Joona Väisänen

M/S Estonia ja salaliittoteoriat??

80 viestiä aiheessa

Selvennyksenä siis, että mun osalta tämä ketju ei liity salaliittoihin sen enempää kuin, että laitoin salaliittoteoriat otsikkoon. Halusin vain linkittää laivainsinöörin kirjoittaman kirjan, joka ottaa kantaa Estonian onnettomuuteen teknisesti ja jossa on asiat selostettu tekniseltä kannalta. Osa erittäin hyvin perusteltuna. Sekä tuotu esille komission ristiriitaisuuksia.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos salaliittoteorioita haluaa tutkia, mielestäni täytyy silloin ottaa kantaa teorioissa faktoina esitettyihin asioihin. Tai ainakin merkitä asia sellaiseksi, johon takuuvarmasti tullaan myöhemmin palaamaan...

 

Kuten tässä asiassa tuo yllä olevassa linkissä oleva tieto ja väitetty reikä laivan kyljessä vesirajan alapuolella...

 

Täytyyhän tuolla reiällä olla joku looginen selitys:

-Joko reikää ei laivassa ole lainkaan... 

-Tai sitten reikä on ollut (jo onnettomuushetkellä?) ja tahattomasti syntynyt...

-Tai sitten reikä on tarkoituksella jonkun toimesta siihen laivan kylkeen tehty...

-Ja edelleen: ulkopuoliset ja tuntemattomat terroristit ovat reiän tehneet upottaakseen aluksen...

-Tai reikä on räjäytetty tarkoituksella muiden toimesta myöhemmin laivan kylkeen...

  (... vaikka sitten ne väitetyt amerikkalaiset ovat sen reiän räjäyttäneet, jotka väitteiden mukaan sukelsivat tuoreeltaan alukseen, hakeakseen sieltä jotain... vaikka niin sanotun ’kryptan'...   :P)

 

Eihän tässä salaliittoteorian analyysissä ilman tuon reiän alkuperän tutkimista ja huomioimista ole muutoin mitään järkeä...

Sehän olisi lähes sama asia, kun tutkittaisiin lento-onnettomuutta jossa koneesta puuttuisi peräsin kokonaan ja kuitenkin keskityttäisiin tutkimuksissa mahdolliseen virheelliseen QNH-asetukseen tai magneettikompassin eksymään...

:-\

 

Niin, miten on mukamas todistettu että tuo kuvan reikä on nimenomaan Estonian kyljestä, kuvia on helppo manipuloida halutun näköisiksi. Kuin myös liittää ihan muusta yhteydestä otettu kuva johonkin toiseen ja väittää sitä ko.kohteesta otetuksi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Selvennyksenä siis, että mun osalta tämä ketju ei liity salaliittoihin sen enempää kuin, että laitoin salaliittoteoriat otsikkoon. Halusin vain linkittää laivainsinöörin kirjoittaman kirjan, joka ottaa kantaa Estonian onnettomuuteen teknisesti ja jossa on asiat selostettu tekniseltä kannalta. Osa erittäin hyvin perusteltuna. Sekä tuotu esille komission ristiriitaisuuksia.

 

Minäkin kerran luin erään ulkomaisen laivanrakennusinsinöörin laajan tutkielman aiheesta Estonia ja hänen olettamuksia. Ihmettelin, että millainen "Naval-Architect" hän oikein on, koska hänellä oli muutama aivan perusasia aivan hukassa joiden hallinta olisi vaikuttanut siihen, että hänkin olisi päätynyt todellisempaan tulokseen. En ota kantaa, oliko sama mies, jonka kirjan olet lukenut.

 

Itse tein merikapteenityöni aiheesta. En yksistään Estoniasta vaan yleisesti alustyypin vuotovakavuudellisista ongelmista ja evakuoinnin hankaluuksista ja esteistä. Tietysti Estoniaa, kuin myös muita vastaavia tuli tarkasteltua paljon. Voisin kirjoittaa tähän sivukaupalla asiaa, mutta suosittelen tekemään salapoliisityötä: Tätä aihetta on käsitelty joitain vuosia sitten täällä foorumillamme joten, ei muuta kuin aihe haluun.

