentsikoihin palataan, niin nykyäänhän jo eletään enenevässä määrin tilanteessa, jossa ilman pilottia pärjätään vähän aikaa, mutta ilman "systeemiä" ei juuri hetkeäkään. Se pilottikin esittää pääasiassa ohjauspyyntöjä, ja systeemi sitten tykönänsä päättää, mitä lappua minnekin käännetään.

 

Näin juuri. On olemassa systeemejä...

 

- joilla lentokone suunnitellaan, valmistetaan ja testataan

- joilla hallitaan koneen lentotilaa ja konee osajärjestelmia (ohjainpinnat, moottori jne...)

- joilla hallitaan ilmatilaa ja lentoliikennettä

 

Kaikki nämä on jo pitkälle automatisoitu, mutta silti eräät uskovat siihen että niitä ei voida automatisoida ja nykytekniikan luetettavuus ei siitä automatisointiin. Jos joku juuttuu 10 kertaa hissiin, niin silloin pitäisi miettiä onko vika järjestelmässä vai käyttäjässä. Hissin käyttöliittymä ei ole niitä helpoimpia.

 

Mika

[Jarmo Kempas 0]

Minkälaisia lentämiseen liittyneitä tehtäviä astronauteilla oli sukkulalennoilla?

 

jk

[Markku Vierelä 0]

Zeitgeist liike, levinny näköjään tännekkin 

 

Lainaus Zeitgeist sivustolta:

http://www.zeitgeist.fi/joomla/index.php?option=com_content&view=article&id=53&Itemid=66

 

Teknologia

 

Pohtiessamme ideologioiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden merkitystä yhteiskunnassamme, näemme hallitukset, poliitikot ja yritykset yleensä eteenpäin vievinä voimina, jotka ovat vastuussa elämänlaadustamme. Tämä on kuitenkin vain osittainen totuus. Ihmiskunnan kehittyessä olemme tulleet yhä paremmin tietoisiksi luonnosta ja sen prosesseista. Pystymme tämän tiedon ansiosta matkimaan ja käyttämään hyväksemme luonnon kekseliäitä ja luovia menetelmiä.

 

Tuloksena on teknologia, joka erottaa ihmiset muista lajeista ja antaa meille monipuolisen kyvyn luoda. Jos emme esimerkiksi halua puhdistaa viemäreitä itse, voimme suunnitella ja rakentaa koneen, joka tekee työn puolestamme.

 

Teollisen aikakauden alussa suurin osa ihmisistä työskenteli tehtaissa. Nykyään lähes 90% kaikista tehtaista on automatisoitu, joten työpaikat ovat siirtyneet lukuisille keinotekoisille palvelualoille jotta ihmisillä olisi toimeentulon takaavia töitä. 

 

Edellä kuvattu muutos on hyvin ilmeinen. Voimme tulla johtopäätökseen, että automaatio tulee jatkossakin syrjäyttämään ihmisiä työvoimassa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei ihmisiä enää tarvittaisi, päinvastoin. Voidaan ajatella, että jos ihmiset vapautetaan työtehtävistä, joita he eivät edes halua tehdä, heillä on aikaa keskittyä todellisiin mielenkiinnon kohteisiinsa. Tässä kohtaa kannattaa ottaa huomioon myös nyky-yhteiskunnassa vallalla oleva käsitys: jos ihmisen ei "tarvitse" tehdä mitään (työtä), hän vain lojuu sohvalla eikä tee mitään. Tämä on tietenkin täysin perätön väite.

 

Sana 'vapaa-aika' juontaa juurensa rahataloudesta ja on olemassa pelkästään epäoikeudenmukaisen ja fasismiin perustuvan työllistämis-instituution vuoksi. Laiskuus on itse asiassa järjestelmästä kieltäytymisen muoto. Se on käsite, joka on olemassa pelkästään painostuksen ja "pakollisen" palkkatyöorjuuden vuoksi.

