Maadoittaminen tankatessa

[Pertti Rytkönen 0]

Maadoittamisen tarkoituksena on poistaa staattinen sähkö koneesta ja näin estää kipinöinti, joka saattaisi sytyttää polttoainehöyryt palamaan. Turvallista se on, eikä ole iso vaiva, mutta taitaa olla tarpeetonta.

 

Kone ei varaudu. Jos varautuisikin, niin staattisen sähkön kannalta koneen renkaat riittävät johtimiksi niiden sisältämän hiilen takia. Saman tekee polttoaineletku. Toisaalta jos ei tekisi, olisi kone eristetty, eikä potentiaalieroa syntyisi, eikä näin ollen kipinääkään.

 

Ainoa mahdollinen staattisen sähkön lähde on tankkaaja itse ja vaaratilanne voi syntyä kun otetaan korkista kiinni. Tilanne, jossa korkki on auki ja tankkaajasta purkautuisi kipinä, on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. Varaus on jo purkautunut jonnekin muualle.

 

Paras keino estää staattinen varaus, on käyttää jalkineita joissa on osittain johtavasta materiaalista valmistetut pohjat. Tällaisia kenkiä valmistaa mm. Sievi ja Jalas. Niitä löytyy jokaisesta kenkäkaupasta ja ne tunnistaa sisäpohjassa olevasta keltaisesta kolmiosta ja sen sisällä olevasta ESD-merkinnästä. Kun töllää tällaisen kengän maahan esim. autosta ulos astuessaan, ei tärskyjä saa.

 

ESD-maadoittamiseen käytettävän materiaalin vastus saattaa olla jopa sata megaohmia, joten varsinaisista johtimista ei ole kyse.

 

Paradoksaalista tämän ilmiön kanssa on se, että pahiten varautuvat materiaalit johtavat erittäin huonosti sähköä (mm. polykarbonaatti). Niiden maadoittaminen on sen takia hankalaa. Staattista sähköä puretaan esim. ionisoimalla, liekillä, erilaisilla huiskilla (vrt. Hornetin kuomu) jne.

 

Ihmiskehoon voi varautua helposti jopa 20kV-jännite. Purkautuva kipinä tekee jo kipeää. Kokeellisesti on havaittu, että alle 4kV-purkausta ei ihminen huomaa. Ilma-nestekaasuseoksen sytyttämiseen riittää 2kV-kipinä.

 

Kirjoitin edelläolevan ihan vaan ajatuksia herättämään ja keskustelun pohjaksi. Laittelen sen maadoituspiuhan kiinni ihan entiseen malliin, kun ei siitä haittaakaan ole.

 

[Tatu Koiranen 1 727]

Maadoittamisen tarkoituksena on poistaa staattinen sähkö koneesta ja näin estää kipinöinti, joka saattaisi sytyttää polttoainehöyryt palamaan. Turvallista se on, eikä ole iso vaiva, mutta taitaa olla tarpeetonta.

 

Kone ei varaudu. Jos varautuisikin, niin staattisen sähkön kannalta koneen renkaat riittävät johtimiksi niiden sisältämän hiilen takia. Saman tekee polttoaineletku. Toisaalta jos ei tekisi, olisi kone eristetty, eikä potentiaalieroa syntyisi, eikä näin ollen kipinääkään.

 

Renkaat johtavat tosiaan kohtuullisesti. Esimerkiksi Diamond DA40:n renkaisiin sallitaan enintään 100 Mohm vastus (tuliseinästä), viimeksi mitatessa vastus oli muistaakseni luokkaa 50...60 Mohm. Tämä ja kymmenet muut vastusarvot (joista suurin osa on 2-15 mohm-luokkaa, vain pieni osa Mohm) on siis määräaikaishuollossa säännöllisesti mitattava. Yksi varsin jännittävä mittaus suoritetaan tankin täyttöaukoista. Eihän se muuten, mutta kun 2 ampeerin mittausvirta riittää jo pieneen kipinään...