 

Niin ja pitäisikö todeta, että olen nähnyt pelastuneiden antamat lausunnot poliiseille, kuin myös jutellut Estonialla sinä yönä olleiden kanssa?

 

Ikäviä asia sattuu, mutta joku Jutta Rabe tässä kuviossa esimerkiksi on vaarallinen satutäti joka vain hakee myyntiä omille kirjoilleen ja salaliittoteorioilleen kärsineiden ihmisten kustannuksella....

 

EDIT: Luin hieman huolellisemmin ketjun sisältöä ja totean, että visiiri oli ainakin vielä jokunen vuosi takaperin säilytyksessä eräässä suomalaisen rannikkokaupungin varastossa. En tiedä onko siellä enään, koska sen museoimistakin mietitttiin jossain vaiheessa. Rampin rippeet on aluksessa mutta sehän ei ole mikään visiiri.

 

EDIT2: Ketjun alussa viittaamasi kirja ei ole ennestään tuttu, vaikutti olevan samanhenkinen kuin lukemani hollantilainen. En ehtinyt vielä syvällisemmin lukea, mutta lupaan perehtyä siihen ja kommentoida. Muutaman virheellisen havainnon löysin siitä jo kuitenkin.  Merkittävin niistä on se, että Estonia makasi yllättävän pitkän aikaa kyljellään, jolloin aluksen perämiesharjoittelijakin mm. laukasi pelastuslauttoja ja käveli kyljellä. Lukuisat ihmiset istuivat siinä ja siitä on jopa otettu valokuvia, kun eräs virolainen matkustaja otti kameransa mukaan väläytelläkseen salamavaloa merkiksi Viking Linen Mariellalle. Tässä yhteydessä, kun alus oli kyljellään ja jo ennen sitäkin kun se oli voimakkaasti kallistunut ja perä vajoamassa veden painosta, epäedullisemman puolen isot ikkunapinta-alat (ravintoloiden ja arkaadin) pamahtivat veden kohdistaman paineen vuoksi rikki, joak aiheutti massiivisen veden sisääntunkeutumisen kiihtyvällä vauhdilla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

EDIT2: Ketjun alussa viittaamasi kirja ei ole ennestään tuttu, vaikutti olevan samanhenkinen kuin lukemani hollantilainen. En ehtinyt vielä syvällisemmin lukea, mutta lupaan perehtyä siihen ja kommentoida. Muutaman virheellisen havainnon löysin siitä jo kuitenkin.  Merkittävin niistä on se, että Estonia makasi yllättävän pitkän aikaa kyljellään, jolloin aluksen perämiesharjoittelijakin mm. laukasi pelastuslauttoja ja käveli kyljellä. Lukuisat ihmiset istuivat siinä ja siitä on jopa otettu valokuvia, kun eräs virolainen matkustaja otti kameransa mukaan väläytelläkseen salamavaloa merkiksi Viking Linen Mariellalle. Tässä yhteydessä, kun alus oli kyljellään ja jo ennen sitäkin kun se oli voimakkaasti kallistunut ja perä vajoamassa veden painosta, epäedullisemman puolen isot ikkunapinta-alat (ravintoloiden ja arkaadin) pamahtivat veden kohdistaman paineen vuoksi rikki, joak aiheutti massiivisen veden sisääntunkeutumisen kiihtyvällä vauhdilla.

 

Tämä on lähinnä sitä mitä hain aloitusviestissäni..

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Selvennyksenä siis, että mun osalta tämä ketju ei liity salaliittoihin sen enempää kuin, että laitoin salaliittoteoriat otsikkoon. Halusin vain linkittää laivainsinöörin kirjoittaman kirjan, joka ottaa kantaa Estonian onnettomuuteen teknisesti ja jossa on asiat selostettu tekniseltä kannalta. Osa erittäin hyvin perusteltuna. Sekä tuotu esille komission ristiriitaisuuksia.

