Gluhareff S-22

[Tuomas Otala 2]

Iltoja,

 

Mahtaako jollakulla olla lisää tietoa Gluhareff S-22:sta?

 

Ko. värkki on Suomessa v. 1922 (!) suunniteltu purjekone jonka suunnitteli Michael Gluhareff ennen muuttamistaan jenkkeihin. Mun on pakko tunnustaa että en ole aiemmin kuullut tästä kapistuksesta, saatikka en löydä siitä mitään asiallista kolmitahoa. Pari huonoa kuvaa on, kts. alla olevista linkeistä ja tästä viestistä.

 

Lisää tietoa löytyypi:

 

1. http://www.j2mcl-planeurs.net/dbj2mcl/planeurs-machines/planeur-fiche_0int.php?code=2276 (tämä on maanmainio ranskalainen purjekonearkisto)

2. http://soaringweb.org/Soaring_Index/1964/PDF/1964_Feb_10.pdf

3. http://www.scalesoaring.co.uk/VINTAGE/Books/Langsdorf%20-%20Das%20Segelflugzeug.pdf (tämä on se Langsdorfin v. 1931 kirja johon viitataan aika monessa artikkelissa). Gluhareffiä käsitellään sivulla 141

 

Tuo ritsa on vallan mainion näköinen viritelmä. Ja jos siitä tekisi mallikoneen ei taatusti tulisi toista vastaan ainakaan ihan heti. Mutta vaikea puuha jos ei ole muita lähteitä kuin nuo yllämainitut. Ideoita?

 

Tuomas

 

 

[Harri Mustonen 152]

Mielenkiintoinen tapaus. Tässä Aeron numeron 5/23 artikkelissa kerrotaan ilmeisesti samaisesta liitokoneesta. Rakentajiksi on mainittu insinööri B. Adaridy ja eräs venäläinen taistelulentäjä.

 

Harri

 

 

 

 

 

>

[Topi Falkenberg 413]

Muistuttaa tätä moottorikonetta: http://www.ilmailumuseo.fi/index.php?page=adaridi

 

[Jarmo Kempas 0]

Tuossa ekassa ranskalaislinkissä sanotaan

 

Designer(s) ADARIDY, H.

Premier constructeur Gluhareff M. S., Helsingfors 

 

[Martti Kujansuu 180]

Boris Adaridi kertoo koneestaan kirjassaan Moottorittomat lentokoneet ja heikkomoottorilentokoneet. Kirjassa on myös kopio koneen piirustuksista.

[Tuomas Otala 2]

Kiitoksia hyvistä pointereista,

 

Tuo Adaridi on mielenkiintoinen tapaus. Olisi huimaa jos se Ilmailumuseon katossa killuva kone olisi itseasiassa S-22 johon paukkulauta-henkisesti olisi laitettu moottori nokalle. Koneessa on erittäin paljon samaa näköä ja ainakin jos kuvittelen kovasti voin nähdä suksen taemman kiinnityspisteen koneen kyljen alaosassa. S-22:ssa on tyylikkäät sukset . Jos oikein ymmärrän on S-22:n kuvissa siiven kärjissä siivekkeet ja sama juttu näyttäisi olevan myös Adaridissa. Ja tuo Soaringwebin artikkeli kuvaa nimenomaan sellaisen rakenteen.

 

Mutta jos taas luen oikein sitä Heikkomoottori-lainausta tulee sellainen vaikutelma että se Adaridi olisi valmistunut vuonna 1924. Eikä siis 1922, kuten S-22. Onko tälle vahvistusta tai kiistoa? Tai toisaalta, se olisi melkein merkityksetön juttu jos Adaridi olisi tehty S-22:n piirustuksista. Mitat eivät kyllä täsmää, olisko mr. Adaridi painanut Cadissa scale-nappulaa?

 

Martti - olisiko mahdollista saada skannattuna ne piirustukset? Auttaisi pähkimisessä.

