Rautavaaran kentän käyttö maksullista?

[Timo Hyvönen 208]

Bongasin www.kiy.fi tämän hinnaston

 

http://kiy.fi/HinnastoEFRA.html

 

Siinä mainitaan mm.

 

Hinnasto kentän käytöstä (ALV 23%)

Vuosisopimus (kerho) 10€/jäsen

Vuosisopimus (kerho, EFRA 2. lentopaikka) 500€

Vuosisopimus (pieni kerho, alle 10 hlö) 250€

Vuosisopimus (henkilö) 50€

 

Viikkovuokra (kerho, leiri tms.) 300€, seuraavat viikot 150€

Viikkovuokra (pieni kerho/leiri tms., alle 10 hlö) 150€, seuraavat viikot 75€

Viikkovuokra (henkilö) 40€/vk

 

Viikkoloppu la-su (kerho, leiri tms.) 100€

Viikkoloppu la-su (pieni kerho/leiri tms., alle 10 hlö) 50€

Viikkoloppu la-su (henkilö) 15€

 

Päivämaksu (kerho, leiri tms.) 75€

Päivämaksu (henkilö) 10€

 

Eli tota joo, säätiöhän sen kentän omistaa ja ylläpitää eli onkohan tuo 10€ sitten laskeutumismaksu jos matkalla pysähdyn käymään? Onko kokemuksia?

 

Eka kerta kun törmään että korpikentillä olisi jotain tällaisia maksuja, onko muualla?

 

t. Timo

[Sakari K Pyörre 0]

Eka kerta kun törmään että korpikentillä olisi jotain tällaisia maksuja, onko muualla?

 

Esimerkiksi Räyskälässä ja Nummelassa.

 

Räyskälässä maksut ovat vapaaehtoisia. Eihän niitä kukaan pysty keräämään. Eikä niitä moni taida maksaakaan. Ne maksut ovat hinnastossa muistuttamassa siitä että joku ne kentät pitää yllä, ja se joku ei ole kunta tai valtio tai mikään hyväntekeväisyysjärjestö.

 

Ei pidä ymmärtää väärin. Vierailijat ovat tervetulleita. Ainakin ne vieraat, jotka muistavat suhteuttaa vaatimuksensa palveluista siihen hintaan, jonka ovat palveluista maksaneet.

 

Ote Räyskälän hinnastosta:

G (Vapaaehtoinen) laskeutumismaksu vierailijat /min 5 €

Keräyspisteet kahvilalla

 

Nummelan hinnaston hieman vaikeaselkoinen lause:

Vieraileva lentokone, vastavuoroisuus      - vapaaehtoinen

 

[Ari Siltavuori 6]

Kyllähän Räyskälä-Säätiö tuota

KENTTÄ- JA ALUEMAKSUT

Peritään kaikilta Räyskälä-Säätiön hallinnassa olevien lentokenttä-, opisto- ja leirintäalueen

käyttäjiltä kentän, tiestön, jätehuollon, henkilökunnan ym. kustannusten kattamiseksi

A Lyhytaikainen käyttö                                       /pv                   5 €

kerjää, jos saa tietoon kuka kentällä on kävellyt.

[Petri Hiltunen 20]

Taitaa olla käyttömaksut aika yleinen käytäntö Ruotsissa , Tanskassa ja Saksassa.

Englannissakin tuli kerran eräs papparainen ehdottelemaan muutaman punnan "ruohonleikkuuavustusta" mutta konettani vastaanottanut mekaanikko totesi papparaiselle että kone tulee paikallisten käyttöön. Kyselyt loppui siihen enkä siinä varsin tapahtumarikkaan siirtolennon jälkeisessä väsymystilassa enempää jaksanut paneutua kentän käyttöön liittyviin kulttuurikysymyksiin.

 

 

Tanskassa maksuun on sisällytetty (selitetty) usein "miljöavgift" josta osa menee yhteistoimintaan paikallisen ympäristökeskuksen tai vastaavan kanssa ja osa ruohonleikkuuseen yms. kentän ylläpitoon.

