Mersun potkurien kulutus

[Tuomas Ritari 0]

Viikonvaihteessa tulleessa "Innovaatio-Suomen synty"-dokumentissa puhuttiin suomalaisten Messerschmittien potkurinnapatykkien kuluttaneen enemmän potkureita kuin Luftwaffella. Aalto yliopiston professori sanoi sen johtuneen ilmasto-olosuhteista, mikä niissä sen aiheutti: kylmyys, kosteus, aurinko, vai väärä huolto yhdistettynä johonkin sääilmiöön? Itselläni tuli mieleen, olisiko toleranssit olleet niin pieniä, että kylmässä kutistunut hieman liikaa. Huonot voiteluaineetkin voisi tuollaista kai tehdä ja olisi mahdollistakin kun kaikesta kuulemma oli pulaa.

 

Oli tosi hyvä dokkari kannattaa katsoa, jos ei vielä ole ehtinyt .

[Orvo Välilä 3]

Viikonvaihteessa tulleessa "Innovaatio-Suomen synty"-dokumentissa puhuttiin suomalaisten Messerschmittien potkurinnapatykkien kuluttaneen enemmän potkureita kuin Luftwaffella. Aalto yliopiston professori sanoi sen johtuneen ilmasto-olosuhteista, mikä niissä sen aiheutti: kylmyys, kosteus, aurinko, vai väärä huolto yhdistettynä johonkin sääilmiöön? Itselläni tuli mieleen, olisiko toleranssit olleet niin pieniä, että kylmässä kutistunut hieman liikaa. Huonot voiteluaineetkin voisi tuollaista kai tehdä ja olisi mahdollistakin kun kaikesta kuulemma oli pulaa.

 

Oli tosi hyvä dokkari kannattaa katsoa, jos ei vielä ole ehtinyt .

 

Tuota, millä tavalla se tykki potkuria kuluttaa?? 

[Juha-Pekka Mäkinen 14]

Olisiko ruutijäämien vaikutus potkurin lapakulmamekanismiin? 

Tiedossa on, että napatykkien putket, lähinnä patruunapesät kuluivat nopeasti. Syynä oli vyösyötön jyrkkä kulma, joka pani kranaatin "raapaisemaan" patruunapesän ja varsinaisen putken reunakohtaa... 

 

Juha-Pekka 

[Jukka Juutilainen 0]

Luftwaffen JG 5:n Mersut operoivat vielä kovemmissa olosuhteissa Jäämeren rannoilla... Suomesta ja Norjasta. Raaka meri-ilma kuvioissa myös mukana. Suomessa operoitiin pitkälti mannerilmaston puitteissa.

[Orvo Välilä 3]

Tuosta ylimenokartion nopeasta kulumisesta muistelen jostain joskus lukeneenikin, mutta potkurin  kuluminen oli uutta. Periaatteessa kai ruutikaasujen nokeaminen voisi vaikuttaa potrkurinnavan kulumiseen.... mutta miksi juuri Suomessa?

 

[Jari Ahonen 0]

Voisiko potkurien kuluminen liittyä täkäläisiin lentokenttiin, jotka olivat sorapohjaisia?

[Tuomas Ritari 0]

Tuota, millä tavalla se tykki potkuria kuluttaa?? 

 

Tuota aivan samaa minäkin ihmettelin. Katsoin nyt pätkän uudelleen ja sanatarkasti Panu Nykänen sanoo dokumentissa: "Harva tiesi, että Suomen ilmasto-olosuhteissa mersujen potkureiden läpi ampuvat konekiväärit rikkoivat nämä potkurit. Tilanne alkoi olla se, että meidän mersukalusto oli maassa ilman potkureita..." Tämän episodin jälkeen päätettiin tehdä puisia varapotkureita, koska Luftwaffe ei uskonut suomalaisia. Tosin ekan protopotkurin koelennon jälkeen saksalaiset taas suostuivatkin lähettämään osia.

