Ahto- vai alipainemittari?

[Panu Antere 0]

Miksi vapaastihengittävän lentomoottorin imusarjan alipainetta mittaavaa mittaria kutsutaan yleisesti virheellisesti ahtopainemittariksi eikä alipainemittariksi vaikka moottorissa ei ole enempää turbo- kuin muutakaan ahdinta? Ihan muuten vaanko kun on totuttu? Ahtopainemittarihan mittaa yli- eikä alipainetta ja kaasutinmoottorin imusarjassa vallitsee ali- eikä ylipaine.

 

Utelee Panu

 

[Vieras]

Jotta se erottuisi puhekielessä alipainejärjestelmän painetta mittaavasta instrumentista?

[Janne Kuutti 4]

Miksi vapaastihengittävän lentomoottorin imusarjan alipainetta mittaavaa mittaria kutsutaan yleisesti virheellisesti ahtopainemittariksi eikä alipainemittariksi vaikka moottorissa ei ole enempää turbo- kuin muutakaan ahdinta? Ihan muuten vaanko kun on totuttu? Ahtopainemittarihan mittaa yli- eikä alipainetta ja kaasutinmoottorin imusarjassa vallitsee ali- eikä ylipaine.

 

Utelee Panu

 

Manifold pressure lukee mittareissa ja sen pitäisi olla suomennettuna imusarjan paine. En tiedä miksi sitä kutsutaan suomenkielessä väärällä nimellä. Se saattaa johtua esimerkiksi siitä, että ahdetuissa ja ahtamattomissa voidaan sitten nimittää mittaria samalla nimellä.   

[Jussi Kakko 0]

Miksi vapaastihengittävän lentomoottorin imusarjan alipainetta mittaavaa mittaria kutsutaan yleisesti virheellisesti ahtopainemittariksi eikä alipainemittariksi vaikka moottorissa ei ole enempää turbo- kuin muutakaan ahdinta? Ihan muuten vaanko kun on totuttu? Ahtopainemittarihan mittaa yli- eikä alipainetta ja kaasutinmoottorin imusarjassa vallitsee ali- eikä ylipaine.

 

Utelee Panu

 

 

Pikaisesti mietittynä ei se alipainettakaan mittaa, vaan kaasuttimessa olevaa painetta josta voidaan alipaineen määrä kyllä päätellä.  Englanninkielen termi manifold pressure viittaa imusarjan paineeseen, joka ei ota sen kummemmin kantaa onko sitä enemmän vai vähemmän kuin ympäröivä ilmanpaine.

 

[Vieras]

Vastaavasti voisi kysyä miksi ahdetussa moottorissa on imusarja? 

[Jouni Laukkanen 55]

Eiköhän se nimitys ole tullut ilmavoimista, jossa koneiden moottoreissa oli ahtimet ja oikeasti ahtopainetta. Aikanaan mittarit tulivat myös ahtamattomiin moottoreihin, mutta nimitys jäi.

[Tatu Koiranen 1 750]

Pikaisesti mietittynä ei se alipainettakaan mittaa, vaan kaasuttimessa olevaa painetta josta voidaan alipaineen määrä kyllä päätellä.

 

Niin siis tuota. Sehän mittaa absoluuttista painetta, ja absoluuttinen paine on aina ylipainetta, vaikka se olisikin matalampi paine kuin vaikka ympäröivässä ilmassa.

 

Esimerkiksi auton rengaspainemittari mittaa suhteellista painetta. Kun rengaspainemittari näyttää 2 bar, renkaassa on oikeasti 3 bar, ja tätä 3 barin lukemaa renkaaseen kytketty ahtopainemittarikin näyttäisi. Suhteellista lukemaa näyttää niin ikään lentokoneessa alipainejärjestelmän alipainemittari.

[Panu Antere 0]

Kun vähän teoreettisemmiksi ruvettiin niin on pakko todeta, että minkään nesteen tai kaasun imeminen ei luonnollisestikaan ole mahdollista. Ilmalla/-aa tai nesteellä/-ttä ei  voi vetää. Työntää kylläkin. Se on silloin aina ylipainetta. Eli aina siellä toisessa päässä on korkeampi paine työntämässä samaan aikaan kun siinä imevässä päässä painetta alennetaan. Ei se mäntä siellä vapaasti hengittävässä moottorissa mitään bensahöyryä sinne sylinteriin vedä (kuten ei suussa oleva "alipainekaan" mehua pillin kautta lasista vedä) vaan ilmakehän korkeampi paine sen sinne työntää.