Viborgissa ja Laesössä maksun maksoi oikein mielellään, kivat miljööt - eikä se nurmikko sielläkään kentällä ilmaiseksi lyhene!

Ollaanko meillä vaan totuttu siihen, että joku muu tekee ja maksaa kaiken? (heitto)

 

Pete

[Harri Pottonen 5]

Ollaanko meillä vaan totuttu siihen, että joku muu tekee ja maksaa kaiken? (heitto)

 

Meillä on totuttu tekemään talkoilla  mutta viimesen parinkymmenen vuoden aikana tällainen talkooperinne on tainnut kokea melko reilun inflaation. Ihmiset kun on huomannu, että "hei, rahalla saa!", eikä sitten tartte omaa päätä/lihaksia/kalenteria vaivata. En tosin itse ole edes ollut tietoinen, että Räyskälässä, tai missään muuallakaan, edes moisia maksuja on käytössä. Nyt ekaa kertaa kuulen, vaikka olen sentään yhden kesän ollut Räyskälässä hommissakin.

[Timo Hyvönen 208]

Korpikenttäkausikortti? Jooh...

[Erkki Pulkkinen 0]

Ja kohta ilmailijat saavat tarpeeksensa ja siirtyvät moottoripyöräilyyn, veneilyyn, ym.

Finavia on ollut tässä hyvä esimerkin näyttäjä ja nyt yhdistykset ja säätiöt (=käytännössä kerhot) toteuttavat varainkeruutaan samalla kaavalla.

[Heikki Tynys 40]

Korpikenttäkausikortti? Jooh...

 

Älä samperi maalaa pirua seinälle!

[Matti Huoviala 84]

Onhan se niinkin, että laskeutumismaksuja yms ei ole korpikentillä kannettu ja vierailevat koneet vaikkapa valittavat huonossa kunnossa olevasta asfaltista. Toki paikallisetkin saattavat purnata siitä.

Tosiasia on, että ennen vanhaan lentokenttien pitäminen ei ollut kovin kallista, lepikkoa raivattiin talkoilla ja aina joku sankari sai osallistumisvelvoitteen n*100 mäntyä tai kiveä muodossa. Monilla kentillä 80-luvulla levitetty päällyste alkaa olla käyttöikänsä päässä. Uusi ei tule talkoilla vaan rahalla.

Kentille on myös tullut näitä ympäristölupia ja niihin liittyviä velvoitteita. Nekään eivät yleensä kuittaudu talkoilla.

 

En erityisesti haluaisi että maksuja alettaisi perimään itse itsensä nimittäneiden kenttäpoliisien (niitäkin on näkynyt) voimin mutta jotain ymmärrystä pitäisi sillekin löytyä, että kenttiä pidetään käyttökunnossa. Ymmärrys konkretisoituu osallistumisena, vaikka sitten niihin talkoisiin. Sekin perinne elää edelleen ihan hyvin. Nykyään tarvitaan tosin myös rahaa. En muuten ole yhdenkään kentän päällikkö tai edes hallituksen jäsen missään kenttää ylläpitävässä tahossa.

 

-M-

[Sakari K Pyörre 0]

Ja kohta ilmailijat saavat tarpeeksensa ja siirtyvät moottoripyöräilyyn, veneilyyn, ym.

Finavia on ollut tässä hyvä esimerkin näyttäjä ja nyt yhdistykset ja säätiöt (=käytännössä kerhot) toteuttavat varainkeruutaan samalla kaavalla.

 

Veneilyä ei voi suositella. Sen verran monessa paikassa vaativat kaiken maailman laiturimaksuja. Muistelenpa niinkin, että kun kerran erehdyin Turun Pursiseuran yksityiseen satamaan, kohtelu oli hyytävää. Minulla oli toki kaiken pahan kruunaten moottorivene.

