ICAO LANGUAGE PROFICIENCY TEST - Kerro kokemuksesi englanninkielen tasokokeesta!

[Perttu Karivalo 1]

Mitenkähän nuo eri luokat mahtavat oikein toimia käytännössä, jos on luokka 4, voi lentää ranskassa tai ählämeissä yhtälailla kun luokka 6:llakin, ainoa ero on että joutuu käymään uuden tentin muutaman vuoden päästä. Tentissä taas ei opita yhtään mitään ja tenttiin treenaaminenkin taitaa jäädä yleensä melko olemattomaksi. Toisaalta jos osaa englantia luokan 4 verran, ei se opittu taso siitä mihinkään katoa muutamassa vuodessa.

Toisaalta jokainen lentäjä kantaa vastuuta osaamisestaan ja samalla he osaavat myös arvioida omaa englannintaitoaan ja eivät mene semmoiseen paikkaan, jossa tuntevat itsensä osaamattomaksi. Eli onko loppupeleissä koko tentti aivan tarpeeton.

 

Kun on kuunnellut vuosien varrella eri kansallisuuksien kommunikointia ilmailuradiossa niin tuntuu että peräänkuuluttamaasi itsesuojeluvaistoa eli vastuuta ei ihan kaikilla ole joten testi siksi varmaan ihan paikallaan.

[Jouni Laukkanen 55]

Kun on kuunnellut vuosien varrella eri kansallisuuksien kommunikointia ilmailuradiossa niin tuntuu että peräänkuuluttamaasi itsesuojeluvaistoa eli vastuuta ei ihan kaikilla ole joten testi siksi varmaan ihan paikallaan.

 

Ikävä kyllä, idealta vie pohjaa se, että eräiden maiden viranomaiset myöntävät ammattilentäjilleen suoraan taso 6:n. Ja sattumoisin nämä ovat juuri niitä maita, joiden pilottien kielitaito ei tahdo riittää välttämättömimpään.

[Tatu Koiranen 1 726]

Ikävä kyllä, idealta vie pohjaa se, että eräiden maiden viranomaiset myöntävät ammattilentäjilleen suoraan taso 6:n. Ja sattumoisin nämä ovat juuri niitä maita, joiden pilottien kielitaito ei tahdo riittää välttämättömimpään.

 

Normaalia ICAOta. Ne kansat, joissa ei ole edes ongelmia, pyllyraiskaavat itseään, samalla kun ongelmakansat nauravat räkäisesti.

 

Koko kielitaitohömpötys on täysin epäonnistunut hanke ja se pitäisi lähinnä hyllyttää pikaisesti nykymuodossaan.

[Peter Lord 186]

Normaalia ICAOta. Ne kansat, joissa ei ole edes ongelmia, pyllyraiskaavat itseään, samalla kun ongelmakansat nauravat räkäisesti.

 

Koko kielitaitohömpötys on täysin epäonnistunut hanke ja se pitäisi lähinnä hyllyttää pikaisesti nykymuodossaan.

 

Ratkaisu voisi olla se, että kiinalaiset (joiden surkeimmista surkeimman kielitaidon vuoksi tuo koe määrättiin pakolliseksi) joutuisivat osallistumaan kokeeseen ns vapaassa maailmassa ja ne jotka eivät koetta läpäise eivät sitten ulkomaille myöskään pääse.  Sama laki kaikille.

 

Kiinalaisilta oli olevinaan ovela veto antaa omille piloteilleen 6 kieliarvosanaksi. Miinus 6 sopisi oletuksena paremmin.

 

Peter

[Erkki Pulkkinen 0]

... Kiinalaisilta oli olevinaan ovela veto antaa omille piloteilleen 6 kieliarvosanaksi. ...

 

Tuo olisi pitänyt tehdä suomessakin niille joilla oli RTE, koska se "elinikäinen" kelpuutus oli tentitty, eikä saatu lahjaksi.

