EU,Euromaat,Kreikka jne

[Johannes Pietilä 0]

 

 

Miksi lainaa sitten jaetaan kuin meriittejä jääkiekkoilijoille päivän lehdistössä? Siksi että uusliberaali talous ei siedä minkäänlaista valvontaa, joka ennenwanhaan kunnon pankinjohtajien aikakaudella oli itsestäänselvyys siis kunnon vakuudet ja maksukyvyn varmistaminen sekä valvonta.

 

Ne pankinjohtajat Suomessakin 1980-luvulla pantiin puoliväkisin eläkkeelle, jotta urbaanit ja dynaamiset uudet raikulipojat pääsivät huseeraamaan uuden liberaalin markkinatalouden ehdoilla (tai paremminkin ilman mitään ehtoja). Karillehan siinäkin ajettiin ja kunnolla. Siitä kertyi Suomen veroja rakastavalle kansalle 50 miljardin markan edestä maksettavaa. Tämä Kreikan kupla tosin on ihan toista kertaluokkaa.

 

Olkaa te sveitsiläiset onnellisia, että ette ole pistäneet lusikkaanne tähän "yhdentyneen Euroopan" soppaan. Säästytte maksamasta hämäräbisnesmiesten aikaansaamia velkoja.

 

Vähintä mitä olisi pitänyt tehdä olisi ollut vaatia Kreikalta reaaliset vakuudet jokaista lainattua euroa vastaan, sillä kyllähän siellä varallisuutta vieläkin on. Samalla kreikkalaisillekin ehkä vähitellen selviäisi, että toimivassa yhteiskunnassa PITÄÄ maksaa veroja ja sitoumuksista PITÄÄ pitää kiinni ja lainoilla PITÄÄ olla reaaliset vakuudet ja rahalaitoksia (ja muita "rahantekijöitä") PITÄÄ valvoa. Eivät sana ja puheet mitään merkitse, vaan reaaliset sanktiot. Nyt voimme katsoa sen 1,6 miljardin jo uponneen "kankkulan kaivoon" kiitos Suomen porvarihallituksen (ja muiden sen kaltaisten EU:ssa).

 

Pekka

 

Jos käyttäisimme oikeita termejä. Uusliberalismi ei salli säätelyä, aivan kuten sanoit, mutta samalla jokainen vastaa itse omista virheistään. Ei ole liberaalia politiikkaa yksityistää voitot ja sosialisoida tappiot kuten taas Kreikan kohdalla tehdään.

 

Mutta jos palatakseni aiheeseen liitän blogistani viimeisimmän tekstin tänne.

Kreikan laina vain pahentaa ongelmaa

Suomen eduskunta äänesti keskiviikkona 1,6 miljardin euron lainan Kreikalle. Vastoin yleistä harhaluuloa lainan myötäminen ei ole Suomen eduksi. Se ettei Kreikka saanut vapailta markkinoilta lainaa tarpeeksi edulliseen hintaan, tarkoittaa sitä että Kreikan lainanmaksukykyyn ei maailmalla luoteta. Tämä taas asettaa kyseenalaiseksi sen, saako Suomi koskaan lainaamaansa rahaa takaisin. Suomi otti siis tyhmän riskin lainatessaan rahaa Kreikalle.

 

Ainut vaakalaudalla oleva asia ei Kreikan lainottamisessa ole vain Suomen lainaama 1,6 miljardia, vaan myös maailmantalouden vakaus. Tämä onkin se seikka, millä monet perustelivat lainaa. Valitettavasti vain myönnetty laina ei pelasta maailmaa uudelta finanssikriisiltä, vaan mahdollisesti lykkää uutta, vielä pahempaa, kriisiä. Antamalla lainan Suomi tukee holtitonta rahankäyttöä ja lisää omaa velkataakkaansa.

Jyrkkä ei Kreikan tukemiselle!

http://mielipide.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/16/kreikan-laina-vain-pahentaa-ongelmaa/

[Topi Falkenberg 417]

Suomesta vois antaa sellasia tukiaisia Kreikalle, jota ei tarvitsis maksaa takaisin...

 

 

Hei, Pasi lupasit monikossa, linkissä ei ollut kuin yksi?

[Pasi Ilola 12]

Hei, Pasi lupasit monikossa, linkissä ei ollut kuin yksi?

 

 

Onhan noita lisääkin mutta korjataan viestiä. Sanotaanko, että Suomesta vois antaa sellaisen tukiaisen Kreikalle, jota ei tarvitsis maksaa takaisin...

 

 

 

[Pekka Holopainen 101]

Jos käyttäisimme oikeita termejä. Uusliberalismi ei salli säätelyä, aivan kuten sanoit, mutta samalla jokainen vastaa itse omista virheistään. Ei ole liberaalia politiikkaa yksityistää voitot ja sosialisoida tappiot kuten taas Kreikan kohdalla tehdään.

 

Olkoon tai ei, mutta näinhän näissä geimeissä on aina käynyt. Aika vähän se (veron)maksajaa lohduttaa maksaako hän uusliberalismin, sosialismin vai minkä tahansa toimimattoman systeemin laskuja, joihin hänellä itsellään ei ole osaa ei arpaa.

 

Minun maallikkomieleni mukaan lainaamiseen liittyy ainakin kahdenlaista vastuuta. Luonnollisesti lainaajan vastuu, jossa hän vastaa itse ottamistaan lainoista (tai hänen vakuutensa/takaajansa), mutta myös lainan antajan vastuu. Ihan kenelle tahansa ja millä ehdoilla tahansa vastuullinen pankkiiri ei myönnä lainaa. Juuri tässä on lipsuttu. "Halvan ja helpon rahan" tarjoamisesta on tullut omat markkinansa.

 

Edellisen suuren Suomen laman laskut maksoi veronmaksaja. Poliitikot panivat avoimen piikin pankeille. On ihan totta, että toisinkin voitaisiin toimia (sekä etukäteen, että jälkikäteen vahingon jo tapahduttua), mutta sehän juuri edellyttäisi, että markkinoiden toimintaan puututtaisiin.

 

Poliitikoilla taas ei tunnu olevan minkäänlaista vastuuta (tai on sen verran, että voi pudota seuraavissa vaaleissa  ).

 

Jyrki katainen väitti, että uusien Kreikalle myönnettävien lainojen vastavakuuksia ei voi vaatia, koska Kreikan liikkeelle laskemat vanhat lainat niissä olevan ehdon mukaisesti tulevat tuolloin irtisanomiskelpoisiksi.

 

Kuntien talouskeskuksen toimitusjohtaja kansantaloustieteen tohtori Heikki Niemeläinen (kok.) oli pyytänyt näistä vanhoista lainapapereista kopiot ja niiden ehdoissa luki hänen mukaansa selvästi "Negative pledge: None".

 

Enhän minä luonnontieteitä opiskellut tallukka ymmärrä noista taloustieteen termeistä mitään, mutta Niemeläisen mukaan tuo tarkoittaa sitä, että Kataisen väite on täysin väärä. Kreikalle myönnettävät uudet lainat olisivat siis olleet täysin vastavakuuskelpoisia. Mikri eurooppalaiset poliitikot haluavat lahjoittaa veronmaksajien rahaa Kreikalle (oikeammin  sitä karhuaville pankeille, joista osa on jo itsekin syytteessä petoksista mm. Yhdysvalloissa esim. Goldman Sachs)?

 

Koko juttu on luettavissa sanomalehti Karjalaisesta (tiistai 11.5.2010 s.11).

 

Pekka

 

[Petri Lehtovirta 910]

[ attachment removed ]

 

[Chris Sutter 2]

Ja pistee.

Te Sveitsiläiset eläte ison,ja humalaisen elefantin vieressä....!

Iso mies sanoi näin!

http://www.tagesanzeiger.ch/wirtschaft/konjunktur/Ihr-Schweizer-lebt-neben-einem-grossen-betrunkenen-Elefanten/story/18351738

 

Se elefanti tarkoitaa euromaat.

 

Ei ole mitään naurettavaa.......

Vai mitä?

Chris

[Teijo Niemelä 21]

New York Timesissa oli lauantaina hyva artikkeli, kuinka eurooppalainen ns. "hyvinvointiyhteiskunta" karahtaa kohta karille... Pohjakosketuksia on jo otettu, mutta eteenpain jatketaan taytta hoyrya:

 

http://www.nytimes.com/2010/05/23/world/europe/23europe.html?pagewanted=2&sq=Europe%20life%20style&st=cse&scp=1

 

[Guest hel_flyer]

New York Timesissa oli lauantaina hyva artikkeli, kuinka eurooppalainen ns. "hyvinvointiyhteiskunta" karahtaa kohta karille... Pohjakosketuksia on jo otettu, mutta eteenpain jatketaan taytta hoyrya:

 

http://www.nytimes.com/2010/05/23/world/europe/23europe.html?pagewanted=2&sq=Europe%20life%20style&st=cse&scp=1

 

 

Hyvä artikkeli.

