Pääesikunta tiedottaa: Puolustusvoimien säästettävä yli 800 miljoonaa euroa

[Perttu Karivalo 1]

Pääesikunta tiedottaa: Puolustusvoimien säästettävä yli 800 miljoonaa euroa

 

 

Vapaa julkaistavaksi:

 

 

Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksessä ja vuosien 2013-2015 budjettikehyksissä on puolustusbudjettia leikattu yhteensä laskettuna 575 miljoonaa euroa verrattuna maaliskuussa 2011 annettuun ns. tekniseen kehykseen. Kun lisäksi otetaan huomioon, että puolustusvoimien on löydettävä sisäisestä rahoituksestaan noin 150 miljoonan euron säästöt kattamaan näinä vuosina tapahtuvaa kustannusten nousua sekä varauduttava noin 100 miljoonan euron säästöihin puolustusvoimauudistuksen rahoittamiseksi, on kokonaissäästötarve seuraavien neljän vuoden aikana noin 825 miljoonaa euroa. Se on vuositasolla keskimäärin noin 10 prosenttia.

 

Jokapäiväisen toiminnan leikkausten vaikutukset ovat pitkäaikaisia

 

Säästöjen aikaansaamiseksi ei ole yksittäistä ratkaisua. Keinoja on löydettävä kaikkialta, puolustusvoimien jokapäiväisestä toiminnasta, puolustusmateriaalin ylläpito- ja uusintakustannuksista sekä organisaation ja rakenteiden ylläpidosta. Koska materiaalihankintojen rahoitus on pitkälle sopimuksin sidottu, ei hankinnoissa ole välittömästi merkittäviä säästömahdollisuuksia. Säästöt rakenteissa ovat mahdollisia lakkauttamalla toimintoja ja toimipaikkoja. Siihen puolestaan tarvitaan poliittisten päätösten jälkeen vielä noin 2 vuoden valmisteluaika, jos kyse on esimerkiksi joukko-osaston lakkauttamisesta. Merkittäviä säästöjä organisaatioiden ja rakenteiden supistamisesta on siis saatavissa aikaisintaan vuonna 2015. Välittömäksi säästökohteeksi tässä vaiheessa jää puolustusvoimien jokapäiväinen toiminta.

 

Säästöt toiminnasta edellyttävät tulevien neljän vuoden ajalle muun muassa seuraavan kaltaisia leikkauksia (suuruusluokkaesimerkkejä, joiden keskinäiset suhteet voivat muuttua tarkemmassa suunnittelussa):

- varusmiesten maastoharjoitusvuorokausien vähennystä ainakin kolmanneksella,

- kertausharjoitusten pudottamista alle puoleen,

- merkittävää supistusta merivoimien alusten merivuorokausissa ja ilmavoimien torjuntahävittäjien lentotunneissa.

 

Toiminnan säästöistä aiheutuu pitkäaikaisia vaikutuksia puolustuskykyyn. Muun muassa varusmiespalveluksesta siirtyy reserviin neljän vuoden aikana yli 80 000 asevelvollista, joiden toimintakyky joukkoina jää vajavaiseksi koko reservissä olon ajaksi. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että puolustusvoimauudistuksessa voidaan palauttaa jokapäiväisen toiminnan rahoitus vaatimusten mukaiselle tasolle.

 

Materiaalirahoituksen leikkaukset laskevat Suomen puolustuskykyä

 

Jotta jokapäiväinen toiminta voidaan lähivuosina säilyttää edes auttavalla tasolla, on puolustuskyvyn ylläpitoon kuuluvia materiaalin uusintahankintoja leikattava heti, kun se on teknisesti mahdollista. Hankintarahoitusta joudutaan leikkaamaan kymmeniä prosentteja tähänastisten suunnitelmien edellyttämästä tarpeesta.

 

Leikkausten seurauksena puolustushaarojen materiaalinen toimintakyky ja ns. yhteiset suorituskyvyt (mm johtaminen, logistiikka) uhkaavat jäädä puutteellisiksi, minkä vuoksi kokonaisuudet eivät toimi tarkoitetulla tavalla. Erityisen vakavia leikkaukset ovat maavoimien alueellisille joukoille, koska niiden materiaalin ajantasaistaminen oli suunniteltu juuri lähivuosille. Leikkaukset merkitsevät riskinottoa alueellisessa puolustuksessa. 

 

Poliittisia päätöksiä puolustusvoimauudistuksesta tarvitaan pikaisesti

 

Leikkausten ja säästöjen vuoksi puolustusvoimauudistusta on aiennettava niin, että uusi organisaatio on toiminnassa vuoden 2015 alusta. Se edellyttää pikaisia poliittisia päätöksiä puolustusvoimien tulevasta rakenteesta. Ilman niitä ei säästöjä voida toteuttaa.

