Lentotyö ja ylimääräinen matkustaja? (oli: Vierailut lennonjohtoon)

[Matti Maliniemi 0]

Moi Jouni

 

 

 

Läheltä piti -tilanteita:

 

29.07.79 OH-CEY Pyhäsalmi, moottori pysähtyi lennolla polttoaineen loputtua, pakkolasku kentälle.

 

 

Osaatko kertoa tarkemmin oheisesta tapahtumasta tai tietolähteestä. Olin tuohon aikaan aika aktiivisesti Pyhäsalmen kentällä ja tuo tapahtuma tulee minulle aivan uutena tietona.

 

Pyhäsalmella purjelentotoiminta alkoi varsinaisesti heinäkuussa 1980 ja päättyi vuonna -81 tuohon toiseen CEY:n tapahtumaan joka on minulle vähän liiankin läheinen.

 

 

-matti-

[Tatu Koiranen 1 726]

Kysymys oli siis koulutukseen kuuluvasta keikasta Hinun kyydissä, ja se oli todella opettavainen.

 

Sellaista keikkaa ei kuulu enää purjelentäjän koulutusohjelmaan.

[Jouni Laukkanen 55]

Kysymys oli siis koulutukseen kuuluvasta keikasta Hinun kyydissä, ja se oli todella opettavainen.

 

Niin, tää rönsyilee. Alkujaan kysymys oli purtsikkaoppilaasta, mutta sitten keskusteluun tuli muutakin. Mutta täytyy sanoa, että vielä tänäänkin ihmettelen mitä se purtsikkaoppilas sielä hinauskoneessa oppii?

[Jouko Holopainen 1]

Perus holhousvaltio/poliisivaltio/kukkahattutätivaltio -kortti joka yleensä vedetään siinä vaiheessa kun ollaan kykenemättömiä piittaamaan yhteisistä säännöistä ja halutaan uhota että "ei se satu"  

 

Ei, vaan päinvastoin: me kuolemme. Sitä ennen voi olla pumpulissa tai elää. Minä kuolen, mä en tasan tarkkaan rupea laskemaan joka tekemiseni riskejä.

 

Jos säännöt kieltävät, tai -60 luvun tilastot tms vihjaa lentoaluksen päällikölle, että matkustajaa ei oteta niin ei tietenkään oteta. Päällikkö päättää.

 

Mutta että "koska waffo ei 'ymmärrä' riskiä ..." - tää on kukkahattutäteilyä.

 

[Esa Karanko 1 232]

Kevyt hinauskone nousee parhaiten ja hinaus tulee purjelentäjille halvemmaksi. Keveys antaa myös pelivaraa. Siksi en ole koskaan edes harkinnut ihmisten ottamista kyytiin hinauslennolle ja olen pitänyt tankkauksenkin pienenä.

 

Hinauslentäminen on hauskaa, mutta on se myös välillä aika huimaa puuhaa. Minulle on sattunut erikoinen yllätys. Siinä matkustaja olisi vain haitannut.

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,77372.msg573852.html#msg573852

 

[Jouni Laukkanen 55]

Moi Jouni

 

 

Osaatko kertoa tarkemmin oheisesta tapahtumasta tai tietolähteestä. Olin tuohon aikaan aika aktiivisesti Pyhäsalmen kentällä ja tuo tapahtuma tulee minulle aivan uutena tietona.

 

Pyhäsalmella purjelentotoiminta alkoi varsinaisesti heinäkuussa 1980 ja päättyi vuonna -81 tuohon toiseen CEY:n tapahtumaan joka on minulle vähän liiankin läheinen.

 

 

-matti-

 

Pahus. Olet oikeassa. Lähde on IH:n arkistot ja kopioin käsikirjoitettua tekstiä. Oletusarvoksi oli jäänyt Pyhäsalmi (voit vaan arvata minkä takia) ja muistan ihmetelleeni pilottia, jonka sijoitin aivan toisaalle. Teksti on hieman epäselvää, mutta kyllä siinä lukee Ii Pyhän sijaan.

