EU,Euromaat,Kreikka jne

[Pekka Holopainen 98]

Merkelpä kantaakin huolta pääasiassa vain saksalaisista ja muista eurooppalaisista pankkiireista. Köyhät vilahtavat mielessä korkeintaan vaalipuheissa.

 

Valitettavasti tämä ei ole vain saksalainen ilmiö. Suomessakin elää about miljoona ihmistä köyhyysrajalla tai sen alla, mikä on suunnilleen sama viidesosa kuin Saksassa.

 

Suomalaisten kannalta tämä saksalaisten ja ranskalaisten pankkiirien tukeminen etelä-eurooppalaisista puhumattakaan on vielä käsittämättömämpi ilmiö, sillä meillä ei ole "ensimmäistäkään omaa lehmää tässä ojassa". Miksi puolustaa edes euroa, kun se on ollut epäonnistunut ajatus jo alkujaan? Ruotsalaiset ovat aina olleet fiksumpia kuin me. Eivät menneet euroon ja nyt ei ole "pakko" maksella Etelä-Euroopan huijareiden takuita. Ruotsalaisena korkeintaan naureskelisin hölmöille "finjäveleille". Nyt ei naurata.

 

Pekka

 

[Chris Sutter 2]

21.11.2012

Ei hyvä kuva EU:sta.   Claude Trichet.Entinen EZB Pankkista!

http://blog.tagesanzeiger.ch/nevermindthemarkets/index.php/10657/der-euro-und-das-%c2%abexorbitant-privilege%c2%bb/

Sorry saksaksi.Ehkä voisi joku kääntyä suomeksi/Entanniksi? Kiitos

 

The euro and the "Exorbitant Privilege"

This article on your Facebook profile.

Tweet this product.

This article by e-mail. Diem Markus Meier on Wednesday 21st November 2012

 

The Euro-elite was obsessed by the idea of ​​displacing the dollar from the podium: Jean-Claude Trichet, former ECB president (Keystone)

Jean-Claude Trichet has made it clear what the euro has gekrankt idea from the start: At superpower fantasies.

 

Right at the beginning of a very exciting meeting of the "UBS International Center of Economics, Society - a collaboration between the University of Zurich and UBS - Jean Claude Trichet, former head of the European Central Bank ECB has revealed himself, so to speak. In his opening address (not available yet) he has known, so he and a large part of the Euro-elite over the last twenty years have seen the internal contradictions in the euro system and the crisis ever since 2010.

 

Ok. The confession was not really his intention. On the contrary, Trichet has sought to highlight the great success of the single currency. Success? No, Trichet did not mention about the euro crisis, his only scale was compared to the U.S. dollar. Compared to that of the Euro would have increased, compared to the U.S. would Europeans and their currency away well. The U.S. currency had lost its extraordinary privileges ("Exorbitant Privilege") and they will also forfeit in favor of the euro in the shortest time on. To an audience about the problems ailing government bonds with the ECB Trichet pointed turn straight back to the U.S., whose central bank here was still worse off.

 

That the U.S. dollar is not actually "Exorbitant Privilege" enjoys more and the power of that currency will soon be broken, I think is a complete failure analysis and a European dream. The economist and historian Barry Eichengreen currency brings in his book aptly titled "Exorbitant Privilege" perfectly to the point. The influence of the dollar will continue to decline while, but that is a slow process. The very fact that there is no real alternative available to delay this development even more: The Chinese yuan renminbi can not be freely traded and the future of the euro will remain open as long as the Euro crisis continues - and a solution is distinguished not from there.

 

The failure analysis of the role of euro and dollar is not the biggest problem. Much worse is that the European elite by the inferiority complex towards the United States and because the aim of breaking with the new currency the world power of the dollar, have beaten warnings for fragile institutional pillar of the new currency in the wind. This fragility was extensively theme of this blog.