 

Jokainen aivoilla varustettu ihminen ymmärtää, ettei nykyisen kaltainen valtion harjoittama pyramidihuijaus (tunnetaan myös nimellä hyvinvointivaltio) voi mitenkään pysyä pystyssä. Aika näyttää, milloin lopullinen romahtaminen tapahtuu. Toivottavasti saadaan tilalle jotakin, missä ihmiset saavat oikeasti päättää omista asioistaan.

[Jussi Aaltonen 0]

Toivottavasti saadaan tilalle jotakin, missä ihmiset saavat oikeasti päättää omista asioistaan.

 

Mitenkähän hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen liittyy yksilönvapauksiin?

 

Toistaiseksi ainakin Suomessa hyvinvointiyhteiskuntaa tuhoavat puolueet ovat olleet erilaisin tekosyin myös ajamassa melko mahtavaa määrää yksilön vapautta rajoittavia lakeja ja määräyksiä.

 

Jos yksilönvapaus on sitä että on oikeus kuolla yksin nälkään kotona, mutta ei ole oikeutta omistaa ampuma-asetta tai sananvapaus asioissa, joihin liittyy rotu-/kulttuurikysymykset, on rajoitettu niin minä en kaipaa sitä.

[Pekka Holopainen 101]

Hyvä artikkeli.

 

Jokainen aivoilla varustettu ihminen ymmärtää, ettei nykyisen kaltainen valtion harjoittama pyramidihuijaus (tunnetaan myös nimellä hyvinvointivaltio) voi mitenkään pysyä pystyssä. Aika näyttää, milloin lopullinen romahtaminen tapahtuu. Toivottavasti saadaan tilalle jotakin, missä ihmiset saavat oikeasti päättää omista asioistaan.

 

Ns. hyvinvointivaltio luotiin Suomessakin vähitellen sodan jälkeen 50-luvun lopulta alkaen ja on osittain edellenkin voimassa kaikesta sen nakertamisesta huolimatta. Taitaa sille tulla tähän mennessä ikää osapuilleen 50 vuotta.

 

Sen sijaan näissä uusliberaalia markkinapolitiikkaa noudattavissa maissa (joihin Suomikin on kokoomuksen nakerruspolitiikan seurauksena 1980-luvulta lähtien vähitellen yhä tiukemmin liittynyt) taloudellisten romahdusten sykli näyttää olevan luokkaa 20 vuotta. Ennustan, että koko maailmantalous romahtaa tätä rataa paljon ennen kuin 50 vuotta on kulunut tämän pelin alusta lähtien (siis Thatscherin ja Reaganin yksityistämispolitiikan alusta 1980-luvulta). "Tekohengitysellähän" se nytkin jo elää. Niin kauan kuin meiltä duunareilta lisää veroeuroja vielä voidaan puristaa, niin kauan on toivoa.

 

Pekka

 

[Teijo Niemelä 21]

Ns. hyvinvointivaltio luotiin Suomessakin vähitellen sodan jälkeen 50-luvun lopulta alkaen ja on osittain edellenkin voimassa kaikesta sen nakertamisesta huolimatta. Taitaa sille tulla tähän mennessä ikää osapuilleen 50 vuotta.

 

Sen sijaan näissä uusliberaalia markkinapolitiikkaa noudattavissa maissa (joihin Suomikin on kokoomuksen nakerruspolitiikan seurauksena 1980-luvulta lähtien vähitellen yhä tiukemmin liittynyt) taloudellisten romahdusten sykli näyttää olevan luokkaa 20 vuotta. Ennustan, että koko maailmantalous romahtaa tätä rataa paljon ennen kuin 50 vuotta on kulunut tämän pelin alusta lähtien (siis Thatscherin ja Reaganin yksityistämispolitiikan alusta 1980-luvulta). "Tekohengitysellähän" se nytkin jo elää. Niin kauan kuin meiltä duunareilta lisää veroeuroja vielä voidaan puristaa, niin kauan on toivoa.

 

Pekka

 

 

Kehottaisin, etta lukisit tuon New York Timesin artikkelin ensin. Euroopassa on syntyvyys laskussa, vaesto vanhenemassa ja huoltosuhde muuttumassa -- nama eivat olleet ongelmia silloin kun Suomea rakennettiin toisen maailmansodan jalkeen. Samalla esimerkiksi Kreikan tapauksessa on ylipaisunut valtionhallinto osittain turhilla virkamiehilla, "jotka paivat pitkat juovat kahvia, lorpottelevat puhelimessa ja sitten lopulta jaavat taydelle elakkeelle jo 50-vuotiaina".

 

Suomea helpotti suunnattomasti myos pohjoismaisen passivapauden syntyminen. Mikali Suomesta ei olisi paassyt lahtemaan siirtolaiseksi Ruotsiin, niin tuskinpa Suomella olisi ollut varaa rakentaa nykyisenmallista koulutusta tai terveydenhuoltoa, kun niskassa olisi ollut nykyisenkokoinen tyottomyys.

 

Japanissa on pitkaan harjoitettu valtiojohtoista elvytyspolitiikkaa (1990-luvun alusta alkaen), minka johdosta Japanin valtion velka on teollistuneitten maiden korkein BKT:sta laskettuna. Japani on ollut talousvaikeuksissa itseasiassa jo 1990-luvun alusta lahtien eika investoinnit mm. turhiin liikenneyhteyksiin tai megakokoisiin turhiin lentokenttiin ole auttanut. Japanissa on tunnetusti korkea saastamisaste kansalaisten keskuudessa, joten nykytilanne ei ole helpottanut asiaa lainkaan -- pelkona onkin ollut maan syoksyminen deflaatiokierteeseen.

 

Ennen toista maailmansotaa varoittava esimerkki oli Argentiina. Se ajettiin nykyiseen kurjuuteen nimenomaan "pohjoismaisella" mallilla. Tulee mieleeni eras artikkeli valtio-omisteisesta lentoyhtiosta, Aerolineas Argentinasista: Pelkastaan sen PR- ja tiedotusosasto tyollisti parhaimpina aikoina 70 henkiloa, siis 70! -- Finnairilla on talla hetkella samassa tyossa 7 henkiloa. Silti AR:n kyseisella osastolla kukaan ei koskaan vastannut puhelimeen...

[Guest hel_flyer]

Sen sijaan näissä uusliberaalia markkinapolitiikkaa noudattavissa maissa (joihin Suomikin on kokoomuksen nakerruspolitiikan seurauksena 1980-luvulta lähtien vähitellen yhä tiukemmin liittynyt) taloudellisten romahdusten sykli näyttää olevan luokkaa 20 vuotta. Ennustan, että koko maailmantalous romahtaa tätä rataa paljon ennen kuin 50 vuotta on kulunut tämän pelin alusta lähtien (siis Thatscherin ja Reaganin yksityistämispolitiikan alusta 1980-luvulta). "Tekohengitysellähän" se nytkin jo elää. Niin kauan kuin meiltä duunareilta lisää veroeuroja vielä voidaan puristaa, niin kauan on toivoa.

 

Nono, etkös sinäkin juuri kannattanut tätä keynesiläistä "tekohengitystä"? Keynesiläisen talouspolitiikan keskeisimpiä ideoita on valtion aktiivinen finanssipolitiikka, jossa valtio "elvyttää" taloutta laskusuhdanteen aikana joko veronkorotuksilla, painamalla rahaa tai velkarahalla. Keskeistä elvytyksessä on ns. kerroinvaikutus (multiplier effect). Teorian mukaan elvytys muuttuu moninkertaiseksi alkuperäiseen elvytysmäärään nähden, koska raha "kiertää" kansantaloudessa. Ongelma vaan on se, että kun julkista kysyntää lisätään, se syrjäyttää samalla yksityistä kysyntää. Kertoimen suuruudesta on ollut taloustieteilijoiden kesken väittelyä. Keynesiläiset väittävät, että kerroin on selvästi yli yhden. Eräät taloustieteilijät (esim. Robert J. Barro) on toista mieltä. Heidän mukaansa kerroin on enimmillään 1, mutta todennäköisesti alle yksi. Eli julkisen kysynnän lisääminen miljardilla vähentäisi yksityistä kysyntää miljardilla (+-0), mutta todennäköisesti yksityinen kysyntä supistuu selvästi yli miljardin. Seurauksena on siis lievimmillään "pelkkä" tuotantorakenteen muutos, kun valtion tukemien alojen kysyntä lisääntyy keinotekoisesti. Pahimmillaan hyvinvointitappiot ovat moninkertaiset.