 

Kokonaisuutena tämä on oikeastaan aika hieno löytö ja minulle tosiaan uusi tuttavuus. Jos olette käyneet www.retroplane.net:ssä löytyy sieltä paljon vastaavia lentäviä kangaspuita. Kuten esimerkiksi tämä (http://www.retroplane.net/triplan-clement/page1.htm). Nämä on haastavia kohteita ja on todella kiva huomata että vastaavia virveleitä löytyy Suomestakin.  Jos on vaihtoehtoja kannattaa aina valita Suomalainen. Tuo kaksitaso (Gluhareff? 3M) olisi vielä enemmän extreme, mutta siitä on vain yksi kuva joten sen piirtäminen on käytännössä mahdotonta.

 

Tuomas

 

 

 

[Jukka Paakkolanvaara 5]

Gluhareffeistä ja Adaridistä löytyy tietoa myös K.W. Janarmon kirjoittamasta artikkelista Ilmailussa 1/1964 s.10. Siinä ovat myös alla olevat kuvat:

 

Kuvateksti: ""S22" Kaukjärven rantatörmällä kauniina kevätpäivänä 1923. Liitotason rakentajat vasemmalta: Sergei ja Mihail Gluhareff sekä B. Adaridi."

 

Kuvateksti: "Adaridin heikkomoottorikoneessa oli 12 hv:n Salmson moottori ..."

ukka

 

Kuvien perusteella mm. rungon pituudessa on huomattava ero ja laskutelineen osalta Janarmon teksti kertoo "Telakan päällikkö Arvo Tervasmaa ja insinööri Emil Lehto ponnistelivat juuri näihin aikoihin Adaridin pikkukoneen kimpussa. "Kovin olivat piirustukset ylimalkaisia, laskuteline esim. puuttui kokonaan, joten se jäi minun niskoilleni...

 

-J>

[Tuomas Otala 2]

Pakko myöntää, olet oikeassa. Siivessä, korkeus- ja sivuperäsimessä on samaa näköä. Mutta mittasuhteet on aikalailla erilaiset. Ja runko on aivan erilainen. Tämä on kyllä hankala tapaus. Jos ei jonkinlaista, edes viitteellistä kolmitahoa löydy niin pakko unohtaa. Perkasin SIL-lehtien sisällöt, ei apua. En kyllä yhtään ihmettelisi jos piirustuksia ei olisi ollutkaan, eihän Harakka I:stäkään kuulemma ollut alunperin piirustuksia.

 

Tuomas

[Tuomas Otala 2]

Googlasin kiivaasti ja löysin kyllä yhden (uuden) kuvan siitä adaridista. kts. alla. Kuva ja (pätkä tietoja) löytyi artikkelista puolustusvoimien -20-luvun kalustosta. http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/94b36c004579839995849587fb3eca64/1920.pdf?MOD=AJPERES (sivu 11).

 

Artikkelissa mainitaan, että '(Adaridi) perustui osittain Gluhareff-veljesten liitokoneisiin'..

 

Tuomas

 

[Arne Wallen 72]

Heikolla muistilla kun liikun, olikohan kysymysketjussa jotain tästä samasta yksilöstä ja sen synnyttäjistä aikoinaan, meniköhän joku Sikorskylle hommiin aikanaan?

Kannattaa haeskella, tuosta on kyllä tietoa olemassa kunhan löytää.

Kannattaa etsiskellä, valmiita 3D piirrustuksia tuskin mutta.

[Tuomas Otala 2]

Jep, kirjoitit viestin Kysymysketjuun (http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,65468.msg989092.html#msg989092) jossa tuo pätkä oli. Sama kommentti (joskin ilman niitä äidin koruja) oli myös muutamassa muussa linkissä tässä säikeessä.

 

Ihan mielenkiinnosta surffasin eteenpäin ja tuon SoaringWebin artikkelin mukaan herrat suunnittelivat muitakin koneita ja nimenomaisesti vuonna 1942 pianovalmistaja Pratt-Readille purjekoneen nimeltä PR-G1. No, tässä oli sama siipikaari kuin S-22:ssa. Hilpeäksi jutun tekee se, että tällä PR-G1:llä saavutettiin korkeuslentoennätys (44.255 ft). Ennätys pysyi hämmentävät 54 vuotta kunnes Fosset rikkoi sen.