[Jouko Holopainen 1]

... mutta siitäkin huolimatta (varsinkin jos kyseessä on kaunis ja vähäpukeinen nainen) otan hänet kyytiin. Ihan niin kuin tähänkin asti ja siitäkin huolimatta, että taatusti asetan hänet suurempaan vaaraan kuin kauniin kesäillan hinauskeikalla Nummelan Hinulla.

 

Mutta tällöin vaara ei ole kuolemanvaara, vaan ihan joku muu

En ota kantaa kumpi teistä on suuremmassa "vaarassa".

 

(menipä offtopic)

[Jari Ahonen 0]

Niin, tää rönsyilee. Alkujaan kysymys oli purtsikkaoppilaasta, mutta sitten keskusteluun tuli muutakin. Mutta täytyy sanoa, että vielä tänäänkin ihmettelen mitä se purtsikkaoppilas sielä hinauskoneessa oppii?

 

Ainakin minä opin sen, että pursikoneen tempoilu tuntuu Hinussa selvästi (perässä oli oppilas open kanssa). Pilotti kertoili koko ajan mitä tapahtuu kun pursiope pisti hinattavan koneen reippaaseen heiluriin, ja oppilas yritti oikaista. Hinaaja oli erittäin kokenut, ja seurasin vähän hämmentyneenä kun pilotti joutui poikkeuttamaan ohjaimia melko rajusti pitääkseen yhdistelmän kurssissa.

 

En ollut ymmärtänyt miten paljon purjekoneen tempoilu vaikuttaa Hinuun. Sitten pursiope otti ohjaimet, ja mentiin kuin linnunmaidossa Se auttoi minua ymmärtämään miten paljon pursipilotti voi "auttaa" hinauslentäjää pitämällä koneen oikeassa asennossa Hinuun nähden.

 

Lopuksi irroituksen jälkeen hinauspilotti näytti miten perusosa tehdään sivuluisukaarrossa. Kaikenkaikkiaan upea kokemus

[Jouko Holopainen 1]

Usein kuulee tuon ilmailun ja tieliikenteen vertailun ja se voidaan tehdä hyvinkin monella tavalla. Yksi tapa vaarallisuudesta voisi olla katsoa, montako tuntemaasi henkilöä on kuollut ilmailuonnettomuudessa?

 

Ei. Ei missään tapauksessa, ei täällä eikä autofoorumilla. Eikä millään muullakaan, tuo on erittäin herkkä otosvirheelle, etenkin kun ilmailussa noiden tunnettujen määrä helposti on moninkertainen todellisten kuolleiden määrään.

 

[Olli Luoma 79]

En epäile sanojasi, mutta tuo ei nyt kyllä auennut minulle

... etenkin kun ilmailussa noiden tunnettujen määrä helposti on moninkertainen todellisten kuolleiden määrään.

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

[Jari Ahonen 0]

Sellaista keikkaa ei kuulu enää purjelentäjän koulutusohjelmaan.

 

Se on todella harmi...

[Jouni Laukkanen 55]

Ainakin minä opin sen, että pursikoneen tempoilu tuntuu Hinussa selvästi (perässä oli oppilas open kanssa). Pilotti kertoili koko ajan mitä tapahtuu kun pursiope pisti hinattavan koneen reippaaseen heiluriin, ja oppilas yritti oikaista. Hinaaja oli erittäin kokenut, ja seurasin vähän hämmentyneenä kun pilotti joutui poikkeuttamaan ohjaimia melko rajusti pitääkseen yhdistelmän kurssissa.

 

En ollut ymmärtänyt miten paljon purjekoneen tempoilu vaikuttaa Hinuun. Sitten pursiope otti ohjaimet, ja mentiin kuin linnunmaidossa Se auttoi minua ymmärtämään miten paljon pursipilotti voi "auttaa" hinauslentäjää pitämällä koneen oikeassa asennossa Hinuun nähden.

 

Ehh... totta on että se tempoilu tuntuu nimenomaan kevyessä hinauskoneessa kuten Hinussa, mutta se on ihan helposti hallittavissa - Hinussa on kevyet ja tehokkaat ohjaimet. Oppilaiden poukkoilu ikäänkuin kuuluu asiaan, enkä ole itse kokenut sitä ongelmana. Toinen ääripää on Agwagon, joka menee suoraan ja ylös kuin jyrä.