 

Ainoa mahdollinen staattisen sähkön lähde on tankkaaja itse ja vaaratilanne voi syntyä kun otetaan korkista kiinni. Tilanne, jossa korkki on auki ja tankkaajasta purkautuisi kipinä, on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. Varaus on jo purkautunut jonnekin muualle.

 

Niin. Perinteinen huoltoasemalla staattisella sähköllä sytytetty tulipalo syntyy, kun tankkauspistoolissa on käytössä lukitus, joka vapauttaa tankkaajan esimerkiksi istumaan autoon ja siis hieromaan keinokuituvaatteitaan auton penkkiin. Siinä ehtii mukavasti varata itsensä, ja kun autosta nousee pois ja tarttuu pistooliin, staattinen sähkö purkautuu kipinänä. Jos pistoolin vieressä on höyryjä sopivalla seossuhteella, syttyy tulipalo.

 

Porvoon jalostamollakin pitää maadoittaa ja toimintaa valvotaan automaattisesti. Soppa jää siirtämättä, jos tekniikan mielestä maadoitus ei ole kunnossa. Toki tässäkin on taustalla myös lainsäädännön vaatimus erillisestä maadoittamisesta palavia nesteitä kuormatessa/purkaessa.

 

 

MUTTA! Missään ei sanota, että ilma-aluksen (tai auton, josta/johon tankataan) on seistävä maassa kun sitä tankataan. Jos ilma-alus seisookin vallan loistavasti eristävän materiaalin päällä, se ei renkaiden kautta enää maadoitukaan, jolloin tankkauskaluston ja tankattavan laitteen potentiaaliero voisi tasoittua tankin täyttöaukon kautta, kun tankkausvälinettä (vaikka pistoolia) tuodaan siihen kiinni...

[Erkki Pulkkinen 0]

Ja ensimmäisenä ei ole pakko purkaa varaustaan siihen vaarallisimmalle kohdalle, jos korkki on auki niin voi käydä silitteleen vaikka potkuria ennen kuin tulee avoimen tankin luo. Tästä taas huomaamme että koneen tankkausmaadoittaminen on perusteltua, koska tankin letku on johtavaa ja matkustajat "räpsyttelevät" staattista sähköä koneen toisella puolella, syntyy koneen ja letkun väliin jännite, koska kumit eristävät monien megaohmien voimin koneen irti maasta.

Tietysti koneen voi maadoittaa lapioimalla monta lapiollista maata kummallekin siivelle ja ohjaamoon.

[Sippo Nevalainen 116]

Staattistasähköä syntyy mm. nesteen virratessa putkissa ja letkuissa jotenka kyllä se maadoitus on paikallaan.

Ohessa hieman aiheesta noin niinkuin yleisestikkin.

http://www.forensicexp-vojvodina.org.rs/radovi/Dangerous_of_static_electricity.pdf

 

Sippo

[Tatu Koiranen 1 727]

Näin tapahtuu. Kaupallisissa tankkaussovelluksissa on käytännössä aina johtavat letkut. Tankkauspistoolia tulisi joka tapauksessa pitää jatkuvasti kiinni täyttöaukon laidassa, jottei pistoolin ja koneen rungon välille pääse muodostumaan potentiaalieroa, joka voisi purkautua kipinänä täyttöaukon suulla.

[Henrik Heinonen 0]

Tässäkin linkissä ihan yleisesti staattisesta sähköstä ja lastaus/tankkausoperaatioista 

http://www.srbrowne.com/booklet/page01.html

 

[Vieras]

Miksi autoa tankatessa ei ole käytössä maadoitusjohdin jos se on tarpeellinen kapistus.

 

Hannu

[Tatu Koiranen 1 727]

Miksi autoa tankatessa ei ole käytössä maadoitusjohdin jos se on tarpeellinen kapistus.

 

Hannu

 

Autoja myös palaa tankkauksen yhteydessä... No niin palaa lentokoneitakin. Ei autoissa ole kahta rinnakkaista sytytysjärjestelmääkään, vaikka se lentokoneessa on katsottu usein tarpeelliseksi.

