Finnair sitoutti johtoa huikeilla lisäbonuksilla

[Tero Lahtinen 3]

Se on kuitenkin ihan varma ettei kenenkään työpanos voi olla ylimääräisen 150000e/vuosi arvoinen.

 

Kyllä voi olla. Ison johtajan yhden päätöksen tulosvaikutus voi helposti olla kymmenkertainen, joten kannattaa maksaa 150 k€ siitä, että päätöksiä tekemässä ovat oikeat kaverit.

 

Se on sitten toinen kysymys, onko juuri tässä tapauksessa näistä boonuksista hyötyä, itse suhtaudun kovin epäillen tähän.

[Tero Lahtinen 3]

Itse syytän tiputuksesta enemmän Ollilan kultapojua eli  Kallasvuota. Efloppi tuli ruotuu siinä vaiheessa kun vesi oli huilannut keulaportista sisään jo pidemmän aikaa.

 

Ja kehtaan kyllä väittää että huikean 90-luvun jälkeen Ollilalla on pallo ollut hukassa koko 2000-luvun.

 

Esim. nolkytluvun alussa kun kilpailijat kompuroi, niin Nokia Networksillä olisi ollut todellinen iskun paikka, mutta sisäisesti oli pakka sekaisin ja sotku johti katastrofaaliseen NSN-kuvioon. Puhelipuolella simpukkapuhelimet myöhästyi, ohuiden puhelinten trendi missattiin, tuotekehityksen aikaansaannokset käytettyyn rahaan nähden todella heikkoja, loistavat avaukset pelipuolelle, tablettteihin jne. tyrittiin järjestään kaikki.

[Sami Virkkula 0]

 

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201203143069&request_ahaa_info=true

 

Finnairin yhtiökokous alkoi jännittyneissä ja kireissä tunnelmissa. Yhtiön hallitus ja johtoryhmä saapuivat yhtiökokoukseen yhtenä joukkona - piensijoittajia vältellen.

[Juha Paulavuo 21]

Taisi puntti tutista  , vakavasti puhuen tuollainen käytös on IMHO lapsellista pelleilyä ja siten tuomittavaa

 

EDIT :

Kauppalehti kertoi viime keväänä, kuinka toimitusjohtaja Vehviläinen vihelsi yhtiökokouksessa käydyn keskustelun johdon palkkioista tai palkitsemismuodoista poikki ärähtämällä kokousväelle, että hänen mielestään ”tästä asiasta oli keskusteltu jo ihan riittävästi”.

 

Tällä kerralla toimitusjohtajalla ei ole varaa polttaa päreitään.

 

Vuosi sitten Finnairin yhtiökokousväki kyseli innokkaasti Vehviläiseltä johdon palkkioista ja palkitsemismuodoista. Vehviläinen ei kuitenkaan suostunut kokouksessa pidempään keskusteluun asiasta saatika täsmentämään palkkiojärjestelyjen yksityiskohtia.

 

Päreet taisivat tänä vuonna palaa jo ennen kokousta

[Klaus Bremer 0]

Pitäisi nähdä taloudellisia mittasuhteita, ja pitäisi olla kokemusta uppoamassa olevan yrityksen koossapitämisestä kun rotat jättävät laivan. Hanki siihen vielä uusi kapteeni panemaan maineensa likoon.

 

Pelkkä EU-päästömaksu 2012 on Finnairille 45 M€:n luokkaa. Mitä maksaa Boeingin lentotunti palkkoineen, mitä maksaa Airbus 340:n ja 350:n lentotunti palkkoineen, mitä on pelkän yhden lentotunnin hinta palkkoineen koko ilmassa olevan kaluston osalta ? Puhutaan sellaisista summista, että tavallista sukankuluttajaa huimaa - ja vain yhden tuntihinnan kohdalla. Puhumattakaan 16 tilatun koneen vaatimista investoinneista. Eikä siinä läheskään kaikki, että Finnair toimisi päivästä toiseen.