 

Mutta en minä ole koskaan opettajana opettanut sitä, että lennäpä nyt sillä tavalla, että hinauslentäjällä on hyvä mieli. Oman kokemuksen mukaan siinä vaiheessa kun oppilas oppii pitämään purtsikan kallistuksen samana kuin hinauskoneella, on oleellisin osa opittu. Siihen tahtoo usein mennä aikaa, eikä se oivallus yleensä synny tuota kautta. Voi olla, että muilla opettajilla on toinen mielipide asiasta.

 

Mutta toisin päin on ihan selvä. Hinauslentäjän on koettava se hinauksessa lentäminen itse. Sen takia se on koulutusohjelmassakin.

[Jari Ahonen 0]

 

Mutta en minä ole koskaan opettajana opettanut sitä, että lennäpä nyt sillä tavalla, että hinauslentäjällä on hyvä mieli.

 

 

 

Hinauslentäjällä on varmaan parempi mieli kun tietää ettei hinattava vedä molempia ketoon... meille opetettiin että hinauskoneen pyörät pidetään vähän horisontin yläpuolella, ja kaarrossa nokka tähdätään hinurin ylemmän siiven kärkeen.

 

Jos lekohinaus on tosiaan niin vaarallista kuin aiemmin kerroit, niin moinen toiminta tulee kieltää välittömästi.

 

Ansiokkaasssa luettelossasi hinaajien onnettomuuksista oli Vesiksellä tapahtunut valitettava onnettomuus, joka ei millään tavalla liity pursikoneiden hinauksiin. Tiedät varmaan mitä tarkoitan...

[Jouni Laukkanen 55]

Hinauslentäjällä on varmaan parempi mieli kun tietää ettei hinattava vedä molempia ketoon... meille opetettiin että hinauskoneen pyörät pidetään vähän horisontin yläpuolella, ja kaarrossa nokka tähdätään hinurin ylemmän siiven kärkeen.

 

Jos lekohinaus on tosiaan niin vaarallista kuin aiemmin kerroit, niin moinen toiminta tulee kieltää välittömästi.

 

Ansiokkaasssa luettelossasi hinaajien onnettomuuksista oli Vesiksellä tapahtunut valitettava onnettomuus, joka ei millään tavalla liity pursikoneiden hinauksiin. Tiedät varmaan mitä tarkoitan...

 

Se, ettei mene yläpuolelle on kaikkein tärkein asia. Nuo kaksi muuta on helppo toteuttaa sen jälkeen kun osaa lentää samalla kallistuksella.

 

Jyrkkiä kieltoja, kukkahattutätejä jne... kannatta miettiä onko saavutettavat hyödyt riskejä suuremmat.

 

Äkkäsin sen pari tuntia sitten ja korjasin samantien, mutta kiitos nyt kuitenkin.

[Jouko Holopainen 1]

En epäile sanojasi, mutta tuo ei nyt kyllä auennut minulle

Lämpimin palloterveisin

 

Voi olla useita ihmisiä jotka tuntevat yhden kuolleen. Veikkaisin, että tuntemasi kuolleet tuntee moni muukin, jolloin tunnetut (ei nimetyt) kuolleet kasvavat älyttömyyksiin. Eli voi laskea enemmän "tunnettuja kuolleita" kuin on todellisuudessa kuollut.

 

Miksei laskea suoraan niitä kuolleita? Tässä ei voi tapahtua tuota virhettä - eli ainoa syy miksei laskea on saada aikaan tämä virhe.

 

[Jari Ahonen 0]

 

Äkkäsin sen pari tuntia sitten ja korjasin samantien, mutta kiitos nyt kuitenkin.

 

Eihän siinä mitään, hyvä kun korjasit. Siinä meni kaksi tuttua... :'(

[Tatu Koiranen 1 726]

etenkin kun ilmailussa noiden tunnettujen määrä helposti on moninkertainen todellisten kuolleiden määrään.

 

Minua kiinnostaisi kuulla, miten Olli voi tuntea enemmän kuolleita ilmailijoita, kuin mitä ilmailijoita on kuollut kokonaisuudessaan? Pitäisikö lukea Ollin alkuperäinen viesti ajatuksella läpi uudemman kerran?

