Hyvin säilynyt Heinkel He 115 B-1 nostettu Norjassa

[Jukka Nisula 2 265]

Norjasta on nostettu pohjasta uskomattoman hyvin säilynyt Heinkel He 115, todella harvinainen kone maailmassa.

 

http://www.aftenbladet.no/nyheter/lokalt/stavanger/Her-ser-et-tysk-bombefly-dagens-lys-2982873.html#.T83NyOzaiSq

 

Jäljellä olevat eli vain kaksi:

 

- He 115 A-2 Werknr. 3043? Recovered from Russia, now in storage with private owner in France.

- He 115 B-1 Werknr. 2398 belonging to Luftflotte 5 was recovered from Hafrsfjord in Norway in June 2012. Currently in storage awaiting restoration at the Flyhistorisk Museum, Sola near Stavanger

 

edit: muutama valokuva lisää:

 

http://solabladet.no/index.php?page=tjenester⊂=galleri&do=vis_galleri&GalleriID=196

 

http://www.flickr.com/search/?q=He%20115

 

Jukka

[Antti Laukkanen 15]

Onpas kyllä hämmentävän hienosti säilynyt lentsikka ollakseen maannut 70 vuotta meren pohjassa  Hieno pelastus kerrassaan.

 

-A-

[Heikki Sten 1]

Onpas kyllä hämmentävän hienosti säilynyt lentsikka ollakseen maannut 70 vuotta meren pohjassa  Hieno pelastus kerrassaan.

 

-A-

Ei tuo Norjan kieli ole minulle oikein auennut mutta voisiko joku nyt tarkentaa että onko kone ollut merivedessä vai järvivedessä?

[Tapio Hiekkalinna 0]

Käsitykseni mukaan kone on maannut merenpohjassa, norjan kielessähän fjord on vuono. Tekstissä sanotaan että koneesta poistettiin  suola.  Sola sijaitsee merenrannalla. Todennäköisemmin se on merenvuono. Googlen mapilla kai sitä osaavat käyttäjät sen löytävät helpoimmin.

[Vesa Ainasoja 14]

Kone oli pari kolme kilometriä rannikolta meressä. Käsittääkseni kone pannaan makean veden tankkiin suolan poistoon pariksi vuodeksi? 

[Timo Partanen 208]

Sola on Stavangerin lentokenttä, joka sijaitsee meren rannalla. Kentän rakensivat miehittäjät 40-luvulla kyetäkseen sieltä pommittamaan Englantia. En ole tietoinen siitä, käytettiinkö kenttää koskaan tähän tarkloitukseen, mutta sen merkityksestä Luftwaffelle kertoo se, että kentältä kaupunkiin menevä tie on itse asiassa osa kiitoradoista ja rullausteistä koostuvaa systeemiä. Ne tien osat, jotka ovat entistä kiitorataa, erottaa siitä, että nykyinen pinnoite on noin 20 cm entisen kiitotien pinnan yläpuolella, ja entinen kiitotie on merkitävästi leveämpi kuin nykyinen tie. Tien varrella on lukuisia entisiä lentokonhangaareja, josta osa on muutettu asuintaloiksi, osa on muutettu liikerakennuksiksi, ja osa on siinä kunnossa, mihin saksalaiset ne jättivät poistuessaan. Noissa linkitetyissä kuvissa näkyy hyvin niitä alkuperäisiä hangaareja.

 

Nyt ihmisten ilmoille ongittu  Heinkel lmeisesti oli lähdössä suorittamaan jotain tehtävää, ja kun jotain yllättävää tapahtui, niin kone iei päässyt paria kilometria kauemmas tukikohdastaan. Kone upposi mereen ja vietti siellä liki 70 vuotta (kone upposi 28.12.1942, eli puolta vuotta vaille 70 vuotta sittten). Kone siirrtetään makean veden altaaseen suolan positamisksi. ja sitten sitä aletaan entistäää.

 

Asuin Norjassa 97-99 ja kun siitä on siis kulunut jo viitisentoista vuotta, niin myös Stavangerin suunnalla lienee tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä yllä listattu informaatio siis perustuu siellä viettämääni aikaan. Asuin Oslossa ja kävin Stavagerissa viikottain, lähinnä Statoilin konttorilla, mutte se on taas eri juttu...

 

Timo 

 

[Ilari Uotila 27]

Eikö Solan kenttä ollut olemassa jossain muodossa jo ennen saksalaismiehitystä? Taisi olla välilaskukenttänä talvisodan aikana Hurricane-siirtolennoilla.

[Juha Paulavuo 21]

Stavanger Airport, Sola is Norway's second oldest airport, opened by King Haakon VII 29 May 1937. The airport was the second to have a concrete runway in Europe.