 

That a number of U.S. economists since the 1990s - after the Maastricht decision to monetary union - have already pointed to the many institutional shortcomings, believed the euro-elite resentment of Americans to dismiss against the new competition currency. A striking example of this was a study of the European Commission in December 2009 - just before the outbreak of the euro crisis. The title was "The euro: It can not happen. It's a bad idea. It will not load. U.S. economists on the EMU, 1989 - 2002 ". That was not meant in the sense of a confession - how could it from today's perspective after almost three years with no prospect crisis seem to be solved. Since sounded by arrogance: Look, how wrong have yet located the Americans. Here in the "Abstract":

 

We find it surprising that economists living in and benefiting from a large monetary union like that of the U.S. dollar were so skeptical of monetary unification in Europe. We explain the critical attitude of U.S. economists towards the single currency by several factors: first, the strong influence of the original optimum currency area theory analysis on U.S., leading to the conclusion that Europe was far from optimal to monetary union, second, the use of a static ahistorical approach to monetary unification study by comparing the full-fledged U.S. monetary union with Europe prior to monetary unification, in this way failing to see monetary unification as an evolutionary process, in third, the failure to identify pegged exchange rate regimes, Europe as the alternative to a single European currency, and fourth, the was that the single currency for Europe what Primarily a political project that ignored economic fundamentals, Malthus dooming the single currency to collapse.

 

How right, "the Americans" have had: The euro zone is far from an optimal currency area - farther away than Switzerland - and it has not even been any evolutionary process there and yes, the single European currency was from the beginning a political project that has ignored the economic underpinnings and still ignored - why him increasingly the most important political basis - the acceptance of affected populations - slips.

 

Doubts about the current institutional construct the euro area are limited by the way is not the American economist who has shown the aforementioned economists meeting again significantly. They derive from the economic logic.

 

Tags: euro, euro crisis, Jean-Claude Trichet

 

P:S. Myös yleisön kirjeet on kiinostavat!

 

Terveiset Zürichistä.

 

Chris

[Tatu Koiranen 1 849]

Kyllä tosta ainakin pääasiassa taitaa välittyä oikea kuva googlen kääntäjällä: http://translate.google.com/translate?sl=auto&tl=en&js=n&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&u=http%3A%2F%2Fblog.tagesanzeiger.ch%2Fnevermindthemarkets%2Findex.php%2F10657%2Fder-euro-und-das-%C2%ABexorbitant-privilege%C2%BB%2F (kun kääntää englantiin, suomeksi ei yleensä kannata, koska käännösprosessi ymmärtääkseni tapahtuu aina "englannin kautta", jolloin käännösvirheetkin lisääntyvät)

[Chris Sutter 2]

Kiitos Tatulle,sulle on myös  muuta mukana!

 

Chris

[Seppo Kolehmainen 1 855]

Saipahan taas nauraa makeasti luettuani yhden lehtiartikkelin. Artikkeli käsitteli Kyproksen pankkien surkeaa tilannetta. Vaarana on, että pankit uhkaavat mennä konkurssiin ilman ulkopuolista tukea. Kun Kypros on EU-maa, tukea tietysti odotetaan EU:lta. Tukea ei taas anneta kovin helposti, koska hyvin vahvasti epäillään pankien pesevän rahaa. Epäillään, että pankissa on erityisen paljon sellaista venäläistä rahaa, jolla on huijattu Venäjän verottajaa.

 

Artikkelin uutinen oli se, että Venäjän hallitus/keskuspankki olisi tarjoamassa apua näiden Kyproksen ongelmapankkien pelastamisessa. Eli Venäjän hallituksen jäsenet ovat halukkaita pelastamaan sellaiset rahan tallettajat, joiden epäillään huijanneen Venäjän verottajaa. Maalaispojan logiikalla sitä jää miettimään, että kenenköhän rahoja siellä Kyproksella sitten on.

 

Seppo   

[Joona Väisänen 537]

Johan Katainenkin ilmoitti, että Suomi on ehdottomasti valmis tukemaan Kyprosta...

[Jarmo Kohtanen 239]

Johan Katainenkin ilmoitti, että Suomi on ehdottomasti valmis tukemaan Kyprosta...

