Ilmavoimien Pilatus "päreinä" salamaniskun takia?

[Esa Karanko 1 239]

PI päreinä?

 

Olen kuormittanut hakukoneita huhulla, josta en saa otetta. Sen mukaan Ilmavoimien Pilatus PC-12 olisi salamaniskun vuoksi lähes päreinä. Huhun mukaan lentokone vaurioitu viime vuoden puolella lentokelvottomaksi. Potkuri ja peräsimet ovat täynnä reikiä.

[Niko Leppänen 0]

PI päreinä?

Olen kuormittanut hakukoneita huhulla, josta en saa otetta. Sen mukaan Ilmavoimien Pilatus PC-12 olisi salamaniskun vuoksi lähes päreinä. Huhun mukaan lentokone vaurioitu viime vuoden puolella lentokelvottomaksi. Potkuri ja peräsimet ovat täynnä reikiä.

Lieneeköhän tämä tapaus?

http://www.tekniikkatalous.fi/insinooriuutiset/salama+teki+jalkia+ilmavoimien+yhteyskoneeseen/a692313

[Vesa Laine 0]

PI päreinä?

 

Olen kuormittanut hakukoneita huhulla, josta en saa otetta. Sen mukaan Ilmavoimien Pilatus PC-12 olisi salamaniskun vuoksi lähes päreinä. Huhun mukaan lentokone vaurioitu viime vuoden puolella lentokelvottomaksi. Potkuri ja peräsimet ovat täynnä reikiä.

Pilatus on laskeutunut turvallisesti. Onko mahdollisesti päreet menneet nätisti nippuun laskussa?

Onnettomuuksia odotellessa.

[Paavo Mäntylä 112]

Kone laskeutui turvallisesti eikä mennyt aivan päreiksi. Salamaniskun vaikutuksesta koneen runko magnetoitui ja sen takia kone on viety maateitse sveitsiin demagnetoitavaksi. Kone olisi pystytty lentämään sveitsiin mutta magnetoitumisen takia koneen navigointijärjestelmät eivät toimineet.

[Toni Korppi 0]

Kone laskeutui turvallisesti eikä mennyt aivan päreiksi. Salamaniskun vaikutuksesta koneen runko magnetoitui ja sen takia kone on viety maateitse sveitsiin demagnetoitavaksi. Kone olisi pystytty lentämään sveitsiin mutta magnetoitumisen takia koneen navigointijärjestelmät eivät toimineet.

 

Mielenkiintoista. Osaako joku kertoa kuinka demagnetointi käytännössä tehdään?

[Timo Poikonen 0]

Kone laskeutui turvallisesti eikä mennyt aivan päreiksi. Salamaniskun vaikutuksesta koneen runko magnetoitui ja sen takia kone on viety maateitse sveitsiin demagnetoitavaksi. Kone olisi pystytty lentämään sveitsiin mutta magnetoitumisen takia koneen navigointijärjestelmät eivät toimineet.

Mahtaako olla faktaa vai fiktiota? Eikös alumiini ole paramagnettinen materiaali jonka ei pitäisi pysyvästi magnetoitua. Salamaniskut lentokoneisiin on melko yleisiä. Eihän matkustajakoneitakaan viedä demagnetointiin, luulisin..?

[Jari Ahonen 0]

Eiköhän se demagnetointi tarkoita avioniikkaa eikä koneen runkoa.

[Jarmo Kempas 0]

Kyllä liikennekoneiden runkoja demagnetoidaan.

 

Koneitten runkorakenteissa ja ruuvikiinnittimissä on terästä, erityisesti ohjaamon ympärillä ja ohjaamon ikkuna pokissa. Nyt kun kone saa kovan tällin tasavirtaa (=salama), teräksien alkeismagneetit asettuvat magneettikentän vuoviivojen suuntaisiksi ja ne näyttävät ulospäin magnetoituneille. Tästä seuraa että stand by eli varakompassin tarkkuus kärsii, kun ruusu näyttää kohti ikkunan pieliä. Samoin ongelma voi tulla myös flux valve eli sähkökonpassikoneeseen, kun kompassikotelon lähellä olevat teräsruuvit magnetoituvat.

