Hyvinkäällä ilmailemista

[Guest petteripavas]

Lueskellessani toista ketjua, jossa Hyvinkään kenttä oli esillä tuli mieleeni avata tälläinen - toivottavasti valistava - keskustelu hyvästä ilmailusta Hyvinkään kentällä. Hyvinkään kenttä on paitsi paikallisten käyttämä, erityisesti Malmilta toimivien suosiossa. Kaikki eivät aina kuitenkaan tunnu olevan aivan perillä kentän käytön säädöksistä.

Turvallisuuskysymykset ovat yksi seikka.  Laskukierroksen samanlainen käyttö kullakin ajanhetkellä laskeutumassa olevien ilma-alusten kesken lisää turvallisuutta. Olen nähnyt esimerkiksi Bravo- merkkisen lentokoneen suorittavan myötätuuliläpilaskun 04:lle pitkällä loppuosalla sellaisen ajankohdan keskellä, jolloin muut ilmailevat ovat käyttäneet 22:sta. Vaikka kierroksessa ei juuri tietyllä ajan hetkellä olisikaan muita koneita, on hyvä ajatus käyttää kierrosta, jota muut ovat juuri käyttäneet, tai ainakin kierrosta, jossa tuuliolosuhteet ovat toimintamuotoa ajatellen suotuisat. Eräs Cessna puolestaan hiljan suoritti navakassa luoteispuolisessa tuulessa kovin aluksi läpilaskun näköisen loppulaskun 12:lle ajankohtana, jonka lähettyvillä muut ilmailevat käyttivat joko 22:sta tai  30:aa.

Toinen seikka, joka vaikuttaa ainakin jonkin verran lentokentän olemassaolon jatkuvuuteen on lentäminen kentälle Hyvinkään kaupungin yli. Kuten kartoista näkyy, tämä on melunvaimennusaluetta eivätkä paikalliset lentäjät sinne juuri poikkea. Muualta tulevat eivät välttämättä ole asiasta aivan yhtä perillä, mutta meidän kaikkien etu on, että melunvaimennusalueilla lentämistä vältetään.

[Pietu Pohjalainen 0]

Olen nähnyt esimerkiksi Bravo- merkkisen lentokoneen suorittavan myötätuuliläpilaskun 04:lle pitkällä loppuosalla sellaisen ajankohdan keskellä, jolloin muut ilmailevat ovat käyttäneet 22:sta.

 

Mitä se Bravo vastasi, kun kerroit muun liikenteen käyttävän 22:sta?

[Guest petteripavas]

Molemmat mainitsemani seurasin katselijana, ilman radiota. Pointtini ei tässä kuitenkaan ole ketään syytellä, tuskin kukaan tällaisia tahallaan tekee, vaan ihan sen vuoksi, ettei tunne paikallisia toimintaohjeita. Hyvinkään pysyväismääräykset löytyvät esimerkiksi täältä:

 

http://www.hyik.fi/lentokentta/pysyvaismaaraykset

[Pietu Pohjalainen 0]

Molemmat mainitsemani seurasin katselijana, ilman radiota.

 

No kertoiko joku? Ai ei. No niin.

 

Pointtini ei tässä kuitenkaan ole ketään syytellä, tuskin kukaan tällaisia tahallaan tekee, vaan ihan sen vuoksi, ettei tunne paikallisia toimintaohjeita. Hyvinkään pysyväismääräykset löytyvät esimerkiksi täältä:

http://www.hyik.fi/lentokentta/pysyvaismaaraykset

 

Mukavaa oheislukemistoa.

[Guest petteripavas]

En tiedä kertoiko, kun ei ollut siinä sitä radiota...

[Tatu Koiranen 1 758]

Pointti tässä keskustelussa on ok jollain tasolla. Ajatella pitäisi. Sen sijaan siinä ei ole mitään eriskummallista, että ulkopuolelta tuleva ilmailija ei tiedä, mitä kaikkea lentopaikan "pysyväismääräyksiin" on keksitty kirjoittaa. Ne kun ovat isoilta osin ihan täyttä puppua muutenkin.