Muut maat kyllä vahvasti empivät koska pelkäävät rahojen päätyvän rahanpesijöille mutta suomalaisethan ovatkin vastuunkantajia ja saavat kovasti muilta mailta kehuja kun näytämme muille miten homma hoidetaan. Kyllä ne muutkin maat aikanaan oppivat esimerkkiämme seuraamaan 

 

 

Saipahan taas nauraa makeasti luettuani yhden lehtiartikkelin. Artikkeli käsitteli Kyproksen pankkien surkeaa tilannetta. Vaarana on, että pankit uhkaavat mennä konkurssiin ilman ulkopuolista tukea. Kun Kypros on EU-maa, tukea tietysti odotetaan EU:lta. Tukea ei taas anneta kovin helposti, koska hyvin vahvasti epäillään pankien pesevän rahaa. Epäillään, että pankissa on erityisen paljon sellaista venäläistä rahaa, jolla on huijattu Venäjän verottajaa.

 

Artikkelin uutinen oli se, että Venäjän hallitus/keskuspankki olisi tarjoamassa apua näiden Kyproksen ongelmapankkien pelastamisessa. Eli Venäjän hallituksen jäsenet ovat halukkaita pelastamaan sellaiset rahan tallettajat, joiden epäillään huijanneen Venäjän verottajaa. Maalaispojan logiikalla sitä jää miettimään, että kenenköhän rahoja siellä Kyproksella sitten on.

 

Seppo     

Tässä se juttu taitaakin olla:

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/01/13/pelastammeko-seuraavaksi-rahanpesijoita/2013612/170

 

Tapahtuipa kerran limassolilaisessa pankissa. Tiskeille oli jonottamassa niin paikallisia kuin jokunen suomalainen turistikin rahaa vaihtaakseen. Pankkiin saapui venäjää puhuva herra jolla sormet ja kaula täynnä paksua kultakorua. Vierellään tietenkin hyvinvarusteltu puolta nuorempi palkintovaimo. Pankinjohtaja ryntäsi huoneestaan ja kumarteli syvään ja osa tiskeistä suljettiin ja pankkineidit kiidättivät johtajan huoneeseen painepulloissa olevaa kuplivaa kuten pankeissa aina on tapana kun asiakas saapuu konttoriin. Pariskunnan lähtiessa johtajan huoneesta pankinjohtaja muisti että jotain tärkeää oli unohtua ja kiidättää paikalle tyylikkäännäköisen pitkämäisen kotelon jonka ojentaa vaimolle. Hän avaa kotelon ja ilahtuu kovasti sillä siellä oli arvokkaannäköinen kultainen kaulakoru. Sellaisiahan pankit aina lahjoittavat asiakkailleen näiden käydessä konttorilla 

[Tero Ekholm 15]

Todellisuudessa EU-katastrofi ei ole vielä edes alkanut.

 

Kaihan kuulostaa ihan Iiro Viinaselta 90-luvulla... 

[Pekka Holopainen 98]

...

Todellisuudessa EU-katastrofi ei ole vielä edes alkanut.

 

Katastrofi ei ole tulossa. Se on jo menossa (ja ollut pitkään). Lopulta "kupla" puhkeaa (koska sen on pakko puhjeta). Seurauksena on koko maailman kaikkien aikojen lama ja ehkä kolmas maailmansota. Se mahdollisesti riittää uusliberalistisesta talousopista (joka tähän kaikken on johtanut) irtoamiseen (tai sitten ei). Sadan vuoden päästä historioitsijat joka tapauksessa ihmettelevät miten tyhmästi ihminen aikoinaan on toiminut.

 

Pekka

 

[Topi Falkenberg 416]

Sadan vuoden päästä historioitsijat joka tapauksessa ihmettelevät miten tyhmästi ihminen aikoinaan on toiminut.

 

Pekka

 

 

Minä veikkaan, että sadan vuodenkin päästä historioitsijat vaan naureskelevat miten helppo ihmistä on huijata! Missä tahansa rahaan liittyvässä toiminnassa saavutettu voitto on aina tavalla tai toisella kusetettu joltakin pois. Kysymyksessä ei ole katastrofi (joka tarkoittaa vakavaa onnettomuutta) vaan kusetus, ja kusetuksiahan on olemassa kunniattomia ja kunniallisia. Ensiksi mainittu tuottaa yleensä tekijälleen paremman kertaluontoisen tulon.