 

Nykyisten puolueiden politiikka on kaukana todellisesta liberalismista (vaikka kuinka uus"liberalismiksi" nykyistä politiikkaa kutsuttaisiinkin). Vahva valtio (=hyvinvointivaltio) johtaa juuri nykyisen kaltaisiin ikäviin seurauksiin. Mitä vahvempi valtio on, sitä enemmän on byrokratiaa ja korruptiota. Vahva valtio tarkoittaa myös, että poliitikoilla on enemmän valtaa. Tämä takia 1800-luvulta alkaen liberalismin myötä merkitystään kasvattanut meritokratia on saanut syrjäytyä. Tärkeää ei meritokratian myötä enää ollut se, kuuluitko tiettyyn säätyyn, vaan merkitystä oli jokaisen todellisilla tiedoilla ja taidoilla. Huolestuttavinta on, että olemme jo palanneet sääty-yhteiskuntaan poliitikoiden harjoittaman etupolitiikan ansiosta. Virastojen johtoon ei valita objektiivisesti pätevintä, vaan poliittiseen eliittiin kuuluva. Tästä aiheutuva hyvinvointitappiot varmasti jokainen osaa arvata. Yksityisellä yrityksellä ei ole varaa valita avaintehtävään epäpätevää henkilöä.

 

Tämä ei ole liberalismia. Tämä on vahvaa valtiota, jossa yksilönvapautta voidaan rajoittaa milloin minkäkin syyn perusteella. Epärehellisimmät toistavat mantraa siitä, että "äänestämällä voit vaikuttaa" ja "et saa valittaa, jos et äänestä". Todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Ne ketkä äänestävät, eivät saa valittaa. He ovat antaneet valtuutuksena poliitikoille, jotka toimivat kuten ovat aina ennenkin toimineet. Ja tässä sitä nyt ollaan.

[Pekka Holopainen 101]

...

Huolestuttavinta on, että olemme jo palanneet sääty-yhteiskuntaan poliitikoiden harjoittaman etupolitiikan ansiosta. Virastojen johtoon ei valita objektiivisesti pätevintä, vaan poliittiseen eliittiin kuuluva. Tästä aiheutuva hyvinvointitappiot varmasti jokainen osaa arvata. Yksityisellä yrityksellä ei ole varaa valita avaintehtävään epäpätevää henkilöä.

 

Tämä ei ole liberalismia. Tämä on vahvaa valtiota, jossa yksilönvapautta voidaan rajoittaa milloin minkäkin syyn perusteella. Epärehellisimmät toistavat mantraa siitä, että "äänestämällä voit vaikuttaa" ja "et saa valittaa, jos et äänestä". Todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Ne ketkä äänestävät, eivät saa valittaa. He ovat antaneet valtuutuksena poliitikoille, jotka toimivat kuten ovat aina ennenkin toimineet. Ja tässä sitä nyt ollaan.

 

Se mitä sanot ei "todista" mitään muuta kuin sen, että yrität panna talouden sääntelyn ja jopa demokratian toteutumisen syyksi sen mikä tosiasiassa on tapahtunut JUURI PÄINVASTAISISTA SYISTÄ ja vasta julkisen sektorin merkityksen vähennyttyä. Historia todistaa sen, että "hyvinvointivaltion kausi" toi mukanaan tasaista kehitystä ilman suuria lamakausia ja samalla myös sosiaalista vakautta, joka mm. näkyi yleisenä turvallisuutena tai korruption vähäisyytenä esimerkiksi Suomessa. Kaikkialla maailmassa asiat eivät silloinkaan olleet niin hyvin.

 

Minä olen jo about 50 vuotta (olen 63 ja n. 13-vuotiaana aloin ajatella omilla aivoillani  ) ihmetellyt väitettä "poliittinen valinta ei voi olla pätevän valinta" tai samaa hieman muuntaen "jos valitulla ei ole jonkun puolueen jäsenkirjaa hän on poliittisesti puolueeton ja pätevä".

 

Eihän se noin mene. Kaikki poliittikkojen tekemät valinnat ovat "poliittisia valintoja" riippumatta valitun puoluekannasta (samalla lailla tänään kuin ennenkin) - eikä siinä edes ole mitään vikaa. Se kuuluu demokratiaan. Valittu voi silti olla myös ihan pätevä.

 

Myös muut valinnat voivat olla poliittisia (esimerkiksi yksityisten firmojen valinnat, jotka eivät kuulu demokratian piiriin), vaikka niitä eivät olisi tehneet poliitikot ja valitulla ei olisi minkän valtakunnan jäsenkirjaa. Silti valittu voi olla myös pätemätön tehtäväänsä. Pitää myös erottaa muodollinen pätevyys ja käytännön pätevyys. Tämän takia kai edelleenkin haastatellaan työhön valittavia, kun halutaan löytää se oikea monien muodollisesti pätevien joukosta.

 

Yksityiset firmat ovat ihan ok, mutta mitä enemmän asioita yksityistetään eli valintoja siirretään yksityisten EI DEMOKRAATTISESTI suoritettavaksi, sitä enemmän valtaa siirretään pois kansalta. On ihan ok, että vaikkapa jotain limonaaditehdasta, joka on yksityisessä omistuksessa, hallitaan yksityisesti (on valtavasti elinkeinoelämän alueita, jotka ovat ja minusta voivatkin olla yksityisiä).

 

Mutta esimerkiksi tämä kuntien ja valtion vielä omistamien yritysten ja jopa sellaisten laitosten liikelaitostaminen, joiden ei pitäisi olla liikelaitoksia lainkaan, on demokratian kaventamista, koska se siirtää demokraattista päätösvaltaa pois kansalta. Kunnassa kuntalaiset viime kädessä päättävät mitä tehdään, mutta kunnan liikelaitoksen tekemisiin heillä ei ole mitään sanomista, vaikka HE ITSE OMISTAVAT NE.

 

Olemme nyt tiellä, joka johtaa lopulta siihen, että kaikki valta on - ei säädyillä - vaan niillä, joilla on osake-enemmistö.

 

Kun katsotaan oikein pitkällä tähtäimellä historiaan, huomataan, että ihmiskunta on kulkenut kirjoitetun historian aikana pitkän tien yksinvallasta, harvainvallan kautta säätyjen valtaan ja lopulta demokratiaan (ei tosin kaikkialla) samalla kuin ihmisten siistystaso on kasvanut. Nykyinen valtakehitys jopa kehittyneissä länsimaissa on ristiriidassa tämän kanssa (tosin kansalle tarjottavat "sirkushuvit" ovat olleet omiaan alentamaan todellista sivistystasoa). Sen mukaan tämäkin yritys harvainvallan palauttamiseksi tulee epäonnistumaan tavalla tai toisella.

 

Pekka

 

[Pekka Holopainen 101]

..

Ennen toista maailmansotaa varoittava esimerkki oli Argentiina. Se ajettiin nykyiseen kurjuuteen nimenomaan "pohjoismaisella"

mallilla...

 

 

Eipäs, vaan kuului "Milton Friedmanin koulukunnan varhaisiin kokeiluihin", joka päättyi epäonnistumiseen. Yksityiskohdat voit lukea täälläkin lainatun Naomi Kleinin kirjoista. Chilen kokeilu, joka oli ensimmäinen, onnistui taloudellisesti paremmin, mutta molempia yhdisti VERINEN DIKTATUURI (Kleinin termistöllä "sokkihoito").

 

Pekka

 

[Guest hel_flyer]

Se mitä sanot ei "todista" mitään muuta kuin sen, että yrität panna talouden sääntelyn ja jopa demokratian toteutumisen syyksi sen mikä tosiasiassa on tapahtunut JUURI PÄINVASTAISISTA SYISTÄ ja vasta julkisen sektorin merkityksen vähennyttyä. Historia todistaa sen, että "hyvinvointivaltion kausi" toi mukanaan tasaista kehitystä ilman suuria lamakausia ja samalla myös sosiaalista vakautta, joka mm. näkyi yleisenä turvallisuutena tai korruption vähäisyytenä esimerkiksi Suomessa. Kaikkialla maailmassa asiat eivät silloinkaan olleet niin hyvin.

 

Sinulla taas ei ole esittää mitään muuta todistetta väitteesi tueksi kuin epämääräinen "historia". Samainen historia myös opettaa, että kun tietyille ryhmille (esim. poliitikoille) annetaan liikaa valtaa, kenelläkään ei mene hyvin. Eli jos halutaan historiasta tehdä jotain johtopäätöksiä, on kaikkein loogisin johtopäätös se, että ihmisillä menee sitä paremmin mitä enemmän heille annetaan mahdollisuuksia olla vapaasti vuorovaikutuksessa keskenään.

 

Minä olen jo about 50 vuotta (olen 63 ja n.  Kaikki poliittikkojen tekemät valinnat ovat "poliittisia valintoja" riippumatta valitun puoluekannasta (samalla lailla tänään kuin ennenkin) - eikä siinä edes ole mitään vikaa. Se kuuluu demokratiaan. Valittu voi silti olla myös ihan pätevä.

 

Joo, kyllähän se poliitikkokin voi olla pätevä. Pääsääntö vain tuntuu olevan epäpätevän valitseminen. Siitä ei hyödy kukaan muu kuin puolue ja kyseinen poliitikko. Joten eiköhän kannattaisi pyrkiä eroon näistä puoluekirjavalinnoista. Ne eivät kuulu demokratiaan.