 

Minkä ********* takia näille metsän keskellä oleville hiljaisille lentopaikoille tarvitaan noin jumalattomat ohjeet, kun esimerkiksi Helsinki-Malmilla toiminta sujuu (joo, tiedän, ei ole purjekoneita, liitimiä eikä rc-toimintaa) ilman moisia kummallisuuksia. Läheisin kokemus noista pysyväismääräyksistä minulla on sattuneesta syystä Räyskälästä (joka on niin ikään ihan älytön teos), mutta eipä tuo hyvinkään raamattukaan paljoa sen rinnalla kalpene. Järkyttävän pitkä. Täynnä sellaista "tietoa", jota ei pitäisi määräyksissä erikseen mainita, vaan jotka kuuluisivat ennemminkin ohjeisiin.

 

Tuo on päivitetty 2008. Silti siellä on tälläistä:

 

4.3. Lento-onnettomuuden tapahduttua on välittömästi otettava yhteys aluehälytyskeskukseen puhelimella puh. 03-2865171 tai ilmasta lähimmän lennonjohdon taajuudella. Hyvinkäällä: Helsinki –lähestyminen 119,100 MHz.

(tuo numero ei ole aluehälytyskeskuksen, eikä kai koskaan ollutkaan. sen sijaan siitä on ainakin joskus tavoittanut efesin vuoroesimiehen)

 

6.4.3. Kiitoteiden käytössä huomioitava LDG-kartan AIC B2/98 ohjeet

(vanhin voimassaoleva B-sarjan AIC on vuodelta 2009)

 

 

Pahiten näissä ihmeellisissä määräyksissä mennään metsään siinä vaiheessa, jos niihin aletaan keksiä jotain omia paikallisia menetelmiä jotka vaikuttavat merkittävästi myös ulkopuolelta tuleviin koneisiin, eikä ko. menetelmistä ole tiedotettu mitään esimerkiksi VFR Suomessa ao. lentopaikan tiedoissa.

[Timo Hyvönen 208]

Minkä ********* takia näille metsän keskellä oleville hiljaisille lentopaikoille tarvitaan noin jumalattomat ohjeet, kun esimerkiksi Helsinki-Malmilla toiminta sujuu (joo, tiedän, ei ole purjekoneita, liitimiä eikä rc-toimintaa) ilman moisia kummallisuuksia.

Siellä Malmilla on lennonjohto. Korpikentillä ei ole.

 

Minkä kohdan poistaisit noista pysyväismääräyksistä?

 

t.Timo

[Tatu Koiranen 1 758]

Siellä Malmilla on lennonjohto. Korpikentillä ei ole.

Siellä on lennonjohtoelin silloin kun notamilla on ilmoitettu näin olevan.

 

Minkä kohdan poistaisit noista pysyväismääräyksistä?

Suunnilleen kaiken. Jättäisin sinne sen, mitä määräyksien johdosta siellä on pakko olla. Poistaisin mm. läjän virheellisiä tietoja, typeriä lainauksia lentosäännöistä, juridisesti arveluttavat kohdat joissa edellytetään liikenneilmoitusten antamista ja niin edelleen. Kaikki tälläiset voivat olla paikallaan jossain julkisessa asiakirjassa, mutta sen luonteen tulee olla ohjeellinen, ei määräävä.

 

Jos lentopaikalla on jotain oikeasti tärkeää (yleisestä poikkeavaa) kerrottavaa ulkopuolelta tuleville, hyvä paikka ilmoittamiseen on esimerkiksi VFR Suomi, ellei lentopaikka ole AIP AD2:ssa. On toki totta, että sinnekin on mahdollista saada kaikenlaisia älyttömyyksiä, kuten EFRYn kohdalla on katsottu aiheelliseksi kertoa, että tälle kentälle lentäessä myös notamit pitää tarkastaa (ilmeisesti normaalisti näin ei tarvitse menetellä?):

 

"Lentopaikka saattaa olla kokonaan tai osittain suljettu lentotoiminnalta erilaisten tapahtumien vuoksi. Tarkasta lentopaikan käyttörajoitukset ennen lentoa ja noudata erityistä varovaisuutta."

[Timo Hyvönen 208]

Siellä on lennonjohtoelin silloin kun notamilla on ilmoitettu näin olevan.

