Mediheli - kuka päättää ja milla perustein

[Mika Koski 0]

Hei,

 

nyt ihan ilman sarvia ja hampaita, vaan ihan puhtaasta tiedonhalusta kysyn, että kuka päättää Medihelin "tilaamisesta" onnettomuuspaikalle ja millä perustein ko. päätös tehdään? Kysymyksen taustalla on sellainen hiljattain sattunut tapaus, jossa Kauniaisten laskettelurinteelle lähetettiin helikopteri, vaikka muutaman sadan metrin päässä on Jorvin sairaala. Kuulostaa maallikosta erikoiselta.

 

Samaan hengenvetoon kysyn, kun näin tosi-teeveestä, että kun lääkäri menee ambulanssin kanssa maata pitkin sairaalaan, niin hänet käydään hakemassa helikopterilla pois (vaikka ei ole hälytystä päällä). Eikö tuo ole paljon kalliimpi tapa kuin tulla esim. taksilla takaisin tukikohtaan ja JOS sattuu tulemaan häly, niin poimitaan sitten tohtori matkalta kyytiin?

 

T. Mika

[Aarni Lehto 0]

Hei,

 

nyt ihan ilman sarvia ja hampaita, vaan ihan puhtaasta tiedonhalusta kysyn, että kuka päättää Medihelin "tilaamisesta" onnettomuuspaikalle ja millä perustein ko. päätös tehdään?

Ainakin tuohon osaan vastata, että hälytyskeskus sanoo medihelille (nyk. FinnHEMSille) tehtävät. Toisaalta saattaa olla, että apua soittava voi myös pyytää hekoa paikalle. Tuo esimerkkisi oli aika erikoinen, mutta FinnHEMS voidaan tilata paikalle aivan sairaalan lähellekkin, jos on mahdollisuus, että potilas pitäisi kuljettaa johonkin toiseen sairaalaan esim. vakavan vamman vuoksi, jota ei voida tehdä läheisessä sairaalassa. Tämä on minun näkemykseni asiasta.

[Teemu Hämäläinen 0]

Lääkärikopterin tarkoitus on useimmiten lääkärin toimittaminen paikalle nopeasti, eikä niinkään potilaan kuljettaminen. Esim tuossa tapauksessa on varmaan haluttu paikalle lääkäri arvioimaan vammat ja laittamaan potilas kuljetuskuntoon yhdessä muun pelastuhenkilöstön kanssa. Lisäksihän esim Uudenmaan alueella ambulanssien henkilökunta konsultoi Medihelin lääkäriä ja saa sitä kautta lääkemääräyksiä vaikka itse kopteria ei paikall tarvitakaan.

 

Itse olen ainakin ihan henkilökohtaisestikin kiitollinen tuosta palvelusta vaikka kopteri ei lopulta pihalle saakka tullutkaan....

[Jukka Siirilä 80]

Samaan hengenvetoon kysyn, kun näin tosi-teeveestä, että kun lääkäri menee ambulanssin kanssa maata pitkin sairaalaan, niin hänet käydään hakemassa helikopterilla pois (vaikka ei ole hälytystä päällä). Eikö tuo ole paljon kalliimpi tapa kuin tulla esim. taksilla takaisin tukikohtaan ja JOS sattuu tulemaan häly, niin poimitaan sitten tohtori matkalta kyytiin?

 

Varmaan siksi, että saadaan lääkäri mahdollisimman nopeasti taas vahvuuteen mukaan.

 

Jos vaikka lääkäri on taksissa jossain keskellä helsinkiä ruuhkassa ja mediheli saakin hälytyksen. Millä metsästät ja otat kyytiin sen lääkärin sieltä ruuhkan keskeltä?

[Hanna Räihä 6]

eihän siellä kopterissa pysty juurikaan ees hoitotoimia tekemään, eli enemmän se taitaa olla juurikin hoitohenkilökunnan kohteeseen kuljettamista varten tai potilaan sieltä poiskuljettamista. Toki tuo esimerkki oli sikäli vähän outo, mutta mistäs näistä tietää. Joku ehkä, mä en.

[Mika Koski 0]

Jos vaikka lääkäri on taksissa jossain keskellä helsinkiä ruuhkassa ja mediheli saakin hälytyksen. Millä metsästät ja otat kyytiin sen lääkärin sieltä ruuhkan keskeltä?