 

Moottoripyörällä kyllä saa ihan vapaasti ajella valtion ja kuntien teitä. Levähdysalueillakin annetaan olla ihan rauhassa kunhan muistaa kantaa sellaista hauskaa kuvitettua nahkatakkia.

[Timo Hyvönen 208]

Jotenkin tuntuisi älyttömältä lähteä perimään korpikenttien käytöstä maksua satunnaisilta vierailijoilta. Kuulin tästä Rautavaaran maksullisuudesta jossain sivulauseessa aiemmin keväällä, kun Kuhmon kurssilaiset siirtyivät käyttämään muita kenttiä matkalentoharjoitteluunsa. Nyt vasta huomasin, että se on tosiaankin totta. Toivottavasti tämä ei hiljennä kentän käyttöä lopullisesti, sehän on yksi hienoimmista korpikentistä Suomessa!

 

Nummelan lausahdus vastavuoroisuudesta on minusta se periaate, jolla korpikentät pysyvät käytössä, vilkkaina ja kunnossa. Rahan pyörittäminen kävijöiden kesken vuorotellen tuottaa vain vtutusta ja lopputulos on parhaimmillaan se, että kentän vierailijoilta jää jokunen hassu satanen kentälle. Sillä voi sitten vaikka ostaa grillimakkaraa talkoolaisille - molemmillla kentillä.

 

Räyskälä voisi näyttää mallia ja poistaa säännöistään tuon maininnan. Miksipäs sitten toisaalta ei voisi laittaa kentän kuppilan oven viereen vaivaisukko jonka mahaan voi syytää vapaaehtoisesti rahaa halutessaan. Muut rahoituslähteet olisivat varmasti tuottoisampia - kunnat, läänit, valtio...

 

t. Timo

 

 

 

 

[Heikki Tynys 40]

 

Moottoripyörällä kyllä saa ihan vapaasti ajella valtion ja kuntien teitä. Levähdysalueillakin annetaan olla ihan rauhassa kunhan muistaa kantaa sellaista hauskaa kuvitettua nahkatakkia.

 

Tuosta kuvitetusta liivistä on kaksi muutakin hyödyllistä seikkaa joskus aikoinaan tullut ilmi:

 

1) baaritiskillä kukaan ei tunge kyynärpäätä kylkiluiden väliin ja änge samalle jakkaralle ja väitä paikkaa omakseen

 

ja

 

2) kadulla juoksentelevat riehakkaat lapset rauhoittuvat silminnähden. Eivätkä juokse päin.

 

 

Kokemusta on.

[Mika Koski 0]

Meillä on totuttu tekemään talkoilla  mutta viimesen parinkymmenen vuoden aikana tällainen talkooperinne on tainnut kokea melko reilun inflaation. Ihmiset kun on huomannu, että "hei, rahalla saa!", eikä sitten tartte omaa päätä/lihaksia/kalenteria vaivata.

 

Tästäkin perinteestä tulisi harrasteilmailussa jo päästä eroon, sillä nykyihmisella ei ole pulaa rahasta, vaan ajasta. Talkootyöt sopivat hyvin maatalous-teolliseen Suomeen, jossa oltiin köyhiä, mutta vapaa-aikaa oli paljon (=työpäivät olivat oikeasti sen 7½ tuntia) ja kesälomilla ei tarvinut arpoa mennäänkö ulkomaille lomalle vai telttailemaan lentokentän reunalle.

 

Tulevaisuudessa vain sellaiset kentät, jotka pystyvät tarjoamaan rahaa vastaan palveluita, tulevat menestymään. Loppupeleissä "rahalla saa" -mallissa kaikki voittavat; kentät käyttäjät saavat palveluita ja ko. palveluiden tuottajat saavat jonkinlaisen korvauksen.