 

Voi olla useita ihmisiä jotka tuntevat yhden kuolleen. Veikkaisin, että tuntemasi kuolleet tuntee moni muukin, jolloin tunnetut (ei nimetyt) kuolleet kasvavat älyttömyyksiin. Eli voi laskea enemmän "tunnettuja kuolleita" kuin on todellisuudessa kuollut.

 

Miksei laskea suoraan niitä kuolleita? Tässä ei voi tapahtua tuota virhettä - eli ainoa syy miksei laskea on saada aikaan tämä virhe.

 

Pointti oli Ollilla ei nähdäkseni ollut mikään absoluuttisten kuolleiden määrä, vaan se, että Olli (täysin hypoteettisesti) tuntee yhteensä 1000 ihmistä. Heistä noin kolmannes (edelleen hypoteettisesti), eli 300 henkeä, kuuluu ilmailijoiden joukkoon. Kaikista Ollin tuntemista ihmisistä on kuollut tapaturmaisesti/vast tavalla yhteensä 10 henkeä. Näistä kymmenestä 7 on kuollut jostain syystä ilmaillessa ja he kaikki ovat olleet ilmailijoita. Lisäksi on yksi kuollut kolarissa henkilöautolla, yksi jäi vahingossa kaatamansa kuusen alle ja yksi tukehtui rusinaan kotonaan.

 

Tämän takia Olli raapii nyt päätään ja miettii, että pitääköhän se tunnettu fraasi "lentämisessä vaarallisinta on matka lentokentälle" (erilaisine variaatioineen) sittenkään ihan paikkaansa tässä yhteydessä, vaikka sitä kovasti harrastepiireissä viljellään edelleen. Fraasi pitää toki paikkaansa jos oltaisiin menossa Finnairin kyytiin, mutta ei silloin, kun mennään Malmille lentämään vähän hupia SEP-koneella...

[Peter Lord 185]

Sellaista keikkaa ei kuulu enää purjelentäjän koulutusohjelmaan.

 

Kysyn kun en tiedä: onko purjelentäjillä yksi yleinen, kaikkialla sovellettava koulutusohjelma?

 

Peter

[Olli Luoma 79]

Osuit Tatu asian ytimeen. Mietin, kuinka asiani voisin selittää, mutta tuossa se oli varsin hyvin. Kiitos 

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

[Sakari K Pyörre 0]

Kysyn kun en tiedä: onko purjelentäjillä yksi yleinen, kaikkialla sovellettava koulutusohjelma?

 

Peter

 

On, purjelentäjillä on yksi yleinen, kaikkialla sovellettava koulutusohjelma. Kts Ilmailuliitto. Nykyinen on vuodelta 2008. Siihen on tulossa ihan pikku muutoksia lähiaikoina (lähinnä koskien organisaatioiden nimiä). Isompi muutos on tulossa lähivuosina, esimerkiksi koulutusta laajennettaneen matkalentoihin.

 

Onko hinauskoneessa matkustaminen koskaan ollut koulutusohjelmassa - epäilen, minä en ainakaan muista. Muistini ulottuu vuoteen 1972, silloin kun sattuu toimimaan.

 

 

[Matti Huoviala 83]

Kysyn kun en tiedä: onko purjelentäjillä yksi yleinen, kaikkialla sovellettava koulutusohjelma?

 

Kyllä se ihan noudatettavaksi on tarkoitettu, ei sovellettavaksi.

 

-M-

[Mika Koski 0]

Tuo hinauslentämisen vaarallisuus tuskin saisi vahvistusta, jos asiaa tarkasteltaisiin tilastollisesti. Jos verrataan hinauskoneen suorittamien laskujen määrää per onnettomuus johonkin ei-hinauskäytössä-olevan yleisilmailukoneen laskujen määrä per onnettomuus, niin veikkaan että hinaaminen on turvallisempaa verrattuna Malmi <-> Räyskälä -moottorilentelyyn. Lisäksi tulee huomioida vertailuja tehdessä, että hinauskoneella suoritetaan jatkuvasti lennon tilastollisesti vaarallisimpia vaiheita (lentoonlähtö, alkunousu ja laskeutuminen).