[Jukka Mäkilä 0]

Neste oilin bensaan, diisseliin ja jettiin lisätään sähkönjohtavuutta lisäävää lisäainetta.

[Jaakko Männistö 268]

Autoja myös palaa tankkauksen yhteydessä... No niin palaa lentokoneitakin. Ei autoissa ole kahta rinnakkaista sytytysjärjestelmääkään, vaikka se lentokoneessa on katsottu usein tarpeelliseksi.

No tuostapa edelleen.... montako kymmentä miljoonaa autotankkausta tapahtuu globaalisti päivittäin,ei viitsi yrittää laskea edes noinlukua. Montako autoa palaa päivässä tai kenties vuositasolla,siis staattisesta kipinästä???

[Seppo Pietikainen 0]

No tuostapa edelleen.... montako kymmentä tai sataa miljoonaa autotankkausta tapahtuu globaalisti päivittäin,ei viitsi yrittää laskea edes noinlukua. Montako autoa palaa päivässä tai kenties vuositasolla,siis staattisesta kipinästä???

 

En tiedä, mutta riittävän monta jotta varotoimet staattisen sähköpurkauksen varalta ovat ihan jees.

 

Olen nähnyt venepalon syttyvän tankkauksen yhteydessä, saatiin sammutettua nopeasti (kuivalla rätillä!), eikä edes päässyt lehtiin (polttoainetankki ei räjähdä palon syttyessä muualla kuin Hollywoodissa). Staattista sähköpurkausta epäiltiin muiden mahdollisuuksien puuttuessa.

[Tatu Koiranen 1 727]

No tuostapa edelleen.... montako kymmentä miljoonaa autotankkausta tapahtuu globaalisti päivittäin,ei viitsi yrittää laskea edes noinlukua. Montako autoa palaa päivässä tai kenties vuositasolla,siis staattisesta kipinästä???

 

Ei se, että autoon ei kytketä erillistä maadoitusjohdinta, tarkoita, etteikö asiaa otettaisi huomioon. Auto maadoitetaan nesteen siirron ajaksi sen pistoolin kautta täyttöaukkoon. Lentokone pitää maadoittaa täyttöaukkoon vain, jos tankkausnopeus ylittää 100 litraa minuutissa.

[Tommi Airasvirta 0]

Maadoituksella oikeastaan tasataan potentiaaliero nollaksi tankkauslaitteston ja tankattavan laitteen (koneen) välillä.Kun potentiaaliero maadoituksella häviää,ei synny virtaa...eikä kipinää..eikä kasaa palanutta lasikuitua/alumiiniä

[Sakari K Pyörre 0]

No tuostapa edelleen.... montako kymmentä miljoonaa autotankkausta tapahtuu globaalisti päivittäin,ei viitsi yrittää laskea edes noinlukua. Montako autoa palaa päivässä tai kenties vuositasolla,siis staattisesta kipinästä???

 

Hyvä kysymys. En ole koskaan nähnyt auton syttyvän tankatessa.

 

Lentokoneen olen nähnyt syttyvän. OH-TOW Kebnellä joskus -97 tai jotain. Tankin aukosta nousi lieskat, mutta tankkaaja läpytti hirveän nopeasti hanskaa aukolle. Siihen se palo sammui.

 

Olikohan se oikein vai väärin sammutettu?

[Seppo Kyllönen 0]

Hyvä kysymys. En ole koskaan nähnyt auton syttyvän tankatessa.

 

Lentokoneen olen nähnyt syttyvän. OH-TOW Kebnellä joskus -97 tai jotain. Tankin aukosta nousi lieskat, mutta tankkaaja läpytti hirveän nopeasti hanskaa aukolle. Siihen se palo sammui.

 

Olikohan se oikein vai väärin sammutettu?