 

t. Mika

[Sakari K Pyörre 0]

Räyskälä voisi näyttää mallia ja poistaa säännöistään tuon maininnan. Miksipäs sitten toisaalta ei voisi laittaa kentän kuppilan oven viereen vaivaisukko jonka mahaan voi syytää vapaaehtoisesti rahaa halutessaan. Muut rahoituslähteet olisivat varmasti tuottoisampia - kunnat, läänit, valtio...

 

Niin. Semmoinen kerääminen ei ole kannattavaa. Ei edes vaivaisukon tekemänä. Tuommoisesta maksusta ei ole mitään hyötyä palveluntuottajalle. Maksajalle voi tulla paha mieli, nykyisessä asenneilmastossa.

 

Se "korpikenttäkortti" kuulosti paremmalta ajatukselta.

 

Nummelan lausahdus vastavuoroisuudesta on minusta se periaate, jolla korpikentät pysyvät käytössä, vilkkaina ja kunnossa.

 

Onko näin? Mikä on se vastavuoroisuusperiaate jota vaikkapa Malmilta tuleva moottorilentäjä noudattaa? Saako Nummelasta sitten vastavuoroisesti käydä ilmaiseksi Malmilla? Vai maksaako se Malmin pilotti nummelalaisen laskeutumismaksun?

[Pirkka Mattila 1]

Tästäkin perinteestä tulisi harrasteilmailussa jo päästä eroon, sillä nykyihmisella ei ole pulaa rahasta, vaan ajasta.

 

Niin karulta kuin lauseesi kuullostaakin, niin allekirjoitan tuon aivan saman. Ja se 1000x20 m asfaltin uusiminen ei ole ihan ilmaista, vaan sen uusimiseen kannattaisi alkaa varautua reilusti ennakkoon (5-10 vuotta vähintään), joka varmasti saa monen karvat oikeasti pystyyn.

[Antti Laukkanen 15]

Niinpä niin. Mitä varten niitä korpikenttiä pidetään pystyssä? Sitäkö varten, että paikalliset ihmiset voivat niillä ilmailla ja kenties tehdä retkiä naapuripitäjien vastaaville? Vai sitäkö, että niille tulisi porukkaa naapurikenttien vastaavilta kantamaan rahaa just meidän kentän ylläpitoon? Jos niitä pyhiä pikku kenttäsiä ei saa käyttää yleiseen ilmailuun, silloin niistä voi tehdä yksityisiä ja prior permission required (most propably not granted) -tyyppisiä mestoja.

 

Tarkoituksenmukaisinta mielestäni olisi, että maassa olisi toimiva korpikenttäverkosto, jota kunkin kentän ylläpitäjä joko pitää yllä, tai lopettaa touhun sen käydessä liian raskaaksi. Jos tässä ruvetaan pennejä siirtelemään toimijoilta toisille, kukaan ei tule kuin vihaiseksi. Miten ajattelitte jakaa tuollaisen korpikenttäkausikortin tuoton? Kaikki 50 kortin viidellä kympillä ostanutta kartuttaisivat kassaa, joka jaettaisiin viidenkymmenen toimijan kesken? Äkkiä tuumien tuosta lausekkeesta voi supistaa pari viiskymppistä pois, joten ihan sikana ei jää per operaattori. Ja entäs ne, jotka tekevät kaiken talkoilla vs. ne, joiden kentät pyörivät lukuisien kerhojen, säätiöiden, kuntien, kaupunkien ja euroopan yhteisöjen rahoilla?

 

-A-

[Erkki Pulkkinen 0]

... kukaan ei tule kuin vihaiseksi.

 

Paitsi jos ne kortit painattaa painotalossa, niin siinä tapauksessa he ovat tyytyväisiä.

[Juha Lampi 275]

Tästäkin perinteestä tulisi harrasteilmailussa jo päästä eroon, sillä nykyihmisella ei ole pulaa rahasta, vaan ajasta. Talkootyöt sopivat hyvin maatalous-teolliseen Suomeen, jossa oltiin köyhiä, mutta vapaa-aikaa oli paljon (=työpäivät olivat oikeasti sen 7½ tuntia) ja kesälomilla ei tarvinut arpoa mennäänkö ulkomaille lomalle vai telttailemaan lentokentän reunalle.