 

Järjetöntä:

1) ensin katsot, että sinulla on oikeus ilman kysymistä ottaa minulta rahaa jonkun hankkeen toteuttamiseen,

2) sitten katsot, että väkisin otettuja rahojani ei tarvitse edes käyttää järkevästi, mahdollisimman tehokkaalla tavalla, vaan ne voidaan esim. jakaa jonkun tietyn eturyhmä (puolueen) tukemiseen. Ja argumentiksi riittää mielestäsi, että "se kuuluu demokratiaan". Huhhuh!

 

Myös muut valinnat voivat olla poliittisia (esimerkiksi yksityisten firmojen valinnat, jotka eivät kuulu demokratian piiriin), vaikka niitä eivät olisi tehneet poliitikot ja valitulla ei olisi minkän valtakunnan jäsenkirjaa. Silti valittu voi olla myös pätemätön tehtäväänsä. Pitää myös erottaa muodollinen pätevyys ja käytännön pätevyys. Tämän takia kai edelleenkin haastatellaan työhön valittavia, kun halutaan löytää se oikea monien muodollisesti pätevien joukosta.

 

Niin, yksityisissä firmoissa ihmisiä todellakin haastatellaan ja yritetään löytää (ainakan avaintehtäviin) oikeasti ne pätevimmät henkilöt. Mitäköhän osakkeenomistajat pitäisivät siitä, kun ilmoitettaisiin että toimitusjohtajaksi on valittu rekrytoijan kanssa samaan aikaan lukion käynyt, muuta koulutusta vailla oleva naapurin Ville? Julkisessa hallinnossa tämä on mahdollista. Muodolliset kriteerit voidaan sivuuttaa pelkällä toteamuksella ja käytännön pätevyyttähän ei kysellä.

 

Yksityiset firmat ovat ihan ok, mutta mitä enemmän asioita yksityistetään eli valintoja siirretään yksityisten EI DEMOKRAATTISESTI suoritettavaksi, sitä enemmän valtaa siirretään pois kansalta. On ihan ok, että vaikkapa jotain limonaaditehdasta, joka on yksityisessä omistuksessa, hallitaan yksityisesti (on valtavasti elinkeinoelämän alueita, jotka ovat ja minusta voivatkin olla yksityisiä).

 

Eikö yhtiökokous toimi demokraattisesti?

[Guest Jufernaut]

Kreikka käyttää hätälainastaan 8 miljardia euroa aseisiin

 

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010052711747788_ul.shtml

 

Kai Suomen päättäjät älysivät vaatia että lainan vastineeksi Suomesta ostetaan

jokaiselle kreikkalaiselle Salossa tehty älykännykkä...tai sitten ei 

[Pekka Holopainen 101]

...

Joo, kyllähän se poliitikkokin voi olla pätevä. Pääsääntö vain tuntuu olevan epäpätevän valitseminen. Siitä ei hyödy kukaan muu kuin puolue ja kyseinen poliitikko. Joten eiköhän kannattaisi pyrkiä eroon näistä puoluekirjavalinnoista. Ne eivät kuulu demokratiaan.

 

Eivät kaikki poliittiset valinnat kohdistu poliitikkoihin kuten jo edellä totesin, vaikka kaikki poliitikkojen tekemät valinnat ovat poliittisia. Demokraattisesti hallittuihin laitoksiin valinnat tulee tehdä poliittisesti. Se on  demokratiaa ei sen kummempaa.

 

Se mikä äkikseltään saattaa tuntua epäkohdalta on itseasiassa demokratian hyvä puoli (sekin). Tarkoitan sanontaa "sitä saa mitä tilaa". Se on oikeudenmukaista. Lukemattomat kerrat minua on kirpaissut, kun kansa on "valinnut väärin", mutta aina ovat saaneet juuri sitä, mitä ovat tilanneet. Joskus ovat tilanneet oikein ja siksi Suomestakin tuli aikoinaan ns. hyvinvointivaltio.

 

Yksityiseen päätäntävaltaan, vaikka se vaikuttaisi kaikkien elämään, ei ole nokan koputtamista ellei ole rikas. Siinä ei kysytä sitä mikä on kansan tahto, vaan ainoastaan sitä kenellä on enemmän rahaa.

 

Järjetöntä:

1) ensin katsot, että sinulla on oikeus ilman kysymistä ottaa minulta rahaa jonkun hankkeen toteuttamiseen,

2) sitten katsot, että väkisin otettuja rahojani ei tarvitse edes käyttää järkevästi, mahdollisimman tehokkaalla tavalla, vaan ne voidaan esim. jakaa jonkun tietyn eturyhmä (puolueen) tukemiseen. Ja argumentiksi riittää mielestäsi, että "se kuuluu demokratiaan". Huhhuh!

 

Herra Friedman on jossain yhteydessä maininnut, että hän yksityistäisi kaiken muun paitsi puolustusvoimat (ilmeisesti sen takia, että se ei tuota voittoa vaikka olisi yksityisten hallinnassa - kuluttaa kyllä varoja sitä enemmän mitä modernimpi on).

 

Olen samaa mieltä Friedmanin kanssa siitä, että puolustusvoimien tulee olla kansallisia. Siihenpä se yksimielisyys hänen kanssaan sitten päättyykin. Minun mielestäni valtiossa on lukuisia muitakin elimiä, joiden rahoitus tulee hoitaa verovaroin ja joiden tulee olla yhteiskunnallisessa kontrollissa (kuten esimerkiksi koulutus). Verot ovat siis välttämättömiä - tämä "rahan ottaminen" siis. Demokraattisesti hallittujen elimien rahankäytöstä taas vastaavat viime kädessä kansan valitsemat poliitikot. Jostain kumman syystä näin se on jokaisessa ns. demokraattisesti hallitussa maassa.

 

Olen ihan samaa mieltä kanssasi siitä, että aina poliitikot eivät ole tehneet valintojaan järkevimmällä mahdollisimmalla tavalla (en rupea yksilöimään tapauksia, sillä siitä vasta voisi syntyäkin erimielisyyttä  ). Se on kuitenkin demokratiaa.

 

Se nyt vielä puuttuisi, että jotkut yksityiset piirit päättäisivät siitä miten yhteisiä varoja käytetään - JUURI SIKSI,ETTÄ NIIDEN KÄYTÖSTÄ VOI OLLA SUURIA ERIMIELISYYKSIÄ. Parasta, että kaikki tyytyvät siihen, että niistä päätetään kulloistenkin demokraattisten voimasuhteiden puitteissa kuten aina on tehty.

 

Jälleen täytyy kuitenkin huomauttaa, että se että päätökset ovat julkisia (demokraattisia) ei merkitse sitä, että ne johtaisivat varojen tehottomaan käyttöön. Päinvastoin monet julkiset laitokset ovat toimineet paljon tehokkaammin kuin vastaavat yksityiset. Tuota "tehottomuuden liturgiaa" olen myös kuunnellut vuosikymmeniä oikeistovoimien taholta. Eipä sille juuri ole katetta ollut todellisuudessa.

 

Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa julkisen terveydenhoidon. Eri mittareilla mitattuna eurooppalainen julkinen terveydenhoito on todettu huomattavasti halvemmaksi kuin esimerkiksi yhdysvaltalainen vakuutusvetoinen yksityinen.

 

Oleellinen ero on kuitenkin siinä, että eurooppalisen terveydenhoidon piiriin pääsevät kaikki varallisuudesta riippumatta. Amerikoissa taas ainoastaan ne, joilla on varaa kalliisiin vakuutusmaksuihin. Ilmankos Obaman hallinto on ajamassa siirtymistä eurooppalaisempaan suuntaan siinäkin asiassa. Vain rikas oikeisto vastustaa, koska se merkitsisi "lisärahan ottamista heiltäkin".

 

Niin, yksityisissä firmoissa ihmisiä todellakin haastatellaan ja yritetään löytää (ainakan avaintehtäviin) oikeasti ne pätevimmät henkilöt. Mitäköhän osakkeenomistajat pitäisivät siitä, kun ilmoitettaisiin että toimitusjohtajaksi on valittu

 

Missä on tieteellisesti todistettu, että julkisessa taloudessa ei myös toimittaisi tehokkaasti. Tehokkuus kun ei tarkoita sitä, että ihmisistä imetään viimeisetkin voimanrippeet ja ihmisiä korvataan toisilla sitä mukaan kun he sortuvat taakkansa alle. Jos ihmiset kokevat asiat omikseen, he työskentelevät niiden eteen paljon tehokkaammin kuin pelon, työpaikan menetyksen tms. ns. kannustimen vaikutuksesta. Hyvä esimerkki on ollut Suomen koululaitos, jonka palveluksessa minäkin vielä olen. Ympäri maailmaa meille tullaan katsomaan miksi saamme maailman parhaita tuloksia peruskoulutuksessa, vaikka meillä ei ole käytännössä lainkaan yksityisiä (tai yksityistettyjä) kouluja, jotka ovat maailmalla paremminkin sääntö kuin poikkeus.

