Lasiohjaamo ei olekaan turvallisempi

[Timo Hyvönen 216]

pakko olla totta koska on tehty tutkimus. Perinteisen ja lasiohjaamon turvaero on huomaamaton.

 

http://www.flyingmag.com/news/glass-cockpits-provide-no-safety-benefit-study-says?cmpid=030612&spPodID=030&spMailingID=5226347&spUserID=NTQxMjI3NjMzMwS2&spJobID=195563038&spReportId=MTk1NTYzMDM4S0

 

[Heikki Pullinen 135]

Turvallisuudesta en tiedä. Molempia käyttäneenä tiedän,että lasiohjaamo on sata kertaa kätevämpi.

 

Heikki

[Tauno Voipio 87]

Mittaristo ei estä tumpelointia. Äkkiä katsoen ongelmat ovat olleet sellaisessa lennon vaiheessa, jossa pitäisi katsoa ulos.

 

Lasiohjaamo pakkaa houkuttelemaan tuijottamaan näyttöjä liikaa, ja ulos katsominen jää helposti vähiin.

 

Siirtyminen pyöreistä kelloista G1000:iin vaati aikamoisen pinnistyksen, mutta omasta mielestäni se kannatti.

 

[Juha Lampi 280]

Täytyy myöntää, että vaikka tykkäsin Dynonin prosessoidusta tiedosta, vanhojen höyrymittarien lukeminen tuntui lopulta yhtä helpolta. Olennaista oli se, ettei joutunut liian pitkiä piuhoja myöten tulkitsemaan dataa, vaan että systeemi antoi oivallusmaisen kokonaistiedon olennaisimmasta.

[Tatu Koiranen 1 778]

Eräs OEB:n raportti (EMB-500) mainitsee seuraavaa kohdassa single pilot operations:

 

While the Garmin PRODIGY integrated avionics package offers many options to the pilot, it requires, on average, twice as many actions to select appropriate pages and procedures and insert the correct references and values, when compared to the “older” technology equipment.

[Jari J Sivula 1]

vanhojen höyrymittarien lukeminen tuntui lopulta yhtä helpolta.

 

Kaipa se turvallisuus riippuu enemmän siitä, katsotaanko mittareihin ja miten niitten arvoja tulkitaan ja niihin reagoidaan. Yksi viisarimittarin etu on, että viisarin kulmasta näkee vilkaisulla, onko arvo "normaali", digimittarin arvoa pitää lukea ja prosessoida korvien välissä, enne kuin sitä voi käyttää. Varmaankin oikein kätettynä molemmat systeemit ovat hyviä..

[Olavi Lehtinen 0]

Kaipa se turvallisuus riippuu enemmän siitä, katsotaanko mittareihin ja miten niitten arvoja tulkitaan ja niihin reagoidaan. Yksi viisarimittarin etu on, että viisarin kulmasta näkee vilkaisulla, onko arvo "normaali", digimittarin arvoa pitää lukea ja prosessoida korvien välissä, enne kuin sitä voi käyttää. Varmaankin oikein kätettynä molemmat systeemit ovat hyviä..

 

Hei,

 

Kyllä lasinäytöissäkin on viisarityyppisiä mittaritoteutuksia. Esimerkiksi moottorinvalvontamittarit ovat tyypillisesti tällaisia. Jostain syystä nopeus- ja korkeusmittarin toteutuksessa on standardiksi valikoitunut toisenlainen ratkaisu.

 

T. Ole

[Jari J Sivula 1]

Hei,

Jostain syystä nopeus- ja korkeusmittarin toteutuksessa on standardiksi valikoitunut toisenlainen ratkaisu.

 

T. Ole

 

Juuri nuo noipeus- ja korkeusmittarit ja variumetri olivat mielessä, kun ajattelin, miten toimin loppulähestymisessä. Tosin kaikissa koneeni mittareissa on viisari, joten kokemusta on vain niistä.

 

jari

[Tatu Koiranen 1 778]

Tätä hiukan lainatakseni, G1000-järjestelmässä on varsin fiksu moottori-sivu:

 

Lasiohjaamolla ilmeisesti houkutus on suuri varsinkin matalissa alkaa räplätä sitä FMS/G1000/GNSx30/yms -laitetta eikä keskittyä siihen olennaiseen eli lentämiseen. Etenkin yhden ohjaajan toiminnassa ei kovinkaan fiksua.

