Kroppikerroin, polttoväli ja tärähtyvyys

[Mikko Maliniemi 5]

Olipa hieno otsikko Tuli vaan tuossa mieleen, että miten tuo juttu menee. Tärähtääkö DX-runkoon (kroppikertoimellinen) kiinnitetyllä linssillä otettu kuva helpommin, kuin samanlaisella, mutta FX-runkoon kiinnitetyllä linssillä?

 

Otetaan esimerkiksi tilanne, että mulla on Nikonin FX-kennollinen kamera, jossa on kiinni 200mm optiikka. Rinnalla on DX-kennollinen Nikon (1.5x kroppikerroin) samanlaisella 200mm optiikalla. No, kaikki varmaan ovat kuulleet jonkinlaisena lähtökohtanyrkkisääntönä esiintyneen "sanonnan", että tärähtämätön kuva vaatii "saman ajan" kuin polttoväli on milleinä. Eli siis että 200mm objektiivilla tärähtämättömän kuvan saamista edesauttaa 1/200s valotusaika, 400mm obiskalla 1/400s jne. No OK, nyt kun tilanne on tuo edellämainittu, vaatiiko molemmat yhdistelmät saman 1/200s ajan optiikan millien mukaan, vai pitääkö DX-rungolla laskea mukaan myös kroppikerroin, eli pitääkö sen kanssa ajan olla 1/300s (1.5x200mm)?

 

[Vieras]

pitääkö DX-rungolla laskea mukaan myös kroppikerroin, eli pitääkö sen kanssa ajan olla 1/300s (1.5x200mm)?

Ootpa sä hölmö taas kerran. Luulis tollasen kuvaushemmon tietävän.

 

Eli tottakai kroppikennon tuoma polttovälin puolikertaistuminen vaikuttaa suljinaikaan ja tärähtämättömän kuvan saantiin täysin samalla tavalla. Sitäpaitsi mitä sitä nyt turhaa mennä kuvaamaan noinkin lyhkäsillä suljinajoilla kuin 1/200s. Täytyy bannaa ilmast

[Seppo Koivisto 200]

Eikös toi mene niin, että kroppikennoisessa epäterävyysympyrän täytyy olla kroppikertoimen verran pienempi, joten objektiivilla on vastaavasti vähemmän varaa täristä.

[Mikko Maliniemi 5]

Eikös toi mene niin, että kroppikennoisessa epäterävyysympyrän täytyy olla kroppikertoimen verran pienempi, joten objektiivilla on vastaavasti vähemmän varaa täristä.

 

Onko tuolla epäterävyysympyrällä tässä tapauksessa merkitystä? Eikö se ole kuitenkin lähinnä syväterävyyteen liittyviä juttuja?

 

Tavallaanhan se DX-yhdistelmän kuva on sama, kuin FX-yhdistelmän kuva, mutta siitä on vain rajattu se 1.5x tiukempi rajaus. Eli tavallaan jätetty reunat pois. Toisinsanoen ei siis käytetä linssin koko pinta-alaa kuvan tuottamiseen, vaan pienempi alue keskeltä. Nyt jos pistetään nuo kaksi runko+linssi-yhdistelmää kiinni samaan alustaan ja tähdätään samaan pisteeseen, otetaan nyt esimerkiksi lentävään lentokoneeseen. Sitten tällä härpäkkeellä otetaan kuva ja se alusta tärähtää. Molemmat kamerat tärähtävät siis fyysisesti tasan saman verran. Mikä on lopputulos? Onko DX-yhdistelmän kuva enemmän tärähtänyt, kuin sen FX-yhdistelmän? 

[Arto Eriksson 0]

Heh tämä mikon kysymys on varsinainen hajatelma:) kai jollain on joku oikein hieno kaavakin tuohon, itseäkin kiinnostaa tietää "oikea vastaus" objektiivin fyysinen pituushan on sama...  

 

Tämä kysymys tekee joko tosi tyhmäksi fiksun miehen tai vahingossa vastaa oikein ja saa neron maineenXD

 

 

Muuttuuko kropissa objektiivin lähimmän linssin ja kennon välinen etäisyys? ehkä se voisi olla ainoa joka vaikuttaa vakaimen toimintaan....