 

Ihanteellisessa yhteiskunnassa ei olisi käsitteiden työ ja vapaa-aika erottelua, ihmisten tehdessä sitä minkä he kokisivat tärkeäksi. Tämä on verrattavissa lasten uteliaisuuteen ja mielenkiintoon. Tarvitseeko lasta motivoida leikkimään tai luomaan jotain rahalla? Lapset tekevät sitä minkä kokevat tärkeäksi ilman muuta kannustinta kuin oma mielenkiintonsa. Eräät yhteiskuntamme suurimmat vaikuttajat kuten Einstein, Newton ja Galileo toteuttivat itseään ilman toivoa rahallisesta palkkiosta. Heidän palkintonsa itsensä toteuttamisesta olivat itse tekeminen ja yhteiskuntaan vaikuttaminen.

 

Jos hyväksyy virheellisen päätelmän, että raha toimii ihmisten todellisena kannustimena olettaa myös, että ihmiset ovat luonnostaan laiskoja ja korruptoituneita. Käsitteet laiskuus ja korruptio ovat syntyneet yhteiskuntajärjestelmäämme ehdollistumalla.

 

Tarkastelemalla uudestaan luomaamme teknologiaa, huomaamme sen parantaneen huomattavasti elämämme laatua. Teknologia, ruohonleikkurista sydämentahdistimeen, pelastaa henkiä ja lyhentää aikaa jotka joudumme viettämään arkipäiväisissä, vaikeissa tai vaarallisissa olosuhteissa. Jos tätä kaikkea katsoo riittävän isossa mittakaavassa on ilmiselvää, että teknologian kehitys ihmisten elämän helpottamiseksi on tärkein yksittäinen osa-alue yhteiskunnassa ja sen tulisi olla jokaisessa kulttuurissa etusijalla

 

Teknologinen kehitys etenee tiettyjen ajatusmenetelmien tai -prosessien mukaan joita voitaneen kutsua tieteelliseksi menetelmäksi. Carl Saganin sanoin: "Yhteiskunta ottaa avosylin tieteen lahjat vastaan mutta hyljeksii sen menetelmiä". 

 

Tämä pitää paikkansa etenkin nykyaikana, sillä suurin osa meistä ei ymmärrä, että tiede ei ole vain työkalu. Se on yleismaailmallinen käsite, jota voidaan soveltaa yhteiskuntaan tavoilla, joita moni ei ajattele.

 

Näyttää ilmiselvältä, että teknologia parantaa elämäämme ja toimii suurimpana yksittäisenä elämämme helpottajana. Miksi sitten tieteen ja teknologian toimintatapoja ei sovelleta kokonaisuudessaan koko yhteiskuntaan?

 

Tietenkin tieteellistä menetelmää käytetään yleensä suljetuissa ympäristöissä, mutta sen suuremmassa mittakaavassa tapahtuva sovellusmahdollisuus ei ole noussut esiin. Tähän liittyvät suurelta osin ikivanhat taikauskot, jotka taistelevat tieteen logiikkaa vastaan korostaen dogmaattista, vanhentunutta ja romantisoitua maailmankuvaa

 

Jos meillä olisi mahdollisuus rakentaa yhteiskuntamme alusta alkaen, kuinka tekisimme siitä tehokkaan, ympäristötietoisen ja ihmisläheisen? On aika lopettaa rahoituksen murehtiminen ja alkaa toden teolla pohtimaan laajimmasta mahdollisesta näkökulmasta tämän planeetan tarjoamia todellisia mahdollisuuksia.

 

Tällainen ajatusmaailma on synnyttänyt käsitteen "resurssipohjainen talous". Venus Project on työskennellyt tämän konseptin parissa jo pidemmän aikaa ja se perustuu melko yksinkertaiselle periaatteelle: planetaaristen resurssien kartoitus, suojelu ja maksimaalinen käyttö yhdessä kaikille avoimen tiedon ja teknologisen kehityksen kanssa.

 

Tällaisen näkemyksen ollessa pohjalla, jätetään mahdollisimman vähän subjektiivisen tulkinnan varaan. Kyseessä ovat siis pohjimmiltaan tieteelliset menetelmät, jotka on sovitettu yhteiskunnallisten rakenteiden hallinnoimiseksi. Näistä lähtökohdista ponnistaen tieteelliset arvot jalostuvat lopulta lukuisiksi eri mahdollisuuksiksi.