 

Jepjep. Kun kaksi tälläistä sankaria sopivasti kohtaavat, kummankin koneet hajoavat ilmassa...

 

http://www.trafi.fi/filebank/a/1323697414/7b6220c18330f880576babd5a9934584/4470-Trafi_ilmailujuliste_A4_marginaaleilla_Part4.pdf

[Jari J Sivula 1]

Tuo juliste on asiaa. Tarkoitus on suunnistella lauantaina (jos keli sallii) Nummijärvelle wanhanaikaisin menetelmin. Toki GPS tai pari on mukana, mutta koetan pitää oikeaa suunnistustaitoa edes jossain kunnossa. Samallahan sitä tulee todellakin katsottua ulos koneesta, hih.

[Simo Lallukka 205]

Laivapuolella puolestaan sattui vuonna 1994 Sally Albatross -matkustajalaivan vakava karilleajo Porkkalan edustalla, jossa miehistö katseli jotain näyttöä komentosillalla. Laiva meni merimerkin väärältä puolelta, mutta kukaan ei sattunut katsomaan ulos ikkunasta.

[Erkki Pulkkinen 0]

Jos pilotti on oppinut kunnolla käyttämään lasiohjaamoa että sen ruuvailu ei aiheuta aivokuormitusta niin silloin se on ihan ok. Jos sen lasiohjaamon ruuvaaminen vaatii hiukan enemmän huomiota, niin silloin mennään jo riskin puolelle, nuo kellomittarit kun ovat niin yksinkertaisia ... sama pätee kyllä pelkkään gps-laitteeseenkin, jos sen ruuvaaminen vie huomion, niin veneetkin joutuvat väistelemään.

[Kristian Roine 0]

Kaikenlaisia lasivehkeitä purtsikassa käyttäneenä pitää sanoa että esim. suunnistuskäytössä tulee nykyään ilmatilaa seutattua paljon enemmän. Olen lentänyt peukalo-kartalla-meneltämällä vieraissa maissa, usein suomalaisittain huonoissa näkyvyyksissä, ja kyllä se oli aikamoista nenä kartassa menemistä, ilmatilan seuranta oli lähennä koneen laidan yli suoraan alas koittaen maamerkkejä tunnistaa. GPS-karttanäytöltä sijainti löytyy sekunnissa.

 

Lievä ongelma on se, että kaikki info halutaan tunkea näytölle ja unohdetaan samalla että aivot eivät pysty sitä käsittelemään. Onneksi monet vehkeet ovat käyttäjän konffattavissa vähemmän sotkuisiksi.

[Juha Haapajärvi 0]

Lievä ongelma on se, että kaikki info halutaan tunkea näytölle ja unohdetaan samalla että aivot eivät pysty sitä käsittelemään. Onneksi monet vehkeet ovat käyttäjän konffattavissa vähemmän sotkuisiksi.

Tässä mä komppaan Kristiania, varsinkin purkkareiden PDA softat on täynnä pieniä ruutuja, joista ei meinaan saada mitään selvää. Perus sunnuntainlentäjän kannattaa karsia raa'asti enimmät pois.

Kisat erikseen...

 

Mutta suunnistuksessa on se niin mukava...

 

 

-Juha

[Jari J Sivula 1]

Tuon GPS:n kanssa vaan toivoo, että se sitten toimiikin. Peukalokin tietysti saattaa krampata tai muuten tulla suunnistusvirhe. Kannatan GPS:n ja peukalon yhteiskäyttöä eli pitää jonkilainen paikkatieto itselläkin, jos se GPS vaikka sammuu. Jos sattuu eksähtämään, on kiva, että on merkannut ajan muutama minuutti sitten tarkastuspisteen päällä.

[Kari J. Ansamaa 0]

Sotalentäjät opettelivat kartat ulkoa, tosin ilmatila oli siihen aikaan erilainen. Ei varmasti pöllömpää olisi maantiedon hallinta nykyaikanakaan?

[Ilari Kousa 0]

Täytyy muistaa se, että mittaritietoa tulee käytettyä hyväksi niin VFR- kuin IFR-olosuhteissakin. Samoin kuin emme luota yhteen lennonvalvontamittariin, ei tule luottaa myöskään yhteen suunnistus/paikkatietolähteeseen. Hyvin suoritetulla lennolla kartta, GNSS ja radiosuunnistus tukevat kaikki toisiaan. Eräs lennonopettajapatu sanoi kerran: "Reading the instruments is like detective work -- ya don't trust no-one."

