NL:n kuriirikoneen alasampumissuunnitelma 30.6.1942

[Martti Kujansuu 180]

Ilmavoimien Esikunnan sotapäiväkirjasta löytyy mielenkiintoinen viesti, joka olisi pitänyt tuhota sen lukemisen jälkeen. Siinä kerrotusta suunnitelmasta ei löydy kuitenkaan mitään suoranaisia merkkejä Lentojoukkojen tilanneilmoituksista eikä Lentolaivue 26:n sotapäiväkirjasta kyseisiltä päiviltä. Onko kellään lisätietoja tästä suunnitelmasta tai siinä kerrotusta kuriirikoneesta?

 

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4447887

Majuri Pajari koneella

Kapt. Linko täällä

 

Aja sivulliset ulos ja polta nauha lopuksi +

 

Ryssien Douglas III kuriirikone on edelleen Tukholmassa, jossa odottaa kuriirikoneen saapumista Lontoosta. 30.6. Douglas lentää mukanaan tärkeätä postia Tukholmasta pitkin Suomenlahtea itään. On järjestetty asia niin, että todennäköisesti koneen starttiaika voidaan ilmoittaa etukäteen sinne, mutta se ei ole varmaa. Saksalaiset kyttäävät konetta myöskin. Osallistu puuhaan. Ota selvää Aero-yhtiön Douglasien lennoista huomaamatta. Eivät saa lentää 30.6.-1.7. päivinä etelään vaan ainoastaan Tukholmaan päin. Ilmoitan lentoajat Tukholmaankin päin minulle, jotta voin varottaa Luftflotte 1:tä. Ampuvat kaikki Douglasit alas mitkä näkevät. Loppu.

 

- Tuliko selväksi?

- Voitko ilmoittaa starttiajan myöhemmin?

- Todennäköisesti koneen startattua Tukholmasta saat siitä ilmoituksen.

- Selvä on. - Aero-yhtiön lennot selvitettävä vielä tänään iltapäivällä.

- Ilmoita asia Moilaselle ja käske olla varovainen lennoissa Suomenlahdella mainittuina päivinä.

- Otan asiasta yhteyden myös Vartiovaaraan.

 

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4447895

Lentojoukkojen tilanneilmoitus № 739 ajalla 30.6.42 klo 6,00 - klo 18,00.

[...]

Le.R.3

[...]

Klo 13,10-13,55. Etsintälento 1:llä FA-koneella Helsingin eteläpuolella.

[...]

Klo 13,55-14,40. Etsintälento 1:llä FA-koneella Helsingin eteläpuolella.

[...]

VII. Sää:

Suomenlahdella ja Aunuksen kannaksella puolipilvistä, muualla kirkasta.

 

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4447903

Lentojoukkojen tilanneilmoitus № 740 ajalla 30.6.42 klo 18,00 - 1.7.42 klo 6,00.

[...]

Le.R.3

Klo 22,30-23,30. Sulkulento 8:lla FR-koneella Lavansaaren suuntaan.

[...]

VII. Sää:

Puolipilvinen, Suomenlahdella Suursaaren itäpuolella sumua.

 

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4447905

Lentojoukkojen tilanneilmoitus № 741 ajalla 1.7.42 klo 6,00 - klo 18,00

[...]

VII. Sää:

Suomenlahdella ja Äänisellä kirkasta. [...]

[Carl-Fredrik Geust 847]

En ole löytänyt mitään suoria viittauksia em. tapaukseen, mutta ajallisesti mielenkiintoisesta tapauksesta kerrotaan v. 1995 julkaistussa NL:n siviili-ilmailulaivaston (Aeroflotin) sotavuosia käsittelevässä historiikissa "Mirnyje krylja v gody vojny" (Rauhanomaiset siivet sotavuosina). Yhteenvetona mainitun tapauksen kulku:

 

20.6.1942 lensi lisäpolttoainesäillöillä varustettu PS-84 (eli NL:ssa lisenssirakennettu DC-3) Moskovasta Tukholmaan huonossa säässä, ohjaajana Aeroflotin pääohjaaja Petr A. Rybin (joka oli jo ennen sotaa lentänyt Tukholmaan, joten reitti ja määränpää oli hänelle tuttuja). Lento suoritettiin NL:n ministerineuvoston (hallituksen) käskystä, reittinä Moskova-Kalinin (missä välilasku tankkausta varten) -Selizharovo-Sablago-Tukholma, yht. 1240 km. PS-84 kone saapui Tukholmaan 21.6.1942.   

 

Paluulento suoritettiin 25.-26.6.1942 välisenä yönä, sääolosuhteet taas erittäin huonot. Moskovasta oli lähetetty salakielisanoma, missä käskettiin siirtämään paluulento vuorokaudella, mutta Rybin oli jo ehtinyt startata kl 22.15 ennen sanoman saapumista/avaamista. Rybinin koneesta saapui radioviestejä 2 tunnin ajan, ja klo 01 hän ilmoitti ohittavansa Riigan kaupungin, jonka jälkeen yhteys katkesi. Moskovan saatiin aamulla viesti että kone oli laskeutunut Kalininin klo 05.10, mutta sittemmin kävi ilmi että tämä oli toinen kone, eikä Rybinin konetta ole koskaan löydetty.