 

Sen lääkärin paikantamisen ei luulisi olevan enää mikään ongelma (GPS koordinaatti + kirkkaanpunakeltainen ukko heiluttamassa käsiä ko. koordinaattien läheisyydessä). Meilahden ja Töölön sairaaloiden ympäristössä sekä näiden paikkojen ja tukikohdan välisellä reitillä on paljon laskeutumispaikkoja helikopterille lääkärin kyytiin poimimiseksi. Joutuuhan kopteri tekemään hälytyskäyntejäkin noille alueille. Eikä Helsinki nyt niin suuri paikka ole. Kolmen Sepän patsaaltakin (= Helsingin ahtain paikka kopterille?) on vain muutama sata metriä Rautatien- tai Senaatintorille, jossa on tilaa kopterin laskeutua.

 

T. Mika

[Harri Nurmi 2]

Hei,

 

nyt ihan ilman sarvia ja hampaita, vaan ihan puhtaasta tiedonhalusta kysyn, että kuka päättää Medihelin "tilaamisesta" onnettomuuspaikalle ja millä perustein ko. päätös tehdään? Kysymyksen taustalla on sellainen hiljattain sattunut tapaus, jossa Kauniaisten laskettelurinteelle lähetettiin helikopteri, vaikka muutaman sadan metrin päässä on Jorvin sairaala. Kuulostaa maallikosta erikoiselta.

 

Samaan hengenvetoon kysyn, kun näin tosi-teeveestä, että kun lääkäri menee ambulanssin kanssa maata pitkin sairaalaan, niin hänet käydään hakemassa helikopterilla pois (vaikka ei ole hälytystä päällä). Eikö tuo ole paljon kalliimpi tapa kuin tulla esim. taksilla takaisin tukikohtaan ja JOS sattuu tulemaan häly, niin poimitaan sitten tohtori matkalta kyytiin?

 

T. Mika

 

Ei lähde Finhems-helikopteri paikalle, vaikka hätäkeskukseen soittanut sitä pyytäisi. Päätöksen tekee se puhelimen toisessa päässä oleva hätäkeskuspäivystäjä. Siksi saattaa joskus tuntua soittajasta turhauttavalta, kun päivystäjä kyselee melko paljon saadakseen avuntarpeen  laadun, laajuden ja kiireellisyysluokan selvitettyä.  Toki usein apu on jo lähtenyt liikkeelle, kun vielä jatketaan puhelinkeskustelua.

Tuo laskettelukeskusonnettomuus on vähän kriittinen esimerkki, sillä tänä talvena on tapahtunut kuolemaan johtaneita rinneonnettomuuksia. Parissa tapauksessa potilas itse on ollut aluksi aivan järjissään, mutta sisäiset vammat ovat koituneet turmioksi. Siksi varmaan kysymääsikin tapaukseen on otettu lääkäri paikalle varmuuden vuoksi. Useinhan lääkärikopteri tai -auto kääntyy takaisin kesken matkan, kun tarkempaa tietoa paikalta saadaan.

 

Hienoa, että meillä säilyivät lääkärikopterit Suomessa ja ne saivat vielä yhteiskunnan talouden tuekseen!

[Jouni Haimi 0]

Sen lääkärin paikantamisen ei luulisi olevan enää mikään ongelma (GPS koordinaatti + kirkkaanpunakeltainen ukko heiluttamassa käsiä ko. koordinaattien läheisyydessä). Meilahden ja Töölön sairaaloiden ympäristössä sekä näiden paikkojen ja tukikohdan välisellä reitillä on paljon laskeutumispaikkoja helikopterille lääkärin kyytiin poimimiseksi. Joutuuhan kopteri tekemään hälytyskäyntejäkin noille alueille. Eikä Helsinki nyt niin suuri paikka ole. Kolmen Sepän patsaaltakin (= Helsingin ahtain paikka kopterille?) on vain muutama sata metriä Rautatien- tai Senaatintorille, jossa on tilaa kopterin laskeutua.

 

T. Mika

 

Niin mitäs järkeä tuossa systeemissä sitten on verratunasiihen ettälääkäri on kopterissa ja pääsee silloin nopeammin liikkeelle kun tuo noutovaihe jää pois.

