Euroopasta Australiaan neljässä tunnissa 2040?

[Juha Paulavuo 21]

Tulevaisuudessa Euroopasta saattaa päästä lentokoneella Australiaan neljässä tunnissa. Euroopan avaruusjärjestö ESA aikoo tehdä siitä mahdollista, uutisoi Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC.

 

Järjestön tarkoituksena on saada matkustajaliikenteeseen yliäänikoneita, jotka lentävät viisi kertaa ääntä nopeammin. Kehitys tosin vie aikaa ja haasteita riittää: nopeasti kiihdyttävä kone esimerkiksi kuumenee hurjasti eivätkä yliäänikoneet sovi lyhyille matkoille, koska silloin ne eivät ehtisi kiihdyttää. Arvioiden mukaan ensimmäisiä matkustajia lennätetään yliäänikoneilla suunnilleen vuonna 2040.

 

aamulehti

[Sami Pirinen 0]

Alkuperäisessä BBC:n uutisessa on kuvakin siitä, miltä tämä korkealla kiitävä kummajainen mahdollisesti näyttää.

 

 

BBC: Could hypersonic flight become a reality?

[Matti Hyötyniemi 443]

Liikemiehille voi tulla pitkiä työpäiviä. Lontoon ja Sydneyn välillä on tähän aikaan vuodesta 11 tunnin aikaero ja lentoaika 4 tuntia. Jos Lontoosta lähtee vaikka maanantai-illalla töiden jälkeen klo 18 liikkeelle, Sydneyssä ollaan paikallista aikaa sopivasti klo 0900 tiistaina aamulla. Kalliista reissusta tietenkin ulosmitataan kaikki irti ja paluulentokin lähtee klo 18 paikallista aikaa. Lontoossa ollaan takaisin klo 1100 tiistai-aamupäivällä, joten tottahan toki pomo haluaa seikkaperäisen raportin reissun tuloksista tuoreeltaan pöydälle ennen työajan päättymistä päivän normaalien palaverien lisäksi.

 

Aikaerorasitus voi saada uuden tulkinnan 

 

No jaa, pääseehän kaveri kyllä nukkumaan koneessa periaatteessa yhteensä 8 tuntia tässäkin kuviossa.

 

Saapa nähdä tuleeko tuosta projektista lopulta kuitenkaan mitään. Energiankulutus matkustajaa kohti on hypersoonisella alueella joka tapauksessa aivan eri luokkaa kuin nykyisillä laajarunkokoneilla, ja epäillä voi että energian hinta ei tule ainakaan halpenemaan vähään aikaan. Suunnittelu- materiaali- ja valmistuskustannukset, varmaan huoltokustannuksetkin olisivat suuria. Infraankin (pitkiin kiitoteihin) luultavasti jouduttaisiin sijoittamaan jne. Concordekaan ei enää lennä, vaikka se toimi selvästi helpommalla nopeusalueella.

[M Santala 41]

Saapa nähdä tuleeko tuosta projektista lopulta kuitenkaan mitään. Energiankulutus matkustajaa kohti on hypersoonisella alueella joka tapauksessa aivan eri luokkaa kuin nykyisillä laajarunkokoneilla, ja epäillä voi että energian hinta ei tule ainakaan halpenemaan vähään aikaan. Suunnittelu- materiaali- ja valmistuskustannukset, varmaan huoltokustannuksetkin olisivat suuria. Infraankin (pitkiin kiitoteihin) luultavasti jouduttaisiin sijoittamaan jne. Concordekaan ei enää lennä, vaikka se toimi selvästi helpommalla nopeusalueella.

 

Skeptisyys hanketta kohtaan ei välttämättä ole ihan perusteetonta. Esim. polttoaineena käytettävän vedyn tuottaminen veisi 20% Britannian sähköntuotannosta, jos päivässä lennettäisiin 10 lentoa. Voisikohan polttoaineena käyttää nestemäistä metaania, jota on hitusen helpommin saatavilla? Nesteyttämällä biokaasua sekin voitaisiin tuottaa hiilineutraalisti.

 

Keskeinen komponetti, jota hankeessa on oikeasti kehitelty, on hypersoonisella alueella toimiva Sabre-moottori: http://www.reactionengines.co.uk/sabre.html

Sellaiselle lienee nähtävissä muitakin sovelluksia kuin matkustajalentokone?

[Matti Hyötyniemi 443]

Keskeinen komponetti, jota hankeessa on oikeasti kehitelty, on hypersoonisella alueella toimiva Sabre-moottori: http://www.reactionengines.co.uk/sabre.html

Sellaiselle lienee nähtävissä muitakin sovelluksia kuin matkustajalentokone?

 

Tuo vaikuttaa äkkiseltään varsin fiksulta keksinnöltä, sehän on periaatteessa perinteinen nesterakettimoottori, jossa tilanteen salliessa osa hapesta otetaankin ilmakehästä. Jos tuo toimii, niitä tai vastaavia tullaan varmaankin näkemään ainakin kantorakettien ensimmäisissä vaiheissa paljonkin. Painonsäästö ja vastaava hyötykuorman kasvatus nestehapen tarpeen vähenemisen kautta on ilmeinen, ja ainakin joitakin SCRAMjetiin liittyviä ongelmia voitaneen välttää. Miksipä ei sotilaspuolen ohjuksissa ja ehkä lentokoneissakin tuota käytettäisi, siellä kun polttoaineen kulutus ei ole perinteisesti ollut suurimpia huolenaiheita. Siviilipuolella ylipäänsä hypersooniseen ilmailuun en usko, ellei sitten fuusiovoima tulevaisuudessa tee energiakustannuksista merkityksettömiä.

[Patrick Ojanen 239]

Ja sitten herää varmasti monen mielessä kysymys, että paljonkohan tulee lennolle hintaa. 

[Mika Koski 0]

Arvioiden mukaan ensimmäisiä matkustajia lennätetään yliäänikoneilla suunnilleen vuonna 2040.

 

Onkohan noille markkinoita, kun keinotodellisuus yms. keksinnöt ovat jo muutaman vuoden päästä sillä tasolla, että myös liikematkustajien tarve tuollaisiin pikapyrähdyksiin vähenee. Esikoisen synnytykseen rientävät expat isät (ja muut irrationaalisesti kustannuksiin ja ajankäyttöön suhtautuvat) eivät taida riittää asiakaskunnaksi?

 

Mika