RediGo:n historia

[Mikko Maliniemi 5]

- "Jenkkeihin Eritrealle tarkoitettuja koneita"

 

Tällaisen tiedon minulle kertoi aikoinaan nuo jenkkikoneet ostanut heppu. Mutta korjaat toki varmaan saamani väärän informaation?

[Jaakko Kuusisto 3]

Ei Jussi millään pahalla, mutta jutuistasi tulee mieleen laulu " Lentäjän poika" 

 

jk. Kyllä Ekin tuleekin olla tyytyväinen hyvään löpputulokseen 

[Kalle Rantanen 64]

RG.n halpa hintakaan ei kiinnostanut asiakkaita, vaikka niin kai kuviteltiin.

 

Oliko Redigo tosiaan omassa luokassaan halpa? Suomen konevalinnan yhteydessähän se tuomittiin yleisesti hyvin kalliiksi, mutta siinä vertailukohtana olivat yhteyskoneet. Tästä on kuitenkin jäänyt minulle mielikuva Redigosta kalliina koneena.

[Jussi Salminen 12]

Jaska, miten niin -laulu- ?

 

Isä-Ville ei ollut mun idolini, vaan Tuomisen Oippa. Pikkupoikana istuin Oipan sylissä & harjoiteltiin useampaankin  kertaan tekemään vaakakierteitä Mersulla. Isä-Villen kuoleman jälkeen kävin säännölisesti Tuusulassa Juutilaisen Illun juttusilla. Taisin olla useammankin lentäjän "poika".

 

Jussi Salminen

 

[Teemu Saarikko 0]

Siis&tietosi&perustuu kuulopuheisiin&

[Jussi Salminen 12]

Perustuu kuulopuheisiin ?

 

Mulla on hyvä kuulo, mutta ei mun tietoni perustu kuulopuheisiin, vaan faktoihin. Työ koulutti tarkaksi & kriittiseksi (cad,cam cae system analyst / teknis-tieteelliset järjestelmät). Faktan & fiktion ero on ollut aina mulle selvä. Lentäjien juttuja kuunnellessa / lukiessa oppii monenlaista.  Sen verran pitää ajatella , että selvittää asioista sen -mistä oikeastaan on kysymymys-. Oletko kenties skeptikko, vai ovatko nämä asiat jotekin vieraita ? No , palataan sitten yleislinjoille. Koetan olla kaikille mieliksi (niinkuin Jaska    )

 

Jussi Salminen

 

 

 

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Jaska, miten niin -laulu- ?

 

Isä-Ville ei ollut mun idolini, vaan Tuomisen Oippa. Pikkupoikana istuin Oipan sylissä & harjoiteltiin useampaankin  kertaan tekemään vaakakierteitä Mersulla. Isä-Villen kuoleman jälkeen kävin säännölisesti Tuusulassa Juutilaisen Illun juttusilla. Taisin olla useammankin lentäjän "poika".

 

Jussi Salminen

 

Samoja henkilöitä pidimme idoleina 

Oipan kanssa oli kunnia lentää uusilla esittely-Robineilla.

Illun poika Ilmari oli kurssi- ja lentokaverini, isä Illun tapasin monasti.

 

Terv Jaska

[Topi Falkenberg 406]

Wikin mukaan Redigon historia alkaa DI Elias Järvinevan Tuuli III suunnittelmasta, joka lensi ensimmäisen kerran vuonna 1957. Tästä uniikkikappaleesta Elias sitten jatkojalosti myöhemmin Valmet L-70:n, eli Vinkan, josta taas sorvattiin hänen johdollaan Valmet L-80 Turbo-Vinha, jonka pääsuunnittelijana jatkoi Jaakko Harjumäki Järvinevan eläköidyttyä. Lopullinen tuote, jatkokoulutuskone L-90 RediGo, on ollut ilmavoimien käytössä vuodesta 1992, enimmäkseen kai muussa tarkoituksessa kuin mihin se oli suunniteltu? Kehitystyössä kuoli 3 suomalaista koelentäjää. Konetyyppiä valmistettiin noin 40 kpl, joista 10 kpl tuli ilmavoimien käyttöön, lopuksi Valmet myi vuonna 1995 koneen valmistusoikeudet Aermacchille, joka on "markkinoinut" sitä hedelmättömästi M290TP nimellä.