 

Tämän kun lisää siihen, että suomalainen Leonard Niemi suunnitteli toisen purjekoneen jenkeissä, Sisu 1a:n joka oli ensimmäinen purjekone USA:ssa joka lensi yli 1000km.

 

Eli tiivistäen; eräät merkittävimmistä jenkeissä suunnitelluista purjekoneista on Suomalaistaustaisia.

 

Kuten jenkit sanoisivat - Awesome!

 

Tuomas

 

Lähteet : http://www.sailplanedirectory.com/PlaneDetails.cfm?planeID=264, http://www.museumofflight.org/aircraft/pratt-read-pr-g1-glider, http://en.wikipedia.org/wiki/Sisu_1A

 

[Carl-Fredrik Geust 851]

Michail Gluhareff (s. 1892) meni kylläkin Sikorskille töihin. Hän oli ilmeisesti Sikorskin tärkeimpiä suunnittelijoita, ja osallistui mm. seuraavien lentolaitteiden suunnitteluun: S-29A (ensimmäinen  S:n USA:ssa rakentama kone), kaksipaikkainen koulukone S-31, yksitaso S-33 (joka sanotaan olleen kokonaisuudessaan G:n suunnittelema),matkakone S-35 sekä VS-300 helikopteri (jota koelensi mm. Mihailin veli Sergej).

 

Gluhareff oli kuitenkin tunnetuin aerodynamiikkona, hän kehitti jo 1920-luvulla GS-1 siipiprofiilin joka oli käytössä hyvin monessa koneessa.Sodan aikana hän kehitti (saksalaisista riippumatta) nuolimuotoisia ja deltasiipiä, ja oli Vought-Sikorksi -yrityksen pääinsinöörinä vuoteen 1957. Hänellä oli 12 patenttia, mm. vaihdettavilla siivillä varustettu helikopterin roottorikonstruktio. V. 1952 hän suunnitteli PR-G1 purjekoneen, millä on lennetty 13 500 m korkeusennätys. Sikorskin mukaan Gluharerff kuului 20 etevimmmän lentokonesuunnittelijan joukkoon.

 

Em tiedot on otettu Venäjän Tiedeakatemian tutkijan Dmitrij Sobolevin Moskovassa v. 2005 julkaisemasta kirjasta "Venäläinen ilmailualan emigraatio". Kirjan mukaan on merkittävä osa USA:n II maailmansodan ja kylmän sodan aikaisista lentokoneista "venäläisperäisiä".

 

Venäläisiä suunnittelijoita ja insinöörejä oli keskittynyt ennen kaikkea Sikorskin ja Republicin (ent. Severskyn) tehtaille, mutta toimi myös muualla:

 

- johtavin hahmo oli tietysti Igor Sikorski, mutta jo rinnan Wrightin veljesten kanssa emigranttivenäläinen Vasilij Butuzov teki lentokokeita USA:ssa

- Georgij Botezat sai helikopterinsa valmiiksi jo v. 1922 (eli ennen Sikorskia, mutta ei saanut sitä kaupalliseen tuotantoon)

- Aleksandr Prokofjev-Seversky perusti Seversky-tehtaan, joka kehitti tähtimoottorilla varustetun P-35 hävittäjän (eli Flygvapnetin J9-hävittäjä) , josta sittemmen tuli P-47 Thunderbolt. Silloin yrityksen nimi oli jo Republic, pääsuunnittelijana gruusialaissyntyinen Aleksandr Kartveli. Hänen muita tuotteitaan ovat mm. F-84 Thunderjet ja Thunderstreak, F-105 Thunderchief, XF-12 kaukotiedustelukone, sekä viimeisenä F-15.