[Antti Laukkanen 15]

Nih, ja kuten tuosta Teron kommentistakin voi havaita, ainakaan meillä käytettävä koe ei mittaa kielitaitoa vaan eriskummallisen nippelitiedon hallintaa, jolla ei ole mitään tekemistä radioliikenteen kanssa. Sen verran on nyt aikaa kokeesta, etten enää ulkoa muista, mutta suurin piirtein kuitenkin:

 

1) Käännöslauseet. 80 % täysin asiaan kuulumatonta ihmesanastoa, jolla ei ole mitään tekemistä fraseologian kanssa. Niinpä kyseistä sanastoa ei löydy myöskään fraseologian oppikirjoista. En tiedä, mistä löytyy.

2) Luetun ymmärtäminen. Ainut jollain mittapuulla hyväksyttävällä tasolla ollut osio kokeessa. Liittyi jopa löyhästi ilmailuun, jos nyt ei lentämiseen sentään

3) Haastattelu/suullinen osio. No ei tässäkään sinällään mitään suurta vikaa, mutta eri asia on, millä natiivi suomalainen, selkeästi suomalaisesti aksentoiva, enempi amatööritenttijä noin kielenopetuksellisessa mielessä, vetää johtopäätöksensä käytännön kielitaidosta. Sekään, kun ei sinällään oikein radioliikenteeseen liittyvää juttua ollut.

4) Kuullun ymmärtäminen. Ihan haistapaskan pelleilyä. Etenkin, kun oikeiksi vastauksiksi eivät kelvanneet oikeat vastaukset, vaan jollain ihmelogiikalla se jätkä, joka oli joskus käyttänyt polaroituja aurinkolaseja, mutta sittemmin lakannut niitä käyttämästä, käyttää kuulemma toisinaan polaroituja laseja. Oikeaksi vastaukseksi ei siis kelvannut "ei käytä", vaikka jätkä selkeästi nauhalla ilmoitti lopettaneensa niiden käytön. Itse teksteissä ei ollut mitään ihmeellistä, mutta vastauksissa tosiaan oli.

5) Kun on tosiaan joskus tullut se radiopuhelimenhoitajan kurssi käydyksi ja siitä maksetuksi, olisi se voinut pysyä voimassa sellaisenaan. Vaan taitavatpa viranomaisen kanssa "ikuisikisi ajoiksi" solmitut diilit olla yhtä pitäviä kuin vastaavat Suomen ja itänaapurin kanssa tehdyt raja- ja hyökkäämättömyyssopimukset 

 

Kun nyt kuitenkin on se ällä yo-kokeista, korkein arvosana tieteellisestä englannista yliopistosta, kiitettävä ilmailuenglannista ja vieläpä taisi inssienglannitkin tulla hyvällä arvosanalla kuitatuksi, tuntuu tuommoinen silkalta kiusanteolta. Kun en sitä kutosta näemmä kyennyt saalistamaan.

 

-A

[Tero Partanen 1]

4) Kuullun ymmärtäminen. Ihan haistapaskan pelleilyä. Etenkin, kun oikeiksi vastauksiksi eivät kelvanneet oikeat vastaukset, vaan jollain ihmelogiikalla se jätkä, joka oli joskus käyttänyt polaroituja aurinkolaseja, mutta sittemmin lakannut niitä käyttämästä, käyttää kuulemma toisinaan polaroituja laseja. Oikeaksi vastaukseksi ei siis kelvannut "ei käytä", vaikka jätkä selkeästi nauhalla ilmoitti lopettaneensa niiden käytön. Itse teksteissä ei ollut mitään ihmeellistä, mutta vastauksissa tosiaan oli.

 

Haha... Antti on näemmä liukastellut samoissa miinoissa kuin allekirjoittanutkin. Ei mene mun jakeluun, miten tuo tehtävä on arvosteltu tosiaan noin. Etenkin kun asian todellinen luonne ja nykytilanne tulee kristallinkirkkaasti selväksi. Ja sitä vielä jankutetaan siinä monelta kantilta. Oikea vastaus olikin sitten tosiaan jotain aivan muuta.

