EFHK:n lennonjohdon osat, missä järjestyksessä käytetään?

[Jarkko Puustinen 0]

Oma vuoro kysyä tyhmiä 

 

EFHK:lla on listattuna seuraavat palvelut: Approach (APP), Tower (TWR), Ground (GND), Delivery (DEL), Radar (RDR), Arrival (ARR).

 

Missä järjestyksessä konetta passataan eteenpäin a) arrivals b) departures tapauksessa?

 

Oma arvaus:

 

departures: DEL -> GND -> TWR -> APP -> RDR

 

arrivals: RDR -> ARR -> APP -> TWR -> GND

 

Kuinka pahasti meni metsään?

[Henri Juhantila 0]

Oma arvaus:

 

departures: DEL -> GND -> TWR -> APP -> RDR

 

arrivals: RDR -> ARR -> APP -> TWR -> GND

 

Kuinka pahasti meni metsään?

 

Hyvä arvaus oli!

 

DEP: DEL -> GND -> TWR -> APP -> RDR

 

ARR: RDR -> APP -> ARR (Silloin kun ARR on paikalla, yleensä ruuhka-aikoina) -> TWR -> GND

 

Ja tosiaan torneja on kaksi joilla eri vastuualueet. Ja DEL ja GND ei ole ympäri vuorokauden auki.

[Jarkko Puustinen 0]

ARR: RDR -> APP -> ARR (Silloin kun ARR on paikalla, yleensä ruuhka-aikoina) -> TWR -> GND

 

Ja tosiaan torneja on kaksi joilla eri vastuualueet. Ja DEL ja GND ei ole ympäri vuorokauden auki.

 

Kiitoksia! 

 

(tuli kaupan päälle opittua, että torneja on kaksi)

[Tatu Koiranen 1 728]

Ja tosiaan torneja on kaksi joilla eri vastuualueet. Ja DEL ja GND ei ole ympäri vuorokauden auki.

 

No jos tälle linjalle lähdetään, niin on siellä myös kaksi arrivalia (19.9 ja 24.32) ja kaksi tutkaa (19.1 ja 29.85). Ground on H24, delivery ei.

 

ARR: RDR -> APP -> ARR (Silloin kun ARR on paikalla, yleensä ruuhka-aikoina) -> TWR -> GND

 

Vielä ei ole kertaakaan omalla kohdalla helsingin tutka 119.1 käskenyt ottamaan yhteyttä lähestymiseen 119.1... Olenkohan ikinä edes kutsunut helsinki approachia, en varmaan?

[Henri Juhantila 0]

No jos tälle linjalle lähdetään, niin on siellä myös kaksi arrivalia (19.9 ja 24.32) ja kaksi tutkaa (19.1 ja 29.85). Ground on H24, delivery ei.

 

Vielä ei ole kertaakaan omalla kohdalla helsingin tutka 119.1 käskenyt ottamaan yhteyttä lähestymiseen 119.1... Olenkohan ikinä edes kutsunut helsinki approachia, en varmaan?

 

Niin ja tuo RDR on EFES... Ja vaikka GND on auki 24H siellä ei istu Groundi ukko tornissa 24H vaan TWR ukko hoitaa myös GND:n...

[Pentti Köylijärvi 42]

Niin ja tuo RDR on EFES... Ja vaikka GND on auki 24H siellä ei istu Groundi ukko tornissa 24H vaan TWR ukko hoitaa myös GND:n...

 

ukko...? Entäs silloin kuin siellä on a...? diskriminointiako?

[Henri Juhantila 0]

ukko...? Entäs silloin kuin siellä on a...? diskriminointiako?

 

No voi se olla a...kin 

[Tatu Koiranen 1 728]

Niin ja tuo RDR on EFES... Ja vaikka GND on auki 24H siellä ei istu Groundi ukko tornissa 24H vaan TWR ukko hoitaa myös GND:n...

