MiG-21 kuljetuskuntoon laita!

[Markku Kanninen 447]

Tässä samainen MG-138 uudenkarheana 80-luvun alkupuolella Oulun lentoasemalla lähdössä kolmenollalta:

[ attachment removed / expired ]

Syksyllä 1989 oli jonkunmoinen sotaharjoitus käynnissä ja tappioita oli tullut senverran, että joku Bissi meni autokyydillä Rissalaan. Kiitotiellä ajaessani huomasin tuon kuorman armeijan platalla ja koukkasin näpppäämään kuvan kun sotavaltion pojat oli kai kahvilla

[ attachment removed / expired ]

Tuota ei ole senkummemmin purettu. Jännä muuten että pyrstöstä puuttuu ilves...

Markku

 

[Jukka Juutilainen 0]

Vuonna 1989 aloittivat tuon kokardien pienentämisen ja hävittivät pilven ilveksen taustalta. Veikkaisin, että kokardit ja rekkari on jo vaihdettu pienenpään versioon, mutta ilves on jäänyt teippaamatta. Ellei ollut sitten jo tiedustelulentolaivueen ajokki... Maalipinta näyttää tuoreelta. Joka tapauksessa harvinainen kuva! 

[Seppo Ylönen 0]

Lainaan kirjastani "Elämän silmukat", laiska kun olen.

 

Yliluutnantti Heikki Juhani Lahtela lensi kakkoskoneena marraskuun 19. päivänä 1977 MG-63:lla neljän koneen parvessa. Osasto oli käynyt suorittamassa Kuopiossa ylilennon lento-onnettomuudessa menehtyneen majuri Koskenvuoren hautajaisissa. Parvi palasi Rissalaan poltellen kaikessa rauhassa ylimääräistä kerosiinia pilvien päällä.

   Koneiden valmistautuessa laskuun ilmoitti yliluutnantti Lahtela lennonjohdolle, ettei oikeanpuoleinen pääteline tule ulos, eikä vihreä merkkivalo syty. Lisäksi kone vikuroi ohjattaessa samalla kammeten voimakkaasti vasemmalle.

   Seuraavana laskuvuorossa ollut yliluutnantti Piippo pyyhälsi lähietäisyydeltä Lahtelan koneen ohi todeten oikeanpuoleisen laskutelineen luukun olevan kiinni.

   Lennonjohdon yliluutnantti Salla ohjeisti Lahtelan tekemään ylitiukkoja kaartoja ja muuttelemaan rajusti nopeutta sekä ryskyttämään konetta oikein kunnolla, mutta mikään ei auttanut. Laskutelineen luukku pysyi kiinni. Sallan antaman ohjeen mukaisesti Lahtela nousi 3500 metriin, trimmaten samalla koneen lentämään suoraan kohti asumatonta seutua. Piippo seurasi lennon etenemistä näköetäisyydellä.

   ”Valmistauduin hyppyyn. Säädin tehot ja nopeuden alas, asetin trimmin, säädin istuimen ala-asentoon, kiristin reisihihnat, päästin hartiakiristimet tiukaksi ja odotin lennonjohdon hyppykäskyä, kertoo everstiluutnantti Heikki Lahtela vuosia myöhemmin.

   ”Vedin laukaisukahvoista. Jalkojen välissä tussahti, kuomu rullasi nätisti panssarilasia pitkin ylös ja sitten mentiin. Kieli jäi hampaiden väliin, ja vielä toinenkin pieni koettelemus tuli laskuvarjon kanssa. Se takertui puuhun ja huomasin roikkuvani pää alaspäin puussa”, naurahtaa Heikki Lahtela kerratessaan silloista jännittävää ja osin vaarallista tilannetta. ”Lopulta sain irrotettua valjaat ja tupsahdin maahan. Kone syöksyi Pelonniemen kylän kuusikkoon kyntäen kymmenisen metriä leveän railon kuusikkoon.”

   ”Heittoistuin toimi juuri niin hyvin kuin ohjekirjoissa ja koulutuksessa oli luvattu”, kiittelee Heikki MiGin heittoistuimen toimintaa pakkolaskutilanteessa. ”Se oli muutenkin erittäin hyvä kone kaikin puolin.”

 

Seppo