 

Demagnetointi tehdään voimakkaalla vaihtovirtamagneettikelalla, joka viedään demagnetoitavan kohteen lähelle. Sitten magneettivuota pienennetään, joko virtaa pienentämällä tai loitontamalla magneettia. Miksi vaihtovirtamagneetti? Sen avulla alkeismagneetit teräsosissa muuttavat suuntaa virran suunnan vaihtuessa. Kun vuo pienenee portaattomasti, jossakin kohtaa alkeismagneetien muutos loppuu ja ne jäävät satunnaisiin asentoihin, jolloin teräsosa on ulkoa tarkasteltaessa neutraali.

 

DC9 jälkeläisineen on ollut erityisen herkkä tässä mielessä, koska sen stand by kompassi on aika eksoottisessa paikassa, perämiehen niskan takan oikealla, lähellä astroikkunan pokaa.

 

jk

[Hanna Räihä 6]

wau, kerrankin asia selitetään niin, että puhutaan about suomea ja josta jopa mä ymmärsin jotain. 

[Tommi Pettinen 68]

Eikö lentokoneissa käytetäkään gyro-kompasseja kuten laivoissa? Magneettisia kompasseja...

[Toni Korppi 0]

Kiitos, Jarmo.

 

Jatkokysymys kuuluu, tehdäänkö demagnetointia Suomessa esimerkiksi Finnairin Tekniikan toimesta, vai miksi Ilmavoimien PC piti ajeluttaa Sveitsiin saakka? Takuisiin liittyviä juttuja kenties.

[Jouni Laukkanen 55]

Eikö lentokoneissa käytetäkään gyro-kompasseja kuten laivoissa? Magneettisia kompasseja...

 

Tavallisimmat vanhan liiton suunnistusvälineet lentsikoissa ovat 1) perinteinen kompassi eli ns. kusikompassi, 2) gyrokompassi ja 3) ns. slaved gyro.

Ensimmäisen ongelmana on kompassin jälkeenjääminen/edistäminen kaarroissa riippuen oikaisusuunnasta ja herkkyys sähkölaitteille ja toisessa se, että se ryömii 15 astetta tunnissa. Kolmatta eli slaved gyroa korjataan yleensä siiven kärkeen sijoitetun maan magneettikenttää haistelevan anturin (flux-valve) avulla.

 

Puutteista huolimatta tuo perinteinen kompassi on yleisin yleislmailukoneiin asennettu suunnistuslaite/varajärjestelmä.

[Jarmo Kempas 0]

Eikö lentokoneissa käytetäkään gyro-kompasseja kuten laivoissa? Magneettisia kompasseja...

 

Tuo kus... eikun wiskikompassi on pakollinen liikennekoneissa, vaikka sitä ei onneksi juurikaan tarvitse käyttää. Se on hienompien systeemien varalaite.

 

Uusissa liikennekoneissa (lähes kaikissa, ATR ei ole uusi) magneettista suuntaa vastaava osoitus saadaan matemaattisest, kun tiedetään koneen paikka ja tosipohjoisen suunta sekä tietokantaan perustuva maan magneettivuota kuvaava paikalliset poikkeamat sisältävä kartta. Tosipohjoinen mitataan inertialaitteella (IRS). 

 

jk

[Jarmo Kempas 0]

... tehdäänkö demagnetointia Suomessa esimerkiksi Finnairin Tekniikan toimesta, vai miksi Ilmavoimien PC piti ajeluttaa Sveitsiin saakka? Takuisiin liittyviä juttuja kenties.

 

Tehdään suomessa. Ilmavoimilla oli varmasti hyvä syy lennättää kone Sveitsiin. Koneeseen saatetaan ehkäpä vaihtaa sellaisia osia, jotka tehdas vaihtaa näppärimmin.

 

Jos magneettisuus on koko koneessa saatetaan joutua käyttämään sellaista kela, minkä keskelle menee koko runko. Ehkä suomessa ei ole ollut juuri tähän tapaukseen sopivaa kelaa saatavissa?

 

jk

[Ari Wan 51]

Eikö lentokoneissa käytetäkään gyro-kompasseja kuten laivoissa? Magneettisia kompasseja...

 

Lentokoneen suuntahyrrä ei ole kompassi, koska se ei automaattisesti asetu pohjois- eteläsuunnalle. Se asetetaan yleensä kiitotiellä näyttämään kiitotien magneettisuuntaa. Suuntähyrrä myös ryömii, joten sen näyttämää suuntaa on aika ajoin korjattava. Kehittyneempi versio on ns. slaved-gyro jossa flux-valve haistelee maapallon magneettikenttää ja korjaa suuntahyrrän ryömintää. Sekin on asetettava suunnalle kuten suuntahyrrä.