 

RDR on EFES? No missäs helsinki radar (joka toimii 119.1:llä ja 129.85:llä) sitten esiintyy tuossa teidän kaaviossa?-)

 

Ja vaikka GND on auki 24H siellä ei istu Groundi ukko tornissa 24H vaan TWR ukko hoitaa myös GND:n...

 

Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka sama ihminen hoitaisi kaikki toiminnot, GND on auki H24 ja sillä sipuli. Alkuperäinen väitteesi oli, ettei GND ole auki ympäri vuorokauden, ei, että siellä ei ole omaa dedikoitua henkilöä yöllä.

[Henri Juhantila 0]

RDR on EFES? No missäs helsinki radar (joka toimii 119.1:llä ja 129.85:llä) sitten esiintyy tuossa teidän kaaviossa?-)

 

 

Onko se nyt noin vaikea katsoa missä on Helsingin tutka? Se on tietysti toi APP 

[Tatu Koiranen 1 728]

Onko se nyt noin vaikea katsoa missä on Helsingin tutka? Se on tietysti toi APP 

 

APP ja RDR ovat omia elimiään EFHK:lla, ja ne eivät ole sama asia. Tyypillisellä lennolla ei missään vaiheessa tule käskyä "contact helsinki approach 119.1", vaan "contact helsinki radar 119.1/129.85" Ne toimivat samalla taajuudella (119.1:llä), mutta APP ei toimi 129.85:llä.

[Henri Juhantila 0]

APP ja RDR ovat omia elimiään EFHK:lla, ja ne eivät ole sama asia. Ne toimivat samalla taajuudella (119.1:llä), mutta APP ei toimi 129.85:llä.

 

Millä perusteella näin on? Onko tästä olemassa jotain mustaa valkoisella?

[Tatu Koiranen 1 728]

Millä perusteella näin on? Onko tästä olemassa jotain mustaa valkoisella?

 

Suomen AIP, AD 2: EFHK AD 2.18 ATS COMMUNICATION FACILITIES, sieltä löytyy TAR:ia (terminal area radar) tarjoava elin jonka kutsumerkki on helsinki radar. Samasta paikasta löytyy myös nuo nuo elimien toiminta-ajat, joista oli myös puhetta.

[Henri Juhantila 0]

Niin mutta tässä voidaan nyt spekuloida sitä onko alkuperäinen kysyjä tarkoittanut tuolla RDR:llä TAR:ia vaiko ACC:tä.

 

Eli nyt selvyyden vuoksi miten itse olen positiot ymmärtänyt:

 

RDR - EFES ACC

APP - EFHK TAR

[Tatu Koiranen 1 728]

Niin mutta tässä voidaan nyt spekuloida sitä onko alkuperäinen kysyjä tarkoittanut tuolla RDR:llä TAR:ia vaiko ACC:tä.

 

Ja sinä puolestasi, antaessasi "oikeaa" vastausta, tarkoitit APP:lla TAR:ia joka käyttää kutsumerkkinä helsingin tutkaa, etkä APP:ta, joka myös sinänsä olisi olemassa...?-)

edit: jaa, lisäsit nyt viestiisi selvennyksen tästä.

 

Mut siis niin, normaali saapuminen menee reittiä tampere radar - helsinki radar - helsinki arrival - helsinki tower - helsinki ground. Lähtevä päinvastoin, mutta arrival jää pois ja ensimmäiseksi elimeksi tulee helsinki delivery (jos se on auki ja jos lento on ifr-lento). Tietysti rullausreitistä ja muusta riippuen saatetaan pompotella groundin ja towerin välillä hieman, mutta...

 

Ja ennen kun joku lähtee hifistelemään tätä vielä vastuualueiden kautta, niin ilmatilana helsinki tma lower ja upper kuuluu APP Helsingille (kutsumerkkinä siis helsinki approach), eli tätä kutsua tulisi periaatteessa käyttää jos valvomattomasta ilmatilasta haluttaisiin ko. alueelle, koska tämänniminen elin siitä vastaa. TMA West ja East kuuluvat puolestaan ACC Tampereelle (tampere radar). Kuitenkin, jos saapuva lento siirretään ACC:ltä Helsinkiin, käskee ACC ottaa yhteyden helsingin tutkaan eikä helsingin lähestymiseen (tämä oli kai se, mitä alunperin kysyttiin).