Suunnilleen kaiken. Jättäisin sinne sen, mitä määräyksien johdosta siellä on pakko olla. Poistaisin mm. läjän virheellisiä tietoja, typeriä lainauksia lentosäännöistä, juridisesti arveluttavat kohdat joissa edellytetään liikenneilmoitusten antamista ja niin edelleen. Kaikki tälläiset voivat olla paikallaan jossain julkisessa asiakirjassa, mutta sen luonteen tulee olla ohjeellinen, ei määräävä.

 

Jos lentopaikalla on jotain oikeasti tärkeää (yleisestä poikkeavaa) kerrottavaa ulkopuolelta tuleville, hyvä paikka ilmoittamiseen on esimerkiksi VFR Suomi, ellei lentopaikka ole AIP AD2:ssa. On toki totta, että sinnekin on mahdollista saada kaikenlaisia älyttömyyksiä, kuten EFRYn kohdalla on katsottu aiheelliseksi kertoa, että tälle kentälle lentäessä myös notamit pitää tarkastaa (ilmeisesti normaalisti näin ei tarvitse menetellä?):

 

"Lentopaikka saattaa olla kokonaan tai osittain suljettu lentotoiminnalta erilaisten tapahtumien vuoksi. Tarkasta lentopaikan käyttörajoitukset ennen lentoa ja noudata erityistä varovaisuutta."

 

Pystyisitkö hieman tarkentamaan, tuo oli aika yleisluontoinen kommentti. Mitkä kohdat tarkemmin sanottuna jättäisit sinne?

 

Mitkä kohdat tuossa pysyväismääräysnivaskassa mielestäsi vaarantavat lentoturvallisuutta?

 

t. Timo

[Tatu Koiranen 1 758]

Mitkä kohdat tuossa pysyväismääräysnivaskassa mielestäsi vaarantavat lentoturvallisuutta?

 

Olenko sanonut sen vaarantavan lentoturvallisuutta? No, se tietenkin saattaa vaarantaa, jos sinun kaataessasi ultran ja loukatessa itsesi, minä ryhdyn hälyttämään apua pysyväismääräyksen mukaisesta Finavian puhelinnumerosta, kun pitäisi soittaa yleiseen hätänumeroon.

[Timo Hyvönen 208]

Olenko sanonut sen vaarantavan lentoturvallisuutta? No, se tietenkin saattaa vaarantaa, jos sinun kaataessasi ultran ja loukatessa itsesi, minä ryhdyn hälyttämään apua pysyväismääräyksen mukaisesta Finavian puhelinnumerosta, kun pitäisi soittaa yleiseen hätänumeroon.

Sain viestistäsi käsityksen, että mielestäsi nuo määräykset vaarantavat lentoturvallisuutta ja ne pitäisi poistaa. Yhden kohdan jo kerroitkin, oliko se ainoa?

 

En ole viime aikoina päässyt lentämään ultralla, olen lentänyt enemmänkin mopulla ja purtsikalla. Sorry. Viikonloppuna taidan päästä taas ultrailemaan, jee!

 

t. Timo

[Antti Laukkanen 15]

Johonkin pysyväismääräysketjuun joskus vuodatin sepustukseni aiheesta, joten en tee sitä ihan kokonaan uudelleen. Lähtökohtaisesti olen Tatun kanssa samoilla linjoilla. Operointi sujuu jokaisella korpikentällä pääsääntöisesti samaan malliin, kunhan noudatetaan määräyksiä ja käytetään tervettä - tai no lentäjien tapauksessa ehkä vaan - maalaisjärkeä sekä tutustutaan kentän kuvaan laskukierroksineen etukäteen. Yleensä riittää, kun tietää kiitoteiden suunnan, taajuuden, korkeuden ja mahdolliset rajoitukset. Pyörän keksiminen uudelleen mitä eriskummallisimmin variaatioin ei ole omiaan lisäämään kuin ko. määräysten kirjoittajien egoa. Etenkin kun pääsee sille satunnaiselle vierailijalle kuittaamaan, että me ollaan tavattu kiertää toi vesitorni tuolla kymmenen kilometrin päässä ennen laskua. Daa. Suurin ongelma asiassa lienee se, etteivät citylentäjien kouluttamat toisen ja kolmannen polven citylentäjät saa oikeaoppista koulutusta korpikenttäoperointiin.