 

Laivan hyrräkompassi on aito kompassi (mutta ei magneettikompassi) joka asettuu itsekseen pohjois-etelä suunnalle. Siinä noin jalkapallon kokoinen hyrräpallo kelluu vapaasti elektrolyyttinesteessä ja asettuu, maapallon pyörimisliikeen avulla, pohjois-etelä suunnalle. Kun hyrrä on käynnistetty asettuminen kestää useita tunteja. Hyrräkompassin ominaisuuksiin kuuluu ns. vauhtivirhe, joka kasvaa nopeuden kasvaessa. Tästä suustä hyrräkompassi ei ole käyttökelpoinen lentokoneessa.

 

Sodan aikana laivoja demagnetoitiin suojaamaan niitä magneettimiinoilta. Lonnan saaren (Suomenlinnan pohjoispuolella) ympärille oli pohjaan laitettu kuparikaapelit joihin saaressa olevat dieselgeneraattorit syöttivät virtaa ja laivat ajoivat saarta ympäri magneettikentässä. Teräsrungon alkeismagneettien asettumista satunnaiseen suuntaan helpotettiin hakkaamalla kansia lekalla. Ei varmaan ole suotaavaa lentokonetta demagnetoitaessa 

 

AW

[Tatu Koiranen 1 758]

Lentokoneen suuntahyrrä ei ole kompassi, koska se ei automaattisesti asetu pohjois- eteläsuunnalle. Se asetetaan yleensä kiitotiellä näyttämään kiitotien magneettisuuntaa. Suuntähyrrä myös ryömii, joten sen näyttämää suuntaa on aika ajoin korjattava. Kehittyneempi versio on ns. slaved-gyro jossa flux-valve haistelee maapallon magneettikenttää ja korjaa suuntahyrrän ryömintää. Sekin on asetettava suunnalle kuten suuntahyrrä.

 

No ei todellakaan ole, ainakaan ei ole tullut vielä vastaan sellaista, joka pitäsi...

[Paavo Mäntylä 112]

Tehdään suomessa. Ilmavoimilla oli varmasti hyvä syy lennättää kone Sveitsiin. Koneeseen saatetaan ehkäpä vaihtaa sellaisia osia, jotka tehdas vaihtaa näppärimmin.

 

Jos magneettisuus on koko koneessa saatetaan joutua käyttämään sellaista kela, minkä keskelle menee koko runko. Ehkä suomessa ei ole ollut juuri tähän tapaukseen sopivaa kelaa saatavissa?

 

jk

 

Tästä juuri on kyse. Koko kone pistetään ns. "uuniin" jossa demagnetointi tapahtuu. Salama iski koneen kärkeen, propellin spinnerin kohdille ja koko moottori lähetettiin myös tarkastettavaksi Pratt & Whitneyn tehtaalle.

[Tommi Pettinen 68]

Sodan aikana laivoja demagnetoitiin suojaamaan niitä magneettimiinoilta. Lonnan saaren (Suomenlinnan pohjoispuolella) ympärille oli pohjaan laitettu kuparikaapelit joihin saaressa olevat dieselgeneraattorit syöttivät virtaa ja laivat ajoivat saarta ympäri magneettikentässä. Teräsrungon alkeismagneettien asettumista satunnaiseen suuntaan helpotettiin hakkaamalla kansia lekalla. Ei varmaan ole suotaavaa lentokonetta demagnetoitaessa 

 

AW

 

Käsittääkseni laivojen runkoihin on asennettu myös demagnetisointi keloja, kuparilankaa vedetty ympäri runkoa ja siihen kytketty käyttötarkoitukseen sopiva jännite, ehkäisemään magneettimiinojen ns. vakavia haittavaikutuksia. Korjatkaa jos olen väärässä, kaikki nykyaikana rakennettavat alukset saavat tämän magneettimiina torjunta ominaisuuden vakiona...?

[Markus Valo 13]

Melkein offtopic, mutta riittävän lähellä. Demagnetointia on tehty tuossa Katajanokan vesilentoterminaalin lähellä olevalla Lonnan saarella, tosin laivoille. Ja vähän ennen Pilatuksia...