[Ilpo Isoluoma 22]

Taloussanomat 8.10.2011: "Veroparatiisit loivat olemattomalla säätelyllään talouskriisille otollisen kasvuympäristön".

Lisää kirjassa "Aarresaaret"

[Teijo Niemelä 21]

Se mahdollisesti riittää uusliberalistisesta talousopista (joka tähän kaikken on johtanut) irtoamiseen (tai sitten ei). Sadan vuoden päästä historioitsijat joka tapauksessa ihmettelevät miten tyhmästi ihminen aikoinaan on toiminut.

 

Pekka

 

 

Itseasiassa se toimii huomattavasti paremmin kuin sosiaalidemokraattinen talousoppi. Pystyttaisiinpa Suomessakin kuristamaan julkisen sektorin osuus noin 50%:sta BKT:ta sinne jonnekin 25%:iin, niin johan verokiimaisen yhteiskunnankin verojen kerays alkaisi kannattamaan.

[Pekka Holopainen 98]

Itseasiassa se toimii huomattavasti paremmin kuin sosiaalidemokraattinen talousoppi. Pystyttaisiinpa Suomessakin kuristamaan julkisen sektorin osuus noin 50%:sta BKT:ta sinne jonnekin 25%:iin, niin johan verokiimaisen yhteiskunnankin verojen kerays alkaisi kannattamaan.

 

En ole kuullutkaan sellaisesta kuin "sosiaalidemokraattisesta talousopista"? Maailmassa oli kyllä käytössä (valtavirtana kuten uusiliberalismi nykyään) J. M. Keynesin "talousoppi" Yhdysvaltain suuresta 30-luvun lamasta lähtien (Euroopassa pääasiassa vasta 2. maailmansodan jälkeen) aina 1980-luvun alkupuolelle. Se ehkäisi lamoja varsin tehokkaasti (kuten öljy laineita) ja nosti monen maatalousvaltaisen kehittymättömän talouden kuten esimerkiksi Suomen köyhien joukosta maailman teolliseen ja taloudelliseen eliittiin. Sen huono puoli (joidenkin kannalta) oli tosin se, että se piti voitot varsin maltillisina. Äkkirikastuminen oli vaikeampaa. Hyvänä puolena meikäläinen taas pitää sitä, että myös äkkiköyhtyminen oli käytännössä lähes mahdotonta. Nykyäänhän jälkimmäistä tapahtuu valtavassa mittakaavassa vähän joka puolella maailmaa esimerkiksi vaikkapa Espanjassa tai Yhdysvalloissa - kuten myös äkkirikastumisia on tapahtunut.

 

Pekka

 

[Seppo Kolehmainen 1 855]

Anteeksi Pekka, mutta minusta tuntuu, että sinulta jäi kokonaan huomaamatta Teijon varsinainen viesti. Bruttokansantuotetta määritettäessä lasketaan yhteen samalla tavalla sekä yksityisen että julkisen sektorien aikaansaannokset. Karu totuus on kuitenkin se, ettei valtion tai kunnan byrokratiasta saa oikein vientituotetta millään, ei vaikka sitä kehuttaisiin kuinka hyväksi tahansa. Sitä vastoin yksityinen sektori takoo tavaraa vientiin ja juuri se vaurastuttaa kansakuntaa.                                                               

 

Meillä Suomessa sosiaalidemokraattinen näkemys ollut vuosikymmeniä se, että mitä enemmän julkishallinto työllistää, sitä vauraammaksi tulemme. On kuitenkin olemassa vahva vastakkainen näkemys, ettei se ihan näin ole. Tämän näkemyksen mukaan julkishallinnon aikaansaannosten ja tietysti samalla julkishallinnon menojen kasvu suhteessa yksityiseen sektoriin päinvastoin aikaansaa suuria taloudellisia ongelmia. Etenkin silloin, kun vienti ei vedä eikä devalvaatio ole mahdollinen. Oleellista Teijon viestissä oli nimenomaan se, että julkishallinnon prosentuaalinen osuus bruttokansantuotteesta on ollut kasvussa vuosikymmeniä eikä kukaan poliitikko ole viitsinyt vakavissaan kyseenalaistaa sen tendenssin järkevyyttä. Yksityiset ihmiset sitävastoin ovat olleet huolissaan tästä jo pitkän aikaa.