 

Että tutkintakomissio kirjoitteli raporttinsa omasta päästään? Vaan mistäköhän tuo laivainsinööri on tietonsa kerännyt?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Että tutkintakomissio kirjoitteli raporttinsa omasta päästään? Vaan mistäköhän tuo laivainsinööri on tietonsa kerännyt?

 

Niin, kirjoittaja tuo esille ristiriitaisuuksia yms komission työstä, esittää omat teoriansa ja perustelee ne. Siksi aloitinkin ketjun ja kysyin että voiko joku kumota väitteitä. Taisinpa vielä mainitakin pari kertaa, että kun en tiedä asiasta mitään niin olen kirjoitetun tekstin varassa. Asia kiinnostaa koska eri lähteet kertoo asiat eri tavalla. Onhan se asiasta mitään tietämättömän maallikon kertoa mikä on totta ja mikä ei. Vaan vittuiluahan ketju on ollut alusta alkaen. Ei siinä mitään, jatketaan samalla linjalla :thmbup:

 

Olen lukenut myös Villen vanhan viestin aiheesta. ilmeisesti sekin olisi pitänyt quotettaa aloitukseen. On vain turhan pitkä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin, kirjoittaja tuo esille ristiriitaisuuksia yms komission työstä, esittää omat teoriansa ja perustelee ne. Siksi aloitinkin ketjun ja kysyin että voiko joku kumota väitteitä. Taisinpa vielä mainitakin pari kertaa, että kun en tiedä asiasta mitään niin olen kirjoitetun tekstin varassa. Asia kiinnostaa koska eri lähteet kertoo asiat eri tavalla. Onhan se asiasta mitään tietämättömän maallikon kertoa mikä on totta ja mikä ei. Vaan vittuiluahan ketju on ollut alusta alkaen. Ei siinä mitään, jatketaan samalla linjalla :thmbup:

 

Olen lukenut myös Villen vanhan viestin aiheesta. ilmeisesti sekin olisi pitänyt quotettaa aloitukseen. On vain turhan pitkä.

 

Ei vittuilusta kannata välittää. Mutta tietysti näissä ulkopuolisissa tutkimuksissa on toisinaan lievää huomionhakuisuutta. Ja tällöin virallisen tutkimuksen saattaminen jossian määrin vitsin asemaan tuottaa tietysti aina vastareaktioita.

 

Kyseenalaistaminen sinänsä on aina hyvä asia ja kyseenalaistaa pitääkin tällaisissa asioissa. Kysehän on siitä, että on lukuisia teorioita ja eri vaihtoehtoja sitten pyritään poissulkemaan. Vähän sama kuin tilanne jossa ruumiinavauksessa lääkäri etsii syytä siihen, mikä tappoi tutkittavan ihmisen. Mä lupaan paneutua tekstiin ajatuksen kanssa ja ottaa sitten kantaa löytämiini kohtiin, joissa on jotain huomautettavaa ja kommentoitavaa. Luin tuossa yöllä sitä jonkin verran ja siellä oli muutama aiaka erikoinen kommentti, mutta palaan sitten kokonaisuutena asiaan.

 

Henkilökriittisyydessä täytyy pitää mielessä, että vaikkakin maailmassa on aika paljon laivainsinöörejä, toisinaan heillä teoreettiset taidot eivät kohtaa käytännön elämän ja laivaympäristön olosuhetiden kanssa. Voisi toisinaan sanoa, että metsää ei nähdä puilta. Lisäksi täytyy muistaa, että vaikkakin työskentelee jossain alan suunnittelutoimistossa, ei pidä olettaa, että toimistolla on alan asiantuntevuutta ja kokemusta jonkin tietyn laivatyypiin suunnittelemisesta. Esimerkiksi jokin toimisto voi olla erikoistunut tankkereihin, mitkä ovat aivan eri asia kuin RO-RO-matkustaja-alukset. Ja laivan suunnittelu itsessään on monien osaamisalojen summa ja yleensä siihen osallistuu lukuisia ihmisiä, jotka erikoistuvat tiettyyn aluksen osaan. Eli kaikki eivät tee kaikkea siinä työssä: Jollekin kuuluu koneiston suunnittelu, jollekin runko, jollekin vuotovakavuudelliset kysymykset jne jne.