[Jukka Siirilä 80]

Sen lääkärin paikantamisen ei luulisi olevan enää mikään ongelma (GPS koordinaatti + kirkkaanpunakeltainen ukko heiluttamassa käsiä ko. koordinaattien läheisyydessä). Meilahden ja Töölön sairaaloiden ympäristössä sekä näiden paikkojen ja tukikohdan välisellä reitillä on paljon laskeutumispaikkoja helikopterille lääkärin kyytiin poimimiseksi. Joutuuhan kopteri tekemään hälytyskäyntejäkin noille alueille. Eikä Helsinki nyt niin suuri paikka ole. Kolmen Sepän patsaaltakin (= Helsingin ahtain paikka kopterille?) on vain muutama sata metriä Rautatien- tai Senaatintorille, jossa on tilaa kopterin laskeutua.

 

Sinne vaan torille kaiken muun sekaan kun pitää saada lääkäri kyytiin? Yleensä onnettomuustilanteessahan joku on katsonut kopterille laskeutumispaikan ja jos vaikka tielle pitää laskeutua poliisi / palokunta / joku on katkaissut liikenteen tieltä ja kopterilla on turvallista laskeutua. Lääkäri ei varmaan rupea semmoista tekemään eikä ole järkevääkään.

 

Järkevintä on mielestäni hakea se ukko sieltä kopterilla.

[Simo Ahti 26]

Hei,

nyt ihan ilman sarvia ja hampaita, vaan ihan puhtaasta tiedonhalusta kysyn, että kuka päättää Medihelin "tilaamisesta" onnettomuuspaikalle ja millä perustein ko. päätös tehdään?

 

Hei, ilman sarvia 

 

1. Hätäkeskus hälyttää ennalta määriteltyjen vasteiden perusteella. Nämä vasteet on alueen vastuulääkärin toimesta määritelty.

2. Jos potilas on huonommassa kunnossa kuin hätäkeskuksen riskinarvion perusteella luultiin, voi kohteessa oleva ammattiapu hälyttää lisäapuja paikalle. ( näissä pätee edelleen samat vastemäärittelyt kuin aiemmin, eli riippuen tehtävästä lisäapu voi olla hoitoyksikkö, lääkintäesimies tai ensihoitolääkäri)

3. Lääkäri voi liittää itsensä tehtävään lisätietojen perusteella (konsultointi, radioliikenne)

 

Kysymyksen taustalla on sellainen hiljattain sattunut tapaus, jossa Kauniaisten laskettelurinteelle lähetettiin helikopteri, vaikka muutaman sadan metrin päässä on Jorvin sairaala. Kuulostaa maallikosta erikoiselta.

 

Tähän en voi ottaa muuten kantaa, kuin että näitä toki paikan päällä tapauskohtaisesti harkitaan ja päätetään järkevin toimintataktiikka. Joskus on järkevää tehdä hätäsiirto läheiseen sairaalaan  ja joskus on potilaan edunmukaista ottaa mielummin se ensihoitolääkäri vaikka siihen sairaalan parkkipaikalle.

 

Samaan hengenvetoon kysyn, kun näin tosi-teeveestä, että kun lääkäri menee ambulanssin kanssa maata pitkin sairaalaan, niin hänet käydään hakemassa helikopterilla pois (vaikka ei ole hälytystä päällä). Eikö tuo ole paljon kalliimpi tapa kuin tulla esim. taksilla takaisin tukikohtaan ja JOS sattuu tulemaan häly, niin poimitaan sitten tohtori matkalta kyytiin?

 

Tässäkin tapauskohtaisesti harkitaan ja päätetään järkevin toimintataktiikka. Helikopteria ei käytetä pelkästä käyttämisen ilosta, vaan nimenomaan mahdollisimman ripeän toimintavalmiuden takia. Monasti on lääkäri tullut ambulanssi kyydillä sairaalalta pois ja monasti lentäen. Toimintamallit ovat parikymmentä vuotta hioutuneet ja kyllä ne kriittisen tarkastelun kestää.

 

 

[Klaus Bremer 0]

Hienoa, että meillä säilyivät lääkärikopterit Suomessa ja ne saivat vielä yhteiskunnan talouden tuekseen!

 

Aivan, mutta ei tähän hintaan. Yhteiskunta olemme me, veronmaksajat tässä tapauksessa. Mehän sen maksamme. Finn-HEMS on sumuttanut asiaa ymmärtämättömiltä STM:n virkamiehiltä ja kansanedustajilta 150 miljoonaa euroa ylihintaa (vrt. MOT, Suomen Kuvalehti, Auto, tekniikka ja kuljetus). Samalla kun kaikkia palveluja leikataan ja veroja korotetaan, se on kuin varastaisi veronmaksajien taskusta. Ja se on ennen muuta petos hyvää asiaa kohtaan.

