Kentän kitkamittaus ja sen tulkinta

[Timo Hyvönen 208]

Kävin lentämässä päivällä ja Malmilla oli liukasta. Joka operaatiossa lennonjohtaja kertoi tarkkaan ja varmisti, että lentäjä tietää kentän pinnan kunnon.

 

Harjakoneet aloittavat kohta (aamulla klo 7) kentän putsauksen. Sain sen verran tietoa ja valistusta kitkatason tulkinnasta ja mittauksesta, että laitoin vähän tietoa talteen tänne

 

http://ilmailu.blogspot.com/2012/01/pahasti-lipsuu.html

 

Aika hienosti meitä muuten on varauduttu auttamaan tässä lentämisessä! Tai siis laskeutumisessa ja nousussa.

 

t. TImo

[Pertti Lehtinen 0]

Kiva, että edellisillan hölmöilyä edes yritettiin korjata. Nythän tilanne oli se, että kiitotie 18/36 oli notamoitu U/S ja sitten lennonjohtajat lähtivät kotiin, joten lennonjohtojärjestelmä tulkitsi EFHF:n olevan kiinni. Kun talvi seuraavan kerran yllättää (kaikki koko päivän operaatiot EFHK:on), lienee Finavialla valmis laskutusosoite.

[Mikko Maliniemi 5]

Sä oot Timppa ymmärtänyt ihan väärin. Kaikki pidempään palstaa seuranneet kyllä tietävät, että tuota kärryä käytetään mittaamisen sijaan kitkojen levittämiseen 

[Timo Hyvönen 208]

Sä oot Timppa ymmärtänyt ihan väärin. Kaikki pidempään palstaa seuranneet kyllä tietävät, että tuota kärryä käytetään mittaamisen sijaan kitkojen levittämiseen 

Aa, onks nää nyt niitä KITKARENKAITA!

 

Oli jäänyt sitten tuo ilmailuradio päälle ruokapöydälle, joten heräsin 0700 kun kaverit alkoivat hioa kiitotietä karheaksi...

 

t. TImo

[Raine Haikarainen 4]

Malagan kentän lähettyvillä olevan ilmailumuseon takapihalta löytyy Saab 900, jota on aikoinaan käytetty kitkamittauksiin. Tiedän, että on olemassa viisiovisia Saabeja - ajan itsekin sellaisella - mutta, että myös viisipyöräisiä..

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Juha Pesu 15]

Kiva, että edellisillan hölmöilyä edes yritettiin korjata. Nythän tilanne oli se, että kiitotie 18/36 oli notamoitu U/S ja sitten lennonjohtajat lähtivät kotiin, joten lennonjohtojärjestelmä tulkitsi EFHF:n olevan kiinni. Kun talvi seuraavan kerran yllättää (kaikki koko päivän operaatiot EFHK:on), lienee Finavialla valmis laskutusosoite.

 

Lentokenttien pitäminen talvella koko ajan turvallisessa käyttökunnossa vaatii aikamoiset kunnossapitoresurssit, eikä sellaisia resursseja moneltakaan kentältä löydy, halukkaita maksajia ei ole palveluille, joita tarvitaan vain kovin harvakseltaan. Tuo laskutusosoiteasia ei oikein auennut, kenen pitäisi laskuttaa ja ketä, kun lunta sataa?

 

Onko kokeneilla pienkoneilmailijoilla käytössään selkeät askelmerkit, minkä verran sivutuulikomponenttia mikäkin kitkakerroin sallii koneen turvalliseen operointiin?

[Vieras]

Tuo laskutusosoiteasia ei oikein auennut, kenen pitäisi laskuttaa ja ketä, kun lunta sataa?

 

Varmaankin ylimääräiset korkeammat laskeutumismaksut EFHK:lle, itseltään.

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Kun radalla ei ole kitkaa, ei ole myöskään sivutuulikomponenttia.

 

[Timo Hyvönen 208]

Onko kokeneilla pienkoneilmailijoilla käytössään selkeät askelmerkit, minkä verran sivutuulikomponenttia mikäkin kitkakerroin sallii koneen turvalliseen operointiin?

 

Mielenkiintoinen kysymys. Käydäänkö kitkakertoimia esim. PPL-kursseilla? En muista itse törmänneeni kertaakaan (GPL-MGPL-UPL) joten joko muistini on huono tai nämä eivät kuulu - tosin näillä koneillahan lennelläänkin vain kesäsunnuntaisin aurinkoisella tyynellä säällä (kirkkoon).