[Jukka Nisula 2 265]

Eikö Solan kenttä ollut olemassa jossain muodossa jo ennen saksalaismiehitystä? Taisi olla välilaskukenttänä talvisodan aikana Hurricane-siirtolennoilla.

 

Myös Blenheim-pommareita (ns. BL III-sarja) tuli Solan kentän kautta Suomeen.

 

12 pitkänokkaista Blenheim-konetta, joissa jokaisessa kaksi lentäjää, starttasi Bicesteristä Englannista kohti Talvisodan runtelemaa Suomea 17.1.1940. Sieltä koneet lensivät Skotlantiin Perthiin, ja sieltä 18.10 konetta oikukkaan Pohjanmeren yli Norjan Stavangeriin Solan lentokentälle.

 

Todella huonoa tuuriakin oli matkassa. Lentomestari Rudolf Gottschalkin ohjaama BL-127 katosi matkalla Pohjanmeren syvyyksiin 18.1. Mukana lennolla tähystäjänä ja sähköttäjänä oli kersantti Pekka Kallakari. Konetta ja sen miehistöä ei ole koskaan löydetty. Syytä koneen katoamiseen ei ole saatu selville, se katosi jonnekin Perthin ja Stavangerin välille. Kaksi konetta ei löytänyt ollenkaan Stavangeriin ja eksyivät tehden pakkolaskut tällä välillä. BL-129 eksyi ja teki pakkolaskun Vänernille. Seuraava etappi oli Västerås Ruotsissa, jonne jäi 7 konetta hetkeksi pomminripustuslaitteiden kokeilua varten. Epäonnekseen BL-125:n moottori sammui startissa Västeråsissa koneen päätyessä mahalleen pellolle. BL-125 saapui Suomeen vasta 5.6.1940, sitä korjattiin Ruotsissa kauan. Reissusta selvinneet 10 BL-konetta saapui Suomeen 21.1. 1940.

 

Jukka

[Jukka Juutilainen 0]

Tuo 8L+FH oli varmaankin 1./Kü.Fl.Gr 906:n koneita. Vuonna 1942 tukikohtana toimi Stavanger ja myöhemmin Billefjord.

 

4.1.42 - 7.42 Stavanger  He 115

7.42 - 7.43 Billefjord  He 115

 

Lähde: http://www.feldgrau.com/KFlGr906.htm

 

Tässä ei ole Küstenfliegergruppe 906:n Friedrich, vaan "sisarkone" Gustav (8L+GH).

 

[Timo Partanen 208]

Mielenkiintoista keskustelua...

 

Kun tuo kentän historia tuntuu myös kiinnostavan, niin tässä pieni paketti kentän alkuvaiheista.

 

Kun kenttä avattiin 1937, oli siinä kaksi kiitotietä, joiden pituudet olivat 920 m ja 850m. Kun kenttä sitten siirtyi miehittäjän haltuun  operaatio Weserübungin yhteydessä huhtikuussa 1940, aloitettiin kentällä merkittävät uudelleenjärjestelyt. Kiitoteiden pituudet kasvatettiin 1800 ja 2000 metriin, ja kentälle rakennettiin kolmas 1800 metrin pituinen kiitotie. Näiden rakennustoimenpiteiden lisäksi  rakennettiin kentän ympäri kulkeva rengasmainen rullaustie, sekä tuo mainitsemani rullaustie Solasta Forusiin ja sen varrelle 8 hangaaria. Kentälle asennettiin miehityksen yhteydessä myös tutkajärjestelmä ja saksalainen ILS- tyyppinen järjestelmä.

 

Elokuussa 1940, eli neljä kuukautta valtauksen jälkeen oli Stavangerin tukikohdan vahvuudessa mm kuutisenkymmentä He 111 pommittajaa, 35 Bf 109 ja 20 Bf 110 hävittäjää, sekä Do 17 ja Ju88 pommittajia. Konevalikoimasta voitaneen päätellä, että tukikohdan roolina olisi voinut olla toimia kaupungin ja tukikohdan suojana, partioida Pohjanmerellä ja aiheuttaa harmia Kuninkaalliselle laivastolle. Tukikohtaan kuului myöhemmin sekä maalentotoimintaa, että vesilentotoimintaa, josta viimeksimainitusta oivana esimerkkinä toimii siis tuo nyt löytynyt Heinkel

 

Todettakoon, että kentällä on nykyisin myös Norjan ilmavoimien tukikohta ja sitä käytetään myös Pohjanmeren tuotantolauttoja palvelevien helikoptereiden operointiin.

Lisää tietoja Luftwaffen operaatioista ja vahvuuksista Norjassa löytyy esim täältä: http://www.luftwaffe.no/

 

Timo