 

Että sikäli asia on juuri kuten Tatu Koiranen totesi, että olemassa on vain ylipainetta. Vapaasti hengittävän moottorin imusarjassakin. Näin siis kun asiaa vähän teoreettisemmin pohditaan.

 

Mutta noin käytännöllisesti ajatellen, kun vapaasti hengittävän moottorin imusarjassa on ympäröivää ilmamassaa alempi paine toisin kun ahdetussa (siis ahtimen toimiessa), siksi korvaan särähtää tuo nimitys AHTOpainemittari vapaasti hengittävässä moottorissa.

 

[Antti Laukkanen 15]

No nythän termin "alipaine" voi siis selkeästi unohtaa, koska sellaista ei kerran ole. Tosin samalla logiikalla ei nähdäkseni ole olemassa myöskään ylipainetta, vaan silkkaa painetta. Paitsi meteorologiassa, joissa asioille on omat nimensä.

 

Instrumenttien nimisuomennoksia ei kannattane yleensäkään pohtia liian syvällisesti, ettei tule pää kipeäksi. Minua on rassannut vuosikausia termi "sylinterinpään lämpömittari". Nykyään se ei enää sentään ole "silinterin pään lämpömittari". Cylinder head on kuitenkin suomennettu aika monta vuosikymmentä sylinterinkanneksi, ja kanteen ne ko. mittarin anturit tapaavat yleensä päätyä.

 

-A-

[Seppo Kyllönen 0]

Nykyään se ei enää sentään ole "silinterin pään lämpömittari".

 

Minäkin muistan nuoruudessani -50-60 luvuilla vanhemmat äijät puhuivat sujuvasti silintereistä, vaikka sylinteistä oli kysymys.

[Joel Kajas 0]

Esim. motskari- ja autopuolella tosiaan Cylinder Head on osattu suomentaa jo vuosikymmeniä sylinterin kanneksi. Ilmailupuolella tämä ei ole vielä onnistunut ja tätä olen aina ihmetellyt, samoin kuin tuota ahtopainemittaria vaparikoneessa. Olen vaan olllut hiljaa kun en kuitenkaan mistään mittään tiiä. Salaa itsekseni kutsun silinterinpäätä aina sylinterin kanneksi. Saa nähä peruuttavatko lupakirjan moisen kerettiläisyyden takia

[Sami J Sallinen 4]

Johtuisikohan siitä, että lentomäntämoottoreissa ei ole sellaista sylinterinkantta kuin vaikkapa auton moottorista löytyy?

Ei ole mitään erillistä sylinterin kantta, on vain sylinterin pää sylinteriputken jatkeena. Yhtä puuta.

 

 

[Tauno Hermola 113]

Ei ole mitään erillistä sylinterin kantta, on vain sylinterin pää sylinteriputken jatkeena. Yhtä puuta.

Tämä ei kuitenkaan taida olla mikään yleispätevä totuus? Eikös niitä ole ollut vesijäähdytteisiä rivimoottoreitakin lentokoneissa, kansi ja bloki yhtä puuta?  ???

[Antti Laukkanen 15]

Juu ei se siitä johdu. Ihan silkkaa käännöstekniikkaa vaan. Sama termi oli automaailmassakin käytössä siihen aikaan, kun silinterin päihin vielä ruuvattiin kynttilät bentsiiniseosta sytyttämään.

 

-A-

[Tatu Koiranen 1 750]

Johtuisikohan siitä, että lentomäntämoottoreissa ei ole sellaista sylinterinkantta kuin vaikkapa auton moottorista löytyy?

Ei ole mitään erillistä sylinterin kantta, on vain sylinterin pää sylinteriputken jatkeena. Yhtä puuta.

 

Vaikka perinteisen lentokonemoottorin sylinterikansi onkin melko tiukalla (kierre)sovitteella kiinni sylinteriputkessa, ei se yhtä puuta ole silti... On toki totta, että niiden erottaminen toisistaan voi olla aika haastava tehtävä, mutta mahdollinen silti.

 

http://www2.tech.purdue.edu/at/courses/aeml/powerplantimages/cylbarrel&head.jpg[/img]

[Sami J Sallinen 4]

Vaikka perinteisen lentokonemoottorin sylinterikansi onkin melko tiukalla (kierre)sovitteella kiinni sylinteriputkessa, ei se yhtä puuta ole silti... On toki totta, että niiden erottaminen toisistaan voi olla aika haastava tehtävä, mutta mahdollinen silti.