 

5) Kun on tosiaan joskus tullut se radiopuhelimenhoitajan kurssi käydyksi ja siitä maksetuksi, olisi se voinut pysyä voimassa sellaisenaan. Vaan taitavatpa viranomaisen kanssa "ikuisikisi ajoiksi" solmitut diilit olla yhtä pitäviä kuin vastaavat Suomen ja itänaapurin kanssa tehdyt raja- ja hyökkäämättömyyssopimukset 

 

Sama. RT/E oli voimassa jo vuosia sitten, ja sen piti olla ikuinen. Mikäpä tässä maalimassa olis, tosin.

 

Kun nyt kuitenkin on se ällä yo-kokeista, korkein arvosana tieteellisestä englannista yliopistosta, kiitettävä ilmailuenglannista ja vieläpä taisi inssienglannitkin tulla hyvällä arvosanalla kuitatuksi, tuntuu tuommoinen silkalta kiusanteolta. Kun en sitä kutosta näemmä kyennyt saalistamaan.

 

Selkeästi koe ei ole kielitaitokoe. Vaan ICAO:n ilmailuenglannin tasokoe, jossa on kokeen vastaanottavalla viranomaisella mielestäni parannettavaa.

 

Tero

[Antti Laukkanen 15]

Selkeästi koe ei ole kielitaitokoe. Vaan ICAO:n ilmailuenglannin tasokoe, jossa on kokeen vastaanottavalla viranomaisella mielestäni parannettavaa.

 

Minä suhtautuisin aika varauksella siihen "ilmailu" -osaan. Olen joskus tehnyt, en nyt muista missä yhteydessä, jonkin englanninkielen tasokokeen. Se oli yliopiston kieli-ihmisten laatima ja aika samantyyppinen, joskin fiksumpi. Hain joskus lukion jälkeen kerran kääntäjäkoulutukseen. Oiskohan ollut siinä vaiheessa?

 

-A-

[Tatu Koiranen 1 726]

Mikäänhän ei ymmärtääkseni edelleenkään estä viranomaista antamasta sitä kutosta vanhan RT/E:n perusteella (kiinalaisia ei ainakaan tunnu pidättelevän mikään). Ei muuta kuin AOPA painostamaan...

[Jani Hintikka 1]

Luokat kielitaitotestissä tosiaan tuntuu hieman hauskoilta, kun miettii 4: n ja 6:n eroa. Toki voi olettaa korkeaaman luokan haltijalla olevan paremmat edellytykset toimia ko. kielellä, käyttää laajempaa sanavarastoa tms. (muussa kuin radiofraseologisessa kommunikoinnissa). Kuitenkin olen huomannut suomalaisten pärjäävän maailmalla ilmaillen hyvin, ihan 4 tason proopuska taskussaakin. Ja kansallisten kelpuutusten omaavatkin tuntuvat edellenkin pärjäävän, liekö kurssitus aikanaan ollut vähintääkin riittävää Mutta kaikkinensa, ilmailijan oma aktiivisuus tässäkin ratkaisee, niinkuin todettiinkin.

[Jaakko Rissanen 52]

Keskieurooppalaisten lennonjohtajien keskuudessa suomalaisten pilottien puhumaan englantiin ollaan varsin tyytyväisiä. Tosin epäilys on herännyt, että kaikki suomalaislentäjät ovat toisilleen sukua - kuulemma eroa ei heidän välillä pysty tekemään. Yksi kaveri ei muistanut jaksolle sattuneen yhtään Finnairin naispilottia, ja hän kysäisikin, onko sellaisia ylipäätään olemassakaan. Kun kerroin heitä löytyvän, kuului vastaus: "No ehkä hekin sitten vain kuulostavat aivan samalta..."

 

Välillä kotimaisia kuunnellessa tuntuu tosin siltä, että puhenopeutta voisi tietyin paikoin jopa lisätä - saahan hitaasta puheesta tietenkin varmemmin selvää, mutta artikuloinnin ollessa muutenkin hyvää voisi tärkeitä sekunteja säästää tälläkin tavalla kiireen vallitessa.