[Jouni Laukkanen 55]

Aluelennonjohto siirtää lennot Helsingin lennonjohdon taajuudelle pääsääntöisesti näin: OKLOR ja PEXEN -tuloreitit 119,1 ja LAKUT 129,85. Eräissä tapauksissa (laskuun/lentoonlähtöön käytettävät kiitotiekombinaatiot) tähän pääsääntöön on poikkeuksia, mutta ne ovat melko harvinaisia. Radioyhteyden siirrossa käytetään kutsumerkkiä Helsinki Radar/Helsingin tutka.

[Jarkko Puustinen 0]

tässä voidaan nyt spekuloida sitä onko alkuperäinen kysyjä tarkoittanut tuolla RDR:llä TAR:ia vaiko ACC:tä.

 

Have no fear the answer is near   Termit poimin alunperin (täälläkin jo mainitusta) dokkarista: "Suomen AIP, AD 2: EFHK AD 2.18 ATS COMMUNICATION FACILITIES". Aivan 100% varma en ole, mutta sanoisin, että minun RDR tarkoitti TAR:ia.

 

Näin maalikkoa kummastutti, minkä vuoksi EFHK:lla on approach ja arrival, mutta ei ollenkaan depaturea. Siitä heräsi sitten kiinnostus, miten lentoja passataan taajuudelta toiselle.

 

edit:

 

Vastausten perusteella (käyttäen AIP kutsumerkkejä) sain seuraavan ymmärryksen flowsta:

 

Lähtevät: HELSINKI DELIVERY -> HELSINKI GROUND -> HELSINKI TOWER -> HELSINKI RADAR

 

Saapuvat: HELSINKI RADAR -> HELSINKI ARRIVAL -> HELSINKI TOWER -> HELSINKI GROUND

 

Kiitoksia vielä kaikille avusta!

[Tatu Koiranen 1 728]

Have no fear the answer is near   Termit poimin alunperin (täälläkin jo mainitusta) dokkarista: "Suomen AIP, AD 2: EFHK AD 2.18 ATS COMMUNICATION FACILITIES". Aivan 100% varma en ole, mutta sanoisin, että minun RDR tarkoitti TAR:ia.

 

Näin maalikkoa kummastutti, minkä vuoksi EFHK:lla on approach ja arrival, mutta ei ollenkaan depaturea. Siitä heräsi sitten kiinnostus, miten lentoja passataan taajuudelta toiselle.

 

Joo, eli tosiaan se app jää sinällään välistä pois, rdr -> arrival on lähestyvillä kuviona. Arrivalin tehtävänä on ymmärtääkseni saada koneet laskeutumiseen sopivalla porrastuksella toisiinsa nähden luovutettavaksi edelleen tornille (järjestää koneet jonoon suunnilleen tasavälein), jotta kiitotien käyttöaste voidaan pitää optimaalisena. Lähteville lennoille kiitotiekapasiteetista huolehtii ground ja twr (joita "avustaa" CDM-järjestelmä, hehheh), lentoonlähdön jälkeistä erillistä elintä (departure) ei tästä syystä luonnollisestikaan tarvita.

[Jaakko Rissanen 53]

Minä olen aina elänyt käsityksessä, että Helsinki APP on lennonjohtoyksikkö, joka antaa tutkapalvelua -> Radar Service. Tästä johtuen käsketään myöskin ottamaan yhteyttä Helsingin tutkaan, eikä lähestymiseen. Tampereen aluelennonjohto (ACC) antaa myöskin tutkapalvelua -> Tampere Radar.

[Ari Aho 62]

Minä olen aina elänyt käsityksessä, että Helsinki APP on lennonjohtoyksikkö, joka antaa tutkapalvelua -> Radar Service. Tästä johtuen käsketään myöskin ottamaan yhteyttä Helsingin tutkaan, eikä lähestymiseen. Tampereen aluelennonjohto (ACC) antaa myöskin tutkapalvelua -> Tampere Radar.