- sekä Mihail Strukoff, Fairchild Chase C-123 kuljetuskoneen suunnittelija

 

Gluhareffin kohdalla Sobolev luettelee mm seuraavat lähteet (joita en ole onnistunut löytämään):

- Michail Gluchareff´s dream in Finland, Sikorski News 1964 (Sobolev kirjoittaa valitettavasti ainoastaan että G:n veljekset asuivat nelisen vuotta Suomessa, missä suunnittelivat purjekoneita, eii ensimmäiset Suomessa rakennetut lentokoneet)

- Lippisch, Gluchareff and Jones - the emergency of the delta planform and the origins of the sweptwing in the USA; Aerospace Historian 1979 (Vol.29, No.1, p.4)

- Aviation Week 1959 (Vol.70, No.18, p.67-68)

 

[Tuomas Otala 2]

.....

Gluhareffin kohdalla Sobolev luettelee mm seuraavat lähteet (joita en ole onnistunut löytämään):

- Michail Gluchareff´s dream in Finland, Sikorski News 1964 (Sobolev kirjoittaa valitettavasti ainoastaan että G:n veljekset asuivat nelisen vuotta Suomessa, missä suunnittelivat purjekoneita, eii ensimmäiset Suomessa rakennetut lentokoneet)

- Lippisch, Gluchareff and Jones - the emergency of the delta planform and the origins of the sweptwing in the USA; Aerospace Historian 1979 (Vol.29, No.1, p.4)

- Aviation Week 1959 (Vol.70, No.18, p.67-68)

-

 

Hieno tiivistelmä!

 

Ei nämä Gluhareffin veljekset taida olla sittenkään paljasjalkaisia Suomalaisia, mutta siltikin kytkös on olemassa. Ja tälläkin tiedolla voisi kiusata jenkkituttuja viikkokausia

 

Tuo aviation week on google booksissa. Sääli, ettei sitä saa sieltä irti kokonaisuudessaan, mutta jotain pätkiä irtoaa:

http://books.google.co.in/books?hl=fi&id=FjFQAAAAYAAJ&q=gluhareff#search_anchor

 

Ainoa mitä tuosta voi päätellä on se, ettei tuossa lähteessä ole paljokaan uutta tietoa. Mutta kiva silti löytää.

 

Tuomas

 

[Carl-Fredrik Geust 851]

Sikorskista vielä:

N-liiton hajoamisen jälkeen "epähenkilön ja petturin" Igor Sikorskin nimi on palautettu Venäjän ilmailunhistoriaan. Tänä päivänä häntä pidetään Tupolevin, Iljushinin ja Jakovlevin rinnalla yhtenä Venäjän "suurista lentokonesuunnittelijoista". Joka vuosi järjestetään Moskovassa Sikorskille omistettu kansainvälinen ilmailuhistoriallinen konferenssi (joka luonnollisesti keskittyy helikopterihistoriaan, mutta käsitellään mm. myös I maailmansodan vaiheita - Sikorskihan suunnitteli maailman ensimmäisen nelimoottorisen pommikoneen "Ilja Muromets"), ilmailumuseoissa Sikorski on näkyvästi esillä jne.

 

Tapasin itse 1990-luvulla Igor Sikorskin pojan (Igor Jr) Sikorski-konferenssissa Moskovan Polyteknisessä museossa.

[Martti Kujansuu 180]

Martti - olisiko mahdollista saada skannattuna ne piirustukset? Auttaisi pähkimisessä.

 

"Kuva 39. Gluharev-veljesten liitotason S 22 piirustukset".

 

[Tuomas Otala 2]

KIITOS!

 

Tuohan on vallan mainio kolmitaho. Erinomaista.

 

Hmm.. 1:3 -> kv. 3,27m, pit 1,57m. Tuo värkki on todennäköisesti kimurantti pitää ilmassa, v-kulmaa ei ole ja siivekkeet on ärhäkät. Onneksi paksu runko mahdollistaa massan pakkaamisen alas. Kokoa on pakko olla vähintään tuo 3m, enemmällä saisi kyllä rauhallisemman. Isompi vain on epäkäytännöllinen noilla muodoilla. Siiven leveys 0,41m. Rakenteet on aika simppeleitä, kaikki sellaista mitä normicae osaa pulauttaa ulos näpäkästi.