 

Seppo 

[Pekka Holopainen 98]

Anteeksi Pekka, mutta minusta tuntuu, että sinulta jäi kokonaan huomaamatta Teijon varsinainen viesti. Bruttokansantuotetta määritettäessä lasketaan yhteen samalla tavalla sekä yksityisen että julkisen sektorien aikaansaannokset. Karu totuus on kuitenkin se, ettei valtion tai kunnan byrokratiasta saa oikein vientituotetta millään, ei vaikka sitä kehuttaisiin kuinka hyväksi tahansa. Sitä vastoin yksityinen sektori takoo tavaraa vientiin ja juuri se vaurastuttaa kansakuntaa.                                                                 

...

 

Ei jäänyt. Tuo yksityisen ja julkisen sektorin välinen vastakkainasettelu on eräs oleellinen osa keynesiläisen ja uusliberalistisen talousnäkemyksen eroa. Keynesiläisyys ei näe siinä mitään ristiriitaa. Molempia tarvitaan. Kyllä "keynesiläisenäkin aikana" yksityinen sektori vastasi pääasiassa vientiteollisuudesta. Uusiliberalismi taas pyrkii vähentämään julkisen sektorin niin vähiin kuin mahdollista. Siitä seuraa paljon ongelmia eikä vähiten sisämarkkinoilla. Seppo (ja muut), minusta yhteiskunnassa on alueita, joiden hoitaminen kuuluu täysin tai pääasiassa julkiselle sektorille (tunnettu esimerkki on vaikkapa koulutus). Toisaalta on alueita, joista julkisen sektorin on parasta pysytellä poissa (kuten vaikkapa oli kuvaputkituotanto - ei ehkä aukene nuorukaisille  ). Sitten on myös alueita, joilla molemmat voivat toimia.

 

Tämä on hyvin laaja asia, johon tyhjentävästi voisi vastata vain kirjoittamalla kirjan. Netistä (ja kirjastoista) myös löytynee paljon asiaan liittyvää tekstiä, jos kuka on kiinnostunut tästä nykyajan talouspolitiikan taustalla olevasta tai sitä edeltävästä talousopista. Ne ovat usein minua viisaampien kirjoittamia. Näin ei tule väärinkäsityksiä niin helposti.

 

Pekka

 

 

[Teijo Niemelä 21]

Seppo (ja muut), minusta yhteiskunnassa on alueita, joiden hoitaminen kuuluu täysin tai pääasiassa julkiselle sektorille (tunnettu esimerkki on vaikkapa koulutus). Toisaalta on alueita, joista julkisen sektorin on parasta pysytellä poissa (kuten vaikkapa oli kuvaputkituotanto - ei ehkä aukene nuorukaisille  ). Sitten on myös alueita, joilla molemmat voivat toimia.

 

Pekka

 

 

Itseasiassa olisi loistava idea laittaa yksityinen ja julkinen koulutus vastakkain kilpailemaan keskenaan.

 

Sen sijaan minulla ei ole mitaan sita vastaan, jos valtio toimisi kuvaputkituotannossa (tosin Valco vahan huono esimerkki), mutta ensin taytyy loytya niin paljon osaamista, jolla paihittaa kilpailijat (tahan olen aiemmin viitannut mm. telakkateollisuuden pelastamisessa).

[Tauno Hermola 116]

Itseasiassa olisi loistava idea laittaa yksityinen ja julkinen koulutus vastakkain kilpailemaan keskenaan.

 

Sen sijaan minulla ei ole mitaan sita vastaan, jos valtio toimisi kuvaputkituotannossa (tosin Valco vahan huono esimerkki), mutta ensin taytyy loytya niin paljon osaamista, jolla paihittaa kilpailijat (tahan olen aiemmin viitannut mm. telakkateollisuuden pelastamisessa).

 

Just . Ei sattunut kirjoittaessa tulemaan mieleen, että kuvaputkituotanto on täysin kuoleva teollisuudenala, kun erilaiset flat-panel teknologiat on CRT:t jo laajalti korvannneet. Toivottavasti telakkateollisuutta koskevat ajatukset on edes vähän paremmin perusteltuja, ettei tee pelkästään itseään naurettavaksi.  