 

Tulevaisuudessa vain sellaiset kentät, jotka pystyvät tarjoamaan rahaa vastaan palveluita, tulevat menestymään. Loppupeleissä "rahalla saa" -mallissa kaikki voittavat; kentät käyttäjät saavat palveluita ja ko. palveluiden tuottajat saavat jonkinlaisen korvauksen.

 

t. Mika

 

Minusta tässä suuntauksessa on kyllä myös paljon huolestuttavaa! Mikä on tämä "kohonnut elintaso", joka on tehnyt ihmisen elämästä aina vain kiireisempää ja kaventanut vapaa-ajankin arvoja ostamiseksi ja myymiseksi. Onko tämä lisännyt myös sitä, että kesäisen lennon jälkeen hyönteisraadoista tummunut kone vain paiskataan halliin seuraavien pestäväksi ja pohditaan "mille projektille kirjataan tunnit" kahvinkeitosta, hyvistä vinkeistä ja kättelystä. Vanha aforismi tunnistaa ilmiön, joka tietää kaiken hinnan, mutta ei minkään arvoa...

[Matti Huoviala 84]

Miten ajattelitte jakaa tuollaisen korpikenttäkausikortin tuoton? Kaikki 50 kortin viidellä kympillä ostanutta kartuttaisivat kassaa, joka jaettaisiin viidenkymmenen toimijan kesken? Äkkiä tuumien tuosta lausekkeesta voi supistaa pari viiskymppistä pois, joten ihan sikana ei jää per operaattori. Ja entäs ne, jotka tekevät kaiken talkoilla vs. ne, joiden kentät pyörivät lukuisien kerhojen, säätiöiden, kuntien, kaupunkien ja euroopan yhteisöjen rahoilla?

 

Tai sitten kauden aikana kaikki 50-200 satunnaista kävijää jättävät sen vitosen paikalliseen kassaan ilman eri komentoja siitä ilosta, että parkkikselta löytyy vesibensan keräsyastia, kentältä wc jossa on paperia ja roskis?

Katselin kerran (ulkomailla) toimintaa korpikentällä. Jokainen paikalle saapuneen motoorikoneen ohjaaja käveli ensi töikseen omatoimisesti kentän toimistoon suorittamaan 10 euron laskeutumismaksun ja hymyssä suin. Toki sieltä sai ostaa lekobensaa ja kentällä oli ihan hyvät kuppilapalvelutkin. Kentän lippusalossa liehui myös sellainen sininen lippu jossa oli tähtiä.

 

-M-

[Mika Koski 0]

Katselin kerran (ulkomailla) toimintaa korpikentällä.

 

 

Matti, minut sekä omituisen huumorintajuni tuntien ja ulkomailla paljon ilmailleena, kerrotko miten homma menee... Kun suomalainen ilmailija lähtee ulkomaille (esim. Jacaan) lentämään, niin mussuttaako hän ensin matkatoimiston virkailijalle, sitten SUIO:n edustajille ja vielä tämän jälkeen paikallisen kentän virkailijoille, että "kato mä oon suomalainen harrasteilmailija ja mä oon tottunut, että mikään ei maksa mitään" vai maksaako hän lentolippunsa, autovuokransa, hotellinsa, kenttämaksunsa ja lentokonevuokransa ihan mukisematta ja on vielä sitä mieltä että maksut olivat kohtuullisia ja rahalle sai vastinetta sekä paljon iloa, jota muistella sitten viimeisinä päivinä terveyskeskuksen vuodeosastolla?

 

Niinpä.

 

T. Mika

[Kimmo Huoviala 1]

Maksoin tyytyväisenä Supersaverille, autovuokraamolle, SUIOlle ja lentokenttäorganisaatiolle. Ja ravintoloille. Ja kauppaan. Ja muistan reissun ja lennot vielä pitkään.