 

Hyvinkään ohjeistushan sinällään vaikuttaa ihan asialliselta, mutta pari kohtaa siellä pistää silmään. Ensin lainataan määräystä, jossa kehutaan, kuinka kaarrot tulisi suorittaa vasemmalle. Sitten vähän myöhemmin mainitaan kiitotiet, joille on oikeanpuoleinen kierros. Ensimmäinen on turhaa, koska se lukee jo siellä määräyksissä sekä on omiaan sotkemaan asioita. Toinen on kohta, missä kehotetaan antamaan liikenneilmoituksia seitsemän eri paikan kohdilta. Tatu kertoikin jo aiheesta aiemmin, mutta suurempi ongelma on se, että näistä seitsemästä paikasta ehkä Riihimäki on sellainen, jonka sijainnin vierailevan ilmailijan voi olettaa kohtuudella tietävän. Jos vierailija on vaikka ulkomaalainen, sitten tuskin sitäkään. Toistakymmentä vuotta kohtuullisen usein Hyvinkäällä ilmailleena tiedän myös Ridasjärven. Muista ei ole hajuakaan. Eikö se nyt ole paljon fiksumpaa, että lähestyvä ilmailija ilmoittaa ennen saapumistaan riittävällä tarkkuudella sijaintinsa, arvionsa ja aikeensa? Ihan millä hyvänsä korpikentällä.

 

Ihan käytännön tasollahan homma toimii Hyvinkäällä yleensä mahdottoman hyvin eikä tarkoitukseni ole kohdistaa mitään negatiivista sen paremmin kenttään kuin paikallisiin toimijoihin. Kunhan korpien kasvattina ihmettelen, miten tästä aiheesta saadaaan vuosi toisensa jälkeen niin vaikeaa. Mainittakoon, että luin ko. ohjeistuksen kategorisesti ja harppoen, kuten teen muidenkin vastaavien kanssa. Yritän käyttää tuota aiemmin mainitsemaani metodia.

 

-A-

[Kimmo Hytönen 0]

Hyvinkää on toki "korpikenttä", mutta olemme kuitenkin ihan kylän keskustan kupeessa. Lienee kaikille selvää, että paikalliset ilmailijat saavat haukut vierailijoiden kurvaillessa melunsuoja-alueilla.

 

En ole lyhyen purjelentourani aikana havainnut, että vieraileviin koneisiin suhtauduttaisiin meillä jollain tavoin negatiivisesti. Joitain ongelmiakin joskus on. Purjelentäjän ja oppilaan kannalta on hankalaa se, että läpäreitä ja maaliinlaskuja kentälle tekevät koneet eivät aina ole halukkaita sovittelemaan tekemisiään vintturihinaustemme kanssa. Joskus emme saa edes vastausta tiedustellessamme, josko voisimme sovittaa vintturihinauksen läpäreiden ja maaliinlaskujen lomaan.

 

Kun purjekone tekee ilmoituksen vintturistartista, alkaa vinttaaja kiristämään lankaa, ja odottaa lentäjältä "Kiree!" ilmoitusta varsinaisen vinttauksen aloittamiseksi. Aina silloin tällöin sattuu, että tähän väliin antaa joku vieraileva tähti piiiitkän iloituksen kentän ohittamisesta joltain ilmansuunnalta, korkeudesta, QNH asetuksista, jne. Ilmoitus kentän lähelle tulevasta liikenteestä on hyvä, mutta ajoitus hankala - siipimiehelle voi tulla hiki koneen rinnalla juostessa.

 

Maaliinlaskuja tehdään joskus laskukierrosliikennettä vastaan, vääränpuoleisina ja melunsuoja-alueet unohtaen.

 

Matkalennoilta palaavat purjekoneet tulevat käytännössä aina takaisin kotiin pohjoissektorista, johtuen Hki TMA ilmatilarajoituksista. Erityisesti aloittelevat purjekonepilotit lentelevät kentän läheisyydessä, ja johtuen ko. ilmatilarajoituksista, ovat hekin kentän pohjoispuolella. Heikommilla keleillä purjekoneet saattavat jäädä lähelle laskukierrosaluetta rypistelemään heikoissa nostoissa - vintturista kun ei aina pääse suoraan nostoon. Lisäksi laskukierroksemme ovat kentän pohjoispuolella.