 

Se salaisuus on juuri siinä, että koululaitos on julkinen ja verovaroin kustannettu. "Helsingin parhaan" peruskoulun ja "Lapin kehnoimman" välillä ei ole suuren suurta eroa. Näin - ja vain näin maan parhaat kyvyt voidaan seuloa suuresta joukosta perheiden tulotasosta riippumatta. Tämä on myäs ollut pohjimmiltaan syynä siihen miksi pienen pienestä Suomesta on aikoinaan voinut nousta sellaisia maailmanluokan korporaatioita kuten esimerkiksi Nokia.

 

Valitettavasti tämä hyvä kehitys on nyttemmin pysähtynyt ja alkanut liukua yksityistäjien haluamaan suuntaan. "Paremman väen" yksityiskoulut ovat ihan "oven takana" ja opettajia kuten koulujakin on alettu rankata paremmusjärjestykseen, joiden mukaan rahaa jaetaan. Se tulee tuhoamaan hyvän kehityksen. Onneksi minä pääsen eläkkeelle ennen kuin tämä toteutuu koko voimallaan. Jo nyt tutkijat ovat tuoneet esille, että "omenat ovat jälleen alkaneet pudota puiden juurille". Köyhyys on alkanut periytyä jälleen monen kymmenen hyvän vuoden jälkeen.

 

Eikö yhtiökokous toimi demokraattisesti?

 

Kyllä osakkeiden suhteessa, mutta kenellä on varaa valtaviin osakesalkkuihin? Minusta omistussuhteilla ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa. Mies ... anteeksi henkilö ja ääni on minun periaatteeni.

 

Pekka

 

[Guest hel_flyer]

Eivät kaikki poliittiset valinnat kohdistu poliitikkoihin kuten jo edellä totesin, vaikka kaikki poliitikkojen tekemät valinnat ovat poliittisia. Demokraattisesti hallittuihin laitoksiin valinnat tulee tehdä poliittisesti. Se on  demokratiaa ei sen kummempaa.

 

Se mikä äkikseltään saattaa tuntua epäkohdalta on itseasiassa demokratian hyvä puoli (sekin). Tarkoitan sanontaa "sitä saa mitä tilaa". Se on oikeudenmukaista. Lukemattomat kerrat minua on kirpaissut, kun kansa on "valinnut väärin", mutta aina ovat saaneet juuri sitä, mitä ovat tilanneet. Joskus ovat tilanneet oikein ja siksi Suomestakin tuli aikoinaan ns. hyvinvointivaltio.

 

Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä. Nämä ovat aina subjektiivisia. Joku tykkää asua Helsingissä, joku tykkää asua myös kaupungissa muttei niin isossa kuin Helsinki, esimerkiksi Joensuussa. Joku ei todellakaan halua asua kaupungissa, hän haluaa elää kaukana kaupunkien ruuhkista, eli maaseudulla. Ei ole löydettävissä objektiivista totuutta, joka kertoisi esim. missä ihmisten tulisi asua tai minkälaista elämää heidän tulisi yleensä ottaen elää (ottaen huomioon etteivät loukkaa toisten samanlaista oikeutta). Jos haluan (=oma subjektiivinen mieltymykseni) asua kaukana muista ihmisistä, keskellä ei mitään, onko oikein että sälytän tästä aiheutuvat kustannukset (teiden rakentaminen, bussilinjat ym.) muiden ihmisten maksettavaksi?

 

Sinun (kierossa) demokratiassa ja hyvinvointivaltiossa on se vika, että se ei ota huomioon, että ihmiset pyrkivät aina työntämään oman preferenssinsä kustannukset muiden maksettavaksi. Kuka nyt haluaisi itse maksaa, kun muut maksavat puolestasi. Monesti se menee vielä niin, että varsinkin ne kenellä olisi muutenkin varaa maksaa omista mieltymyksistään, siirtävät kustannukset koko yhteiskunnan maksettavaksi.

 

Tosiasiallisesti oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen joutuisi maksamaan oman tarvemieltymänsä kustannukset ihan itse. Jos minä haluan asua omakotitalossa pääkaupunkiseudulla, joudun ottamaan huomioon, että niin haluaa moni muukin. Näin ollen asumisen on kallista (toisaalta se on kallista myös sen takia, että kaupunki ei suostu kaavoittamaan asuntokysynnän mukaisesti ylipäänsä eikä kaavoittamaan tontteja sellaisille asumismuodoille, joita ihmiset oikeasti haluaisivat). Jos minulla ei ole loputonta rahamäärää käytettävissäni, joudun luopumaan jostakin asiasta pitääkseni kiinni tästä preferenssistä.

 

Ihanneyhteiskuntasi johtaa vain siihen, että maksamme ristiin toisten subjektiivisista mieltymyksistä ja seurauksena on tarpeettoman korkea veroaste. Näinhän meillä jo nyt on.

 

Se nyt vielä puuttuisi, että jotkut yksityiset piirit päättäisivät siitä miten yhteisiä varoja käytetään - JUURI SIKSI,ETTÄ NIIDEN KÄYTÖSTÄ VOI OLLA SUURIA ERIMIELISYYKSIÄ. Parasta, että kaikki tyytyvät siihen, että niistä päätetään kulloistenkin demokraattisten voimasuhteiden puitteissa kuten aina on tehty.

 

Miksi pitää olla yhteisiä rahoja? Eikö voi vain olla jokaisen omia rahoja.

 

Jälleen täytyy kuitenkin huomauttaa, että se että päätökset ovat julkisia (demokraattisia) ei merkitse sitä, että ne johtaisivat varojen tehottomaan käyttöön. Päinvastoin monet julkiset laitokset ovat toimineet paljon tehokkaammin kuin vastaavat yksityiset. Tuota "tehottomuuden liturgiaa" olen myös kuunnellut vuosikymmeniä oikeistovoimien taholta. Eipä sille juuri ole katetta ollut todellisuudessa.

 

Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa julkisen terveydenhoidon. Eri mittareilla mitattuna eurooppalainen julkinen terveydenhoito on todettu huomattavasti halvemmaksi kuin esimerkiksi yhdysvaltalainen vakuutusvetoinen yksityinen.

 

Oleellinen ero on kuitenkin siinä, että eurooppalisen terveydenhoidon piiriin pääsevät kaikki varallisuudesta riippumatta. Amerikoissa taas ainoastaan ne, joilla on varaa kalliisiin vakuutusmaksuihin. Ilmankos Obaman hallinto on ajamassa siirtymistä eurooppalaisempaan suuntaan siinäkin asiassa. Vain rikas oikeisto vastustaa, koska se merkitsisi "lisärahan ottamista heiltäkin".

 

Nyt kannattaa ottaa asioista hieman selvää, koska et selvästikään ole perillä, mikä USA:n järjestelmässä on vikana. Ongelma ei ole liika vapaus, vaan nimenomaan liika sääntely. Kolme esimerkkiä (joku Yhdysvalloissa asuva voi korjata, jos menee täysin metsään):

 

1) Sairausvakuutus

Yksityinen sairausvakuutus maksoi New Jerseyn osavaltiossa vuonna 2008 terveelle 25-vuotiaalle miehelle 5580 dollaria vuodessa. Kentuckyn osavaltiossa sairausvakuutus maksoi 960 usd/vuosi. Mistä tämä ero johtuu? Kaksi syytä (kumpikin sääntelyä):

• Osavaltio sääntelee, mitä kaikkia hoitoja vakuutuksen tulee minimissään kattaa. New Jerseyssä vakuutuksen on pakko kattaa 40 erilaista hoitoa, näiden joukossa esim. hedelmöityshoidot. Kentuckyssä sääntely ei ole näin hurjaa.
  
• Et voi ostaa sairausvakuutusta toisesta osavaltiosta, eli vakuutusten kilpailutus on käytännössä estetty osavaltioiden välillä.
  

- Tämä on varmaan suurimpia ongelmia Yhdysvaltain järjestelmässä eikä Obaman uudistus ei tee mitään tälle ongelmalle.

 

2) Autovakuutus

New Hampshiren osavaltio edustaa Yhdysvaltojen mittapuulla hyvin vapaata markkinataloutta. Osavaltio ei kerää tuloveroa eikä arvonlisäveroa (kiinteistövero on toisaalta maan suurimpia ellei suurin). NH edustaa muutenkin vapaan markkinatalouden oivaa esimerkkiä. Liikennevakuutuksen hinta on New Hampshiressä minimissään 70 usd/vuosi. Naapuriosavaltiossa Massachusettsissa hinta on vastaavasti n. 700 usd/vuosi. Mistä ero?

• Massachusettsissa osavaltio määrää, että liikennevakuutuksen tulee kattaa turva kaikenlaisten epätodennäköistenkin riskien varalta. NH:ssä liikennevakuutus sisältää minimissään turvan vastapuolen vahinkojen varalta.
  