[Mikko Kallas 0]

Hiukan pohdintaa ja huomioita aiheeseen liittyen:

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,49051.msg518893.html#msg518893

 

MikkO

[Seppo Koivisto 200]

Riippuu ilmeisesti tilanteesta. Epäterävyysympyrä (hajontaympyrä, circle of confusion) on suurin piste, joka nähdään tarkaksi. Jos täyskennoisen kuvasta tehdään rajaamalla samanlainen kuin kroppikennoisessa, niin mitään eroa ei tietysti ole. Mutta jos tehdään koko kennon alasta samankokoiset suurennukset, täytyy kroppikennoisen epäterävyysympyrä olla pienempi.

[Elias Lohilahti 0]

Kallaksen Mikon linkkiä lukematta olen aina ymmärtänyt, että tuo "mitä pidempi polttoväli, sitä herkempi tärähtämään"-hokema johtuisi siitä, että pidemmällä polttovälillä otetussa kuvassa tärähdys näkyy herkemmin joten tällä logiikallahan tietenkin kroppikenno vaikuttaisi asiaan. Fyysisen tärähdyksenkin ollessa sama liike näkyy kroppikennoisessa suurempana jos tarkastellaan samankokoisia kuvia, koska samat esineethän näkyvät suurempina kroppikennoisen kuvassa...

[Kai Krause 0]

Onko tuolla epäterävyysympyrällä tässä tapauksessa merkitystä? Eikö se ole kuitenkin lähinnä syväterävyyteen liittyviä juttuja?

 

Tavallaanhan se DX-yhdistelmän kuva on sama, kuin FX-yhdistelmän kuva, mutta siitä on vain rajattu se 1.5x tiukempi rajaus. Eli tavallaan jätetty reunat pois. Toisinsanoen ei siis käytetä linssin koko pinta-alaa kuvan tuottamiseen, vaan pienempi alue keskeltä. Nyt jos pistetään nuo kaksi runko+linssi-yhdistelmää kiinni samaan alustaan ja tähdätään samaan pisteeseen, otetaan nyt esimerkiksi lentävään lentokoneeseen. Sitten tällä härpäkkeellä otetaan kuva ja se alusta tärähtää. Molemmat kamerat tärähtävät siis fyysisesti tasan saman verran. Mikä on lopputulos? Onko DX-yhdistelmän kuva enemmän tärähtänyt, kuin sen FX-yhdistelmän? 

 

Noin toimittaessa samansuuruinen tärähdys näkyy kroppikameralla otetussa kuvassa suurempana, koska kroppikerroin kaventaa kuvakulmaa eli kuten sanoit kuva rajautuu siinä tiukemmin vaikka polttoväli pysyy samana. Kroppikerroin ei siis lisää polttoväliä kuten usein sotketaan asia vaan pienentää samaa polttoväliä käytettäessä kuvakulmaa, koska objektiivin piirtämästä kuvaympyrästä käytetään vain osa kuvan saamiseen kennolla. Jos kuitenkin rajaat kokokennoisen kameran kuvan siten, että kuvien rajaus on identtinen, eli siis tässä tapauksessa rajaat kokokennon kuvan 1,5x kroppikennon kuvaa vastaavaksi silloin kummassakin kuvassa kuvakulma on sama ja tärähdys näkyy molemmissa yhtä voimakkaasti. Kuvan tärähtäminen siis riippuu käytetystä kuvakulmasta, ei polttovälistä. 1/polttovälisääntö ei siis päde kroppikennojen kanssa vaan 1/kroppikerroin x polttoväli.

 

Molemmissa kuvissa syvyysterävys on sama, koska se riippuu vain polttovälistä ja käytetystä aukkoarvosta, ei kuvakulmasta eikä kroppikertoimesta ja perspektiivi on myös sama, koska se taas riippuu vain kuvausetäisyydestä, ei polttovälistä eikä kroppikertoimesta.