 

Kun Hyvinkäällä on ilmassa kentän lähellä 4 purjekonetta, erinäisiä riippuliitäjiä, autogiro ja läpäreitä tekeviä moottorikoneita, käy kentän luoteispuolella aika suhina. Onneksi ei sentään laskuvarjohyppääjiä...

 

Mielipiteitä on monia, minusta lyhyet paikkailmoitukset ovat tarpeellisia. Kentän säännöissä on ehdotettu ilmoituspaikkoja, jotka toki ovat ulkopaikkakuntalaisille outoja. Luulen kuitenkin, että vaihtoehtoa sille, että kentän pitäjä määrittelee ilmoituspaikat, ei käytännössä ole. Sama menettelytapa lienee käytössä muillakin kentillä maailmanlaajuisesti - oletettavasti aina silloin tällöin lennetään tuntemattomilla seuduilla oleville kentille 

 

Olen kuullut, että lentokoneessa on moottori sitä varten, että radiota voidaan siirtää kentältä toiselle. Lisäksi moottorilla lennettäessä aina tehdään lentosuunnitelma, tarkistetaan NOTAMit, säätila ja tietysti kohdekenttien paikalliset erityispiirteet. Purtsikalla taas vain lähdetään muutamaksi tunniksi lentelemään...

[Tatu Koiranen 1 758]

Mielipiteitä on monia, minusta lyhyet paikkailmoitukset ovat tarpeellisia. Kentän säännöissä on ehdotettu ilmoituspaikkoja, jotka toki ovat ulkopaikkakuntalaisille outoja. Luulen kuitenkin, että vaihtoehtoa sille, että kentän pitäjä määrittelee ilmoituspaikat, ei käytännössä ole. Sama menettelytapa lienee käytössä muillakin kentillä maailmanlaajuisesti - oletettavasti aina silloin tällöin lennetään tuntemattomilla seuduilla oleville kentille 

 

Paikkailmoitukset voi antaa suhteessa tunnettuihin pisteisiin, hyvinkään lentokentän tapauksessa yhtenä sellaisena toimii hyvin hyvinkään lentokenttä (!) ("5 km kentästä itään") ja niin edelleen. Tälläinen ilmoitus myös paikallisen tekemänä palvelee sitä muualta tulevaa lentäjää, joka ei kostu oikein yhtään mitään tiedosta, että ultra 878 on palopuron kohdalla. Saman on huomannut räyskälässäkin, kun selvästi ulkopuolinen kone antaa ilmoituksensa kentän lähestymisestä suunnasta x, niin sille saatetaan vastata, että huomioi se ja se portaan kylän päällä (niin missä???)...

 

Olen kuullut, että lentokoneessa on moottori sitä varten, että radiota voidaan siirtää kentältä toiselle. Lisäksi moottorilla lennettäessä aina tehdään lentosuunnitelma, tarkistetaan NOTAMit, säätila ja tietysti kohdekenttien paikalliset erityispiirteet. Purtsikalla taas vain lähdetään muutamaksi tunniksi lentelemään...

 

No, lentosuunnitelma jätetään kyllä usein tekemättä

[Kimmo Hytönen 0]

Olen aina kuvitellut, että nuo paikannimet joita käytetään löytyvät ilmailukartasta 

ja että ko. kartta on jokaisella ilmailijalla mukana lennolla.

Epävarmemmilla se saattaa jopa olla käsillä navigointia varten, ellei sitten lennetä VFR (We Follow Roads).

[Samuli Sorvakko 1]

Olen aina kuvitellut, että nuo paikannimet joita käytetään löytyvät ilmailukartasta 

 

Karttahan tietysti on mukana ja käytössä lennolla, mutta paikallisten käyttämiä paikannimiä (kylät/kaupunginosat, osa järvistä, "Väisäsen mökki" ja herra ties mitä kaikkea on ilmassa kuullut) ei kyllä ilmailukarttoihin ole painettu. GT-kartasta löytyisi vähän lisää mutta sitä lukee lennolla korkeintaan matkustaja.