[Teijo Niemelä 21]

Just . Ei sattunut kirjoittaessa tulemaan mieleen, että kuvaputkituotanto on täysin kuoleva teollisuudenala, kun erilaiset flat-panel teknologiat on CRT:t jo laajalti korvannneet. Toivottavasti telakkateollisuutta koskevat ajatukset on edes vähän paremmin perusteltuja, ettei tee pelkästään itseään naurettavaksi.  

 

Ja minahan olin niin tosissani Valcon uudelleenperustamisesta.  TV-bisnes oli Euroopassa jo kuoleva ala silloin, kun Kairamo osti Nokialle TV-tehtaita ympari Eurooppaa.

[Pekka Holopainen 98]

Just . Ei sattunut kirjoittaessa tulemaan mieleen, että kuvaputkituotanto on täysin kuoleva teollisuudenala, kun erilaiset flat-panel teknologiat on CRT:t jo laajalti korvannneet.

...

 

Ei sattunut lukiessa tulemaan mieleen, että siinä oli imperfekti? 

 

Tuo "Valco-seikkailu" nyt vain sattui jostain tulemaan mieleeni, kun ajattelin jotain teollisuuden alaa, jolla "sählääminen" ei missään tapauksessa kuulu julkiselle puolelle. Tässä taitaa myös olla pieni väärinkäsityksen paikka? Julkinen sektori ei ole sama asia kuin valtion tai kuntien yritysomistus. Valtionyrityksiä (tai niitä, joissa valtiolla on merkittävä omistusosuus) johtavat ammattijohtajat aivan samaan tapaan kuin yksityisiäkin. Toki valtio voi olla osakkaana myös sellaisen alan yrityksissä, jonka toimiala ei muuten kuulu julkisen sektorin piiriin.

 

Niin, siitä mikä asia kuuluu julkisen sektorin kokonaan tai osittain hoidettavaksi ja mikä taas yksityiselle puolelle voisimme taittaa peistä hamaan EU:n tappiin. Paljon paljon sellaista, joka ehdottomasti kuuluisi hoitaa julkisesti on valunut valtiossa ja kunnissa yksityisiin voittoa tavoitteleviin käsiin. Se on eräs syistä, jonka takia kunnat ovat vaikeuksissa. Eikä se ole sattumaa. Se on "harkittu rikos", jota on jatkettu aina siitä asti, kun Kokoomus 1980-luvulla pääsi hallitusvastuuseen (jossa se on muistaakseni vain yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ollut siitä asti). Taitaisi kuitenkin lähteä tämä(kin) ketju vaeltamaan otsikosta poispäin, joten eiköhän jatketa vain Kreikasta ja euromaista?

 

Pekka

 

[Kalle Rantanen 64]

Ei sattunut lukiessa tulemaan mieleen, että siinä oli imperfekti? 

 

Tauno vastasi Teijon viestiin, jossa ei ollut imperfektiä. Eli lukiessa ei sattunut tulemaan mieleen ettei vastaus ollut suunnattu sinulle?

[Pekka Holopainen 98]

Tauno vastasi Teijon viestiin, jossa ei ollut imperfektiä. Eli lukiessa ei sattunut tulemaan mieleen ettei vastaus ollut suunnattu sinulle?

 

En ollut varma kohteesta, siksi vastasin. Pyydän anteeksi, jos olen pahoittanut Taunon mielen.

 

Pekka

 

Grr... silmää nopeammat sormet...

[Jouni Laukkanen 65]

Itseasiassa olisi loistava idea laittaa yksityinen ja julkinen koulutus vastakkain kilpailemaan keskenaan.

 

Juu. Ruotsissa näin on tehtykin http://www.vapaasana.net/artikkelit/2008/04/ruotsin-koulujen-yksityist%C3%A4minen-oli-menestystarina

 

Myös Suomen Kuvalehdessä (SK41/2012) oli kohtuullisen laaja artikkeli siitä miten uudistus oli toteutunut, mutta en ainakaan vielä löytänyt nettiversiota.