 

Tuomas

[Tuomas Otala 2]

Helppoa kuin heinänteko. Tuo muoto on liki hillitön. Se on melkein pyöreä, joskin rungon takana se muuttuu korkkarin kiinnityspisteen tienoilla geometrian takia hiukan.

 

Tästä puuttuu vielä suksen kiinnityspiste, siiven kiinnitysputkien tuet, ohjaamon aukko ja sivari+sen kiinnityspisteet. Nämä lisäytyy 2d-vaiheessa. Tässä vaiheessa vain mallinnetaan runko 3d-muotona, lisätään kaaret + tuet yms. Värkki pulauttaa 2d-piirustuksien pohjat + leikkuuvalmiit runkokaarimallineet + kölimuodot. Siipikaarena tämäntyyppisissä yleisesti käytetty HQ35-12, korkkarissa 7% NACA.

 

Tuomas

 

 

 

 

 

 

 

 

>>

[Tuomas Otala 2]

Sitten siipi.

 

Tuo profiilin muutos kolmessa vaiheessa aiheutti hiukan pohdintaa. Koska kaksi ensimmäistä paneelia on suunnilleen yhtä leveitä päädyin tekemään niin, että tyvessä on HQ35-12, sitten ensimmäisessä taitoskohdassa HQ35-10 ja viimeisessä taitteessa HQ30-9. Tuo HQ30 on vähemmän kovera ja siksi se asettautuu nätisti viimeiseen taitokseen. Värkissähän on aika groovyt siivekkeet (tai oikeastaan liikkuvat siivenkärjet) ja alkuperäisen kärkiprofiili lähestyy symmetristä. Aivan kärki 'litistyy'.

 

Siivekkeen rakenteet vaativat vielä pienen pohdinnan, mutta cadi pulautti kaaret & siiven yläkuvannon. Näihin pitää vielä manuaalisesti lisätä siivekerakenteet yms.

 

Tuomas

ps : huomaan hairahtuneeni jo matkan päähän ilmailuhistoriasta, koska teen siis mallilennokkia historiallisesta värkistä. Jos joku kokee että olen väärässä paikassa tekemässä väärää asiaa niin lähetä minulle ystävällinen yv. Siivoan tapani ja siirryn muualle. Ymmärrän hyvin jos tämä osio halutaan pitää puhtaana ilmailuhistoriallisena pohdintana.

 

[Jukka Nisula 2 275]

 

ps : huomaan hairahtuneeni jo matkan päähän ilmailuhistoriasta, koska teen siis mallilennokkia historiallisesta värkistä. Jos joku kokee että olen väärässä paikassa tekemässä väärää asiaa niin lähetä minulle ystävällinen yv. Siivoan tapani ja siirryn muualle. Ymmärrän hyvin jos tämä osio halutaan pitää puhtaana ilmailuhistoriallisena pohdintana.

 

Mielestäni tällainen mallilennokin rakentaminen tuollaisesta historiallisesta ja harvinaisesta värkistä on tosi hieno juttu. Melkein kuin replican rakentamista. Joten ainakin minä seuraan tätä projektiasi mielenkiinnolla tässä osiossa, ja samalla tänne ketjuun on tullut ainutlaatuista materiaalia ja pohdintaa tuosta harvinaisesta koneesta, joka on jo melkeinpä unohtunut. Joten...