[Esa Karanko 1 239]

Salamanisku tulee kalliiksi

 

Lentoyhtiöt kertovat mielellään lentomatkustajille, että salamaniskusta ei ole haittaa eikä vaaraa. Nyt näyttää siltä, että lentokoneen runko on viety salamaniskun vuoksi maakuljetuksena tehtaalle Sveitsiin. Siivet on todennäköisesti jouduttu irroittamaan. Lentokoneen moottori on lähetetty valmistajalle. Salaman aiheuttamat vauriot tälle lentokoneelle eivät vaikuta ihan pikkujutulta. Tiedottamisessa on ainakin noudatettu matalaa profiilia.

[Ari Wan 51]

No ei todellakaan ole, ainakaan ei ole tullut vielä vastaan sellaista, joka pitäsi...

Voi olla, että olen väärässä. Väittäisin kuitenkin, että tarkoittamasi laite ei ole slaved-gyro vaan flux-gate kompassi, jota ei tarvitse suuntaan asetella. Jarmo varmaan osaa kertoa absoluuttisen totuuden  .

 

AW

 

 

[Kalle Lindell 6]

Laivan hyrräkompassi on aito kompassi (mutta ei magneettikompassi) joka asettuu itsekseen pohjois-etelä suunnalle. Siinä noin jalkapallon kokoinen hyrräpallo kelluu vapaasti elektrolyyttinesteessä ja asettuu, maapallon pyörimisliikeen avulla, pohjois-etelä suunnalle. Kun hyrrä on käynnistetty asettuminen kestää useita tunteja. Hyrräkompassin ominaisuuksiin kuuluu ns. vauhtivirhe, joka kasvaa nopeuden kasvaessa. Tästä suustä hyrräkompassi ei ole käyttökelpoinen lentokoneessa.

Vauhtivirheenkin voi kyllä kompensoida. Itse asiassa laivan gyrokompassi mittaa coriolis voiman vektoria ja tietämällä aluksen vauhti ja latitudi, tuo virhe voidaan poistaa.

Varmaan syyt tuon pohjoiseen hakeutuvan "todellisen" gyrokompassin käyttöön ovat juuri asettumisaika ja kohtuullisen vaativa mekaniikka mahdollisine nesteineen (tai magneettikenttineen, ex. Neuvostoliitossa kehitetty "leviaatio"malli) ovat jättäneet nuo lentokonekäytöstä pois.

Nykyään kuituoptiikalla tehtäviä kompasseja, jossa käytetään sagnag-ilmiötä (maapallon pyörimisen havainnointi vastakkain pyörivien valon säteiden inteferenssin avulla), pystyttäisiin (ja kaipa tehdään) soveltamaan myös ilma-aluksissa, jolloin havaitaan sama coriolis vektori ja aluksen paikasta voidaan päätellä sen suunta, josta saadaan tosi-pohjoinen.

Huh, tulipas pitkä ja tylsä, mutta siis vielä, nykyään, erityisesti ase/UAV/ohjus etc. käyttöön, kehitetään ja käytetään MEMS-hyrriä, joilla voidaan tehdä samat hommat kuin kuituhyrrillä.

 

[Peter Lord 191]

Voi olla, että olen väärässä. Väittäisin kuitenkin, että tarkoittamasi laite ei ole slaved-gyro vaan flux-gate kompassi, jota ei tarvitse suuntaan asetella. Jarmo varmaan osaa kertoa absoluuttisen totuuden   .

 

AW

 

 

 

Ns Flux valve on magneettinen kompassi, joka on sijoitettu mahdollisimman häiriöttömään paikkaan lentokoneessa, usein esim siiven kärkeen tai pyrstöön.  Tämä ns Master-kompassi välittää komivaiheisen sähköisen informaation koneen suunnasta hyrräyksikölle, joka on ohjaajan edessä olevan hyrräkompassin "ydin". Hyrrä voi olla erillään näyttölaitteesta tai sisäänrakennettuna esim HSI:n sisälle. Hyrrä toimii näin fluxin "orjana"; siitä nimitys "slaved".