[Kristian Roine 0]

Tuon GPS:n kanssa vaan toivoo, että se sitten toimiikin. Peukalokin tietysti saattaa krampata tai muuten tulla suunnistusvirhe. Kannatan GPS:n ja peukalon yhteiskäyttöä eli pitää jonkilainen paikkatieto itselläkin, jos se GPS vaikka sammuu. Jos sattuu eksähtämään, on kiva, että on merkannut ajan muutama minuutti sitten tarkastuspisteen päällä.

 

Jos minulla on toimiva gps joka yhtäkkiä sammuu, niin tiedän kyllä sammumishetken sijainnin ihan tarkkaan, ainakin jos lyhytkestoinen muisti toimii edes sinnepäin. Siitä on sitten helppo alkaa miettiä mikä kaupunki edessä häämöttää. Minua aina naurattaa nää spekulaatiot jossa pilotti olisi muka aivan kuutamolla jos gps:lle tapahtuisi jotain kauheaa. Periaatteessa "lasiohjaamolla" suunnistaminen on kartalla suunnistamista. Siinä kartassa on vaan se lentokoneen kuva oikeassa kohtaa. Purjelentäjillä on tietenkin se etu puolellaan, että meidän risteilykorkeuksista näkyy muutakin kuin mänty, koivu ja kaksi kuusta. Itse en karttoja ole käyttänyt vuosiin matkalentämisessä, karttanäytössäkin näkyy vain ilmatilarajat. (On se ilmailukartta kuitenkin siellä hattuhyllyllä valmiina)

 

[Jari J Sivula 1]

Siinä kartassa on vaan se lentokoneen kuva oikeassa kohtaa.

 

Hyvä niin, jos lukee sitä karttaa siinä karttanäytöllä. Entäpä, jos pilotti suunnistaa vain pitämällä sen pienen lentokoneen viivalla sen kummemmin katsomatta kartaa? Kunnollinen karttanäyttö on ihan OK, kun se toimii. Minä tykkään tuusata sen paperikartan kanssa, kun se kuitenkin on mukana.

[Tuomas Kuosmanen 52]

Tuossa naama gepsissä/lasiohjaamossa-problematiikassa on varmaankin kaksi eri tilannetta.

 

- Lentäjällä kuluu suuri osa huomiosta sen seuraamiseen ilmatilan ja liikenteen kustannuksella, koska laitteita ei vielä tunne ja osaa käyttää kovin hyvin.

 

- Lentäjällä kuluu suuri osa huomiosta sen seuraamiseen ilmatilan ja liikenteen kustannuksella, koska laite on niin kiinnostava.

 

//Tuomas

 

[Ilari Kousa 0]

Tuleva graduni liittyy osaltaan tähän aiheeseen ja simulaation käyttöön lentäjie tilannetietoisuuden parantamisessa, joten saa nähdä mitä tarkemmat tutkimukset osoittavat -- Tuomaksen mainitsemat tilanteet ovat joka tapauksessa todennäköisiä.

[Tatu Koiranen 1 778]

Tuossa naama gepsissä/lasiohjaamossa-problematiikassa on varmaankin kaksi eri tilannetta.

 

- Lentäjällä kuluu suuri osa huomiosta sen seuraamiseen ilmatilan ja liikenteen kustannuksella, koska laitteita ei vielä tunne ja osaa käyttää kovin hyvin.

 

- Lentäjällä kuluu suuri osa huomiosta sen seuraamiseen ilmatilan ja liikenteen kustannuksella, koska laite on niin kiinnostava.

 

Ensimmäiseen kohtaan liittyen, aluksi suuri osa ajasta menee laitteen kanssa. Sitten tulee joku ongelma, sää menee tukkoon, eksytään pikkasen, laitteeseen tulee joku toiminnallinen virhetila tms. Voi käydä niin, että suunnilleen 100 % kapasiteetista menee sen onnettoman ruudun kanssa ihmettelyyn ja kaikki muu unohtuu.

 

Toi jälkimmäinen on sitten se, mitä tavallinen GPS tuntuu jo aiheuttavan... :/