 

Jukka

[Tuomas Otala 2]

Kiitoksia kommenteista. Seuraamalla muita säikeitä mulle oli tullut vaikutelma että täällä olisi herkkänahkaisia ihmisiä.. Mutta kivahan näitä on kirjoitella, varsinkin jos siitä on iloa, voin itsekin oppia jotain

 

Siipi olisi sitten (melkein) leikkuuvalmis. Piirsin siivekkeen rakenteet, jotka on aika .. hilpeät. Siipi menee käytännössä halki melkein korkeimmalta kohdaltaan, siivekkeen saranakohdalla paksuutta on 40mm. Joka on siis saranan paksuus. Koska normisaranat eivät mitenkään toimisi piirsin rakenteelliset saranat. ts. siipikaarien osien halki putki + tappi.  On jännä nähdä toimiiko rakenne 1:3-mittakaavassa, cadissa kaikki näyttää aina helpolta. Saranat syntyivät helposti kaarista, joten ne ainakin ovat täsmälleen oikean kokoisia. Jonkinlainen haaste on servon välitykset, ja yleensä se että onko tervettä laittaa 1 kpl servo heiluttamaan siiven pätkää.

 

Tuo (melkein) leikkuuvalmis tarkoittaa sitä, että osista puutuu vielä siltaukset jotka pitävät ne kiinni laserleikkauksen aikana. Teen ne yleensä viimeisenä, kun kaikki osat on valmiita.

 

Alla bitmap siiven piirustuksista + leikkuumalleista eri levyjä varten. Lisäksi yksityiskohta saranan tienoilta.

 

Tuomas

 

 

 

>

[Tuomas Otala 2]

Nonni.

 

Piirustuksien viimeistelyssä meni vielä tovi, mutta nyt se on melkein valmis. Jouduin miettimään siiipien kiinnityspisteet uusiksi, alkuperäinen ajatus yhdestä rungon keskellä olleesta pisteestä ei olisi kestänyt tämän kokoista (ja painoista) vempelettä. Tilalle tuli kaksi pitkittäistä satulaa joihin kiinnitetään lyhyt siipipaneeli jonka läpi kiinnitysputket kuljetetaan. Se tarjoaa myös rungon ja siiven yhtymäkohdan muodon viitteet.

 

Kuva kertonee enemmän kuin monta sanaa. Samalla kertaa tuli mietittyä laskutelineiden kiinnityspisteet. Ja erittäin luova korkeusperäsimen kiinnitystapa. Harvemmin nähty pendeliperäsin joka ruuvataan kiinni .

 

 

Piirustukset ovat nyt siinä kunnossa että normituraaja (kuten minä) saa näistä leivottua jotain. Iso osa teksteistä puuttuu, mutta kuvia katsomalla selviää. Mulla on ongelmana se, että rakennuspöydällä on jo 5m PIK-12, joten tämä jää sen jälkeiseen aikaan.

 

[attachment]335326_129-00-02_gluhareff_s-22_siipi_06.png[/attachment]

 

Koskapa näitä piirustuksia ei olisi syntynyt ilman tämän foorumin ansiokasta apua ajattelin laittaa piirustukset vapaasti ladattavaksi verkkoon. Josko niistä on jollekulle muullekin iloa. Palailen siihen myöhemmin.

 

Tuomas

 

>

>

[Tuomas Otala 2]

Pistänpä tästä korkeusperäsimen kiinnityksestä detaljin. Tämä täyttää helposti määritelmän 'elämää suurempi'. Ja jos oikein ymmärsin dokumentit on tämän erittäin scale. Vaikkakin oikeasti järjetön. Noin lyhyt runko, kiikkerä, iso pendeli yhdistettynä mielipuolisiin siivekkeisiin. Vehkeen ilmassapysyminen on ihme.

 

 

Tuomas

[Tuomas Otala 2]

Sisso.

 

Piirustus on valmis ja ainoa mikä puuttuu on vapaa-aikaa rakentaa ko. värkki. Mulla on siis PIK-12 'Gabriel' nikkarointipöydällä joten S-22 on jonossa seuraavana. Veikkaisin, että koska Gabriel on vielä pahasti vaiheessa (lue=ihan alkutekijöissään) menee siinä vielä syksyyn ja sen jälkeen vasta pääsen tähän kiinni.