 

 

[Orvo Välilä 3]

Tuota aivan samaa minäkin ihmettelin. Katsoin nyt pätkän uudelleen ja sanatarkasti Panu Nykänen sanoo dokumentissa: "Harva tiesi, että Suomen ilmasto-olosuhteissa mersujen potkureiden läpi ampuvat konekiväärit rikkoivat nämä potkurit. Tilanne alkoi olla se, että meidän mersukalusto oli maassa ilman potkureita..." Tämän episodin jälkeen päätettiin tehdä puisia varapotkureita, koska Luftwaffe ei uskonut suomalaisia. Tosin ekan protopotkurin koelennon jälkeen saksalaiset taas suostuivatkin lähettämään osia.

 

 

Jaaaaaa mutta tuonhan voisi tulkita niinkin että kyseessä ei välttämättä olisikaan se tykki, vaan runkoaseet jotka ovat siis konekivääreitä ( G-2 7,9mm ja G-6 13mm). Jos näiden synkronointi menee epäkuntoon ja ase laukeaa lavan ollessa kohdalla niin varmasti rikkoutuu ainakin se lapa. Olisikos nyt sitten mahdollista että kyseessä olisikin esim. näiden synkronisointien jäätyminen, kuluminen tms?

 

Varsinainen tarina, eli puinen Mersun potkuri on sekin kiintoisa koska en muista paljonkaan aiheesta kuulleeni tai lukeneeni? Tietääkö joku mahdollisesti tarkemmin tästä kokeilusta?

 

 

[Juha Klemettinen 28]

Varsinainen tarina, eli puinen Mersun potkuri on sekin kiintoisa koska en muista paljonkaan aiheesta kuulleeni tai lukeneeni? Tietääkö joku mahdollisesti tarkemmin tästä kokeilusta?

 

Hatara muistikuva, että Jukka raunion Valtion Lentokonetehtaan historia -kirjoissa olisi ollut juttua myös Mersun puupotkurista. Puupotkurin suunnittelu Mersuun on kyllä tuttu aihe, mutta en ole koskaan ennen kuullut, että syynä olisi ollut aseiden aiheuttama kuluminen.

Juha

[Mika Koski 0]

Jaaaaaa mutta tuonhan voisi tulkita niinkin että kyseessä ei välttämättä olisikaan se tykki, vaan runkoaseet jotka ovat siis konekivääreitä ( G-2 7,9mm ja G-6 13mm). Jos näiden synkronointi menee epäkuntoon ja ase laukeaa lavan ollessa kohdalla niin varmasti rikkoutuu ainakin se lapa. Olisikos nyt sitten mahdollista että kyseessä olisikin esim. näiden synkronisointien jäätyminen, kuluminen tms?

 

Sotahan on sellaista, että siellä ammutaan toisia ja saattaa niitä osumia potkureihin tulla ihan sitä kautta.

 

 

Mika

[Markku Kanninen 447]

Hatara muistikuva, että Jukka raunion Valtion Lentokonetehtaan historia -kirjoissa olisi ollut juttua myös Mersun puupotkurista. Puupotkurin suunnittelu Mersuun on kyllä tuttu aihe, mutta en ole koskaan ennen kuullut, että syynä olisi ollut aseiden aiheuttama kuluminen.

Juha

Silmäilin tuossa pikapikaa Raunion kirjaa enkä huomannut mitään MT-koneiden puupotkoreihin viittaavaa? Lainaus kirjasta "Suurimpia VLS-potkureita  (kolupuu) käytettiin Mercury-, M-63-, Cyclone- ja Twin Wasp -moottoreissa..."

Markku

[Juha-Pekka Mäkinen 14]

Viikonvaihteessa tulleessa "Innovaatio-Suomen synty"-dokumentissa puhuttiin suomalaisten Messerschmittien potkurinnapatykkien kuluttaneen enemmän potkureita kuin Luftwaffella.