 

[Matti Huoviala 84]

.... maksaako hän lentolippunsa, autovuokransa, hotellinsa, kenttämaksunsa ja lentokonevuokransa ihan mukisematta ja on vielä sitä mieltä että maksut olivat kohtuullisia ja rahalle sai vastinetta sekä paljon iloa, jota muistella sitten viimeisinä päivinä terveyskeskuksen vuodeosastolla?

 

Vuodeosastosta en tiedä, miksi sinne ajattelit mennä?

On hieman eri asia olla vaikkapa Jacassa leirillä tai sitten vain saapua sinne koneella tuopilliselle (ei ollut vitsi). Leiriläiset ovat usein olleet tyytyväisiä ja ymmärtäneet mistä maksavat.

Samoin tuntuivat olevan siellä observoimani espanjalaiset ja muuidenkin kansalaisuuksien edustajat vieraillessaan paikalla lentävillä vekottimillaan. Kalustoa on ollut turpiinitwineistä jänisansaultriin ja kaikkea siltä väliltä, myös pyörivillä siivillä.

 

Itse maksut eivät taatusti kata koko paikan ylläpitoa sielläkään. Niillä on silti merkitystä monellakin tavalla.

 

-M-

[Matti Kuosmanen 10]

Rautavaaralla kiitotiealueen ja platan omistaa edelleen puolustusvoimat Metsähallitus, niistä ei Rautavaara-säätiö edes maksa vuokraa. Säätiö maksaa vuokraa hallin, mökkialueen ja saunan maapohjasta. Kenttäalue on vuokraton, koska Säätiön on vastattava sen ylläpidosta. Muutenkin kenttä on rakennettu puhtaasti yhteiskunnan varoilla yleiseen käyttöön, yksityisin varoin rakennetut kentät ovat ihan asia erikseen.

 

On vaikea ymmärtää, miten säätiö voisi juridisesti edes hoitaa "vuokrat" muuten kun vapaaehtoisuuden pohjalta. Säätiö vuokrasi aikanaan kentän suoja-alueet paikalliselle maanviljelijälle, mutta Metsähallitus otti pian nekin vuokratulot itselleen. Mikäli vastaavanlaista "läpivuokrausta" tehdään, siihen pitää olla Metsähallituksen lupa.

 

Näiden maksujen asettelu saa koulutuksen ja lentäjät siirtymään muille maksuttomille kentille, joita täällä Itä-Suomessakin on vaikka muille jakaa. Oikeampi tapa olisi periä maksut lentokeskuksen tarjoamista palveluista sekä suunnitella uudet projektit, esimerkiksi säätiön uuden vintturin hankinta, siten että se rasittaa vain laitteen käyttäjien taloutta. Kyllä lentäjät varmaan haluavat osallistua kustannuksiin, jos kokevat ne itselleen hyödyksi.

 

Tervetuloa edelleenkin ilmailemaan EFRAlle, mutta varokaa astumasta päällysteen reunan yli :-)

 

--matti

 

[Timo Hyvönen 208]

Voi perhana, turhaan lensin iltasella ohi. Ois voinut pysähtyäkin, nyt menin suoraan Kuhmoon.

 

Skannaan mahd. pian sen kuvan jossa Väisäs-Arttu ja Reijo Heikkinen (kuoli viime vuonna) allekirjoittavat säätiön perustamisasiakirjaa KuIK:n edustajina.

 

t. TImo

[Erkki Pulkkinen 0]

Voi perhana, turhaan lensin iltasella ohi. Ois voinut pysähtyäkin, nyt menin suoraan Kuhmoon.

 

Skannaan mahd. pian sen kuvan jossa Väisäs-Arttu ja Reijo Heikkinen (kuoli viime vuonna) allekirjoittavat säätiön perustamisasiakirjaa KuIK:n edustajina.

 

t. TImo

 

Jos huomenna on keliä, niin lennän minäkin EFRA:n yli, muuten pysyn kotona.