Palo vaatii aina sen hapen kaverikseen jos se estetään palo sammuu, tossa tapauksessa ihan oikein toimittu. Ei bensa eikä mikään muukaan palava aine ilman happea pala, homma opettettiin jo peruskoulussa.  8)  Ihminenkin kuolee aika nopeesti jos ei saa sitä happee, se on aika elintärkee kaasu monelle toiminnalle, hyville ja pahoille.

[Jarmo Kempas 0]

Liikennekoneisiin on tulossa vajaiden polttoainesäiliöiden automaattinen typetys. Typpi estää tankkipalot.

 

jk

[Seppo Kyllönen 0]

Liikennekoneisiin on tulossa vajaiden polttoainesäiliöiden automaattinen typetys. Typpi estää tankkipalot.

 

jk

Ja tällaisia onko tapahtunut, en ole kuullutkaan?? Kerosiini ei syty muutenkaan herkästi, vaatii aikamoisen esilämmön.

[Tatu Koiranen 1 727]

Ja tällaisia onko tapahtunut, en ole kuullutkaan?? Kerosiini ei syty muutenkaan herkästi, vaatii aikamoisen esilämmön.

 

Asiaa on väännetty jo pidemmän aikaa, ja ainakin Euroopassa viranomainen edellyttää nykyään fuel tank safety level 1 / 2 -kurssien suorittamista osalta huoltohenkilöstöä/johtoa. Tämän koko hankkeen taustalla lienee ensisijassa TWA:n lento 800, joka räjähti ja meni mereen 230 ihmisen kanssa vuonna 1996. Konetyyppi siis 747-131. NTSB tuli siihen tulokseen, että räjähdys alkoi keskisiiven polttoainesäiliöstä (CWT, Center Wing Tank) FQIS:n (Fuel Quantity Indication System) kautta. Keskisiiven tankissa ei ollut muita sähköjärjestelmiä/johdotuksia kuin FQIS. FQISin virrat ja jännitteet ovat normaalisti pieniä, mutta NTSB epäili, että oikosulun (tarkemmin määrittelemättömän, mutta siis tankin ulkopuolella tapahtuneen) takia FQISin tankin sisäisiin johdotuksiin pääsi normaalia suurempi jännite/virta, joka räjäytti tankissa olleen kerosiini-ilmaseoksen. Tätä tukevat myös mustan laatikon tiedot, joiden mukaan CWT:n polttoainemäärän indikaati on ollut virheellinen (liian suuri) ennen räjähdystä, ja kippari oli kommentoinut yhden moottorin polttoaineen virtausmittarin "hullua" näyttämää pari minuuttia ennen nauhoituksen päättymistä. Netistä on tottakai löydettävissä useita salaliittoteorioita tästäkin asiasta.

 

En jaksa lähteä suomentamaan, mutta ohessa vielä copypaste pari vuotta myöhemmin, vuonna 1998, julkaistusta Aviation Rulemaking Advisory Committeen (ARAC) julkaisun Service History/Fuel Tank Safety Level Assessment yhteenvedosta:

 

A review of the records of the last 40 years of transport airplane operations worldwide

revealed a total of 16 tank explosions relevant to this study. Analysis of these events

showed that the fuel tank location was a major factor. In comparing explosion events in

integral wing tanks with those located in or adjacent to the fuselage (known as “center

tanks”), it was found that the rate of center tank events was considerably higher than

one would expect. It was also found that whereas corrective actions to prevent

recurrence of the wing tank events were in place, the exact ignition sources in the two

most recent center tank events have not been identified, and do not yet have proven

remedies.

 

Saman dokumentin sivulta 12 löytyy asiaa otsikolla "Gaseous inerting", josta tässä typpitäytössäkin on kyse. Sivulta 17 lähtien löytyy tarkempia kuvauksia aiemmista räjähdyksistä. Dokumentti saatavissa osoitteesta http://www.fire.tc.faa.gov/pdf/TG1.pdf

 

Kyllä näitä on siis tapahtunut, ihan useita.