 

Mistä dokumentti löytyy? 

 

Juha-Pekka

 

[Juha Klemettinen 28]

Silmäilin tuossa pikapikaa Raunion kirjaa enkä huomannut mitään MT-koneiden puupotkoreihin viittaavaa?

 

Hittolainen.... jostain minä olen MT-potkuriprojektista lukenut, muistaisi vain mistä 

[Markku Kiiski 2]

Silmäilin tuossa pikapikaa Raunion kirjaa enkä huomannut mitään MT-koneiden puupotkoreihin viittaavaa? Lainaus kirjasta "Suurimpia VLS-potkureita  (kolupuu) käytettiin Mercury-, M-63-, Cyclone- ja Twin Wasp -moottoreissa..."

Markku

Eikös JK:ssa käytetty myös puupotkureita (muistikuva Keskisen JK/DO kirjasta), olisiko ne olleet saksalaista alkuperää?

[Jari Mäensivu 1]

Hittolainen.... jostain minä olen MT-potkuriprojektista lukenut, muistaisi vain mistä 

 

Niitä taidettiin tehdä koe mielessä 12-15 kpl kun Saksalaiset lopetti potkureiden toimituksen. Nokalle asti ei tainnut puupotkurit ehtiä kun sakemannit alkoi sittenkin toimittamaan oikeita potkureita.

[Juha Klemettinen 28]

Niitä taidettiin tehdä koe mielessä 12-15 kpl kun Saksalaiset lopetti potkureiden toimituksen. Nokalle asti ei tainnut puupotkurit ehtiä kun sakemannit alkoi sittenkin toimittamaan oikeita potkureita.

 

Olen ollut juuri tässä käsityksessä: puupotkuriprojekti aloitettiin koska potkurien saatavuus Saksasta oli epävarmaa. Se on on kuitenkin uutta, että potkuritarve olisi ollut seurausta aseiden aiheuttamasta kulumisesta.

Juha

[Tuomas Ritari 0]

Mistä dokumentti löytyy? 

 

En löytänyt ohjelmaa mistään nettijakona, eli uusintaa vaan odottelemaan.

 

http://www.ilot.fi/?toiminto=5&projekti=10

 

Ohjelmasta noin 2/3 oli lentokonetekniikan kehitystä sota-ajan Suomessa ja loppu mitä siitä kehittyi sodan jälkeen (ei enää lentokoneita).

 

Nokalle asti ei tainnut puupotkurit ehtiä kun sakemannit alkoi sittenkin toimittamaan oikeita potkureita.

 

Ohjelmassa sanottiin, että olisi ehditty lentää koelento ko. potkurilla. Kerrottiin myös kuinka suoritetaan nopeat rasitustestit lavoille: Hakattiin mallipotkurinlapoja kassakaapinkulmaan/ kynnykseen ja pisimpään ehjäksi jäänyt oli sitten paras vaihtoehto.

 

 

[Arne Wallen 72]

Äkkiä mitään ajattelematta tulisi mieleen panosten nallien eri ainesosat samaten eri ruuti?Tiedän toki että jo vanhat kiinalaiset keksivät ruudin kuulemma mutta ruuteja on niin erillaisia kuten myös nalliaines.Tuo kassakaappiin hakkaaminen oli kuulemma eräs kolupuupotkurin testi ja löytyy kyllä Raunion kirjasta kunhan huomenna kotiin ehdin, joku varmaan ehtii ennen.

[Orvo Välilä 3]

Eikös JK:ssa käytetty myös puupotkureita (muistikuva Keskisen JK/DO kirjasta), olisiko ne olleet saksalaista alkuperää?

 

Kyllä, Ju-88 koneissa ( ja Jumo moottorisissa Fw-190:ssa ) käytettiin puisia potkureita, mutta nämä olivat siis tehtaan varustamana eikä jäljestä päin viriteltyinä. Junkersin potkurin tyyppiä en nyt sata varmaksi muista, olisiko ollut VS-11 ?