• Vakuutusta on hankala saada toisesta osavaltiosta. Auton saaminen New Hampshiren rekisterikilpiin onkin hyvin haluttua naapuriosavaltioissa - ymmärrettävistä syistä johtuen.
  

 

3) Kiinteistökirjaamisjärjestelmä

Yhdysvalloissa ei ole samanlaista kiinteistörekisteriä kuin Suomessa. Täällä kaikki kiinteistöt on merkitty tarkasti valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja niihin kohdistuvat oikeudet ja rajoitukset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kun tarkoituksena on esim. myydä kiinteistö Suomessa, ostaja voi tarkistaa em. rekistereistä, että myyjä on kiinteistön oikea omistaja. Näin ei synny riskiä siitä, että menettäisit kiinteistön, jos myyjällä ei ollutkaan oikeutta myydä kiinteistöä. Koska USA:ssa ei ole vastaavanlaista rekisteriä, oman asemansa voi pyrkiä turvaamaan saannonmoitetilanteessa vakuutuksin (title insurance). Jos myyjä ei ollutkaan oikea omistaja ja menetät kiinteistön, saat vakuutuksesta korvauksen. Vakuutukset on sidottu lainansaantiin. Lainaa kiinteistön hankintaan on ilmeisesti äärettömän vaikea (ellei mahdoton) saada ellet ota saannonmoitteen varalta vakuutusta (pankkihan menettäisi merkittävän vakuuden, kun kiinteistö menetettäisiin oikealle omistajalle). Nämä vakuutukset ovat tietysti kalliita. Miksi USA:ssa ei sitten luoda halvempaa ja luotettavampaa järjestelmää, esim. samanlaista kuin Suomessa? Ilmeisesti jokaisen presidentinvaalin alla ehdokkaat lupaavat suurille rahoittajilleen (=vakuutusyhtiöt), ettei järjestelmää muuteta. Tälle tulkinnalle antaa tukea se, että liittovaltio on veto-oikeudellaan estänyt monessa osavaltiossa kiinteistöjärjestelmää koskevat uudistushankkeet.

 

---------------

 

Vastaapa nyt rehellisesti: mikä edellä mainituissa esimerkeissä viittaa siihen, että ongelma on vapaa markkinatalous? Jos ongelma on edelleen mielestäsi liian vähäinen sääntely, vaadin että esität jonkinlaisia todisteita. USA:n vakuutusjärjestelmän kalleus johtuu nimenomaan sääntelystä ja samanlaisesta etupiiripolitiikasta, mitä myös Suomessa harrastetaan. Asioita ei voi tarkastella pelkästään sen muodon perusteella, miltä asia näyttää ulospäin (sinun mielestäsi: yksityinen vakuutusjärjestelmä = ei mene hyvin), vaan jokainen rehellinen ja tieteelliseen metodiin luottava pyrkii tarkastelemaan asioita siltä pohjalta, mikä on asioiden todellinen luonne ja vaikutus yhteiskunnassa. Ei se miltä asiat näyttävät pinnallisesti tarkastelulta.

 

Se salaisuus on juuri siinä, että koululaitos on julkinen ja verovaroin kustannettu. "Helsingin parhaan" peruskoulun ja "Lapin kehnoimman" välillä ei ole suuren suurta eroa. Näin - ja vain näin maan parhaat kyvyt voidaan seuloa suuresta joukosta perheiden tulotasosta riippumatta. Tämä on myäs ollut pohjimmiltaan syynä siihen miksi pienen pienestä Suomesta on aikoinaan voinut nousta sellaisia maailmanluokan korporaatioita kuten esimerkiksi Nokia.

 

Onko kaikkien halukkaiden päästävä esim. lukioon? Lukion on tarkoitus valmistaa yliopisto-opintoja varten eikä iso osa lukion käyneistä edes mene yliopistoon. Osasta kun tulee näitä "ikuisia ylioppilaita", joille ei kelpaa mikä tahansa hanttihomma, vaikka mitään varsinaista ammattia heillä ei ole. Ylioppilashattu on kärsinyt melkoisen inflaation sen takia, että lukioihin päästetään nykyisellään jo melkein kutosen keskiarvolla. Jos ei aio mennä korkeakouluun, niin ei tarvitse kyllä lukiotakaan käydä. Lukiot (ja samalla myös kaikki korkeakoulut) voitaisiin aivan hyvin lopullisesti yksityistää. Hyville oppilaille on kyllä järjestettävissä stipendejä, lainoja ja tukia, jos heillä ei ole varaa maksaa lukukausimaksuja.

 

Naurettavinta oli jokin aika sitten, kun oli puhetta toisen korkeakoulututkinnon muuttamisesta maksulliseksi, kun jonkun ylioppilasliiton (tjsp.) edustaja perusteli usean tutkinnon maksuttomuutta sillä, että näitä kaksoistutkinnon suorittajia on niin vähän. On kyllä argumentit pahasti lopussa, kun tuollaisia sammakoita päästää suustaan.

[Teijo Niemelä 21]

Kiitokset, Sami, erittain valaisevasta tekstista. Tuosta New Jerseyn sairausvakuutuksesta sen verran, etta enpa ole asiaa tutkinut paljonko menee vuodessa, silla olen vaimon firman vakuuttama, ja omavastuu peritaan hanen palkastaan. 

 

Hyvaa siina sairausvakuutuksessa on mm., etta se kattaa myos hammashoidon, joka Suomessa on joko pitkien jonojen tai kalliiden hintojen takana.

[Teijo Niemelä 21]

Sitten hieman "elokuva-arvostelua" -- kyseinen "dokumentti" sai taydet viisi tahtea:

 

http://www.tiedonantaja.fi/2010-19-5/kapitalismi-ei-kaipaa-saantelya-vaan-taydellista-eliminointia

 

[Sami Virkkula 0]

Näin se pikku hiljaa alkaa selviämään miksi mm. Saksa lobbasi tukipakettia...

 

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010052711747788_ul.shtml

[Pekka Holopainen 101]

...

Sinun (kierossa) demokratiassa ja hyvinvointivaltiossa on se vika, että se ei ota huomioon, että ihmiset pyrkivät aina työntämään oman preferenssinsä kustannukset muiden maksettavaksi. Kuka nyt haluaisi itse maksaa, kun muut maksavat puolestasi. Monesti se menee vielä niin, että varsinkin ne kenellä olisi muutenkin varaa maksaa omista mieltymyksistään, siirtävät kustannukset koko yhteiskunnan maksettavaksi.

 

Tosiasiallisesti oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen joutuisi maksamaan oman tarvemieltymänsä kustannukset ihan itse. Jos minä haluan asua omakotitalossa pääkaupunkiseudulla, joudun ottamaan huomioon, että niin haluaa moni muukin. Näin ollen asumisen on kallista (toisaalta se on kallista myös sen takia, että kaupunki ei suostu kaavoittamaan asuntokysynnän mukaisesti ylipäänsä eikä kaavoittamaan tontteja sellaisille asumismuodoille, joita ihmiset oikeasti haluaisivat). Jos minulla ei ole loputonta rahamäärää käytettävissäni, joudun luopumaan jostakin asiasta pitääkseni kiinni tästä preferenssistä.

...

 

Se nyt vain on niin, että kaikilla - läheskään kaikilla - missään yhteiskunnassa ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa mitä tahansa - edes niistä asioista, jotka ovat elämälle välttämättömiä. Toimiva yhteiskunta tarvitsee verotusta ja tulonsiirtoja. Toki on olemassa muitakin käytöntöjä (itse asiassa suurimmassa osassa maailmaa). Voidaan esimerkiksi valita Neuv... ääh Venäjän malli, jossa sitten mukana seuraavat kaikki sen "luontaisedut" kuten esimerkiksi valtava korruptio ja rikollisuus. Ihmisten on elettävä eikös juu. Minä maksan ilolla veroja jo pelkästään sen yhteiskuntarauhan takia.

 

Missään vaiheessa en ole ollut kieltämässä yksityisomistusta enkä sitä etteikö jokainen ihminen itse olisi vastuussa teoistaan. Jos niin kuvittelet, olet käsittänyt aivan väärin. Vapaa asuinpaikan ja asumismuodon valinta, jne. kuuluu toki perusoikeuksiin kunhan siinä ei loukkaa tai vahingoita toisia.

 

...

Miksi pitää olla yhteisiä rahoja? Eikö voi vain olla jokaisen omia rahoja.

 

Nyt kannattaa ottaa asioista hieman selvää, koska et selvästikään ole perillä, mikä USA:n järjestelmässä on vikana. Ongelma ei ole liika vapaus, vaan nimenomaan liika sääntely. Kolme esimerkkiä (joku Yhdysvalloissa asuva voi korjata, jos menee täysin metsään):

...

 

Eivät "yhteiset rahat" (verotus) ole ristiriidassa "omien rahojen" (yksityisomistus) kanssa. Eivät ole olleet suomessa tähänkään asti. Yksityisomistuksen kieltäminen kuuluu sosialismiin, jonka epäonnistumisesta sentään lienemme samaa mieltä.