 

Pääsin kerran käymään Kebnellä ja siellä kitkat olivat purtsikkabaanalla about 0. Hyvin sinne silti laskeutui - tosin oli eka kerta kun kokeilin sivuluisua maakosketuksessa.

 

t. Timo

[Tatu Koiranen 1 728]

Onko kokeneilla pienkoneilmailijoilla käytössään selkeät askelmerkit, minkä verran sivutuulikomponenttia mikäkin kitkakerroin sallii koneen turvalliseen operointiin?

 

Ei ole, koska asiaa ei voi määritellä millään selkeillä askelmerkeillä.

[Juha Pesu 15]

Onko kokeneilla pienkoneilmailijoilla käytössään selkeät askelmerkit, minkä verran sivutuulikomponenttia mikäkin kitkakerroin sallii koneen turvalliseen operointiin?

 

Ei ole, koska asiaa ei voi määritellä millään selkeillä askelmerkeillä.

 

Miksi ei voi määritellä? Tuntuisi äkkiseltään ajatellen, ettei sellaisen taulukon tekeminen olisi kuin kustannuskysymys. Rahaa koelentoihin ja laskelmiin varmaan menisi, ja en tiedä, kuka sellaisen haluaisi maksaa ja ottaa vastuulleen, mutta onko jokin muukin este?

[Jaakko Kuusisto 3]

Mielenkiintoinen kysymys. Käydäänkö kitkakertoimia esim. PPL-kursseilla? En muista itse törmänneeni kertaakaan (GPL-MGPL-UPL) joten joko muistini on huono tai nämä eivät kuulu - tosin näillä koneillahan lennelläänkin vain kesäsunnuntaisin aurinkoisella tyynellä säällä (kirkkoon).

 

Pääsin kerran käymään Kebnellä ja siellä kitkat olivat purtsikkabaanalla about 0. Hyvin sinne silti laskeutui - tosin oli eka kerta kun kokeilin sivuluisua maakosketuksessa.

 

t. Timo

minä ainakin opetin,että sivutuulen max arvo perustuu kitkaan radalla. maassa et voi tehdä sivuluisua, ilmassa ollessasi voit niin tehdä. maassa menet kylki edellä radalta ulos, eikä se ole varsinaista sivuluisua vaan se on luisumista radan sivuun.

[Jaakko Kuusisto 3]

Ihan opettavainen video, aiheesta lentäjät töissään kovassa sivutuulessa. Huom, ei kuvattu Malmilla.

 

http://www.iltasanomat.fi/matkat/myrsky-riepotteli-lentokoneita-saksassa---katso-video/art-1288442493620.html

[Pekka Suikka 0]

minä ainakin opetin,että sivutuulen max arvo perustuu kitkaan radalla. maassa et voi tehdä sivuluisua, ilmassa ollessasi voit niin tehdä. maassa menet kylki edellä radalta ulos, eikä se ole varsinaista sivuluisua vaan se on luisumista radan sivuun.

 

Tuo sivutuulikomponentti on mielenkiintoinen... ja jos vielä siinä kentän kitkakin täytyy huomioida.. niin se vaatii jo hyvää matikkapäätä ja nopeaa päässälaskutaitoa... ?

 

Kun olin lento-oppilas, tuo Turun torni sanoi: "tee lyhyt lähestyminen, tuuli xxxjotain..." 

No minä laskin sen sivutuulikomponentin siinä ilmassa ja tosi lyhyessä finaalissa ja jäi se tuuli sen pikkucessnan max sivutuulikomponentista +/- 0,5 Kt... onneksi kitka kentällä kuitenkin oli hyvä... 

(Eiks torni ois voinu sanoa sen sivutuulikomponentin? Ja mikä se lyhyt lähestyminen oli? Mutta onneksi kesällä ei se kitkan puute vielä tullut siihen lisäharmiksi...)

 

Tässä isompien koneiden laskuja sivutuulessa...

http://www.youtube.com/watch?v=XLL2aPyeLT8   //   Side-wind landing compilation  (CrossWind landings + hyvä "säkkipillimusa")

http://www.youtube.com/watch?v=_2ahbD9VlV8   //   A 380 LANDING AT 100KM/H SIDEWIND (on se  ISO...)