 

/Samuli

[Guest petteripavas]

On mukavaa, että tästä keskustellaan. Itse haluaisin edelleen painottaa, etten halua syytellä ketään ja mikäli vain mahdollista, koetan, ainakin omalta osaltani keskustella näin netissä samalla tavoin, kuin jos olisimme kasvokkain kentän laidalla.

Noista ilmoittautumispaikoista tähän hieman selvennettä, nehän ovat: Riihimäki, Erkylän linkkitorni, Ridasjärvi, Palopuro, Kytäjärvi, Hirvijärvi ja Kulomäki.

Riihimäki lienee kaikille tuttu, kuten jo on todettu. Erkylän linkkitorni on merkitty ilmailukarttaan (Southern Finland) sellaisella violetilla torninnäköisellä merkillä. Sen myös havaitsee ilmassa hyvällä näkyvyydellä aika kauas. Ridasjärvi on järvi, joka sijaitsee välittömästi samaisessa ilmailukartassa merkityn kylän  "Ridasjärvi" länsipuolella. Palopuro puolestaan on (edelleen samaisessa ilmailukartassa merkitty )samanniminen kylä pohjois-eteläsuuntaisen pääradan varrella. Ilmailukartasta löytyy kylä nimeltään "Kytäjä" lounaaseen EFHV:stä, Kytäjärvi on sitä lähin isohko ilmailukarttaan merkitty järvi, joka sijaitsee a.o. kylästä länsiluoteeseen. Hirvijärvi puolestaan on järvi joka on välittömästi samaisessa ilmailukartassa merkityn kylän "Hirvijärvi" kaakkoispuolella. Kulomäki on käsittääkseni mäki, joka näkyy autollakin moottoritieltä Hyvinkäätä ohittaessa, se on se, jonka päälle vie hiihtohissi. Tuntematta asiaa tuon tarkemmin arvelen - koska se on alueen keskellä - että se olisi ehkä tarkoitettu purjelentäjien käyttöön heidän olleessaan tulossa lähialueelta myötätuuliosalle - mutta tämä on vain arvaus, joku tietää varmasti paremmin.

Eli, summa summarum, mainitut paikat ovat kohtuudella löydettävissä käytössä olevalta ilmailukartalta. Koska useimmat ovat järviä, ovat ne myös helpohkoja tunnistaa luotettavasti ilmasta. Palopuron suhteen tarkka sijainnin tunteminen, ja varma tunnistaminen ovat sikäli tärkeitä, että se on juuri Helsingin alemman lähialueen ulkopuolella, jossa ilman selvitystä voi nousta 2500 jalkaan, joten sen sijainti tullee rekisteröidyksi siltä suunnalta tulijalla joka tapauksessa.

[Antti Laukkanen 15]

Rohkenen olla eri mieltä. Jos sitä H:käätä lähestytään vaikka pikkisen marginaalisemmassa kelissä 140 kts kulkevalla lentolaitteella, on ihan joutavanpäiväistä lentoturvallisuuden vaarantamista etsiä ilmailukartasta lätäköitä ja pikkukyliä sekä koukkia niiden kautta. Useimmissa 140 kts kulkevissa laitteissa on GPS, joka antaa suunnan ja etäisyyden kentälle sangen hyvällä tarkkuudella. Perinteisiäkin metodeja on useita. Vieraissa maisemissa kylien ja lampareiden etsiminen / tunnistaminen on ihan haastavaa puuhaa myös 140 km/h kulkevilla lentolaitteilla. Vaikka Erkylän linkkitorni onkin ilmailukarttaan merkitty sinisellä symbolilla, siinä ei erityisesti lue "Erkylän linkkitorni". Ei edes "Erkylä". Lisäksi ko. kartta on niin täynnä merkintöjä G-alueiden ja TMA-rajojen myötä muista merkityksettömämmistä systeemeistä puhumattakaan, että kyseisen kentän löytämisessä kaiken sotkun seasta on jo työtä kyllin. En ihan oikeasti ymmärrä, miksei normaali suunta-etäisyys-arvio -menetelmä toimi.