 

Kauanko kestää ajaa 18 uutta avainhenkilöä uusiin tehtäviin, kauanko kestää että koneisto taas toimii - paljonko se kaikki maksa ?

 

Jäävät lillukanvarsiksi summat, joilla on yritetty pitää uppoava laiva pinnalla ja homma pyörimässä. Kaiken maailman jeesustelijoista ei siinä pulmassa ole mihinkään.

 

Karavaani kulkee, koirat haukkuu. Taidatko sen paremmin sanoa.

[Jouko Holopainen 1]

Kyllä voi olla. Ison johtajan yhden päätöksen tulosvaikutus voi helposti olla kymmenkertainen, joten kannattaa maksaa 150 k€ siitä, että päätöksiä tekemässä ovat oikeat kaverit.

 

Se on sitten toinen kysymys, onko juuri tässä tapauksessa näistä boonuksista hyötyä, itse suhtaudun kovin epäillen tähän.

 

Sekin on sitten "toinen" kysymys, että onko koskaan kukaan johtaja tehnyt oikeata päätöstä pelkästään sen takia, että hänelle on maksettu 150k enemmän.

 

Väittäisin, ettei sellaisia ihmisiä ole maapallolla montaa että kannattaisi 150k enemmän maksaa kuin rivityöntekijälle. Toisin sanoen päätösten paremmuus ei riipu enää tarjotun palkan suuruudesta (ja sitä mukaa palkatusta henkilöstä) vaan pelkästään puhtaasta tuurista.

 

Onhan näitä esimerkkejä näistä "ruskean kosketuksen" tyypeistä jotka kaikesta huolimatta pääsevät "ruskistamaan" uudestaan ja uudestaan.

 

[Juha Klemettinen 28]

Taxell: Finnairin päätökset kestävät päivänvalon

 

http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2012/03/28/taxell-finnairin-paatokset-kestavat-paivanvalon/201226235/12

 

Hienosen lähtöä seurasi kuumeinen uuden toimitusjohtajan etsintä. Vaihtoehtoja ei ollut montaa, mutta Taxell kehui nykyisen toimitusjohtaja Mika Vehviläisen olleen yksi parhaita rekrytointeja, joihin hän on osallistunut.

 

Yleisö nauroi Taxellin kehuille.

[Tero Lahtinen 3]

Sekin on sitten "toinen" kysymys, että onko koskaan kukaan johtaja tehnyt oikeata päätöstä pelkästään sen takia, että hänelle on maksettu 150k enemmän.

 

Ei varmasti henkilön tekemien päätösten laatu riipu siitä, paljonko hänelle maksetaan. Se 150k enemmän maksetaan sen takia että hyviä päätöksiä tekevä henkilö (tai sellaiseksi uskottu) tekee niitä päätöksiä juuri esim. Finnairilla eikä sanotaanyvaikka Keskolla.

 

[Perttu Hörkkö 0]

Joo joo, ala on kriisissä ja pensa on kallista ja suomalaiset lentäjät ajelee limusiineillä Espoon kartanon ja kentän väliä, mutta kuviossa on taatusti paljon muutakin. Finnair ei varmaankaan ole tiensä päässä, mutta jotain suuria muutoksia yhtiö tarvitsee, että se muuttuu kannattavaksi ja haluttavaksi pitkällä aikavälillä. En kyllä hoksaa matkustajan näkövinkkelistä, mitä erikoista Finnair voi Aasian reittien lisäksi asiakkailleen tarjota. Kohta jos tekniikka ja pilotitkin tulee mistä lie, niin ne turvallisuuspuolen edutkin on olemassa enää paperilla ja muistoissa.

 

Aasian reiteissä ei taida kyllä olla mitään uniikkia muille kun suomalaisille joilla loistava tarjonta suoria reittejä suhteessa kotimarkkinan kokoon.

