Muistoja Seutulan lentokentältä?

[Juha Klemettinen 28]

Olitko Helsinki-Vantaalla, kun Concorde laskeutui? Bongasitko ETYK-kokouksen vieraita? Oletko ollut lentoasemalla töissä? Asiakkaana? Asunut lentoaseman lähellä? Mikä on tärkein muistosi lentoasemasta?

 

Suomen Ilmailumuseo kerää muistoja ja tarinoita, liittyen Helsinki-Vantaan lentoasemaan ja lentoasema-alueeseen. Tarinat voivat liittyä pitempiin tapahtumajaksoihin (esimerkiksi työuraan lentoasemalla tai elämään aseman läheisyydessä) tai yksittäisiin merkittäviin tai muuten mieleenpainuviin kokemuksiin. Tarinat kerätään kirjallisina – sivu- tai merkkimääräistä ylä- tai alarajaa ei ole. Tarinoiden oheen voi liittää myös oheisaineistoa, kuten valokuvia, lehtileikkeitä, ym. Saatu aineisto arkistoidaan Suomen Ilmailumuseolle, ja sitä voidaan käyttää nimettömänä Helsinki-Vantaan 60-vuotisjuhlanäyttelyssä, sekä museon myöhemmissä näyttelyissä ja julkaisuissa.

 

Kaikkien lähetettyjen tarinoiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Palkintoa ja mahdollisia lisätietoja varten vastaajia pyydetään liittämään yhteystietonsa vastaukseen.

Keruusta vastaa Ilmailumuseon näyttelyamanuenssi Valeri Saltikoff (valeri.saltikoff@ilmailumuseo.fi / 044 062 6252). Tekstit voi toimittaa joko sähköpostin liitteenä tai suoraan paperilla. Paperiversiot voi toimittaa museolle tai postittaa osoitteeseen: Suomen Ilmailumuseo, PL 42 01531 Vantaa.

 

[Juha Klemettinen 28]

Vielä ehtii kertoa muistonsa Seutulasta 

[Heikki Pullinen 135]

Hei. Onko tässä jonkinlainen takaraja ?

 

Heikki

[Seppo Pietikainen 0]

Olin v. 1971 kesätöissä ramp-työntekijänä särkemässä ihmisten

matkatavaroita sekä lentorahtia. Työtoverinani ol eräs

pitkäaikainen ramp-kyöntekijä, nimeltään "Ahonen" (en

muista etunimeä). Hän oli ahkera ja kova tekemään työtä

vaikka olikin hieman viinaan menevä.

 

Tuolloin oli helppoa järjestää pitkiäkin "lomia" työvuorojen

kikkailulla, joten tämä herra Ahonen järjesti itselleen

muutaman päivän loman, ja kertoi esimiehelleen lähtevänsä

hautaamaan lähisukulaistaan. Muutaman päivän kuluttua

hän palasi työpaikalle silmät punottaen, ja kertoi

"Olipa kehnot hautajaiset, tanssittiinkin vain kolme tuntia".

 

Silloin ramp-henkilöstö kuului Finnairiin, ja oikeutena

oli tiettyjen ehtojen täyttyessä ilmainen lentomatka.

 

Itse otin kolmen kuukauden työjakson jälkeen lennon New Yorkiin

ja takaisin. Olin oppinut matkustamaan keveästi, joten matkatavarani

painoi "jenkkikassissa" vain pari kiloa.

 

Hämmästykseni olikin melkoinen, kun Nykissä kassia noutaessani

totesin sen painavan julmetusti! Avasin kassin, ja huomasin,

että joku työkavereistani oli tehnyt pienen jekun, ja pakannut

kassiini 25 kg painolastisäkin. Palauttaessani säkkiä lentoasema-

virkailijoille, kertoen taustastani, eräs heistä totesi, että

olivat kaverit pistänee säkin mukaani, koska jos sattuisin

kuolla kupsahtamaan Nykissä, mukanani olisi kotimaan multaa! 

 

[Juha Klemettinen 28]

Hei. Onko tässä jonkinlainen takaraja ?

 

Nyt kun kysyit... Tuossa museon toimittamassa tekstissä ei näytä takarajaa olevan, mutta muistelisin näyttelypalaverissa puhutun takarajasta helmikuun loppuun. Parhaiten asia selviää kun ottaa yhteyttä Valeriin museolla.

Juha

[Jaakko Kuusisto 3]

Muisteloa; kun Pitkä Jim ajoi aamulla  volkkarinsa terminaalin seinään, lähtiessään lennolle.

Hän pyysi jotain mekaanikkoa korjaamaan vauriot.

Mekaanikot korjasivat, kunnes: Ratsiassa, illalla, poliisit pysäytti Jimin ja kysyivät, mitkä valot sulla on nokalla.

Nokalla oli kaksi havin kynttilää , umpioissaan.

Nyt Jimi sanoi että toihan selvittää lapun ( pitkät ovat hansikaslokerossa),   hanskalokerossa on kaksi pitkää havin kynttilää