 

Yhtä vähän kuin magneettista  nesteessä kelluvaa kompassia tarvitsee asettaa suuntaan ennen käyttöä, ei fluxiakaan tarvitse. Sen sijaan mekaaninen hyrräkompassi voi olla käynnistettäessä missä asennossa tahansa.  Toiset mallit asettuvat hyvinkin nopeasti fluxin ohjaamana oikeaan suuntaan kun taas toiset joudutaan aluksi pyöräyttämään kohdalleen, joko perinteisesti asetusnuppia pyörittämällä tai käyttökytkintä painamalla. Useissa kompassijärjestelmissä on erillinen indikaattori, joka näyttää sen, onto kompassikortti synkronissa fluxin kanssa vai pitääkö sen asentoa korjata. 

 

Totean eteeni tulleen useitakin sellaisia "sleivattuja" kompasseja, jotka on syytä asettaa suuntaansa manuaalisesti ennen lentoonlähtöä.  Kollega voi toki hyvinkin olla oikeassa siinä, että sellaisia ei ole hänen eteensä tullut.  Minun on.

 

Peter

 

PS ja edellä oleva pätee kompassijärjestelmiin joissa on pearinteinen Flux gate tai -valve. Modernimmat järjestelmät ilman liikkuvia osia ovat kokonaan eri juttu. 

 

Peter

[Tatu Koiranen 1 758]

Tämä ns Master-kompassi välittää komivaiheisen sähköisen informaation koneen suunnasta hyrräyksikölle

 

Jassoo. Ehkä jossain koneessa näin, joissain välitetään vain anturin aistiman magneettikentän suuntatieto hyrrälle. Niin, ja joissain se tehdään kyllä ihan muulla kuin 3~-synkrolla.

 

Totean eteeni tulleen useitakin sellaisia "sleivattuja" kompasseja, jotka on syytä asettaa suuntaansa manuaalisesti ennen lentoonlähtöä.  Kollega voi toki hyvinkin olla oikeassa siinä, että sellaisia ei ole hänen eteensä tullut.  Minun on.

 

Kollega haluaa huomauttaa, että Ari Wan määritteli samaan pakettiin flux valven, mutta silti kertoi, että se pitää asettaa suunnalle kuten suuntahyrrä. Tähän määrittelyyn kommentoin. Toki siinä tapauksessa, että flux valvea ei ole, vaan on vain remote gyro ja näyttölaite, asettaminen on tarpeen. Muistin virkistykseksi:

 

Kehittyneempi versio on ns. slaved-gyro jossa flux-valve haistelee maapallon magneettikenttää ja korjaa suuntahyrrän ryömintää. Sekin on asetettava suunnalle kuten suuntahyrrä.

 

 

editedit: painokirjallisuus, joka minulla on hallussa, esittää slaved directional gyron olevan nimenomaan flux valven/gaten ohjaama, ja remote gyron olevan yleisesti hyrrä, joka on sijoitettu näyttölaitteesta erilleen.

[Pekka Suikka 0]

...

Nykyään kuituoptiikalla tehtäviä kompasseja, jossa käytetään sagnag-ilmiötä (maapallon pyörimisen havainnointi vastakkain pyörivien valon säteiden inteferenssin avulla), pystyttäisiin (ja kaipa tehdään) soveltamaan myös ilma-aluksissa...

Asia ei suinkaan ole tylsä (kuten totesit edellä), vaan hyvinkin kiinnostava...

http://foto.hut.fi/opetus/270/esitelmat/2005/potronen_jani.pdf   //  IMU ilmakuvauksessa

 

Tässä tuosta Sagnag- ilmiöstä ja sen hyödyntämisestä gyrossa... Kohta 2.2 Gyroskooppi (IMU ilmakuvauksessa -dokumentti):

"Kuituoptinen gyroskooppi on viimeaikainen teknologia, joka on kehitetty vastaamaan ilmailuteollisuuden vaatimuksia.

Siinä ei ole lainkaan liikkuvia osia eikä se tarvitse ylläpitoa tai uudelleen kalibrointia.

Kuituoptinen gyroskooppi on kykeneväinen toimimaan hyvin laajalla dynaamisella alueella ja se kestää erittäin vaativia mekaanisia olosuhteita suorituskyvyn kärsimättä.

(IXSea SAS, 2001)."

 

Kyllä ne laivapuolella ovat viisaita.. tämmöinen kun on laivassa niin ei joudu (tahtomattaan) karille... mutta onkos näitä jo lentokoneisiin saatavana ja mihin hintaan...?