[Harri Nurmi 2]

Aivan, mutta ei tähän hintaan. Yhteiskunta olemme me, veronmaksajat tässä tapauksessa. Mehän sen maksamme. Finn-HEMS on sumuttanut asiaa ymmärtämättömiltä STM:n virkamiehiltä ja kansanedustajilta 150 miljoonaa euroa ylihintaa (vrt. MOT, Suomen Kuvalehti, Auto, tekniikka ja kuljetus). Samalla kun kaikkia palveluja leikataan ja veroja korotetaan, se on kuin varastaisi veronmaksajien taskusta. Ja se on ennen muuta petos hyvää asiaa kohtaan.

 

Tuossa, Klaude, olen kyllä samoilla linjoilla siinä asiassa, että ns. vapaaehtoiset yhdistykset pyörittivät Lääkärikopteritoimintaa vuosia samantasoisena (ainakin Mediheli 1 ja 2) kohtuukustannuksilla ja kun nyt yhteiskunta otti lääkärikopterit suojiinsa, kustannukset yht´äkkiä nousivat runsaasti korkeammaksi.  Se lienee "keskittämisen" hinta?

 

Se on kuitenkin hienoa, että tämä palvelu meillä pysyi terveydenhuollossa edelleen. Ja kyllähän tällainen toiminta sopii paremmin julkishallinnon/sairaanhoitopiirien hoidettavaksi, kuin yksityisten yhdistysten.

[Tuomo Tuominen 3]

No, 150m€ ei valtion budjetista mikään hirveä summa ole ja meneehän raha ainakin kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi ja helikopterilentotoimintaan, jos budjetista alettaisiin etsiä huonompia menokohteita, niitä varmaan löytisi.

[Ville Mantere 0]

Tuossa, Klaude, olen kyllä samoilla linjoilla siinä asiassa, että ns. vapaaehtoiset yhdistykset pyörittivät Lääkärikopteritoimintaa vuosia samantasoisena (ainakin Mediheli 1 ja 2) kohtuukustannuksilla ja kun nyt yhteiskunta otti lääkärikopterit suojiinsa, kustannukset yht´äkkiä nousivat runsaasti korkeammaksi.  Se lienee "keskittämisen" hinta?

 

Se on kuitenkin hienoa, että tämä palvelu meillä pysyi terveydenhuollossa edelleen. Ja kyllähän tällainen toiminta sopii paremmin julkishallinnon/sairaanhoitopiirien hoidettavaksi, kuin yksityisten yhdistysten.

 

Kustannusten kohoamisen syynä on mm. lentotoiminnan laadulle ja toimintavarmuudelle asetetut aiempaa korkeammat vaatimukset.

[Klaus Bremer 0]

No, 150m€ ei valtion budjetista mikään hirveä summa ole ja meneehän raha ainakin kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi

 

Poliisilta leikattiin muistaakseni 40 M€ seurauksena hyvin vakava kansalaisten turvallisuuden heikennys (vrt. esim. poliisin olematon yöpäivystys koko Raaseporin- Hangon alueella, ja sama supistus koko maassa, leikkauksia poliisipiireissä, jne.).

 

Kustannusten kohoamisen syynä on mm. lentotoiminnan laadulle ja toimintavarmuudelle asetetut aiempaa korkeammat vaatimukset.

 

Kun kaikkea leiktaan ja veroja korotetaan, on periaatteesssa pantava suu säkkiä myöten. Tarkoituksenmukaisuus pitäisi olla johtotähtenä kaikessa, myös lääkärikopteritoiminnassa. Nyt ollaan samassa kuin Estonian uppoamisen kohdalla: Suomen kaikki JetRangerit maadotettiin kiellolla lentää yksimoottoisella meren päällä. Niinpä Ruotsista tuli JetRangereita Suomeen lennättämään lehdistöä, kuvaajia, jopa pelastushenkilöstöä onnettomuuspaikalle, ja Utöstä pelastettavia, kun suomalaiset katsoivat maasta.  Samaan aikaan yksimoottorisella vaappuvariksella sai vapaasti lentää meren päällä. Järki hoi, rajansa tyhmyydelläkin !

