Lentolupakirjan odottelun aikana lentäminen

[Kari J. Ansamaa 0]

Joskus vuosituhannen alkupuolella hankin lupakirjoja väärässä järjestyksessä, pohjalla ultrapahvi 90- luvulta. Purjelentäjän lupakirjaa venttailin rauhassa tarkkarin jne jälkeen jotain syyskuusta toukokuuhun, eikä mitään kuulunut. Siitä sitten ihmettelemään pölhölän painokoneen toimintaa. Muutaman viikon päästä sain kupongin; lennä yksi koululento ja laita taas nippu papereita. Neljä minuuttia myöhemmin oli laskukierre lennetty ja taas tehtiin pino kuponkeja, lupakirja tuli sitten muutaman viikon päästä.

 

Tästä riemastuneena ajattelin lentää myös mopulla, kävin sitten toisella lentopaikalla päristelemässä falkella perse puuduksissa pari tuntia ja tarkkarin. Myös teoriaa opiskelin ja tein muutaman kilpailun. Taas kupongit veikkaukseen ja lumi satoi kentälle ja unohdin koko jutun. Sitten soitti saatanan vihainen tarkastuslentäjä ja kertoi saaneensa pölhölästä kirjeen sekä haukui minut ja erään kerhon huijareiksi..

 

Ei auttanut muu, kun alkaa soittelemaan hommaa kuntoon. Vaati sitten vain uudet kokeet, tarkkarit ja koululennot uusiksi. Ja muutaman viikon pilkun rakastelua vantaalla.. Sen jälkeen oli jo valmistautunut hankaluuksiin riittävästi, joten pari lupakirjan uusintaa meni ok varatessa riittävästi aikaa.

 

Onneksi nyt on easa ja nanolite.. Vaikka en nykyistä euvostoliiton meininkiä rakastakkaan 

[Kari Vaittinen 0]

Itse lensin lupakirjaa odottaessani himooni ultralla tutustumislennon.

 

Jaskaa siteeratakseni maksaa saa.. vaan tuloksesta aina ei voi olla varma. Raha merkitsee vaan ilmaan noustessa, lentäessä sen arvo on kyseenalainen tai olematon.

[Antti Laukkanen 15]

Kun lupakirjan voimassaoloa lisättiin, onkin järjestetty niin, että tyyppikelpuutusta, tai SEPiä, tai jos SEP työ- tmv. esteistä menee tunninkin vanhaksi, pitää "koulutarkkari" lentää uusiksi - aina 1-2 vuosittain uusitaan kaikkia. Ja aina maksaa.

 

Vaikka esim. kopterilla lentäisit vuoden aikana 1000 tuntia, pitää käydä tyyppitarkkarilla kerran vuodessa näyttämässä jollekin, joka toisinaan on täysi "amatööri" (jolla jopa ei ole tyyppikelpuutusta mutta vain tarkkarikelpuutus), että osaat ko. kopterilla lentää. On lennetty "tyyppitarkkaria" sellaisenkin tarkkarilentäjän "tarkastettavana", joka ei ole koskaan aikaisemmin istunut ko. konetyypissä ja jonka ainoa kommentti tarkastuslennon aikana oli, että "mukavastihan tämä lentää". Minkä jälkeen maksat tarkastuslentäjälle "tarkastuksesta".

 

Tervetuloa lentämisen ihanaan maailmaan. Kyllä Trafi ja Finavia korjaavat irtonaiset rahanne! Jollette järjestäydy.

 

Se nyt on kaksipiippuinen juttu, että onko kelpuutuksen vanhaksi päästäminen ihan vaan omaa saamattomuutta. Ottaen huomioon marginaalin, jona aikana uusiminen onnistuu. Ikäväähän se toki on. Mullekin kävi joskus niin, että viimeiseksi päiväksi sovittu kertauskoululento peruuntui opettajan aikataulumuutosten vuoksi ja minä maksoin seuraavana päivänä tarkkarin. Siinäkin olisi tietysti ollut aikaa hoitaa homma vähän aiemmin, mutta sapettihan se. Ja maksoi.

 

Mutta se, mikä oikeasti tökkii, on kaikkien lippujen, lappujen ja kuponkien eläminen ihan omissa aikatauluissaan. Niitä saa olla uusimassa kaiken aikaa ja kaikki tietysti maksaa. Kelpparit vanhenevat omia aikojaan - tosin omani ovat siltä osin synkassa -, lupakirja omiaan, medikaali omiaan ja tämä riemuälynväläys eli kielitaitotaso omiaan. Kaikki kun eivät kovasta yrityksestä huolimatta onnistuneet kutosta siitä kalastamaan. Niin, ja nuo kansalliset lupakirjat elävät tietty kelpuutuksineen vielä ihan omia syklejään. Eipä ole vielä sitä riemua vastaan tullut, että lupakirjaa ei olisi tarvinnut jonkin uudistuksen takia kirjoittaa uudelleen ennen sitä viiden vuoden täyttymistä. Ehkäpä sitä taas tulee joku uutuus, joka antaa jälleen rahastusmahdollisuuden?

 

-A-

[Ari Simonen 28]

Raha merkitsee vaan ilmaan noustessa, lentäessä sen arvo on kyseenalainen tai olematon.

Vanha totuus on että raha se on joka pitää koneet ilmassa.

[Jaakko Kuusisto 3]

 

Onneksi nyt on easa ja nanolite.. Vaikka en nykyistä euvostoliiton meininkiä rakastakkaan 

 

johan Kari huomasitkin, että elämme Scanvidaaviassa