 

http://www2.tech.purdue.edu/at/courses/aeml/powerplantimages/cylbarrel&head.jpg[/img]

 

En tunne teikäläisen kädentaitoja, mutta mulle ainakin nuo ovat aina olleet yhtäpuuta.

[Harri Kontturi 17]

Kyllä nuo Lycomingien ja Continentaleiden sylinterikannet irtoaa sylinteriputkesta.

Kädentaitoina tarvitaan mahdollisesti lämmitystä kannelle ja sylinterivarsi pidetään kylmänä. Tällöin lämpölaajeneminen yleensä löysyttää kierrettä.

[Joel Kajas 0]

Kertokaas nyt tietämättömälle, että kun moottoria välikorjataan, esim vaihdetaan niitä silintereitä niin tuleeko siihen silinteripyttyyn aina uusi  pääkin samalla, ts. tuleeko uusi sylinteri päineen, kansineen tms?

 

Harrikkamiehille tuo kynttilöiden ruuvaaminen silinterinpäihin on ihan arkipäivää vieläkin, samoin kuin karbiidilyhdyn sytyttäminen mopon keulaan illan pimetessä

[Marko Einamo 0]

Pikaisesti mietittynä ei se alipainettakaan mittaa, vaan kaasuttimessa olevaa painetta josta voidaan alipaineen määrä kyllä päätellä.  Englanninkielen termi manifold pressure viittaa imusarjan paineeseen, joka ei ota sen kummemmin kantaa onko sitä enemmän vai vähemmän kuin ympäröivä ilmanpaine.

 

 

Miten tuota mittaria tulisi lukea. Olenko päätellyt oikein että 10 hg = 1,0 tuumaa elohopeaa. 1,5 on itse asiassa 0,5 tuumaa elohopeaa suhteessa tuohon yhteen eli 0,5 alipainetta. 20 = tuuman alle ympäristön ilmanpaineen jne.

 

Siis jos oikein ymmärrän mittari näyttää  10 kun moottori ei käy = kaasutimen kurkussa vallitsee ympäristön ilmanpaine. Siitä sitten mennään alaspäin kun moottori käynnistetään ja punainen viiva on sitten kaasu täysin auki eli suurin mahdolinen ilmanpaine ero ympäristön ja kaasuttimen kurkun välillä.

 

Empä ole tuota näin syvällisesti funtsinut aikaisemmin. Olen vain pitänyt mittaria ilmaisimena kaasuvivun asennosta koneissa joissa on vakiokierrospotkuri , potkurin lapakulmasäätö tai muu syy kuten taito tai esim hinaustointa jolloin moottorin kierrosluvusta ei voi kauheasti päätellä moottorista otettavan tehon määrää.

 

Taas opin uutta !

 

[Ari Aho 62]

Miten tuota mittaria tulisi lukea. Olenko päätellyt oikein että 10 hg = 1,0 tuumaa elohopeaa. 1,5 on itse asiassa 0,5 tuumaa elohopeaa suhteessa tuohon yhteen eli 0,5 alipainetta. 20 = tuuman alle ympäristön ilmanpaineen jne.

 

Siis jos oikein ymmärrän mittari näyttää  10 kun moottori ei käy = kaasutimen kurkussa vallitsee ympäristön ilmanpaine. Siitä sitten mennään alaspäin kun moottori käynnistetään ja punainen viiva on sitten kaasu täysin auki eli suurin mahdolinen ilmanpaine ero ympäristön ja kaasuttimen kurkun välillä.

 

Empä ole tuota näin syvällisesti funtsinut aikaisemmin. Olen vain pitänyt mittaria ilmaisimena kaasuvivun asennosta koneissa joissa on vakiokierrospotkuri , potkurin lapakulmasäätö tai muu syy kuten taito tai esim hinaustointa jolloin moottorin kierrosluvusta ei voi kauheasti päätellä moottorista otettavan tehon määrää.

 

Taas opin uutta !

 

 

Ei, kyllä se näyttää ihan absoluuttista painetta suoraan, eli 10=10 tuumaa elohopeaa.Moottorin seistessä siitä voi lukea paikallisen QFE:n (standardipaineessa merenpinnan tasolla toi punainen viiva). sitten moottorin käydessä tehosta riippuen jotakin alle sen. (siis tässä vapaastihengittävässä)

[Tuomo Seppälä 0]

Ei, kyllä se näyttää ihan absoluuttista painetta suoraan, eli 10=10 tuumaa elohopeaa.Moottorin seistessä siitä voi lukea paikallisen QFE:n (standardipaineessa merenpinnan tasolla toi punainen viiva). sitten moottorin käydessä tehosta riippuen jotakin alle sen. (siis tässä vapaastihengittävässä)