[Jaakko Männistö 268]

 

Välillä kotimaisia kuunnellessa tuntuu tosin siltä, että puhenopeutta voisi tietyin paikoin jopa lisätä - saahan hitaasta puheesta tietenkin varmemmin selvää, mutta artikuloinnin ollessa muutenkin hyvää voisi tärkeitä sekunteja säästää tälläkin tavalla kiireen vallitessa.

Mihinkäs on sitten kiire? Eli,vaikka nyt lennonjohto ymmärtäisikin nopeutetun kommunikoinnin,niin muut jaksolla kuulolla olevat pilotit saattavat olla eri kansallisuuksia tai muuten "sakeampia"kielellisesti. Esim.itselläni sanoman tuottaminen on se vahvempi puoli,kun taas vastaanotetun ymmärtämisessä on toisinaan se vaikeus, "speak slower,please" on kyllä ollut käytössä Eiköhän se ymmärretyksi tuleminen ole kuitenkin se prioriteetti!

[Jaakko Rissanen 52]

Mihinkäs on sitten kiire?

Totta kai ymmärrettävyys ja tätä kautta turvallisuus ovat ne ykkösasiat, mutta niiden ollessa muutenkin kunnossa olisi hommassa hyvä pitää jonkinlaista vauhtia yllä, kun jaksolla on se päälle 20 konetta ja iso osa pitäisi vieläpä saada liikkumaan ylös- tai alaspäin.

[Tero Partanen 1]

Totta kai ymmärrettävyys ja tätä kautta turvallisuus ovat ne ykkösasiat, mutta niiden ollessa muutenkin kunnossa olisi hommassa hyvä pitää jonkinlaista vauhtia yllä, kun jaksolla on se päälle 20 konetta ja iso osa pitäisi vieläpä saada liikkumaan ylös- tai alaspäin.

 

Gen T1-10 ohjeistaa puhumaan enintään sata sanaa minuutissa. Se on varsin hidas nopeus. Käytännössä kaikki puhuu nopeampaa.

 

Minusta ilmailussa ei ole hyvä ajatus pitää "vauhtia yllä" oikeestaan muualla kuin nopeusmittarissa sopivasti. Normaaleilla käytännöillä pitää pärjätä. Erikseen joku Oskoshin laskukierros, mutta tässä ei varmaan nyt ollutkaan siitä kyse.

 

Tero

[Jaakko Rissanen 52]

Normaaleilla käytännöillä pitää pärjätä.

Kyllä. Tämä tosin rajoittaa palvelun sujuvuutta. Mikäli asian x sanomiseen menee jaksolla kuusi sekuntia ja tästä saa supistettua kaksi sekuntia pois ja vastaavia juttuja tulee vaikkapa viisi perätysten, säästää tällä jo kymmenen sekuntia. Tämän kymmenen sekunnin aikana voi antaa jo yhden - tai jopa kaksi selvitystä ja/tai suunnitella tulevaa liikennettä. Mikäli yksi selvitys ei sitten menekään perille ensimmäisellä kerralla johtuen liian kovasta puhenopeudesta, voi tarvitun ajan vähintäänkin tuplata. Tasapaino on siis löydettävä.

 

Todellisen elämän mukainen esimerkki:

 

-Oma ilmatila alkaa pinnalta F245

-TSA X, merkitty punaisella, aktiivinen (FL245-660) - alueen läpi pystyy lentämään mustaa reittiä pitkin, kaikki korkeudet

-Ruskealla merkitty lennonjohtoyksiköiden rajat pinnan 245 alapuolella

-A: A330 hitaassa nousussa, läpi pinta 225, automaattinen selvitys FL250, ei vielä omalla jaksolla

-B: B736 nopeassa nousussa, läpi pinta 250, selvitetty FL270, RFL400, suunta koilliseen X:n läpi, ei vielä omalla jaksolla

-C: A319 matkalennossa FL280

-D: A319 nousussa, läpi FL233, ei selvitystä ylempään ilmatilaan, RFL360, ei vielä omalla jaksolla

-E: B738 nousussa, läpi FL195, ei selvitystä ylempään ilmatilaan, RFL360, ei vielä omalla jaksolla