 

Vielä jos puhutaan tarkoituksenmukaisesta lääkärikopterista Suomessa, R44, ja vaativimpiin R66, ovat optimaalisia ja maksavat murusia nykyisistä "korkeamman vaatimuksen" himmeleistä. Lennettiin täällä aikanaan kiitettävästi JetRangerilla ja erityise ansiokkaasti Longilla. Nyt on neste noussut päähän. M.O.T.

[Jaakko Kuusisto 3]

Poliisilta leikattiin muistaakseni 40 M€ seurauksena hyvin vakava kansalaisten turvallisuuden heikennys (vrt. esim. poliisin olematon yöpäivystys koko Raaseporin- Hangon alueella, ja sama supistus koko maassa, leikkauksia poliisipiireissä, jne.).

  Lennettiin täällä aikanaan kiitettävästi JetRangerilla ja erityise ansiokkaasti Longilla. Nyt on neste noussut päähän. M.O.T.

 

Tolloja ja hyväveli-hemmoja koko valatakunta täynnä

Lensihän Mariston Jussikin (RIP) jetillä aivan uskomattomissa säissä ja pelasti satoja mereen pudonneita. Eikös sekin todista mitään?

Ollaan nyt niin fiinejä ja rahaa kyllä riittää  nykyisin osataan lypsää, mutta kuinka kauan

[Mika Koski 0]

Terve Simo,

 

jatketaan me ilman sarvia, muut ehti jo ensin. 

 

 

1. Hätäkeskus hälyttää ennalta määriteltyjen vasteiden perusteella. Nämä vasteet on alueen vastuulääkärin toimesta määritelty.

 

Jos ymmärsin tuon sanan "vaste" oikein, niin millainen vaste helikopteripalvelulle on määritelty? Kuinka monta minuuttia vuorokaudesta kopterin pitää olla lähtövalmis, millaiset säärajoitteet ja paljonko on minimi / maksimi aika kohteeseen, että lähdetään liikeelle?

 

Tähän en voi ottaa muuten kantaa, kuin että näitä toki paikan päällä tapauskohtaisesti harkitaan ja päätetään järkevin toimintataktiikka.

 

Onko niin, että kiireistä leikkausta vaativat tapaturmapotilaat viedään Töölön sairaalaan ja onko esim. Jorvi ja Meilahti enemmän etukäteen suunniteltuja hoitotoimenpiteitä varten?

 

Helikopteria ei käytetä pelkästä käyttämisen ilosta, vaan nimenomaan mahdollisimman ripeän toimintavalmiuden takia.

 

Joo, eiköhän se helikopterilentäminenkin muutu työksi, kun sitä työnään tekee. Lähinnä tuli tallaisena resurssien- ja ajankäytön ja kustannusten hallintaa työkseen tekevänä (proj.pääll.) mieleen, että jos yhden turbiinikopterin tuntihinta on jossain 2000 - 5000 eur luokkaa, niin ei tartte montaa kertaa sitä tohtoria sairaalasta hakea, kun ollaan jo käytetty toisen (ainakin osa-aikaisen) tohtorin palkkarahat. Ilmailijana kyllä ymmärrän, että hyvä siellä sairaalassa on kopterillakin käydä säännöllisesti, jotta pysyy rutiini lähestymisiin suurten/korkeiden rakennusten läheisyydessä.

 

T. Mika

[Simo Ahti 26]

Vielä jos puhutaan tarkoituksenmukaisesta lääkärikopterista Suomessa, R44, ja vaativimpiin R66, ovat optimaalisia ja maksavat murusia nykyisistä "korkeamman vaatimuksen" himmeleistä. Lennettiin täällä aikanaan kiitettävästi JetRangerilla ja erityise ansiokkaasti Longilla. Nyt on neste noussut päähän. M.O.T.

Luulen että jotain vaikutusta on nykyisiin himmeleihin Jar / Easa maailmasta.

 

 

Jos ymmärsin tuon sanan "vaste" oikein

Tässä yhteydessä tarkoitin ennalta mietittyä ensihoitopalvelun vastetta erilaisille tehtäville. Äkki eloton tai tajuton saa erilaisen orkesterin liikkeelle kuin vaikka kaatunut ja lonkkansa murtanut. Kaikki ovat kipeitä potilaita, mutta heille riittää eri asteinen hoitovalmius.

 

Kuinka monta minuuttia vuorokaudesta kopterin pitää olla lähtövalmis, millaiset säärajoitteet ja paljonko on minimi / maksimi aika kohteeseen, että lähdetään liikeelle?