 

Mutta kyllä voi tarjota paljonkin jos haluaa, nopeasti heitettynä muutamia esimerkkejä:

 

- Yhtenäisen palvelukonseptin, tiedät mitä saat, esim kaukoliikenteen koneissa istuin sama koneyksilöstä riippumatta. Erityisen tärkeää premium markkinassa.

- Ruokavaihtoehdot turistissa kaukolennoilla

- Hyvän ja palkitsevan kanta-asiakasohjelman ilman sääntöviidakkoa ja hankalia poikkeuksia

- wifi onboard

- personal viihde lähiliikenteessä

- Parempi matkustuskokemus, informatiivisemmat kuulutukset varsinkin ohjaamosta

- Myyntiin lennoilla jotain mikä menee kaupaksi, aineettomia hyödykkeitä vaikka matkatarjouksia, luottokortteja tms, ja sitten voisi oikeasti yrittää myydä henkilökohtaisesti eikä vaan työntää kärryjä koneen läpi

- kysymyksenä eikö alan ortodokseja haastaja voi murtaa esim matkatavarasääntöjä, lippusääntöjä yms omaksi edukseen, miksei suht kyvykästä viihdejärjestelmää käytetä monipuolisemmin vaikka 'verkkokauppana' tai kerätä esim sytemaattisesti asiakaspalaute joka lennosta?

 

 

 

 

[Pentti Köylijärvi 42]

 

Pertun ajatukset toimivat hyvin paljon lentäviin euroopalaisiin matkustajiin. Mutta kun Finnairin Aasian matkustajista 75 % on aasialaisia ja heistä erittäin suuri osa kiinalaisia, joille nuo premiumpalvelut ovat tuntemattomia, ja joille hinnalla on suhteellisesti isompi merkitys, niin silloin ne eivät pure. Kaukomatkustamisessa € ja $ ovat liian ratkaisevia. Omalla rahalla matkustavien osuus kasvaa, ja kun matkustajien määrä kasvaa, niin silloin niiden, joilla hintakatto on absoluuttinen, määrä kasvaa.  Kuten Vehviläinen sanoi, jopa 10...15 € ratkaisee lentoyhtiövalinnan. Silloin ei vain ole varaa tarjota tuota premiumia. Premiummatkustajia ei vain nykyvolyymeille riitä.  Useimmat kuitenkin matkustavat vain enintään kerran vuodessa, silloin huonompikin palvelu kelpaa, jos sen saa halvemmalla. Ja säästynyt raha käytetään matkakohteessa.

 

Toinen vaihtoehto tietysti on, että vähennetään tarjontaa ja myydään kalliimmalla. Mutta kun kalusto ja henkilöstö jo on, niin alasajo olisi silloinkin aika huima. Ja silloin kilpailijoiksi tulevat suorat yhteydet ilman vaihtoa Helsinki-Vantaalla. Aika kova pala sekin.

 

Ja kummassakin tapauksessa jäljelle jää perusyhtälö, kulut on saatava kunnolla tuottoja pienemmiksi. Siihen tarvitaan oikea johtaminen ja oikeat johtajat. Toivottavasti uusi hallitus onnistuu saamaan johtamisen uomiinsa, ja toivottavasti oikeat johtajat ovat jo talossa. Nimittäin jos niitä pitää nyt alkaa etsimään, niin saattaapi aika loppua kesken ja jo kertaalleen maksetut bonukset jne rahat joudutaan maksamaan monta kertaa uudestaan, osa suoraan, mutta suurin osa epäsuoraan.

 

 

[Juha Lampi 282]

Asiantuntijoista koostuvassa työyhteisöissä päätöksenteko on prosessi, josta merkittävin ja ehkä monesti ratkaisevin osuus tehdään organisaation ja asiantuntijasidosryhmien muissa portaissa kuin ylimmässä johdossa. Jos firman toimintakulttuuri on repsahtanut siihen, että vain ylimmät kumileimasimet voidellaan - ja nekin pelkällä rahalla, ollaan elinkelpoisuudessa varsin ohuella pohjalla. Tietenkin, mikäli yritys edustaa vanhakantaista alaa, jossa pomo on ainoa asiantuntija ja duunarit portilta poimittuja tsuppareita, tilanne voi olla toinen.