 

Yhdysvalloissa ongelmana ei ole liika sääntely, vaan liika vapaus eli päinvastoin kuin väität. Sekin vähäinen sääntely mitä siellä on, on pelkästään tavallisen ihmisen etu (en tarkoita tällä niitä rikkaita, joita se ei ehkä miellytä). Sikäli kuin olen käsittänyt oikein siellä lainsäädäntö esimerkiksi monopoleja vastaan toimii käytännössä paremmin kuin vaikkapa meillä (monopolit ja kartellit olivat meillä "vanhan pohjoismaisen demokratian" aikaankin ehkä vielä suurempi ongelma kuin nyt). Kilpailu markkinoilla Yhdysvalloissa on käsittääkseni todellista toisin kuin meillä on ollut ja vieläkin on esimerkiksi kaupan alalla, jossa "kaksi suurta" on absoluuttisessa määräysasemassa. Mitäpäs muuta sekään monopolien vastainen toiminta on kuin sääntelyä. Silti myös sieltä kantautuu aina sillon tällöin uutisia, joissa näitäkin "rajoja" koetellaan tai yritetään koetella.

 

...

Vastaapa nyt rehellisesti: mikä edellä mainituissa esimerkeissä viittaa siihen, että ongelma on vapaa markkinatalous? Jos ongelma on edelleen mielestäsi liian vähäinen sääntely, vaadin että esität jonkinlaisia todisteita. USA:n

 

Eihän vapaa markkinatalous ole mikään ongelma. Sellainenhan meilläkin on ollut jo ties kuinka kauan. En ole vapaata markkinataloutta vastaan. Se on ongelma, jos "markkinoiden" sallitaan tehdä ihan mitä tahansa ilman, että niitä valvotaan lainsäädännöllä.

 

Ongelmaksi on nimenomaan muodostunut se, että nykyisessä globaalissa markkinataloudessa suuria maailmanlaajuisia korporaatioita ei voida säädellä käytännössä millään tavoin. Vanha kansallinen markkinoitakin säätelevä lainsäädäntö pitää panna uusiksi ja ulottaa se maailmanlaajuiseksi. Ei kysymys ole pelkästään siitä, mitä Yhdysvaltain sisällä tapahtuu.

 

Esimerkiksi tällä hetkellä akuuttia Euroopan rahoituskriisiä ei koskaan olisi päässyt syntymään, jos olisi ollut olemassa riittävä globaali (tai ainakin EU:n yli ulottuva) lainsäädäntö ja kunnollinen valvonta. Vapaus on hyvä asia, mutta silläkin on kääntöpuolensa, jota "harmaalla alueella" toimijat käyttävät oitis hyväkseen ellei ole kunnollista valvontaa.

 

Jos yksityinen ihminen elää "yli varojensa", se koituu ennemmin tai myöhemmin hänen tuhokseen (ja on tavallaan hänelle ihan oikein). Jos kokonaisten kansakuntien (esim. Kreikka) annetaan tehdä sama, on kyseessä maailmanlaajuinen kriisi. Niistä on päästävä , eikö?

 

 

...

Onko kaikkien halukkaiden päästävä esim. lukioon? Lukion on tarkoitus valmistaa yliopisto-opintoja varten eikä iso osa lukion käyneistä edes mene yliopistoon. Osasta kun tulee näitä "ikuisia ylioppilaita", joille ei kelpaa mikä tahansa hanttihomma, vaikka mitään varsinaista ammattia heillä ei ole. Ylioppilashattu on kärsinyt melkoisen inflaation sen takia, että lukioihin päästetään nykyisellään jo melkein kutosen keskiarvolla. Jos ei aio mennä korkeakouluun, niin ei tarvitse kyllä lukiotakaan käydä. Lukiot (ja samalla myös kaikki korkeakoulut) voitaisiin aivan hyvin lopullisesti yksityistää. Hyville oppilaille on kyllä järjestettävissä stipendejä, lainoja ja tukia, jos heillä ei ole varaa maksaa lukukausimaksuja.

...

 

Olen itse opettajana suositellut joillekin oppilaille menemistä lukion sijasta esimerkiksi ammattikouluun. Kaikkien ei tosiaan ole välttämätöntä eikä tarkoituksenmukaista käydä lukiota.  Sehän on yleissivistävä oppilaitos, jonka tärkeimpänä tarkoituksena on valmentaa yliopisto-opintoihin. Ei kaikista todellakaan tarvitse tulla ylioppilaita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö kansalaisten koulutus- ja sivistystason nostaminen koulutushaarasta riippumatta olisi tärkeää.

 

Sen sijaan vastustan ehdottomasti julkisten oppilaitosten yksityistämistä. Niistä on maailmalla varoittavia esimerkkejä vaikka kuinka. Se tie johtaa ennen pitkää siihen, että vain varakkaiden lapsilla on mahdollisuus edetä korkeampiin opintoihin. Olen nyt viiden viimeisen vuoden aikana käynyt kolme kertaa esimerkiksi Brasiliassa. Vaikka ne eivät olleetkaan työmatkoja, tutustuin samalla myös sikäläisen koululaitoksen rakenteisiin. Olen tälläkin foorumilla kertonut havainoistani vuosi pari sitten.

 

Oppilaitosten yksityistäminen/tai se, että ne ovat aina olleet sellaisia, on johtanut "säätykierron" täydelliseen pysähtymiseen. Köyhät pysyvät köyhinä eikä heillä ole sieltä mitään käytännön mahdollisuutta nousta koulutuksen avulla, sillä heillä ei ole kerta kaikkiaan varaa kunnon koulutukseen. Muutamat poikkeukset (erityislahjakkuudet) vain vahvistavat säännön.

 

Suuressa maassa kuten Brasilia se ei ole kohtalokasta, vaikka on mielestäni kansantaloudellista tuhlausta, mutta pienelle maalle kuten Suomi koulutuksen yksityistäminen ja sitä kautta lahjakkuusreservien käyttämättä jättäminen on vaarallista. Me emme pärjää volyymilla vaan tietotaidolla. Lisäksi kansan sivistystason laskeminen tuo mukanaan muita ei toivottuja lieveilmiöitä esimerkiksi "nasty neighbourhoods" you know.

 

...

Naurettavinta oli jokin aika sitten, kun oli puhetta toisen korkeakoulututkinnon muuttamisesta maksulliseksi, kun jonkun ylioppilasliiton (tjsp.) edustaja perusteli usean tutkinnon maksuttomuutta sillä, että näitä kaksoistutkinnon suorittajia on niin vähän. On kyllä argumentit pahasti lopussa, kun tuollaisia sammakoita päästää suustaan.

 

Miten niin? Mitä käytännön merkitystä sillä on edes sellaiselle, "joka ajattelee kaiken rahassa", jos niitä on mariginaalinen määrä? Julkisin varoin kustannettu koulutus ja kansan korkea sivistystaso on kansakunnan etu ja viimekädessä siitä hyötyvät myös ne, jotka maksavat paljon veroja. Minäkin maksan palkkatulostani suhteessa enemmän kuin sallainen, joka voi ottaa tulonsa pääomatuloina eikä se silti minusta tunnu ylivoimaiselta.

 

Pekka

 

[Pekka Holopainen 101]

 

 

1) Sairausvakuutus

Yksityinen sairausvakuutus maksoi New Jerseyn osavaltiossa vuonna 2008 terveelle 25-vuotiaalle miehelle 5580 dollaria vuodessa. Kentuckyn osavaltiossa sairausvakuutus maksoi 960 usd/vuosi. Mistä tämä ero johtuu? Kaksi syytä (kumpikin sääntelyä):

... jne.

 

2) Autovakuutus

New Hampshiren osavaltio edustaa Yhdysvaltojen mittapuulla hyvin vapaata markkinataloutta. Osavaltio ei kerää tuloveroa eikä arvonlisäveroa (kiinteistövero on toisaalta maan suurimpia ellei suurin). NH edustaa muutenkin vapaan markkinatalouden oivaa esimerkkiä. Liikennevakuutuksen hinta on New Hampshiressä minimissään 70 usd/vuosi.

...

jne.

 

3) Kiinteistökirjaamisjärjestelmä

Yhdysvalloissa ei ole samanlaista kiinteistörekisteriä kuin Suomessa. Täällä kaikki kiinteistöt on merkitty tarkasti valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja niihin kohdistuvat oikeudet ja rajoitukset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kun

...

jne.

 

...

 

Kovinpa ovat monimutkaiset ja toisistaan poikkeavat nuo säädökset eri osavaltioissa mikäli pitävät paikkansa. Suosittelen lämpimästi sinnekin yksinkertaista "säädeltyä" eurooppalaista järjestelmää, jossa noita mainitsemiasi huolia ei ole. 