Toiminta on 24/7, autolla liikutaan sellaisen reilun 5 min säteen sisässä sen ulkopuolelle ensisijaisesti lennetään. VFR toiminnassa aina tulee sääesteitä, pilvikorkeusminimit 500ft päivällä  1200ft pimeällä.

 

Onko niin, että kiireistä leikkausta vaativat tapaturmapotilaat viedään Töölön sairaalaan ja onko esim. Jorvi ja Meilahti enemmän etukäteen suunniteltuja hoitotoimenpiteitä varten?

Kaikki nämä sairaalat ovat akuuttipotilaita hoitavia, vakavimmat vammapotilaat hoitaa töölö.

 

 

 

 

 

[Mika Koski 0]

Vielä yksi muutama kysymys ja sitten lopetan (jos pystyn)...

 

Toiminta on 24/7...

 

Montako potilaskeissiä tulee pystyä (= palvelu on mitoitettu) vuorokaudessa/tunnissa hoitamaan? Ja kuinka nopeasti tulee pystyä siirtymään tehtävästä seuraavaan? Millainen rahallinen säästö (= parempi ja nopeampi hoito ==> pienemmät vauriot ja lyhyempi kuntoutus) on ollut kopteritoiminnan investointiperuste?

 

t. Mika

[Simo Ahti 26]

Nyt menee niin syväanalyysiksi, että minä en osaa vastata. Vantaan lääkärikopterilla on keskimäärin noin 2200 tehtävää vuositasolla...

 

Pekka Autereen aloittamassa lääkärihelikopterit keskustelussa on heti ensimmäiseksi muutama dokumentti josko ne vastaisivat kysymykseen.

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,95588.msg1210655.html#msg1210655

[Tatu Koiranen 1 757]

Vielä yksi muutama kysymys ja sitten lopetan (jos pystyn)...

 

Montako potilaskeissiä tulee pystyä (= palvelu on mitoitettu) vuorokaudessa/tunnissa hoitamaan? Ja kuinka nopeasti tulee pystyä siirtymään tehtävästä seuraavaan? Millainen rahallinen säästö (= parempi ja nopeampi hoito ==> pienemmät vauriot ja lyhyempi kuntoutus) on ollut kopteritoiminnan investointiperuste?

 

t. Mika

 

Eihän kyse ole pelkästään kuntoutuskuluista, vaan siitä, lähteekö henki (=veronmaksaja) vai ei, ja tuottaako tämä yksilö tapauksen jälkeen yhteiskunnalle lisää veroja, vai siirtyykö se vain kuluttamaan niitä. Niin, siis taloudellisesti ajatellen.

 

Asia sitten erikseen, että painaako tässä joku muukin kuin raha. Millä taloudellisella seikalla voi perustella esimerkiksi työuransa tehneen ihmisen elämän pitkittämistä tai helpottamista erilaisilla hoidoilla (kärjistetyinpänä esimerkkinä vaikkapa elvytys, johon jossain vanhainkodeissa on varauduttu laiteinvestoinnin (esim. deffa))?

[Ville Mantere 0]

Poliisilta leikattiin muistaakseni 40 M€ seurauksena hyvin vakava kansalaisten turvallisuuden heikennys (vrt. esim. poliisin olematon yöpäivystys koko Raaseporin- Hangon alueella, ja sama supistus koko maassa, leikkauksia poliisipiireissä, jne.).

 

Nyt ollaan samassa kuin Estonian uppoamisen kohdalla: Suomen kaikki JetRangerit maadotettiin kiellolla lentää yksimoottoisella meren päällä. Niinpä Ruotsista tuli JetRangereita Suomeen lennättämään lehdistöä, kuvaajia, jopa pelastushenkilöstöä onnettomuuspaikalle, ja Utöstä pelastettavia, kun suomalaiset katsoivat maasta.  Samaan aikaan yksimoottorisella vaappuvariksella sai vapaasti lentää meren päällä. Järki hoi, rajansa tyhmyydelläkin !

 

Vielä jos puhutaan tarkoituksenmukaisesta lääkärikopterista Suomessa, R44, ja vaativimpiin R66, ovat optimaalisia ja maksavat murusia nykyisistä "korkeamman vaatimuksen" himmeleistä. Lennettiin täällä aikanaan kiitettävästi JetRangerilla ja erityise ansiokkaasti Longilla. Nyt on neste noussut päähän. M.O.T.