 

Kuvakulman pienentäminen kroppikertoimen myötä lisää myös muita ongelmia kuin kuvan tärähdysvaaraa. Optiset virheet esim. CA näkyvät myös kuvassa kroppikertoimellä kerrottuna suurempana ja objektiivin erottelukyky myös kroppikertoimen verran huonompana. Näin siis olettaen, että molempien kennojen suorituskyky on sama, joka ei kuitenkaan käytännössä ole niin, koska jos kroppikennossa on saman verran pikseleitä kuin kokokennossa eli esim. 12 megaa, niin silloin kroppikennossa em. pikselit ovat tiheämmässä ja siis kooltaan pienempiä ja niiden suorituskyky on vastaavasti huonompi eli ne kykenevät ottamaan pienemmän kokonsa vuoksi vastaan vähemmän valoa, joka lisää kennon kohinaa ja aiheuttaa kuvanlaadun heikkenemistä edelleen.

 

KK

[Miika Asunta 2]

1/polttoväli on käsivaralta kuvattaessa pisin mahdollinen valotusaika. Tämä on siis nyrkkisääntö, jos on vakaampi käsi voi valotusaikaa pidentää....

 

Kroppikerroin ei vaikuta optiseen polttoväliin, josta tuossa on kyse.

 

Etsimessä taitaa joissakin kameroissa näkyä tähän nyrkkisääntöön perustuva tärähdysvaroitus kun valotusaika on liian pitkä.

 

[Miika Asunta 2]

 

Saman valmistajan eri kameroissa kuvapinta (filmi ja digikennot 1.3x, 1.6x ja full-frame) taitaa olla samalla etäisyydellä objektiiviin nähden, jolloin objektiivin tarkennus toimii samalla tavalla kamerarungosta riippumatta.

 

 

[Kai Krause 0]

Vielä tärähdysvaarasta sen verran, että jos alkuperäisen tilanteen molemmissa kennoissa (siis FF ja kroppi) on sama määrä pikseleitä esim. 12 megaa ja molemmista kuvista tehdään samankokoinen lopullinen kuva esim. 1500x1000 pix ilman kroppausta silloin siis kuvakulman pienemmyyden vuoksi kroppikameralla otetussa kuvassa tärähdys näkyy kroppikertoimen verran suurempana.

 

Mikäli kokokennon kuva rajataan vastaamaan kroppikennon rajaamatonta kuvaa ja kuvista tehdään samankokoiset lopulliset kuvat vaikka kuten edellä 1500x1000 pix niin silloin tärähdysvaara on saman suuruinen. Tämä siis kuten jo edellä tuli esiin. Jos kuitenkin molemmista em. samoin rajatuista kuvista tehdäänkin edelleen lopulliset kuvat samalla pikselitiheydellä tai niitä katsotaan samalla näytöllä 100% kokoisina niin silloin kroppikennon tuottamasta kuva on kroppikertoimen verran suurempi siinä olevan suuremman pikselimäärän vuoksi ja kuvan tärähdys näkyy siksi kroppikertoimen suhteessa suurempana, koska kuvakulma kennolla olevaa pikseliä kohti on vastaavasti pienempi. Joo, tää oli taas todella tärkeä juttu

 

kk

[Mikko Maliniemi 5]

Mennäänköhän tuossa vaiheessa metsään, jos megapikseleitäkin ruvetaan laskemaan? Eikö tuolla Kaitsun logiikalla kuvan tärähdysherkkyys pienene, kun lisätään kennon mökäpikseleitä? Jos se kroppaamaton n. 10mpix DX-kuva olisi nyt vaikka 4000x2667px, ja sitten meillä olisi vaikka 24Mpix FX-kenno, joka tuottaisi 6000x4000px kuvan, ja siitä sitten kropattaisiin se sama 4000x2667, niin nytkö ne sitten taikaiskusta onkin taas yhtä paljon tärähtäneitä ne kuvat?

 

HEH, liikaa liikkuvia osia meikäläiselle. Ehkä on parempi, että mä vaan kuvaan niillä vehkeillä, mitä löytyy

[Jarmo Kempas 0]

Laitetaan vielä yksi ja lopullinen vastaus:

 

Tärähdys kuvassa näkyy kun valopiste kuvatasolla siirtyy seuraavan pikselin päälle -> jos full ja kroppirungon kennoissa on saman kokoiset pikselit ja käytetään samaa polttoväliä, tärähdys näkyy aivan samalla lailla.

 

Ajatuskoe:

 

Avataan kuva kuvankäsittelyohjelmalla. Kropataan kuvaa eli käytetään siitä vain osa. Kroppaus ei lisää tai vähennä kuvan terävyyttä tai muuta syväterävyyttä.

 

jk