 

-A-

[Tero Haikara 0]

Minkälainen raaseri sinulla Antti oikein on, jos siinä on sakkausnopeus 140 kts? Vai onko joku toinen syy miksei tuon hitaampaa voi korpikentän laskukierrosta lentää/lähestyä? Tai jos tarkoitus on vain räimäistä kentän ohi matkalla pohjoiseen, niin ei varmaan tarvii edes ilmoitella kun valitsee vähän kaukaisemman lentoreitin? 

 

Hyvinkään kenttää on lähestymisen suhteen "rajoittunut" kun itse kylän päälle ei pitäisi moottorikoneella eksyä.. Muutoin olen kyllä Antin kanssa samaa mieltä, suunta/etäisyys hyvin tunnettuun pisteeseen (esim. lentokenttä) on aika "yleismaailmallinen" keino ilmoittaa oma sijainti!?

[Kimmo Hytönen 0]

Vai alkaako teksti olla liian pientä luettavaksi

[Jaakko Kuusisto 3]

Tämä viestiketju on ihmeellisen negatiivinen sävyltään.

 

Hyvinkään ilmailijat ovat osaavaa/kivaa väkeä ja nauttivat ilmailusta

 

Kyllä siellä Hyvinkäällä vieraskin lentäjä pärjää, kun kertoo hyvissä ajoin jaksolla aikeensa ja noudattaa pysyväismääräyksiä, mm. 22:lla oikeanpuoleinen laskukierrös ja kaupungin päälle ei ole asiaa mölyämään.

En ole koskaan ilmoittaunut missää "Palopurossa" ,

Jokela, Riihimäki, yms kuvastaa riittävän tarkasti mistä liittyy laskukierrokseen, jossa sitten ilmoittaa muille aikeensa ja paikkansa

[Antti Laukkanen 15]

Minkälainen raaseri sinulla Antti oikein on, jos siinä on sakkausnopeus 140 kts? Vai onko joku toinen syy miksei tuon hitaampaa voi korpikentän laskukierrosta lentää/lähestyä? Tai jos tarkoitus on vain räimäistä kentän ohi matkalla pohjoiseen, niin ei varmaan tarvii edes ilmoitella kun valitsee vähän kaukaisemman lentoreitin? 

 

Hyvinkään kenttää on lähestymisen suhteen "rajoittunut" kun itse kylän päälle ei pitäisi moottorikoneella eksyä.. Muutoin olen kyllä Antin kanssa samaa mieltä, suunta/etäisyys hyvin tunnettuun pisteeseen (esim. lentokenttä) on aika "yleismaailmallinen" keino ilmoittaa oma sijainti!?

 

No ei oo kato tapana käydä palopurossa sakkailemassa. Otin myös sen 140 kilsaa kulkevan häkkyrän siihen rinnalle ihan sen takia, että joku kuitenkin tarttuisi mainittuun nopeuteen. Sen kun oli tarkoitus olla ihan vaan esimerkki. Kun olet kerran samaa mieltä, miksi kyseenalaistat

 

-A-

[Antti Laukkanen 15]

Vai alkaako teksti olla liian pientä luettavaksi

 

Tuota vois jo verrata natsikorttiin, mutta eipä siinä ilmailukartassa vielä niin pientä pränttiä ole, ettei siitä selvää saisi. VDL:kin lähti viime medikaalitarkastuksessa kävelemään, vaikka oli siihen saakka ollut alusta saakka mukana. Silloinkaan ei ollut lähinäöstä kyse. No, ehkä täytyy kartutttaa vielä pari vuosikymmentä kokemusta, että saapi olla eri mieltä asioista

 

Jaskan kommenttiin viitaten minusta tässä ei ole mitään negatiivistä. Ihan vaan keskustelua ja mielipiteiden julki tuontia. Ja koska olen ollut kahden, nykyään yhden, hyvinkääläisen kerhon jäsen, olen osaava, kiva ja nautin ilmailusta!

 

-A-

[Jukka Siirilä 80]

Ihan mielenkiinnosta kyselen, että onko Briefingissä tarjolla nämä eri kenttien pysyväismääräykset?

[Jaakko Kuusisto 3]

Ihan mielenkiinnosta kyselen, että onko Briefingissä tarjolla nämä eri kenttien pysyväismääräykset?

 

On