 

No huh huh. Nyt on mopo karannut käsistä näissä kirjoituksissa - ja vieläpä taaksepäin ... ajassa.

 

Eipä näkynyt yhtään JetRangeria Estonian onnettomuuspaikalla. Hieman tolkkua mukaan näihin kommentteihin, joku saattaa ehkä ottaa todesta tuollaiset jutut.

 

Kyllä todellakin aikoinaan JetRanger toimi ansiokkaasti Medi-Helin kopterina. Ei ole FinnHEMSin keksintö, että HEMS-operoinnissa lennetään kaksimoottorisella mittarilentokelpoisella kopterilla ja miehistöllä. R44 ja R66 ovat mainioita koptereita, mutta niitä ei voida hyväksyä kaikkeen lentotoimintaan. Vuodet vaihtuvat ja vaatimukset kasvavat, yleensä turvallisempaan ja tehokkaampaan suuntaan. Tällöin valitettavasti kustannuksetkin nousevat. Eipä ajele palokuntakaan hevoskärryillä, vaikka se olisi halvempaa ja aikoinaan onnistuivatkin sammuttanmaan tulipaloja silloisella kalustolla.

[Klaus Bremer 0]

No huh huh. Nyt on mopo karannut käsistä näissä kirjoituksissa - ja vieläpä taaksepäin ... ajassa.

 

Eipä näkynyt yhtään JetRangeria Estonian onnettomuuspaikalla. Hieman tolkkua mukaan näihin kommentteihin, joku saattaa ehkä ottaa todesta tuollaiset jutut.

 

Satuinpa olemaan mukana kuvaajan kanssa ruotsalaisessa JetRangerissa, enkä ollut ainoa, eikä ollut ainoa ruotsalainen JetRanger, eikä ollut ainoa keikka. Ruotsalaiset tekivät niillä muitakin töitä tilanteessa. Et varmaan katsonut kyllin tarkkaan. Turha kuitenkin todistella tolkuttomasti.

 

On halvempiakin kaksimooottorisia, jotka kelpaavat toimintaan köyhissä oloissa, kun kaikkialta leikataan ja kansalaisten veroja korotetaa. Tolkkua siinäkin asiassa ! Idioottitasoista todistelua muuten hevoskärryistä verrattuna paloautoon. Kopterinopeuksissa ei ole juurikaan, eikä lääkärin viennissä tarvita satoja ylimääräisiä hevosvoimia - paitsi pöyhistelyyn ja oman egon nostattamiseen tyyliin "kylän komein kypärä".

 

Mitä tulee JAA/EASAn vaatimuksiin, niistäkin poiketaan kansallisilla määräyksillä näemmä siellä sun täällä (vrt. alppimaat, Balkanin maat), kun tarkoituksenmukaisuus voittaa kyyristelyn. Toivoisi kaltaistesi ja Suomen nousevan rähmäasennostaan Ruotsin malliin sanomaan EU:lle (ja EASAlle) "sorry, but no" (vrt. vaikkapa vain tieliikenne). Jos nämä asiat ovat vieraita sinulle, voin antaa lukuisia esimerkkejä. Ja jos kuvittelet, että meidät erotettaisiin EU:sta, jos ilmoitamme  meille merkitsevissä asioissa noudattavamme kansallisia etujamme, vertaa Kreikan ja muiden samankaltaisten tapoihin noudattaa EU:n määräyksiä ilman sanktioita.

 

Että "huh" itsellesi !

[Ville Mantere 0]

Satuinpa olemaan mukana kuvaajan kanssa ruotsalaisessa JetRangerissa, enkä ollut ainoa, eikä ollut ainoa ruotsalainen JetRanger, eikä ollut ainoa keikka. Ruotsalaiset tekivät niillä muitakin töitä tilanteessa. Et varmaan katsonut kyllin tarkkaan. Turha kuitenkin todistella tolkuttomasti.

 

On halvempiakin kaksimooottorisia, jotka kelpaavat toimintaan köyhissä oloissa, kun kaikkialta leikataan ja kansalaisten veroja korotetaa. Tolkkua siinäkin asiassa ! Idioottitasoista todistelua muuten hevoskärryistä verrattuna paloautoon. Kopterinopeuksissa ei ole juurikaan, eikä lääkärin viennissä tarvita satoja ylimääräisiä hevosvoimia - paitsi pöyhistelyyn ja oman egon nostattamiseen tyyliin "kylän komein kypärä".