 

Olisipa kiva tietää paljonko tähän projektiin tuhlattiin vuosien varrella verovaroja, ja mitä niiden vastineeksi saatiin?

 

[Jussi Salminen 12]

Juu Jaska.

 

Nyt kun nuo mun esikuvani ovat poissa. On vähän yksinäinen olo. Kyllä sen varmaan teksteissä huomaa. Ellei muuten niin lukemalla rivien välistä. Ettei menisi pelkästään jutusteluksi. Eki voisi kertoa Redigo / Aermacchi historiasta. Tässä vaiheessa olin jo poissa Valmetin pääkonttorilta, enkä ehtinyt seurailla Kuoreveden asioita. OH-VTS (I-RDGO) oli Suomessa rakennettu. Italiassa ei kai tehty yhtään kpl.tta ?

 

PS Aivan niin Topi. Redigo-historiasta löytyy monenlaista sisältöä. Kun Janhusen Paavo meni sen härvelin kanssa Evijärven pohjaan. Sattui pahasti. Olimme hyviä tuttavia / kavereita. On vaan hyvä, etten jaksa kelata enää noita juttuja. En kuitenkaan ole unohtanut mitään.

 

http://www.airport-data.com/aircraft/I-RDGO.html

 

Jussi Salminen

 

[Mika Koski 0]

Osaako (no, tottakai osaa) RediGon kehityksessä mukana olleet vastata ao. linkin takana oleviin kysymyksiin a) yleisesti b) RediGon osalta? Millainen oli RediGon koelento-ohjelma?

 

T. Mika

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,102423.msg1367622.html#msg1367622

[Erkki Ikonen 11]

Mika: FAR 23 -koelento-ohjelma sisältää mm. 120 erilaista syöksykierteen tositusta. Noista 120:stä 36 on kuuden kierteen syöksykierteitä. En tiedä löytyykö netistä ko. pumaskaa. Siinä on "tuhat" kysymystä täyttääkö kone esitetyt vaatimukset.

Sen jälkeen kun perusrunko oli saatu kuntoon  tyyppihyväksynnän kokeet kestivät 100 lentotuntia, 9.1.- 31.8.1990. Sitä ennen oli tahkottu laite-  yms. kokeita runsaasti.

 

Taannoin vihjasin pienistä puutteesta, joita oli korkeus- ja, siivekeohjaus sekä tehoton sivuperäsin. Redigon rakentamisessa vaatimuksena oli käyttää  yli puolet samoja osia kuin Vinkassa. Uusi lentämätön siipi profiileineen, aiheutti sen, ettei em. pelittäneet. Pidennetyssä, ts nykyisessä korkeusvakautin sijoittuu suhteessa siipeen puoli metriä taaemmaksi ja kolmekymmentä senttimetriä korkeammalle. Sivuperäsin on osin korkeusvakaajan alapuolella. Kokonaispituus n. 65 senttiä pitempi.  Korkeuvakaaja ja sivuperäsin ovat nyt tuplasti paremmassa ilmavirrassa,

jolloin ne tehoavat hyvin kaikissa lentotiloissa.

 

Jukka Raunion kirja oli lähes valmis jo pari vuotta sitten. Hän pitää kertomansa mukaan pienen paussin kun on muitakin töitä.

 

Suomen Ilmavoimien RG on aivan toinen kone verrattuna Valmet L90 TP:aan.   

[Ville Jalonen 4]

OH-VTS (I-RDGO) oli Suomessa rakennettu. Italiassa ei kai tehty yhtään kpl.tta ?

 

Eivät tehneet yhtään. Tiedustelin asiaa joskus Aermacchilta kun RediGO poistui heidän sivuiltaan "tuotevalikoimasta". Sanoivat että muutamia tilauksia on tullut, mutta ei niin paljoa että linjan olisivat laittaneet käyntiin. I-RDGO on myös jo myyty pois Italiasta.

[Erkki Ikonen 11]

Alunperin OH-VTS:n  sarjanro oli 16. Se on sittemmin myyty Mexicoon. Aermacchi osti kilpailevan tyypin pois markkinoilta.

[Jussi Salminen 12]

Pienistä puutteista.