 

Vaikka materiaalin uusintarahoituksen leikkaus jättääkin pysyvän jäljen puolustuskykyyn, on puolustusvoimauudistuksessa tavoitteena saada aikaan kokonaisuus, jossa yhtäältä rahoitus ja toisaalta puolustusvoimien tehtävät, koko sekä jokapäiväisen toiminnan ylläpidon kustannukset ovat tasapainossa. Tämän tasapainon saavuttaminen on mahdollista vain pienentämällä puolustusvoimien kokoa merkittävästi.

 

 

[Tero Tuominen 264]

Talouselämä: Puolustusvoimien rahahuolet: romutetaanko 20 Hornetia?

 

Jos yksi lentotukikohta lakkautetaan, joka kolmas torjuntahävittäjä poistetaan operatiivisesta vahvuudesta ja tästä johtuen noin 500-600 puolustusvoimien työpaikkaa poistuu, karkeasti arvioiden olisi mahdollista säästää suurusluokaltaan 100 miljoonaa euroa vuodessa.

100 miljoonaa euroa vuodessa on puolet hallituksen määräämistä 200 miljoonan euron lisäsäästöistä. 20 Hornetin sulattaminen helpottaisi huomattavasti puolustusvoimien rahahuolia.

[Petri Lehtovirta 911]

Talouselämä: Puolustusvoimien rahahuolet: romutetaanko 20 Hornetia?

 

 

Kaikkein oudoin tässä artikkelissa on tuo viimeinen lause:

 

"Mutta vaikka Hornet on miten tahansa mitaten Suomen armeijan suurin rahareikä, semmoista poliitikkoa ei ole vielä syntynytkään, joka uskaltaisi ehdottaa talonpoikaisjärjen palauttamista ilmavalvontaan "

[Anssi Lisko 0]

Kaikkein oudoin tässä artikkelissa on tuo viimeinen lause:

 

"Mutta vaikka Hornet on miten tahansa mitaten Suomen armeijan suurin rahareikä, semmoista poliitikkoa ei ole vielä syntynytkään, joka uskaltaisi ehdottaa talonpoikaisjärjen palauttamista ilmavalvontaan "

 

Joo, on kyllä varsin mielenkiintoinen kannanotto toimittajalta. Hänellä varmaan sitten löytyy ko. talonpoikaisjärkeä mitoittamaan Suomen ilmapuolustus.  ???

[Topi Falkenberg 417]

Joo, on kyllä varsin mielenkiintoinen kannanotto toimittajalta. Hänellä varmaan sitten löytyy ko. talonpoikaisjärkeä mitoittamaan Suomen ilmapuolustus.  ???

 

Ei kai mittasuhde ole viime sodasta muuttunut miksikään? jos vihollisella on heittää peliin 1000 taistelukonetta, niin suomalaiset tarvitsevat näitä torjumaan ~300 härpäkettä.

 

topi

[Osmo Jalovaara 188]

Ei kai mittasuhde ole viime sodasta muuttunut miksikään? jos vihollisella on heittää peliin 1000 taistelukonetta, niin suomalaiset tarvitsevat näitä torjumaan ~300 härpäkettä.

 

topi

 

Tämä falkenbergiläinen luottamus Suomen ilmavoimien suorituskykyyn on esimerkillistä, ja sen soisi leviävän laajemmaltikin nk epäilevän kansan keskuuteen. Voimasuhteella 1000:300 = 3,3 ilmavoimiemme 60:llä F-18:lla voidaan pitää loitolla ainakin 200 tänne yrittävää vastaavaa ensilinjan konetta. Tällä hetkellä Suomea lähellä olevilla eri maiden ilmavoimilla (myös itänaapurin luoteisalueella) on näitä koneita jokseenkin saman verran kuin Suomen ilmavoimilla. Itänaapurilla on tämän lisäksi muilla laajoilla rajoillaan noin 400 konetta lisää. Sellaista tilannetta ei tule, että he voisivat tyhjentää kaikki muut suunnat ja tuoda kaikki koneet luoteisnurkkaansa. Konekannan uusiminen ja täydentäminen vaikkapa vähän vauhditettunakin tulee viemään pitkän ajan. Tasan viisikymmentä vuotta sitten itänaapurimme lähetti meille tunnetun nootin, jonka yhtenä syynä oli se, etteivät he (aivan oikeutetusti) luottaneet Suomen silloisten heikkojen ilmavoimien kykyyn valvoa ilmatilaamme ja estää itänaapuriin kohdistuneet uhkat sen kautta. Tilanne korjautui, kun Suomi välittömästi teki ensimmäisen tilauksensa senaikaisista ensilinjan hävittäjistä eli MiG-21:stä. Joten, kun pidetään vaan kaikki Hornetit ilmassa ja ohjaajille riittävästi harjoitustunteja, niin falkenbergiläinen optimismi ja luottamus ovat täysin perusteltuja. (Eikä edes tarvitse viitata viime yhteenoton pudotussuhteisiin, toim. huom.)

 

OJ

[Kai Krause 0]

Pirkkala suljetaan?

[Jaakko Kuusisto 3]

Pirkkala suljetaan?

 

koska?