 

Mitä tulee JAA/EASAn vaatimuksiin, niistäkin poiketaan kansallisilla määräyksillä näemmä siellä sun täällä (vrt. alppimaat, Balkanin maat), kun tarkoituksenmukaisuus voittaa kyyristelyn. Toivoisi kaltaistesi ja Suomen nousevan rähmäasennostaan Ruotsin malliin sanomaan EU:lle (ja EASAlle) "sorry, but no" (vrt. vaikkapa vain tieliikenne). Jos nämä asiat ovat vieraita sinulle, voin antaa lukuisia esimerkkejä. Ja jos kuvittelet, että meidät erotettaisiin EU:sta, jos ilmoitamme  meille merkitsevissä asioissa noudattavamme kansallisia etujamme, vertaa Kreikan ja muiden samankaltaisten tapoihin noudattaa EU:n määräyksiä ilman sanktioita.

 

Että "huh" itsellesi !

 

M/S Estonian onnettomuuspaikka om 40 km Utöstä etelä-kaakkoon  (59°23′N, 021°42′E). En todellakaan nähnyt enkä kuullut yhtäkään JetRangeria enkä muutakaan yksimoottorista kopteria tuolla alueella.

 

Muun kirjoitukseni osalta myönnän, että hevoskärry/paloauto vertaus oli tarkoituksellinen provosointi. Minulta huono vertaus ja varsinkin yliampuva.

 

Ruotsin tieliikenteen EU-poikkeavuuteen en osaa kommentoida, enkä oikein keksi sitä, kuinka se liittyy meidän HEMS-toimintaan.

 

Laatu ja toimintavarmuus valitettavasti maksavat, kuten myös turvallisuus. Pahoittelen, jos olen pahoittanut jonkun foorumilaisen mielen. Ymmärrän, että sääsätäminen on hyve ja näinä aikoina välttämätöntä, mutta emme voi jumittua paikoillemme ja jäädä kehityksestä jälkeen. Varsinkaan, jos joudumme tällöin toimimaan vastoin määräyksiä. Terveydenhuoltoala on yhteiskunnalla kallista, mutta inhimillisesti tärkeää.

[Arttu Lahdenperä 52]

Onko niin, että kiireistä leikkausta vaativat tapaturmapotilaat viedään Töölön sairaalaan ja onko esim. Jorvi ja Meilahti enemmän etukäteen suunniteltuja hoitotoimenpiteitä varten?

 

Tietämättä asiasta mitään työnnän lusikkani kuitenkin tähän soppaan.

 

Helsingin alueella eri sairaalaloiden valmius hoitaa erilaisia vammoja (ja sairauksia) on erilainen. Vakavat aivovammat ja muut luiden vammat on keskitetty Töölön sairaalaan. Mm. Jorvissa niitä ei hoideta. Olisi siis tyhmää pakata potilas ambulanssiin ja siirtää ensin Jorviin. Siellä potilas siirretään paareilta sänkyyn, ja hetken kuluttua taas paareille ja kohti Töölöä. Järkevämpää on arvioida potilaan vammat paikanpäällä ja lähettää potilas suoraan "lopulliseen" hoitopaikkaan. Ja aina kannattaa muistaa, että vaikka ajomatka vaikka laskettelurinteeltä olisikin 5 min sairaalaan, potilas saattaa olla puolessa välissä rinnettä, jolloin siirto alas ambulanssin luokse vie aina aikaa. Erityisesti tämä korostuu kerrostaloissa, joissa potilas pitää kantaa paareilla vaikka kahdeksannesta kerroksesta alas. Siirtoihin  menee yllättävän pitkä aika. Monasti on järkevää viedä henkeäpelastava hoito suoraan potilaan luo, tehdä henkeäpelastavat toimenpiteet tai muuten vakauttaa potilaan tila siirtokuntoiseksi, ja sitten vasta siirtää sairaalaan.

 

On totta, ettei kopterissa vissiin paljoa pysty hoitamaan potilasta. Siksi kaikki elintärkeät toimenpiteet tehdään ennen kopterisiirtoa. Ja ylipäätään potilas siirretään kopterilla sairaalaan vain jos sillä voitetaan merkittävästi aikaa.

 

Muistelisin kuulleeni joskus, että n. 10% MediHelin tehtävistä on ns. päällekkäistehtäviä (ts. seuraava tehtävä alkaa ennen kuin edellinen on loppunut).