 

 

[Mika B Virolainen 0]

Ei ole, koska asiaa ei voi määritellä millään selkeillä askelmerkeillä.

 

Miksei? Ainakin lentoyhtiöillä on selkeät rajat sivutuulikomponenteille jotka riippuvat a) kunnostetun alueen leveydestä ja b) kitskakertoimesta tai jarrutehosta kunnostetulla alueella.

 

Vai enksmä vaan tajuu, mitä ajat takaa...? 

[Tatu Koiranen 1 728]

Miksei? Ainakin lentoyhtiöillä on selkeät rajat sivutuulikomponenteille jotka riippuvat a) kunnostetun alueen leveydestä ja b) kitskakertoimesta tai jarrutehosta kunnostetulla alueella.

 

Vai enksmä vaan tajuu, mitä ajat takaa...? 

 

No mä ajan takaa sitä, että tässä maassa suuri osa pienkonelentäjistä lentää esimerkiksi niin vähän, että he nipinnapin pystyvät uusimaan SEP-kelpuutuksensa koululennolla, moni joutuu lentämään tarkastuslennon kun ei tule sitä keskimääräistä 0,5 tuntia lentämistä kalenterikuukauden aikana. Vielä kun viimeaikainen kokemus ja kokemus ylipäätänsä vaihtelee niin älyttömästi, samoin kuin kirjava konekalusto ja niin edelleen, niin ei mistään yleispätevistä askelmerkeistä ole juurikaan järkeä puhua. Alkuperäinen kysymys aiheesta oli toki muotoiltu koskemaan "kokeneita pienilmailijoita". En ole vielä kuullut ainoaltakaan kokeneelta pienilmailijalta, että hän olisi määrittänyt askelmerkkejä sivutuulen ja kiitotiekitkan suhteen. Ehkä tämän kommentin jälkeen kuulen, ainakin foorumin välityksellä?

 

Edes lentoyhtiöillä ei ole selkeitä rajoja, ainakaan niillä lentoyhtiöillä, joiden OM-A/B on mulle tuttu. Toki joihinkin tilanteisiin on selkeitä (absoluuttisia) rajoja ja erityisesti MEL/DDG antaa niitä, mutta asia ei ole isojenkaan koneiden kanssa aina niin yksiselitteinen kuin voisi kuvitella (kun termi on OM-B:ssä vaikkapa maximum recommended crosswind niin se ei ole ehdoton).

[Markku Kanninen 447]

Miksei? Ainakin lentoyhtiöillä on selkeät rajat sivutuulikomponenteille jotka riippuvat a) kunnostetun alueen leveydestä ja b) kitskakertoimesta tai jarrutehosta kunnostetulla alueella.

Kyllä tuo sivulutuulikompponentti on tullut kunnossapitopuolella vuosien saatossa tutuksi. Kyllä koneiden miehistöiltä on toisenkin kerran tullut viestiä mimmonen kitka ja kunnostetun alueen leveys pitäs löytyä ennenkuin tullaan laskuun tai lähdetään ilmaan....

Markku (EFOU kpto 1972-2011)

[Vieras]

Karkeat muistisäännöt kitkasuosituksista ovat ilman muuta työstettävissä. Ei niitä voi absoluuttisen tarkoiksi työstää niinkuin sivutuulirajojakaan, kun olennainen osa lopputuloksesta on yhdistelmä ohjaajan taitoa, tuuria ja kuun asentoa.

 

[Timo Hyvönen 208]

Kyllä koneiden miehistöiltä on toisenkin kerran tullut viestiä mimmonen kitka ja kunnostetun alueen leveys pitäs löytyä ennenkuin tullaan laskuun tai lähdetään ilmaan....

Jep, tästä soiteltiin Hyvinkään kentällekin - "mitkäs siellä on kitkat"...

 

Korpikentät tuntuvat vielä olevan outo/uusi ilmiö osalle lentäjistä.

 

t. Timo

[Heikki Sten 1]

Suksikoneet varmaankin joutuvat kysymään että mitkäs on luistot? 

[Jaakko Kuusisto 3]

Suksikoneet varmaankin joutuvat kysymään että mitkäs on luistot? 

 

 

Ja katsomaan, lipsuukos. Jos lipsuu niin havuja vaan perkele.

 

jk. senkös takia  korpikentillä on havuja radan reunuksilla  8)