 

Kadonneen koneen miehistöön kuuluivat Rybinin lisäksi navigaattori I.M. Mihajlov, lentomekaanikko S.N. Shvetsov ja sähköttäjä A.P. Timojejev.

 

"Tämän jälkeen lennot Tukholmaan keskeytettiin."

 

---

Voiko olla niin että suomalaiset/saksalaiset olivat siepanneet Rybinille lähetetyn odotuskäskyn, joka on ymmärretty niin että kone on edelleen odottamassa Bromman kentällä, kun kone oli  itse asiassa  jo kadonnut/tullut alasammutuksi?

[Arne Wallen 72]

Tässä taas olemme tuon historian ihmeellisyyksissä, eli historia kirjoitetaan monellakin tavalla.Varsinkin jos sotatilanne on päällä.Mihinkään tietoon tai sen puutteeseen ei voi luottaa 100%.

Asioita tehdään tai jätetään tekemättä, kirjataan tilanteeseen sopivaa.Tässäkin Martin tapauksessa, tämä tieto olisi hävitettävä, näin ei kuitenkaan tehty, mitä hävitettiin tästä keskustelusta, miksi jotain jätettiin.Itse rapsutan historian pintaa enkä tiedä mitä ajattelisi, aikanaan kuultua ja sitten vertaillen kirjoitettuun, isoja heittoja löytyy.

Mielenkiintoista kertakaikkiaan mutta mihin voin luottaa?Paljonko on käskyjä tai tapahtumia hävitetty, mikä merkitty ajankohtaan sopivaksi ja paljonko jätetty merkitsemättä käskystäkin.Tiedän että paljonkin sodanaikaista on suomessakin muunneltu, ihminen kaikkine virheineen pyrkii selustansa pelastamaan.

Tuossa kilometrin-kahden alueella pitäisi olla Helsingin pommituksesta kotimatkalla ollut kone merenpohjalla, ei vain mistään asiakirjasta mitään löydy.Osa Hävittäjälentolaivue 26 sotapäivä ym. kirjoista puuttuu.

Rakentele sitten näistä jotain, paljonkin menee satujen puolelle.

Tämän lisäksi löytyy näitä jotka tahallaan tai ansiotarkoituksessa kertovat väritettyjä tarinoita.

Tällä vain halusin kertoa itse koettua, en missään nimessä halventaa kenenkään tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.

Samat ongelmat ovat takuuvarmasti olemassa myös kaikkien maiden historiassa.

[Carl-Fredrik Geust 847]

21.6.1942 Tukholmaan saapuneen neuvostokoneen tehtävänä oli ilmeisesti ottaa vastaan ja kuljettaa NL:oon Lontoosta saapuvaa postia. Samana iltana (21.6.1942) lähti nimittäin Skotlannista Tukholmaan ABA:n Gripen-niminen DC-3 (SE-BAG) joka Pohjanmerellä joutui saksalaisten hävittäjien tulittamaksi. Vakavasti vaurioitunut kone pääsi kuitenkin Bromman kentälle. Myöhemmin selvisi että eräs Bromman kenttävirkailijoista toimi saksalaisten vakoilijana, ja hänet tuomittiinkin vapausrangaistukseen. Tämä henkilö olisi ehkä paljastanut neuvostokoneen lähtöajan myös suomalaisille...

 

Voikin kysyä johtuiko saksalaisten hyökkkäys ABA:n konetta kohti siitä, että haluttiin estää että Englannista lähetetty posti saapuisi perille Moskovaan - Gripenin kuormana oli 586 kg postia ja 712 kg muuta rahtia. 

 

Todettakoon että useita muita ruotsalaisia kuriirikoneita joutuivat sodan aikana saksalaisten hyökkäysten kohteiksi Skotlannin ja Ruotsin välisillä lennoilla, ja kaksi konetta ammuttiin alas:

 

- 28.8.1943 pudotettiin toinen ABA:n DC-3 (SE-BAF Gladan) Tanskan Skagenin pohjoispuolella, jolloin neljän hengen miehistö ja kolme matkustajaa saivat surmansa (koneen hylky löytyi vasta kolmen viikon kuluttua), ja 23.10.1943 pudotettiin em. SE-BAG Gripen Göteborgin edustalla, jolloin koneessa olleista 15 henkilöstä 13 sai surmansa, kolmen miehistön jäsenen lisäksi mm. kahden neuvostodiplomaatin vaimot ja neljä lasta.

 

NL:n siviili-ilmailun historiikin (Red Stars osa 6) kirjoittaneelta Lennart Anderssonilta saamani tiedon perusteella Brommassa ei käynyt 25.6.1942 jälkeen yhtään neuvostokonetta ennen syksyä 1944, joten IlmavE:n salaisessa käskyssä arvioitu lähtöpvm 30.6-1.7.1942 on selvästi virheellinen, ja johtunee siepatun sanoman virheellisestä tulkinnasta kuten jo arvelin.