 

vaatii aikamoisen esilämmön.

 

Tästä TWA 800:sta:

 

"Prior to dispatch of the airplane, the air-conditioning air cycle machines, located under the center wing tank, had been operating for up to 2 hours. The center wing tank estimated fuel temperatures was 113-115°F. At the altitude and temperatures of the event, the fuel tank air/vapor mixtures were considered to be flammable. The fuel type was Jet A."

 

ACM:ien takia lämpötila oli noussut keskitankissa jonkin verran, n. 45 celsiusasteeseen. Kone lähti siis NYCistä, vuodenaika oli heinäkuu, eli lämpötila ulkona maassa varmaan jossain +30 tienoilla.

[Jaakko Männistö 268]

Ja tällaisia onko tapahtunut, en ole kuullutkaan?? Kerosiini ei syty muutenkaan herkästi, vaatii aikamoisen esilämmön.

Kylmää naftaa saa millään syttymään kuin virikkeiden kanssa! Ja aika kaukana bensan syttyvyydestä se on lämpimänäkin!

[Pirkka Mattila 1]

Hyvä kysymys. En ole koskaan nähnyt auton syttyvän tankatessa.

 

Eiköhän se riitä, että näkee homman etänä: http://www.youtube.com/results?search_query=gas+pump+static+fire

[Tatu Koiranen 1 727]

Kylmää naftaa saa millään syttymään kuin virikkeiden kanssa! Ja aika kaukana bensan syttyvyydestä se on lämpimänäkin!

 

Kyse ei ole nesteenä lilluvan naftan syttyvyydestä, vaan naftahöyryjen ja hapen muodostaman (optimi)seoksen syttyvyydestä.

[Jaakko Männistö 268]

Kyse ei ole nesteenä lilluvan naftan syttyvyydestä, vaan naftahöyryjen ja hapen muodostaman (optimi)seoksen syttyvyydestä.

Mutta siis kertoo jotain aineitten välisestä erosta se,että nestemäinen bensa syttyy humahtaen kylmässäkin,jota ei nafta (kerosiini) tee.

[Tuomas Pennanen 0]

Yksi varsin jännittävä mittaus suoritetaan tankin täyttöaukoista. Eihän se muuten, mutta kun 2 ampeerin mittausvirta riittää jo pieneen kipinään...

 

Tuli mieleen, että mahtaako mittausjärjestely todella olla sen kaltainen, ettei virtapiiriä ole mahdollista sulkea mistään muualta kuin juuri täyttöaukon kohdalta?

Eli voisiko ensin kytkeä täyttöaukon johtimen ja vasta sitten sen muualle koneeseen kytkettävän johtimen? Tällöin kipinä luultavasti syntyisi tähän kauempana tankista olevaan kontaktiin.

[Tauno Hermola 113]

Mutta siis kertoo jotain aineitten välisestä erosta se,että nestemäinen bensa syttyy humahtaen kylmässäkin,jota ei nafta (kerosiini) tee.

 

Se on leimahduspiste, josta se ero tulee. Jet-A1:llä se on (englanninkielisen wikisivun mukaan) 38 °C ja 66 °C asteen välillä, bensiinillä jossain -40 °C!

[Tatu Koiranen 1 727]

Tuli mieleen, että mahtaako mittausjärjestely todella olla sen kaltainen, ettei virtapiiriä ole mahdollista sulkea mistään muualta kuin juuri täyttöaukon kohdalta?

Eli voisiko ensin kytkeä täyttöaukon johtimen ja vasta sitten sen muualle koneeseen kytkettävän johtimen? Tällöin kipinä luultavasti syntyisi tähän kauempana tankista olevaan kontaktiin.

 

Tottakai piiri kannattaa sulkea jostain muualta (tyypillisesti jännitelähteen ulostuloa ohjaavasta kytkimestä), kipinöintiriski siinä silti on, jos mittajohdin esimerkiksi menettää hyvän kontaktin kesken mittauksen siihen kaulukseen.