 

Olen samoilla vesillä Markon kanssa etten ole aivan täysin perille manifold pressure -mittarin toiminnasta, tai oikeastaan siitä mitä se todella kertoo. Mutta eikö olekkin niin että moottorin ollessa sammuksissa, avattaessa kaasu täysin auki, mittari nousee paikalliseen ilmanpaineeseen? Mutta jos kaasu on täysin kiinni silloin mittari näyttää periaatteessa nollaa? Ja moottoria käynnistettäessä kaasu on hieman auki, mittari siirtyy 29.92 viivalta aivan nollaan (10in/Hq), joka siis tarkoittaa että imusarjan paine laskee (merkittävästi) kun moottori pistetään käyntiin? Vai olenko nyt ollenkaan oikeilla vesillä? Huomaa ettei ole tullut vakiokierrosviuhkalla juurikaan lennettyä .

 

Olen kuullut joskus aikoinaan nyrkkisäännön Piper Senecan tehoasetuksen suhteen. Eli cruisessa 2500rpm / 25in/Hq, ja seos normaalisti kohdalleen. Pienempi teho/kulutus kombinaatiolla 2300rpm / 23in/Hq. Pitääkö paikkansa?

 

-tuomo

edit: mittayksiköt oikeiksi

[Jouni Laukkanen 55]

Mutta eikö olekkin niin että moottorin ollessa sammuksissa, avattaessa kaasu täysin auki, mittari nousee paikalliseen ilmanpaineeseen? Mutta jos kaasu on täysin kiinni silloin mittari näyttää periaatteessa nollaa?

 

Ei kun se näyttää molemmissa tapauksissa sen about 29,92 inHg.

 

Olen kuullut joskus aikoinaan nyrkkisäännön Piper Senecan tehoasetuksen suhteen. Eli cruisessa 2500rpm / 25mm/Hq, ja seos normaalisti kohdalleen. Pienempi teho/kulutus kombinaatiolla 2300rpm / 23mm/Hq. Pitääkö paikkansa?

 

-tuomo

 

Tätä nyrkkisääntöä tajotaan melkein mille tahansa ahtamattomalle moottorille, jos ahotpainemittarin asteikko on elohopeatuumissa. Nyrkkisääntöä parempi idea on katsoa sopivat arvot POH:sta.

 

[Tatu Koiranen 1 750]

Kertokaas nyt tietämättömälle, että kun moottoria välikorjataan, esim vaihdetaan niitä silintereitä niin tuleeko siihen silinteripyttyyn aina uusi  pääkin samalla, ts. tuleeko uusi sylinteri päineen, kansineen tms?

 

Uusi kansi ja putki tulee yhtenä pakettina (valmiiksi toisiinsa liitettynä) tehtaalta, maksaa "normaalisti" noin tonnin kappaleelta, mutta jotkut tietyt tyypit sitten useampia tuhansia...

[Marko Einamo 0]

Ei, kyllä se näyttää ihan absoluuttista painetta suoraan, eli 10=10 tuumaa elohopeaa.Moottorin seistessä siitä voi lukea paikallisen QFE:n (standardipaineessa merenpinnan tasolla toi punainen viiva). sitten moottorin käydessä tehosta riippuen jotakin alle sen. (siis tässä vapaastihengittävässä)

 

Ymmärrän ja käy järkeen ... tuohon sopii tuo kommentti ahdettujen moottorien yli 32-33 tuuman paineista

[Tatu Koiranen 1 750]

Mutta jos kaasu on täysin kiinni silloin mittari näyttää periaatteessa nollaa? Ja moottoria käynnistettäessä kaasu on hieman auki, mittari siirtyy 29.92 viivalta aivan nollaan (10mm/Hq), joka siis tarkoittaa että imusarjan paine laskee (merkittävästi) kun moottori pistetään käyntiin? Vai olenko nyt ollenkaan oikeilla vesillä? Huomaa ettei ole tullut vakiokierrosviuhkalla juurikaan lennettyä .

 

Kaasuläppä ei sulkeudu koskaan täysin, eli nollaan se ei mene vaikka kaasu kiinni pyörittäisi moottoria... ja vaikka kaasuläppä sulkeutuisi täysin, niin järjestelmän vuodot siellä sun täällä nostavat paineen kyllä nopeasti vallitsevaan ilmanpaineeseen.

 

Imusarjan paine on alimillaan, kun moottori käy tyhjäkäyntiä, ja siis hyvinkin alle 10 inHg (=0,3 bar).