 

Ihmettelen vain kuinkahan suomalainen toimeentulotuella elävä, jolta ei käytännössä jää pakollisten menojen jälkeen satoja euroja sairasvakuutukseen, voisi ylläpitää terveyttään? No, yhdysvalloissa tiedän olevan kymmeniä miljoonia ihmisiä, joilla ei ole varaa terveydenhoitoon koska rahaa vakuutuksiin ei yksinkertaisesti ole. Suomessa onneksi kaikki pääsevät toistaiseksi hoitoon tarvittaessa ilman, että seurauksena on henkilökohtainen vararikko.

 

Pekka

 

[Guest hel_flyer]

Se nyt vain on niin, että kaikilla - läheskään kaikilla - missään yhteiskunnassa ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa mitä tahansa - edes niistä asioista, jotka ovat elämälle välttämättömiä. Toimiva yhteiskunta tarvitsee verotusta ja tulonsiirtoja. Toki on olemassa muitakin käytöntöjä (itse asiassa suurimmassa osassa maailmaa). Voidaan esimerkiksi valita Neuv... ääh Venäjän malli, jossa sitten mukana seuraavat kaikki sen "luontaisedut" kuten esimerkiksi valtava korruptio ja rikollisuus. Ihmisten on elettävä eikös juu. Minä maksan ilolla veroja jo pelkästään sen yhteiskuntarauhan takia.

 

Onko asuminen omakotitalossa kaupungin ulkopuolella elämälle välttämätöntä? Onko asuminen Helsingissä välttämätöntä?  Onko auton omistaminen elämälle välttämätöntä? Onko lento-, juna- ja bussireittien, joille ei riitä matkustajia, ylläpitäminen elämälle välttämätöntä? Onko harrastemuotojen tukeminen, joita käyttää hyvin pieni osa kansasta, elämälle välttämätöntä?

 

"What about the poor?" Eli entäs ne köyhät (joista valtio on kovalla verotuksellaan, minipalkoillaan ja helpolla sosiaaliturvallaan tehnyt köyhiä)? Jos valtion täytyy huolehtia vähänosaisista, se onnistuu paljon paljon pienemmällä veroasteella. Aikaisemmassa viestissäni oli kyse aivan muista asioista kuin elämän välttämättömyyksistä. Jos välttämättömyyksien rahoituksesta halutaan puhua, niin haluan huomauttaa siitä, kuinka avokätisiä ihmiset eri puolilla maailmaa ovat olleet esim. viime vuosien luonnonkatastrofien aikana. Ja tämä kaikki vielä sen jälkeen, kun valtio on vienyt ison osan tuloista veroina. Vaikea edes kuvitella kuinka avokätisiä ihmiset olisivat, jos heitä ei verotettaisi ollenkaan tai jos veroaste olisi nykyistä paljon pienempi. Joten turha väittää, ettei vähäosaisista huolehdittaisi, jos valtion sosiaaliturvaa ei olisi.

 

Oletko tosissasi sitä mieltä, että jos en suostu tukemaan oopperaa tai maksamaan puolueille (joista en ole yhdenkään jäsen) rahallista tukea, minut joutaa laittaa vankilaan?

[Pekka Holopainen 101]

...

"What about the poor?" Eli entäs ne köyhät (joista valtio on kovalla verotuksellaan, minipalkoillaan ja helpolla sosiaaliturvallaan tehnyt köyhiä)? Jos valtion täytyy huolehtia vähänosaisista, se onnistuu paljon paljon pienemmällä

...

 

Puhut ... siis kirjoitat täysin käsittämättömiä. Ei valtio tai kunta "kovalla verotuksella" tee köyhiä (paitsi ehkä tulevaisuudessa jos kokoomuksen politiikka toteutuu loppuun asti ja on enää välillisiä veroja, joista eniten kärsivät juuri köyhät). Asia on pikemminkin päinvastoin. Jos rikkaiden verotus olisi vielä edes kohtuullista, meillä ei olisi käytännössä juuri lainkaan köyhiä kuten ei ollut ennen 1990-luvun alun lamaa.

 

Minimipalkka ei tee köyhiä, vaan on osa sosiaalista turvaverkkoa, jolla yritetään estää työvoiman pohjaton riisto, jota kapitalisti heti käyttää, jos lainsäädännössä ei ole mitään minimipalkkaa tms. Valitettavasti nykyisin (toisin kuin ennenwanhaan) on paljon "harmaalla alueella" häärääviä bisnesmieh... henkilöitä, jotka surutta käyttävät esimerkiksi ulkomaista työvoimaa hyväkseen eivätkä maksa heille edes minimipalkkaa puhumattakaan, että maksisivat kaikki lain edellyttämät sosiaaliturvamaksut.

 

Sosiaaliturva ei myöskään tee köyhiä, vaan on se vihonviimeinen turva, joka pitää olla, että ihmiset säilyisivät hengissä tarvitsematta turvautua esimerkiksi lakia rikkoviin toimiin "henkivakuutustaan uudistaessaan".

 

...

veroasteella. Aikaisemmassa viestissäni oli kyse aivan muista asioista kuin elämän välttämättömyyksistä. Jos välttämättömyyksien rahoituksesta halutaan puhua, niin haluan huomauttaa siitä, kuinka avokätisiä ihmiset eri puolilla maailmaa ovat olleet esim. viime vuosien luonnonkatastrofien aikana. Ja tämä kaikki vielä sen jälkeen, kun valtio on vienyt ison osan tuloista veroina. Vaikea edes kuvitella kuinka avokätisiä ihmiset olisivat, jos heitä ei verotettaisi ollenkaan tai jos veroaste olisi nykyistä paljon pienempi. Joten turha väittää, ettei vähäosaisista huolehdittaisi, jos valtion sosiaaliturvaa ei olisi.

...

 

Ei ihmisten avokätisyys tai hyväntekeväisyys kuten sitä myös kutsutaan ole lainkaan ristiriidassa hyvän sosiaaliturvan kanssa. Se vaan on nähty niin "miljoona kertaa", että se vapaaehtoinen avustaminen ei riitä eikä takaa mitään.

 

Ennenvanhaan ennen vuotta 1958 Suomessa ei ollut paljon minkäänlaista sosiaaliturvaa ja kansa eli köyhyydessä lähes ainoana turvanaan perheyhteisö kuten edelleen niin monessa ns. alikehittyneessä maassa. Rikkaiden antamista almuista (tämä avokätisyys) ei ollut tilannetta muuttamaan.

 

Osaan kertoa ajankohdan näin tarkasti, koska tuona vuonna Suomessa vasemmisto ensimmäisen kerran sodan jälkeen sai enemmistön eduskuntaan ja siitä alkoi Suomalaisen sosiaaliturvan luominen (jotakin toki oli tehty jo ennen sitä kuten 8-tuntinen työpäivä, mutta tuo vaatimushan olikin esillä jo 1900-luvun alussa).

 

...

Oletko tosissasi sitä mieltä, että jos en suostu tukemaan oopperaa tai maksamaan puolueille (joista en ole yhdenkään jäsen) rahallista tukea, minut joutaa laittaa vankilaan?

...

 

Höh, en muista sanoneeni tuollaista täällä koskaan?

 

En minäkään haluaisi tukea oopperaan, kun en ole lainaan musikaalinen. En ole ostanut edes yhtään musiikkiäänitettä yli 20 vuoteen enkä koskaan downloadannut piraattimusiikkia netistä, vaikka toki tiedän hyvin miten se tapahtuisi. Taidan tässä miltei totaalisessa musiikittomuudessani kuulua kyllä vähemmistöön? Musiikin suhteen minulle riittää vallan hyvin kaikki se, mikä tulee ns. julkisilta kanavilta. Musiikki ei ole minulle "the big thing".

 

Aivan samalla tavoin löytyy valtavasti ihmisiä, jotka ovat puoluetukia vastaan tai niiden puolesta. Oma kantani on tässä sivuseikka.

 

Mutta yhtä kaikki kyse on demokratian toteutumisesta. Viime kädessä kansalaisten eduskuntaan valitsemat kansanedustajat päättävät tuetaanko oopperaa tai maksetaanko puoluetukia. Pitää äänestää sinne sellaisia henkilöitä, jotka edustavat omaa mielipidettä. Totta kai virkamiehet, ministerit ja kansanedustajat voivat tehdä vääriä pätöksiä (mikä tahansa lienee väärä jonkun näkökulmasta), mutta niihin on tyydyttävä. Viime vuosina minusta eduskunta/ministeriöt eivät paljon muuta kuin vääriä päätöksiä ole tehneetkään  . Mutta niihin on tyytyminen. Seuraavissa vaaleissa näytetään.

 

On toki olemassa vaihtoehtoja (en oikein luota ihmisiin, jotka sanovat että ei ole kuten Iiro Viinanen aikoinaan  ). Esimerkiksi Chilessä vuonna 1973 rikas vähemmistö ei ollut tyytyväinen demokraattisesti tehtyihin päätöksiin ja päätti näinollen asevoimin kaapata vallan käsiinsä. Loppu on historiaa, jonka kaikki tunnemme. Jotenkin minä vain en oikein kannata näitä "demokratian vaihtoehtoja".

 

Pekka