 

Finnairhan ei edusta kumpaakaan yllämainittua, eihän?

[Sami Virkkula 0]

Asiantuntijoista koostuvassa työyhteisöissä päätöksenteko on prosessi, josta merkittävin ja ehkä monesti ratkaisevin osuus tehdään organisaation ja asiantuntijasidosryhmien muissa portaissa kuin ylimmässä johdossa. Jos firman toimintakulttuuri on repsahtanut siihen, että vain ylimmät kumileimasimet voidellaan - ja nekin pelkällä rahalla, ollaan elinkelpoisuudessa varsin ohuella pohjalla. Tietenkin, mikäli yritys edustaa vanhakantaista alaa, jossa pomo on ainoa asiantuntija ja duunarit portilta poimittuja tsuppareita, tilanne voi olla toinen.

 

Finnairhan ei edusta kumpaakaan yllämainittua, eihän?

 

Nimenomaan, työntekijätasolla tehdään päivittäin nopeasti sellaisia päätöksiä jotka joko säästävät tai maksavat yhden johtajan vuosibonuksen verran. Missä näiden "päättäjien" bonukset on?

 

Muutenkin tämä suomalainen yrityselämä on kieroutunut siinä että ainoa keino saada lisää liksaa on pyrkiä johtajaksi. Monet hyvät työntekijät taas pilataan sillä että heidät istutetaan toimistoon pikku pomon jakkaralle jolloin heidän ammattitaito menee hukkaan.

[Kimmo Hytönen 0]

Jaa-a, saapa nähdä kuinka Finnairin käy. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ollaan Alitalian tiellä.

Jos minulla olisi omat rahat pelissä, kuuntelisin kyllä Taxellia tarkkaan. Vaikka harvalla meistä on vatsaa sijoittaa Finnairin osakkeisiin näillä näkymillä, on valtiolla niitä paljon. Olisi kyllä hyvä jos joku kykenisi saneeraamaan yhtiön kannattavaksi. Se, että Finnairin johdosta tehdään sylkykuppi, ei paranna asioita yhtään. Parhaat kyvyt lähtevät.

 

Tällä hetkellä Finnairilla lennetään rahaa taivaan tuuliin.

[Ari Aho 62]

Nimenomaan, työntekijätasolla tehdään päivittäin nopeasti sellaisia päätöksiä jotka joko säästävät tai maksavat yhden johtajan vuosibonuksen verran. Missä näiden "päättäjien" bonukset on?

 

Just tuli tieto viime vuoden kannustinpalkkiosta - 113 egee netto  (vaikka lähdin kesken vuotta eläkkeelle)

[Olavi Uotila 184]

 

Tällä hetkellä Finnairilla lennetään rahaa taivaan tuuliin.

 

1990-luvun alun lamassa emme sanoneet, että "leipä lentää", vaan "leivänkuoret lentävät".

 

Muuten särähtää aina, kun tietyissä piireissä sanotaan "ainoa vaihtoehto". Sehän tarkoittaa, ettei vaihtoehtoja ole, joten sitä ei pitäisi mainitakaan.

[Timo Oikarinen 1]

Muutenkin tämä suomalainen yrityselämä on kieroutunut siinä että ainoa keino saada lisää liksaa on pyrkiä johtajaksi. Monet hyvät työntekijät taas pilataan sillä että heidät istutetaan toimistoon pikku pomon jakkaralle jolloin heidän ammattitaito menee hukkaan.

Tuli tuossa alta kymmenisen vuotta sitten kokeiltua pikkupomon hommia kahden vuoden ajan. Aivan hirveä virhe. Palkka ei noussut juuri nimeksikään, eikä valtaa tullut (vastuita kyllä). Olin surkea henkilöesimies, ja enkä osannut kunnolla päästää irti asiantuntijatehtävistäni. Päätösten teko kangerteli. Tuo kokeilu riitti, ja ilmoitin haluavani takaisin asiantuntijatehtäviin. Viihdyn ja osaan huomattavasti paremmin, tehtävät ovat mielenkiintoisempia eikä tarvitse olla herravihan kohteena.