[Pekka Holopainen 98]

Oleellista tuossa ei ole se onko koulu yksityinen vai julkisesti ylläpidetty. Asian ydin tässäkin on raha. Köyhemmillä ei ole varaa erikseen maksaa koulutuksesta. Tuo Ruotsin koulusetelijärjestelmä saattaa hyvinkin toimia, jos luo köyhemmille yhtäläiset oikeudet kuin rikkaille päästä kunnolliseen koulutukseen. Siitähän tässä on kyse (ainakin minun osaltani). Perinteisessä järjestelmässä julkinen koululaitos versus maksullinen yksityinen johtaa yleensä eriarvoisuuteen.

 

Kirjoittelin tälle foorumille (oliko se nelisen vuotta sitten?) Brasilian koulujärjestelmästä, joka on jakautunut yksityisen ja julkisen kesken. Sikäläinen järjestelmä toimii/toimi? lähes aukottomasti siten, että se pitää köyhät paremman koulutuksen ulkopuolella (poikkeuksena stipendiaatit, joita on pieni vähemmistö). Kaikkein köyhimmät (ns. äärimmäisessä köyhyydessä elävien) lapset eivät aina käy koulua lainkaan. Se ei tosin suoraan johdu koulujärjestelmästä. Yhdysvaltain koulujärjestelmää en tunne, mutta koska Brasiliassa hyvin moni asia on kopioitu suoraan Yhdysvalloista on mahdollista, että tilanne siellä on samansuuntainen. Tietenkään Yhdysvalloissa ei yhtä suuri osa väestöstä elä köyhyydessä tai äärimmäisessä köyhyydessä kuin Brasiliassa.

 

Mutta mutta ... eikö näitä pitäisi pohtia jossain toisessa ketjussa?

 

Pekka

 

Edit: Kokonaan toinen asia on sitten se kumpi tulee kalliimmaksi yksityinen vai julkinen. Luin noita Vapaasana.netin sivuja vähän pidemälle ja eikös sieltä taas uusliberalismi nostanut karvaista päätään.  Esitettiin mm. väite, että yksityinen palvelu tulee halvemmaksi kuin julkinen, on parempaa, jne. joukolla taloudellista jargonia höystettynä. Otan kantaa tässä vain tuohon halpuuteen.

 

Jos yksityinen ja julkinen palvelu tuottavat samankaltaisen tuloksen, vaativat ne jokseenkin samanlaiset resurssit, joilla on samassa yhteiskunnassa samankaltainen hinta. Ainoana erona on yksityisen palvelun tuottajan voitto sillä en usko, että kukaan sillä puolella harrastaa hyväntekeväisyyttä. Julkisen palvelun ei tarvitse tuottaa voittoa (monet eivät ole perinteisestikään sitä tehneet). Se tulee siis aina vähintään sen voiton verran edullisemmaksi palvelun tilaajalle. Turha väittää mitään tehokkuudesta tms. sillä samat resurssit ovat ainakin periaatteessa hyödynnettävissä samalla tavoin molemmilla puolilla. Jos joku toimii tehottomasti tai muuten huonosti, pitää korjata se yksityiskohta. Yksityistäminen ei siihen ole ratkaisu. Ainoa seikka, jonka näen mahdolliseksi yksityisellä puolella pienentää kustannuksia alle julkisen tahon on työtekijöiden ansioiden osuuden vähentäminen eli otetaan lisää työläisen selkänahasta. Eipä ole hyvä sekään - minusta.

 

 

[Jorma Silo 0]

Euro ei ole Suomen murheista suurin...

 

VATT:n Vartiaiselta ankea arvio Suomen taloustilasta

Rakennuslehti 28.01.2013

 

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajan Juhana Vartiaisen arvion mukaan eurokriisin hälveneminen ei välttämättä paranna kovin paljon Suomen taloustilannetta. Pessimistisen arvion taustalla on se, että työvoiman pieneneminen heikentää talouskasvua. (Alleviivaus JS)

 

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/30468.html

[Teijo Niemelä 21]

Tassapa on hieno idea: 

 

http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288537656829.html