[Markku Kanninen 447]

Niitä taidettiin tehdä koe mielessä 12-15 kpl kun Saksalaiset lopetti potkureiden toimituksen. Nokalle asti ei tainnut puupotkurit ehtiä kun sakemannit alkoi sittenkin toimittamaan oikeita potkureita.

Valtosen Mersukirjasta eikä Raunion Raunion Jukan kirjoista en tähänmennessä ole löytänyt Mersun puupotkureista puolta sanaa sensijaan "Lentäjän näkökulma IV" opuksesta JK:n kohdalta voimme lukea: Ju-88 koneessa oli puulapaiset Junkers VS 11- vakiokierrospotkurit jotka oli sakemannien paremman valmistustekniikan ansiosta lujemmat kuin suomlaisten kolupuupotkurit. Suomalaisilta puuttui riittävän voimakkaat puristimet puuviilujen liimaukseen joten edes JK:n lapojen korjaus ei  kotimaassa onnistunut.

Markku

[Juha Pesu 15]

"Lentäjän näkökulma IV" opuksesta JK:n kohdalta voimme lukea: Ju-88 koneessa oli puulapaiset Junkers VS 11- vakiokierrospotkurit jotka oli sakemannien paremman valmistustekniikan ansiosta lujemmat kuin suomlaisten kolupuupotkurit.

 

Onko kolupuu pelkkää koivuviilua ja liimaa, vai onko siinä jotain muutakin?

[Markku Kanninen 447]

Sattuihan tuo asia lopulta lukihäiriöisenkin silmään

Jukka Raunion Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2 tietää todella kertoa sivulla 132: "Keväällä 1944 ryhdyttiin suunnittelemaan potkuripulasta kärsivän Messerschmitt kalustonkin varustamista kolupuulavoin. Pieniä koekappaleita tehtiinkin."

Markku

[Jukka Juutilainen 0]

Jukka Raunion kirjassa Lentäjän näkökulma II on käsitelty hyvin Mersujen hankinta, niihin liittyneet ongelmat ja syyt. Ribbentropp oli hyvin, hyvin kiukkuinen, Suomen tekemistä rauhantunnusteluista maaliskuussa 1943. Suomi oli juuri saanut (ostanut Veltjensin kautta luottosopimuksella N:o 1189) pari viikkoa aikaisemmin 16 Bf 109G-2:sta Saksasta. Saksalaiset ehdottivat isoimpiin huolto- ja korjausoperaatioihin Porissa ollutta Luftwaffen varikkoa. Suomessa (LW Pori) oli vain yhdet työvälineet Mersujen korjaamiseksi. Ilmavoimien komentaja, Lundqvist, oli sitä mieltä, että suomalaisten pitää oppia omavaraisiksi...

 

Alussa varaosat toimitettiin Luftwaffen Porin kenttälentovarikon kautta. Suomalaisilta puuttui huoltotyövälineet. Automaailmassahan Mersut olivat pitkään kuuluisia siitä, että niitä ei voinut korjata muualla kuin Vehossa, koska sieltä vain löytyi oikeat työvälineet Mersuihin... Saksalaisten paha tapa.

 

Vuonna 1944 tilanne vain pahentui. Saksaan lähetettiin Suomesta pitkiä asetoivomusluetteloita. Saksan armeijan perääntyminen Narva-joen linjalle Virossa sai saksalaiset pöksyt tutisemaan. Neuvostoliiton mahdollinen offensiivi Suomeen alkoi huolestuttamaan Berliinin herroja piiiiitkän asemasota vaiheen loppupuolella. Seuraavat Mersu-kaupat solmittiin suoraan tehtaan kanssa. Messerschmitt A.G. pystyi keväällä 1944 toimittamaan vain yhden huoltotyövälinesarjan kymmentä ostettua konetta kohti, kun aikaisemmin se oli toimittanut tietyn huoltosarjan jokaisen koneen mukana.