 

Päätelmäni oli, että esimiestehtävät vaativat juuri siihen sopivan henkilön. Asiantuntijasta ei helposti tule esimiestä. Esimiestehtävät ovat oikeasti aika vaikeita, etenkin jos haluat olla hyvä henkilöjohtaja. Asiantuntijaksi pystyy opiskelemaan tiukasti lukemalla, mutta henkilöjohtajuuden hallinta on jotain sellaista sosiaalista taitoa, että vain harvasta siihen on.

 

Loppupäätelmä: Hyvästä johtajasta/esimiehestä kannattaa maksaa, jos sellaisen sattuu löytämään.   

 

[Olavi Uotila 184]

Päätelmäni oli, että esimiestehtävät vaativat juuri siihen sopivan henkilön. Asiantuntijasta ei helposti tule esimiestä. Esimiestehtävät ovat oikeasti aika vaikeita, etenkin jos haluat olla hyvä henkilöjohtaja. Asiantuntijaksi pystyy opiskelemaan tiukasti lukemalla, mutta henkilöjohtajuuden hallinta on jotain sellaista sosiaalista taitoa, että vain harvasta siihen on.

 

Loppupäätelmä: Hyvästä johtajasta/esimiehestä kannattaa maksaa, jos sellaisen sattuu löytämään.   

 

 

Kävin Teknillisen Opiston 1960-luvun loppupuolella. Pääpaino oli silloin kouluttaa suunnittelijoita. Ne, joita ei suunnittelu kiinnostanut, hankkiutuivat myynti- tai käyttöpuolen tehtäviin. Niin tai näin, asiantuntijoita kaikki. Johtamisopin opettaminen oli - ainakin tuolloin - minimaalista, jos sitäkään. Mielestäni johtajaksi, tai esimieheksi, ei tarvitse syntyä, vaan kyllä "pomohommia" voidaan myös opettaa ja opiskella; sekin on itsensä kehittämistä. Pomohommat ovat useinkin eräs työuran myöhempi vaihe. Mutta, on rehellistä tunnustaa itselle, jos ne eivät kiinnosta, ja välttää niitä. Sitten on tietysti sellainen ihmisryhmä, joille pomohommat eivät sovi alkuunkaan, mutta tekevät kaikkensa päästäkseen niihin (mm. narsistit). Sellaiset tyypit myrkyttävät sitten työyhteisön helposti.

[Timo Oikarinen 1]

Mielestäni johtajaksi, tai esimieheksi, ei tarvitse syntyä, vaan kyllä "pomohommia" voidaan myös opettaa ja opiskella; sekin on itsensä kehittämistä.

Kyllähän meilläkin oli paljon noita esimiesvalmennuksia, hyvän esimiehen koulutuksia jne. Toki niistä jotain sai irti, mutta eivät ne mielestäni pysty huonoa esimiestä hyväksi muuttamaan. Ainakin pitää olla luontaista kiinnostusta asiaan.

 

Tällä hetkellä minulla on työurani paras esimies, anteeksi itse asiassa esinainen. Hän sanoi muuten heti aluksi, ettei tiedä teknisistä yksityiskohdista mitään eikä aio niihin sekaantuakaan, vaan hän on nimenomaan henkilöjohtaja, joka laittaa "pyörät pyörimään". Näin on myös tapahtunut, asiat luistavat eteenpäin suht hyvin (tietysti valtuuksien asettamissa rajoissa), muttei mikromanageerausta ole havaittavissa.

_{Toki sekin auttaa, että hän istuu Ruotsissa ja minä Suomessa}

[Ilpo Isoluoma 22]

Eräs maahenkilöryhmä sai jokainen 40 € bonuksen viime vuodelta. Keräsivät bonukset kasaan ja lahjoittivat Vehviläiselle kun se tarvitsee niitä kipeämmin.