 

Toki minäkin olen vain merikapteeni ja hallintani hydrodynamiikan alalla on tietysti vaatimattomampi kuin alussuunnitteluun erikoistuneen ihmisen, mutta perusasiat ja käsitteet ovat kuitenkin pysyviä. Ja käytännön kokemus siitä, miten alukset käyttäytyy on konkreettisemmalla tasolla. Lisäksi itse olen aina ollut erittäin kiinnostunut laivanrakennuspuolesta ja uskoisin tuntevani alussuunnittelua paremmin kuin moni muu kolleegani. Tai ainakin olen pyrkinyt kehittämään itseäni sillä saralla ja ammentamaan alan oppeja ja tietoa. Mutta on sitten tietoni kuinka ammatti tai amatöörimäistä, niin lupaan kyllä kommentoida - kunhan vain olen lukenut viittaamasi teoksen - asioita mitkä itsessäni heräättävät pohdintaa ja joista kenties olen eri mieltä ja miksi.

 

Mitä tulee ROPAX aluksiiin, uskon vahvasti JAICin takana olleeseen avustustiimiin, koska käytännössähän maailman autolautat ja risteilijät ovat käytännössä olleet suunitelutyönosalta kolmen kauppaa: Suomalaisten suunnittelutoimistojen Elomaticin ja Deltamarin sekä tanskalaisen Knud E. Hansenin. Ja heidän asiantuntemukseen käsittääkseni Jaic on perustanut näkemyksiään.

 

Mutta palataan aiheeseen sitten ajan kanssa tässä joku päivä...  :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikös noi laivojen ahterilisäkkeet ole aallonmuodostukseen liittyvät?

 

Laivoissa on toisinaan pienehköjä ducktaileja, riippuen rungon designista, joiden tarkoitus olsii pienentää aallonmuodostusta perässä ja siten vaikuttaa aluksen ominaisuuksiin kuin myös vaikutukseen aluksen ympäristöön. Kuitenkin esimerkiksi Mariellan ja Gabriellan tapauksissa ne valtavat jälkeenpäin toteutetut rakennelmat aluksen perässä vesirajassa palvelevat taas aivan toista tarkoitusta.

 

Estonian jälkeen kehitettiin nk. Tukholman säännöstö, mikä toi muutoksia erityisesti ro-ro-matkustaja-alusten vakavuudellisiin kysymyksiin. Näitä IMOssa (International Maritime Organization) vietiin läpi ratifioinnilla uudempiin SOLAS kriteereihin, jotka määrittelevåät erilaisia minimi suoritusarvoja aluksille ja joiden perusteella perussuunnittelu tapahtuu.

 

Syy,  miksi Gabriellassa ja Mariellassa tehtiin rakenteellisia muutoksia, mutta ei esim. Silja Serenadessa tai Europassa, oli itse autokansi ja sen vaikutus alukseen mahdollisessa vuototilanteessa. Nythän viikkarilla on tyypillisesti autokansi laivan ulkolaitaan asti. Siljan tapauksessa väliin jää hyttiosastot. Tämä johtaa siihen, etä autokannelle mahdollisesti pääsevä vesi muodostaa aluksen dynaamisen vakavuuden kannalta suuremman ongelman koska massa pystyy liikkumaan poikkilaivan suuntaisesti kauemmaksi keskilinjasta aiheuttaen suurempia momenttivarsia. Tällöin laiva kallistuu enemmän mikä aiheuttaa sen, että

veden alaisen rungon vedenalaiseen pinta-alaan ja muotoon aiheutuu muutoksia, joilla on heikentävä vakavuudellinen vaikutus. Nyt näilllä runkolinjan muutoksilla on pyritty kommensoimaan tätä muutosta tietyissä olosuhteissa ja parantamaan siten aluksen jäännösvakavuutta. (Lisäksi tietysti molemmissa tapauksissa viikkarilla on myös flood-portit autokansilla vahinkoalueen koon minimoimiseksi.)