 

Tuo Jouni Laukkasen laittama hinausonnettomuuslista on kyllä karua luettavaa, mutta minusta sieltä paistaa muutama asia läpi. 1) Polttoaineen loppuminen ei ole mitenkään hinaamiseen liittyvä, vaan koulutus-, tyyppikoulutus- ja asennekysymys. Olen ollut havaitsevina viime vuosina lentopaikallani, että säiliöitä ei enää ajeta niin tyhjiin kuin aiemmin. Hyvä niin. 2) Toiseksi paistaa läpi, että tietyissä kerhoissa tai koneyksilöissä tuo polttoaine on loppunut muita useammin. 3) Kolmanneksi tuossa listassa korostuvat, erityisesti veti-hinauskoneen-pystyy -tapauksissa pienet kerhot ja vähemmän vilkkaa lentopaikat. Onko syy sitten (pursi)koulutuksessa vai hinaajien vähäisessä/hitaasti kertyneessä kokemuksessa, niin en tiedä, mutta toimintalukuihin verrattuna onnettomuuksia on sattunut vähänlaisesti Räyskälässä ja Nummelassa.

 

Kiistäkää vasta-argumentein (niin kuin ihan varmasti teettekin).

 

 

T. Mika

 

 

[Mika Koski 0]

Mutta toisin päin on ihan selvä. Hinauslentäjän on koettava se hinauksessa lentäminen itse. Sen takia se on koulutusohjelmassakin.

 

Jokaisen hinauslentäjän tulisi saada kokea miten vaikeaa (oppilaalle) on lentää hinauskoneen perässä, jos hinauskone lentää sivuluisussa. Purtsikka ei pysy perässä, vaikka kallistus on sama ja nokka osoittaa hinuriin. Siinä sitä mennään ohjaimet ristissä. Annetaan sitä jalkaa siellä yhdistelmän etupuoliskossa, repleke!

 

 

T. Mika

[Jouko Holopainen 1]

Tämän takia Olli raapii nyt päätään ja miettii, että pitääköhän se tunnettu fraasi "lentämisessä vaarallisinta on matka lentokentälle" (erilaisine variaatioineen) sittenkään ihan paikkaansa tässä yhteydessä, vaikka sitä kovasti harrastepiireissä viljellään edelleen. Fraasi pitää toki paikkaansa jos oltaisiin menossa Finnairin kyytiin, mutta ei silloin, kun mennään Malmille lentämään vähän hupia SEP-koneella...

 

Niin, nyt riippuu täysin siitä mitä halutaan laskea. Halutaanko laskea niitä kuolleita jotka Olli tietää kuolleen autoilussa v.s. niitä joiden tietää kuolleen lentäessään.

 

Vai halutaanko laskea niitä jotka kuolivat matkalla kentälle (siis ei matkalla töihin, kauppaan tms) v.s. niitä jotka kuolivat koneessa.

 

Vai halutaanko laskea kuolleiden tai loukkaantuneiden määrä per matka tai kilometri.

 

Esimerkkejä virheistä: 1. "Olli" on aivan liian pieni otos, 2. "Olli" tuskin saa tietoonsa kaikki autoliikenteessä kuolleet (esim minun kaiken järjen mukaan on ollut pakko tuntea joku joka on kuollut autossa - mutta enpä tiedä moisesta), 3. ensin päätetään mitä lasketaan ja sitten mietitään kuinka tilastoja pitää tulkita, ei päin vastoin.

 

Totta kait jos haluat näyttää, että ilmailu on vaarallisempa se tulee onnistumaan, "antakaa mulle tilastot niin näytän niistä mitä haluatte" (en muista kuka - tosin eri sanoin).

 

[Jari Ahonen 0]

Annetaan sitä jalkaa siellä yhdistelmän etupuoliskossa, repleke!

 

T. Mika

 

Ilman muuta on tärkeää että hinaaja lentää puhtaasti. Itselläni ei ole pahaa sanottavaa hinaajista, paremminkin päinvastoin. Hinaaja tiesi parhaat nostot, veti niihin, ja heilautti kättään merkiksi hyvästä nostosta