 

Suomen uudet rauhantunnustelut alkuvuodesta 1944 saivat Hitlerin raivon partaalle. Adolf määräsi kahdesti Suomen asetoimitukset vientikieltoon (10.-12.3.1944 ja 17.4.-9(?).6.1944). Neuvostoliiton hyökkäys Kannaksella muutti tilanteen ja kesäkuussa Suomeen lennettiin 45 Mersua lisää, kun itänaapuri lähti höökimään oikein urakalla. Ilmavoimien esikunta sivuutti jatkossa asediilerit (Veltjens/Dahlberg & Hilbert), ja solmi suorat kontaktit saksalaisiin asetehtaisiin.

 

Korjauslisenssiä ei saatu, koska Saksa oli haluton tukemaan Suomen MT-omavaraisuutta. Suomeen ei haluttu luoda materiaalireservejä, jotka voisivat joutua itänaapurin käsiin, jos Suomi irtaantuisi sodasta ja Saksan rintamasta. Saksalaisilla tehtailla oli ongelmia raaka-aineiden suhteen,ja työn laatu heikkeni loppua kohden. Suomeenkin toimitetuissa G-6:ssa alkoi olla jo sutta ja sekundaa tarjolla vuonna 1944. Osa G-6 -Mersujen moottoreista oli FIAT:n tekemiä... tämä kertoo jo kaiken.

 

Raunion kirjassa on mielenkintoista tarinaa eri jutuista, joita tehtiin ja kokeiltiin Suomessa. Puupotkureista ei kyllä löydy mainintaa. Ei myöskään aseiden aiheuttamista haitoista potkureille. Herää vain kymysys, että oliko suomalaisissa lentäjissä "puutteita" opitun tiedon ja käsittelytaidon takia. Raunio käy läpi erittäin tarkasti Mersun moottoreiden tehot ja rajoitukset. Tietyssä tapauksissa piti kierrosluku hakea käsisäädöllä, ja tietyissä tapauksissa lapakulmia muuttava keskipakoissäädin hoiti hommat automaat. Tekikö saksalainen lentäjä lapakulmien säädöt ja muut moottoria ja potkuria rasittavat jutut ohjekirjojen mukaan, ja suomalainen ilman kaikkia ohjekirjojen oppia...? Jostain muistan vaan lukeneeni, että kun suomalaiset hakivat Saksasta Mersuja, niin pilotti unohti tietyt säädöt päälle, jolloin moottori vaurioitui. Unohti kertoa tästä mokasta toiselle suomalaiselle pilotille, joka joutui tekemään pakkolaskun, kun ensimmäinen pilotti oli vaurioittanut Mersun moottoria huolimattomuuttaan.

 

Uskoisin kyllä, että Jukka Raunio olisi ammattimiehenä maininnut myös tuosta suomalaisten potkurien suuremmasta menekistä kirjassaan... Ei vain löydy merkintää tästä aiheesta.

[Jarkko Ahlroth 0]

Tieto joka täällä on,

se on posketon

Kiitos

[Markku Kanninen 447]

Tieto joka täällä on,

se on posketon

Kiitos

Kirjaviisautta Pieni mainoskatko sallittaneen:

Jokaisen Mersusta ja muusta Suomen ilmavoimien ja lentokoneteollisuuden historiasta kiinnostuneen kannattaa tutustua esim. lähimmässä kirjastossaan näihin:

http://www.k-silmailumuseo.fi/hannu_valtonen_messerschmitt_bf_109

http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/valtion-lentokonetehtaan-historia-osa-2-tampereella-ja-sodissa-1933-1944-jukka-raunio/95532

http://www.ensipainos.fi/fi/ilmailu/t_101

"Lentäjän näkökulma" kirjasarjassa on neljä osaa ja Lentokonetetaan historiasta on ilmestymnyt kaksi osaa ja kolmas tulossa..

Markku