 

Jukka teki erinomaista suunnittelutyötä. Kohtuukustannuksilla saatiin paljon aikaiseksi. Jos tiivistää Redigon suunnitteluhistorian. Sen voi tehdä lyhyesti: liian lyhyt runko, toivomisen varaa peräsinasetelmassa, siiven olisi voinut ajatella / suunnitella toisinkin, moottorivaihtoa olisi voitu harkita. Näin ei tietenkään tarvitse ajatella. jossittelu loppui siihen kun projekti lopetettiin.

 

Mulla on ollut tilaisuus tutustua (yksityishenkilönä) Pilatuksen suunnittelujärjestelmiin. Syöksykierreosaaminen kiinnosti erityisesti. Ko.asiasta on olemassa tällainen Leonardo M.n kirjoittama juttu. Kiinniitäkääpä huomiota koneen mittasuhteisiin & peräsinasetelmaan.

 

http://oldwww.pilatus-aircraft.com/media/Pilatus-PC-21-Fact-Sheet.pdf

http://icas-proceedings.net/ICAS2006/PAPERS/485.PDF

 

Jussi Salminen

 

[Juha Luojus 0]

Redigo oli ja on hieno kone lentää. Harmi vain, että se poistuu käytöstä. Voisin käyttää, sanaa harmooninen ohjattava. Tosin vaati voimaa, mutta tiesi mitä tulee, ei tarvinnut arpoa. Suomalaista laatua! Kiitos ja kumarrus tekijöille.

[Janne Saarijärvi 0]

Kannan minäkin oman pienen tulitikulaatikollisen hyödytöntä ajatusta tähän ketjuun: Minusta Redigo on hienoin/kaunein Suomessa koskaan suunniteltu kone. Olisi ollut upeaa päästä joskus kyytiin, harmi että se tilaisuus meni lopuksi kuitenkin ohi.

 

[Mika Koski 0]

Mika: FAR 23 -koelento-ohjelma sisältää mm. 120 erilaista syöksykierteen tositusta.

 

Kiitos vinkistä. Täältähän ne löytyvät kts. linkki. paljon mielenkiintoista tutkittavaa.

 

http://www.airweb.faa.gov/Regulatory_and_Guidance_Library/rgFAR.nsf/MainFrame?OpenFrameSet

 

T. Mika

[Perttu Karivalo 1]

Redigo oli ja on hieno kone lentää. Harmi vain, että se poistuu käytöstä. Voisin käyttää, sanaa harmooninen ohjattava. Tosin vaati voimaa, mutta tiesi mitä tulee, ei tarvinnut arpoa. Suomalaista laatua! Kiitos ja kumarrus tekijöille.

 

(kiilarilta) Asiaa!!!

[Heikki Harjunmaa 0]

Mukava kone se oli, minulle kertyi n 180 tuntia. Seuraavassa joitain havaintoja:

 

* kyllä se käynnistyi ilman polttoainepumpun päälläoloa.

* jäänesto toimi ja lämpöä riitti myös takapenkille - niin on kerrottu.

* ei hirveästi tarvinnut vahtia lentoasentoa mittarissakaan = stabiili.

* taitolentoa ei saanut lentää - se oli sallittu vain harvoille jostain syystä.

* jos oikein muistan niin siinä ei ilmavoimien konfiguraatiossa ollut kuin yksi VOR/DME, mikä aiheutti näppylöitä tietyille lennonjohtajille.

* koneessa oli maatyhjäkäynti (linkun takana) ja lentotyhjäkäynti (jälkimmäinen korkeampi). Eräät ohjaajat eivät tätä hallinneet, vaan rullasivatkin lentotyhjäkäynnillä, mikä tarkoitti lisärasitusta jarruille. Ja jos lentotyhjäkäynniltä sammutti, ei  moottori välttämättä käynnistynyt seuraavalla kerralla ilman mekaanikon lisätoimenpiteitä. Tiedän erään entinsen ilmavoimien komentajan jolla usein oli seuraavana aamuna käynnistymisongelmia Redigolla, muilla ei yleensä ollut. Nimeä en nyt muista.

 

Kyydissäni olivat mm

 

* amir Klenberg, joka ilmeisesti ei osannut säätää kuulokkeidensa äänenvoimakkuutta, vaikka sen näytin,

* eräs Finnairin kapteeni matkalla kertausharjoitukseen, ohjaten koko matkan,

* oma isäni.

 

Ei Redigolla tainnut Suomen ilmavoimien käytössä olla juuri mitään ongelmia ilmassa. Maasta en tiedä.