[Ilkka Mannikainen 777]

Surkuhupaisaa ja säälittävää kun lehdistö koittaa nyt joka päivä löytää jonkun uuden bonuksen Finnairista josta voisi saada lisää vettä kateellisuusmyllyä pyörittämään ja lopputulos sitten on tällaista juosten kustua:

 

Oikaisu STT:n eiliseen talousjuttuun (1.4.) "IL: Finnairin johto sai jättibonukset jo vuonna 2008".

 

 

 

[Olavi Uotila 184]

Tässä maassa on jo aikaa sitten kadonnut kohtuullisuuden taju rahanjaossa. Sitten ihmetellään, ovatko tuloerot kasvaneet tässä maassa, ja mistähän se mahtaisi muka johtua. Tässä maassa elää sellainen rahassarypijöiden joukko, joka hakee vertaistaan. Rahaa pitää olla, niin ettei mahdu arkkuun mukaan...

[Teijo Niemelä 21]

Tässä maassa on jo aikaa sitten kadonnut kohtuullisuuden taju rahanjaossa. Sitten ihmetellään, ovatko tuloerot kasvaneet tässä maassa, ja mistähän se mahtaisi muka johtua. Tässä maassa elää sellainen rahassarypijöiden joukko, joka hakee vertaistaan. Rahaa pitää olla, niin ettei mahdu arkkuun mukaan...

 

Ai jaa... Suomi oli kuitenkin viimeinen Lansi-Euroopan valtio ilman omaa miljardooria. Vertaa vaikkapa Ruotsiin ja Norjaan, josta heita loytyy tusinoittain. Ja ihan tiedoksi, vaikka olisi miljardoori, se ei tarkoita, etta rahaa on sen verran takataskussa.

 

Itseasiassa, Suomessa on liian vahan rikkaita, senhan jo huomaa jo siita, etta useat suomalaiset yritykset myydaan ulkomaisille sijoittajille.

[Olavi Uotila 184]

Itseasiassa, Suomessa on liian vahan rikkaita, senhan jo huomaa jo siita, etta useat suomalaiset yritykset myydaan ulkomaisille sijoittajille.

 

Vai niin...luulin sen johtuvan omistajien ahneudesta. Kun teetetään jotain Suomessa, jää liian pienet katteet, jopa miinusmerkkiset. Siis, teetetään ne hommat halvemmalla, ympäristöstä välittämättä, lapsityövoimaa käyttäen, että omistajat saisivat enemmän rahaa. Eläköön globalisaatio!

[Teijo Niemelä 21]

Vai niin...luulin sen johtuvan omistajien ahneudesta. Kun teetetään jotain Suomessa, jää liian pienet katteet, jopa miinusmerkkiset. Siis, teetetään ne hommat halvemmalla, ympäristöstä välittämättä, lapsityövoimaa käyttäen, että omistajat saisivat enemmän rahaa. Eläköön globalisaatio!

 

Aika erikoista muuten, etta esimerkiksi lentokoneiden huoltotoiminta on kannattavaa mm. SR Technicsilla Zurichissa ja Maltalla, mutta ei Finnairilla Helsingissa. Tehdaankohan lentokonehuollot Zurichissa lapsityovoimalla ymparistosta valittamatta? 

[Olavi Uotila 184]

Aika erikoista muuten, etta esimerkiksi lentokoneiden huoltotoiminta on kannattavaa mm. SR Technicsilla Zurichissa ja Maltalla, mutta ei Finnairilla Helsingissa. Tehdaankohan lentokonehuollot Zurichissa lapsityovoimalla ymparistosta valittamatta? 

 

Höpö höpö! Vastakysymys onkin, montako hommaa Suomesta on siirretty Sveitsiin? Itse kunnioitan sveitsiläisiä siitä, että ovat ymmärtäneet pysytellä EU:n ulkopuolella.