 

Sponsooneista on lukemisen arvoinen tutkielma tässä:

 

http://www.naval.ntua.gr/~sdl/Publications/Papers/paper25.pdf

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Estonian rakenteet olisi helppo tutkia, jos laiva nostetaan ylös meren pohjasta kuivatelakalle.

En usko, että sitä koskaan tehdään.

 

Mutta luulen , että Titanic joskus nostetaan  ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen lukenut pari kirjaa Estonian turmasta, ja molemmissa tullaan siihen lopputulokseen että kippari ajoi keliin nähden liian kovaa jonka seurauksena keulavisiirin kiinnityspultit pettivät, ja vettä pääsi autokannelle. Vesimassa kallisti alusta rajusti, ja johti lopuksi laivan kaatumiseen ja uppoamiseen perä edellä.

 

Eloonjääneet kuulivat kovaa kolinaa kun visiiri hakkasi keulaa ennen uppoamista. Eiköhän jätetä nämä teoriat, ja anneta Estonialle hautarauha.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen lukenut pari kirjaa Estonian turmasta, ja molemmissa tullaan siihen lopputulokseen että kippari ajoi keliin nähden liian kovaa jonka seurauksena keulavisiirin kiinnityspultit pettivät, ja vettä pääsi autokannelle. Vesimassa kallisti alusta rajusti, ja johti lopuksi laivan kaatumiseen ja uppoamiseen perä edellä.

 

Ainoa ongelma tässä teoriassa on sen tylsyys: foliohattujen ja jonkun turhake-Rabben mielestä kansainvälinen salaliitto agentteineen sekä salaisine lasteineen on paljon mielenkiintoisempi syy tragedialle.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ainoa ongelma tässä teoriassa on sen tylsyys: foliohattujen ja jonkun turhake-Rabben mielestä kansainvälinen salaliitto agentteineen sekä salaisine lasteineen on paljon mielenkiintoisempi syy tragedialle.

 

Aivan, Mikko. Muistan hyvin kyseisen tapauksen. Olin silloin sairaankuljettajana ja vapaapäivällä kun aamu-TV:stä alkoi tulla tietoa tragediasta. Sen aamun TV-ohjelma menikin sitten kokonaan uusiksi onnettomuuden takia. Se oli jotenkin lamaannuttava ja ahdistava aamu...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ainoa ongelma tässä teoriassa on sen tylsyys: foliohattujen ja jonkun turhake-Rabben mielestä kansainvälinen salaliitto agentteineen sekä salaisine lasteineen on paljon mielenkiintoisempi syy tragedialle.

 

No mikä on Costa Concordian salaliitto? Ei kait se voi olla niin tylsää, että kapu ajoi karille, ihan huvikseen? Eihän tuo jätä mitään hommaa NWO:lle tai Illuminatille.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No mikä on Costa Concordian salaliitto? Ei kait se voi olla niin tylsää, että kapu ajoi karille, ihan huvikseen? Eihän tuo jätä mitään hommaa NWO:lle tai Illuminatille.

 

 

Niin... foliohattu sanoisi tähän, että aluksen ilmanvaihtokanaviin oli piilotettu 50 kiloa heroiinia ja kippari pelkäsi että se löydetään. Ainoa vaihtoehto oli upottaa koko jolla. Harmi vain että jäi osittain pinnalle ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Ville selvityksestä. Kirjoitin vaan huolimattomasti hiukan yksinkertaistaen, liikaa. Aallonmuodostus sisälsi paljon muutakin, virtaviivaisuutta, polttoaineenkulutusta etc. mutta sitä en kyllä tiennyt, että sillä olisi suuri merkitys vapaisiin vesimassoihin.