 

Haluan kiittää heitä jotka ovat tässä projektissa tukeneet. Erityisesti Marttia sen kolmitahon kaivamisesta esille.

 

Koska S-22:llä on jonkinlaista ilmailuhistoriallista merkitystä haluan myös omalla tavallani tuoda korteni kekoon asioiden pitämiseksi esillä. Olen julkaissut nämä piirustukset verkossa vapaasti ladattavaksi. Mukaanlukien osamallineet, joten jos haluat rakentaa oman 1:3 S-22:si voit jutella paikallisen laser-leikkaajan (tai CNC-kairaajan) kanssa. Piirustukset tulostuvat kätevästi paikallisessa jäljentämössä, voin suositella Jäljentämö Jokelaa hesassa. JOS sinulla on ongelmia tulostuksessa (piirustusta riittää n. 10m A1-rullapaperina  8)) tai osissa voin auttaa asiassa.

 

Piirustukset löytyvät osoitteesta http://www.iwaru.fi/gluhareff.html

 

Jos joku tästä saa jotain konkreettista irti niin pistä kuvia vaikka tähän säikeeseen.  Meikäläinen keskittyy Gabrieliin ja tämä projekti jää kesätauolle.

 

Tuomas

 

ps : jep, se PIK-12-projekti löytyy osoitteesta http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1642176

[Tuomas Otala 2]

Eipä päässyt tämäkään projekti ihan kokonaan kesälomille. Nimittäin luin mainiota PIK 50-historiikkia ja sattui silmään seuraava pätkä:

 

"M. ja S. Gluharevin veljesten vuosina 1922-1924 Kaukjärvellä rakentamat ja paljon lentämät kaksi liitokonetta olivat Adaridin käsialaa samoinkuin Suomen Kuvalehden vuonna 1924 julkaisemat liitokoneen piirustukset selityksineen. Tällä ilmailun kansanomaistamisyrityksellä ei ollut toivottua vaikutusta. Tiettävästi vain Kuopiossa vuonna 1927 rakennettiin yksi mainittujen piirustusten mukainen liitokone, joka vaurioitui ensimmäisessä hevosvetoisessa hinausyrityksessä. Toista konetta alettiin rakentaa Porissa vuonna 1931, mutta työ jäi loppuun saattamatta".

 

Kiinnostava juttu on tuo viittaus Suomen Kuvalehden julkaisemiin liitokoneen piirustuksiin. Ei kenelläkään sattuisi olemaan tuota lehteä & piirustuksia tallessa? En usko, että SK:n irtonumeromyynti ulottuu vuoteen 1924.

 

Kirjassa on myös kuva 'Erään kuopiolaisen koulupojan (Osmo Aunio) omatekoinen liidokki' (=liitokone). Värkki muistuttaa Grunau 9:ä, eikä siitä sanota, että se olisi nimenomaisesti tämä Adaridin SK-design. Kuopio näyttää olleen jonkinlainen purjelennon mekka noihin aikoihin, siellähän tehtiin myös 1908 Santtu Tschernichin (& co.) toimesta tietääkseni Suomen ensimmäinen liitokone. Wrede & co. tulivat perässä vasta 1911. Kaikkeen savolaisetkin ehtivät..

 

Tuomas

ps : tuosta Tschernichin lentovuodesta tuntuu olevan erilaisia tietoja. Tarjolla olisi myös 'Alexander Tschernichin' ensilento vuodelta 1913. Liekö sama, mutta vuodet ja nimi menneet sekaisin?

 

[Carl-Fredrik Geust 851]

SK 1924 - olen nyt kesämökillä, enkä pysty auttamaan itse, mutta haluan huomauttaa että sidotut SK-vuosikerrat löytynevät yliopistojen kirjastoista sekä mm. suurimmista kaupunginkirjastoista. Sidotut vuosikerrat löytyvät mm. Kansalliskirjaston (ent Helsingin Yliopiston kirjasto) pohjoissalin (eli mikrofilmisalin) avohyllyköstä.