-F: B738 FL400, pitää olla pinnalla 280 pisteellä N

-G: A320 matkalennossa FL380

-H: B738 matkalennossa FL370

-I: B738 matkalennossa FL370, poistumassa sektorista

 

[ attachment removed / expired ]

 

Turvallisuuspuolen ollessa kunnossa seuraavana tärkeysjärjestyksessä on laskeutuvien koneiden saaminen määrätylle pisteelle määrätyllä korkeudella. Näin ollen ensisijainen tehtävä on antaa selvitys koneelle F laskeutua FL280 pisteelle N mennessä. "F, descend flight level 280 to be level by N." Tämän sanominen radiojaksolla käyttämälläni puhenopeudella otti 5 sekuntia (korvasin kirjainlyhenteet oikeanmittaisella kutsutunnuksella ja pisteellä). F ei kuitenkaan vastaa 10 sekunnin kuluessa ja toistan selvityksen. Nyt on kulunut 20 sekuntia. "Ehmm, roger... Descend flight level 280 to be level by N, confirm, F" Tämä vei 16 sekuntia (hieman hitaammalla puhenopeudella). Koska F pyysi vielä vahvistusta, on minun todettava: "Affirm." 1 sekunti.

 

Yhteensä prioriteettilistan ykkösenä olevan selvityksen saamiseen perille meni siis 37 sekuntia. Mitä muuta tällä välillä on tapahtunut?

 

-A on läpäissyt pinnan 233

-B on läpäissyt pinnan 268 ja on pysäyttämässä nousunsa pinnalle 270 tehdessään initial callin

-Alemman ilmatilan lennonjohdolle on soitettu selvitys nostaa D pinnalle 260

-Alemman ilmatilan lennonjohdolle on soitettu selvitys nostaa E pinnalle 250 D:n alapuolella

 

Koska B on jo säilyttämässä FL270, ei minun kanttini kestä käskeä sitä nousuun C:n läpi (käsketyn pystynopeuden saavuttaminen ei kuitenkaan tapahdu sekunnissa). Näin ollen myös D ja E joutuvat säilyttämään FL260 ja 250. E:tä ei voi käskeä kääntymään vasemmalle, koska muuten se eksyisi nokakkain A:n kanssa.

 

Mikäli F olisi siis reagoinut ensimmäiseen selvitykseen, olisi B:n nousua voinut jatkaa pinnalle 400 nousunopeudella 2000+ fpm kunnes läpi pinnan 290. Tämä olisi vapauttanut myös tilaa nostaa D:tä ja E:tä ylöspäin. Nyt joudutaan kuitenkin odottamaan, kunnes B on ohittanut C:n. Näin ollen continuous climb ei tässä tilanteessa toteudu kolmen koneen kohdalla johtuen ongelmista radioliikenteessä yhden, kolmikon tilanteeseen nähden ulkopuolisen, koneen kanssa.

 

Tein tästä tarkoituksella karrikoidun esimerkin ja laitoin kaikki turhaa aikaa vieneet sanomat lennonjohtajan ja F:n niskoille. Lennonjohdon periaatteista löytyy seuraava lausahdus: "...safe, orderly and expeditious flow of air traffic." Sekunnitkin ovat välillä tärkeitä tuon viimeisen osalta.

 

[Jari Helander 0]

Oma kielitaitoni menee vanhaksi kesällä. Missä näitä tänä päivänä järjestetään/mistä kannattaisi kysellä ja paljonko kyseinen keissi suurinpiirtein kustantaa?

[Jaakko Männistö 268]

Oma kielitaitoni menee vanhaksi kesällä. Missä näitä tänä päivänä järjestetään/mistä kannattaisi kysellä ja paljonko kyseinen keissi suurinpiirtein kustantaa?

Tuossahan heitä,yhteystiedot mukana: http://www.trafi.fi/filebank/a/1426144960/9d654552e7c0228b52bf13bd48ae48bf/17078-LPA_Lista120315.pdf

[Armin Zuger 238]

...ja paljonko kyseinen keissi suurinpiirtein kustantaa?

luokka 0-130 eur.