 

Olen lukenut pari kirjaa Estonian turmasta, ja molemmissa tullaan siihen lopputulokseen että kippari ajoi keliin nähden liian kovaa jonka seurauksena keulavisiirin kiinnityspultit pettivät, ja vettä pääsi autokannelle.

Mutta miksi se se ajoi liian lujaa? Heh.  ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Ville selvityksestä. Kirjoitin vaan huolimattomasti hiukan yksinkertaistaen, liikaa. Aallonmuodostus sisälsi paljon muutakin, virtaviivaisuutta, polttoaineenkulutusta etc. mutta sitä en kyllä tiennyt, että sillä olisi suuri merkitys vapaisiin vesimassoihin.

Mutta miksi se se ajoi liian lujaa? Heh.  ;)

 

Siksi että se oli myöhässä. Oletteko ollenkaan perehtynyt tapaukseen?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siksi että se oli myöhässä. Oletteko ollenkaan perehtynyt tapaukseen?

Se oli retorinen kymysys. yritin olla hauska ja saada salaliittoja tuohonkin...

 

Tuohon maailman aikaan, Estlinen ollessa uusi firma(muutenkin Viron tuore itsenäisyys ym.), sen myöhästyminen olisi ollut huonoa merimiestaitoa. Kun taas Viking ja Silja hidasti vauhtiaan (9 solmua?). Niiden myöhästyminen kelin takia olisi taas päin vastoin ollut hyvää merimiestaitoa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Rabben reissu Estonian hylylle piti sisällään outoja seikkoja.

Menomatkalla vuokraamansa tukialuksen viereen nousi venäläinen Kilo luokan sukellusvene pintaan ikäänkuin varoittaen, että teitä seurataan.

Varsinaisten sukellusten aikana Rabbelta putosi ROW miehittämätön sukellusrobotti nostovaiheessa mereen.

Robottia lähdettiin etsimään nopeasti mutta sitä ei enää löydetty laajojen etsintöjen aikana.

Miinalaiva Hämeenmaa, ulkovartiolaiva Merikarhu sekä ruotsin merivartioston alus olivat välittömässä läheisyydessä valvomassa. Näiden lisäksi vartiolentueen SuperPuma pudotteli sukeltajia veteen. Kuka robotin varasti sitä ei varmastikkaan tiedetä.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Rabben reissu Estonian hylylle piti sisällään outoja seikkoja.

Menomatkalla vuokraamansa tukialuksen viereen nousi venäläinen Kilo luokan sukellusvene pintaan ikäänkuin varoittaen, että teitä seurataan.

Varsinaisten sukellusten aikana Rabbelta putosi ROW miehittämätön sukellusrobotti nostovaiheessa mereen.

Robottia lähdettiin etsimään nopeasti mutta sitä ei enää löydetty laajojen etsintöjen aikana.

Miinalaiva Hämeenmaa, ulkovartiolaiva Merikarhu sekä ruotsin merivartioston alus olivat välittömässä läheisyydessä valvomassa. Näiden lisäksi vartiolentueen SuperPuma pudotteli sukeltajia veteen. Kuka robotin varasti sitä ei varmastikkaan tiedetä.

 

 

Ja luotettava lähde näille oli...

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

^Ja elokuvan tekijä oli? Niinpä niin. Lähdekritiikki on muuten hyvä juttu :).

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

^Ja elokuvan tekijä oli? Niinpä niin. Lähdekritiikki on muuten hyvä juttu :).

 

Kylly kyllä, mutta videossa kiistattomasti näkyvät mainitsemani alukset.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

^Aivan varmasti näin. Mutta esim. se, että seuraako venäläinen sukellusvene oikeasti jotain sensaationhakuista turhake-Rabbea onkin aivan toinen juttu. Eli kannattaa miettiä kuinka helposti Rabben kaltaiset foliohatut tekevät omat johtopäätöksensä pinnalle nousevista sukellusveneistä yms. salaliiton merkeistä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään