Huimapää Felix Baumgartner aikoo rikkoa maailman ennätyksen ja hypätä 37 kilomet

[Tarmo Lindroos 0]

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012031715335685_ul.shtml

 

Felix Baumgartner hyppäsi 21 800 metrin korkeudesta torstaina. Hän aikoo rikkoa maailman ennätyksen hyppäämällä 37 kilometristä ensi kesänä. (EPA)

 

 

 

[Orvo Välilä 3]

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012031715335685_ul.shtml

 

Felix Baumgartner hyppäsi 21 800 metrin korkeudesta torstaina. Hän aikoo rikkoa maailman ennätyksen hyppäämällä 37 kilometristä ensi kesänä. (EPA)

 

 

 

Mikä tuosta Ilta-Pulun jutusta jäi puuttumaan, oli mielestäni se että Baumgartnerin on tuossa ennätyshypyssään myös tarkoitus ylittää äänen nopeus vapaassa pudotuksessa. Rispekt.

 

http://www.huffingtonpost.com/2012/03/16/felix-baumgartner-skydiver-record-altitiude_n_1352846.html

 

 

[Tumi Hämäläinen 730]

Miten ihminen voi ilman vippaskonsteja ylittää 344 km/h vapaassa pudotuksessa oli sitten missä tahansa asennossa ilmassa? Jaa, no tietenkin jos laittaa tötteröhiukset kuten Leningrad Cowboysilla ja suuntaa keulan kohti maata. Siinäkö ratkaisu? 

 

Edit: Tietenkin 344 m/s... 

[Jouni Laukkanen 65]

Miten ihminen voi ilman vippaskonsteja ylittää 344 km/h vapaassa pudotuksessa oli sitten missä tahansa asennossa ilmassa? Jaa, no tietenkin jos laittaa tötteröhiukset kuten Leningrad Cowboysilla ja suuntaa keulan kohti maata. Siinäkö ratkaisu? 

 

Tässä vähän tällainen karkea yleistys:

 

Painovoima vetää ihmistä maan keskipistettä kohti voimalla kaavan G=m*g mukaan, jossa

G = paino

m = massa

g = maan vetovoiman kiihtyvyys

 

Vastaavasti kappaleen putoamisesta aiheutuva vastusvoima (ilmanvastus) lasketaan kaavasta Fd=1/2*roo*V^2*A*Cd

Fd = Ilmanvastus

roo = ilman tiheys

V = nopeus

A = kappaleen poikkipinta-ala

Cd = kappaleen vastuskerroin

 

Tassapainotilanteessa, missä maan vetovoima on yhtä suuri kuin ilmanvastus, on saavutettu tilanne, jossa putoava kappale ei enää kiihdy ja on saavuttanut maksiminopeutensa.

 

Tällöin m*g = 1/2*roo*V^2*A*Cd

 

Kun tästä käännellään V yhtälön toiselle puolelle, saadaan:

 

V^2 = 2*m*g / (roo*A*Cd)

 

ja edelleen V = 1,41 sqrt (m*g)/(roo*A*Cd), josta voidaan sanoa, että massa (m) pysyy samana, samoin poikkipinta-ala (A) ja karkealla yleistyksellä vastuskerroin (Cd), joka kyllä muuttu Reynoldsin luvun muuttumisen myötä, mutta oletetaan sen vaikutus tässä pieneksi.

 

Muuttuviksi arvoksi jää siis lukujen g/roo suhde.

Kuten aiemmin mainittu, g  pienenee 32 km korkeuteen noustaessa ehkä 2% verran, mutta ilman tiheys (roo) muuttuukin arvosta 1,225 kg/m^3 arvoon 0,013 kg/m^3 eli pienenee 1% alkuperäisestä arvostaan. Vaikka lukujen suhteesta (32 km korkeudella likimain 100 maanpinnalla verrattuun) otetaankin neliöjuuri (=10), tarkoittaa se silti että 32 km korkeudella kappaleen vapaassa pudotuksessa saavuttama suurin nopeus on selkeästi suurempi maan pinnalla, rukkaskarkeudella siis 10-kertainen.

 

Amerikaksi tästä Terminal Velocity -nimellä tunnetusta ilmiöstä on olemassa NASAn laskuri havainnollisilla sivuilla: http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/airplane/termv.html

[Simo Leminen 0]

Täältä löytyy lähempänä maan pintaa tehdyt nopeusennätykset:

http://www.speedskydiving.eu/

 

Lajin säännöissä kerrotaan myös korkeusväli, jossa mittaus tehdään, 2700-1700 m (maan pinnasta).

[Aki Suokas 80]

Piti ihan katsoa nuo säännöt, ja todellakin,  se on "maanpinnan" yläpuolella.  Mutta sääntöihin näköjään jäänyt porsaanreikä, kun ei ole määritelty miten korkealla (merestä) se maanpinta saa olla.

(no noiden mukaan ennätys pitää tehdä virallisen kilpailun yhteydessä, joten ei siinä erityistä etua saa.  Mutta tekee eri kilpailujen tulokset vertailukelvottomiksi!)