 

Tähän selvennyksenä(?) olen silloin tällöin vuosien varrella (venäjällä usein) saanut tutkaa kutsuessani vastauksen kutsulla "control/approach" ja jonkin ajan kuluttua samalla taajuudella viestin "XXX, radar contact" ja sen jälkeen on jatkettu kutsulla "radar".

[Miika Asunta 2]

Täydennetään vielä että EFHK SID-menetelmissä on määritelty se tutkan jakso jolle kone automaattisesti ilmaan noustuaan ottaa yhteyden: 119,1 tai 129,85.

 

 

edit: desimaalierotin

[Ilari Kousa 0]

No jos nyt oikein hifistellään, niin tutkan tultua lennonjohdon työvälineeksi Radar oli alkuperäinen kutsumerkki. Kun tutkaelinten tehtäviä ruvettiin spesifioimaan, otettiin käyttöön spesifisempiä kutsumerkkejä (Approach, Departure, Arrival, Director). Monissa maissa käytetään yhä käytännössä Radaria tutkan kutsumerkkinä, kuten täällä. Yhdysvalloissa, jossa spesifiset kutsumerkit ovat normi, voidaan sanoa "New York Radar", jos ei tiedetä, mikä on oikea spesifinen kutsumerkki. Sitten on vielä yksi, täälläkin aikanaan käytetty "Control" /"Alue", joka oli alun alkaen menetelmälennonjohdon kutsumerkki erotuksena tutkasta (http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ilmassa_turvallisesti_50262.html#media=50263).

[Hannu Johansson 2]

Ja ennen kun joku lähtee hifistelemään tätä vielä vastuualueiden kautta, niin ilmatilana helsinki tma lower ja upper kuuluu APP Helsingille (kutsumerkkinä siis helsinki approach), eli tätä kutsua tulisi periaatteessa käyttää jos valvomattomasta ilmatilasta haluttaisiin ko. alueelle, koska tämänniminen elin siitä vastaa. TMA West ja East kuuluvat puolestaan ACC Tampereelle (tampere radar). Kuitenkin, jos saapuva lento siirretään ACC:ltä Helsinkiin, käskee ACC ottaa yhteyden helsingin tutkaan eikä helsingin lähestymiseen (tämä oli kai se, mitä alunperin kysyttiin).

 

Eikä vain periaatteessa vaan  myös varmaan käytännössä (?). Tullessani valvomattomasta Helsinki TMA:lla olen nimenomaan tuota käyttänyt "helsinki lähestyminen / approach". Näin myös Malmilta lähtiessäni jos tarvitsee oikoa Helsinki TMA tontin läpi (pl. west|east jotka kuuluvat ACC:lle). En tiedä saisinko jollain tapaa eri palvelua jos kutsuisin suoraan tutkaa, mutta näin en ole tehnyt koska tosiaan AIP:n ENR 2.1.1 kertoo vain tuon kutsun. Näissä tapauksissa siis tosiaan kun on tultu valvomattomasta Hki TMA:lle, ei niin että jokin ATS-elin olisi sinne siirtänyt.

 

[Markku Koponen 61]

Joo, eli tosiaan se app jää sinällään välistä pois, rdr -> arrival on lähestyvillä kuviona. Arrivalin tehtävänä on ymmärtääkseni saada koneet laskeutumiseen sopivalla porrastuksella toisiinsa nähden luovutettavaksi edelleen tornille

 

Yleisesti lähestymislennonjohdosta:

 

APP=Lähestymislennonjohto, joka porrastaa tulevan ja lähtevän liikenteen. 

 

Tutkakentillä APP hoitaa tehtävän siis tutkan avulla. Tutkan yleinen kutsumerkki on "Tutka-Radar" esim. "Kuopion tutka-Kuopio Radar".

Vilkkaammassa liikennetilanteessa tutkatyö on sektoroitu, eli työ on jaettu useammalle tutkatyöpisteelle. Tuolloin varsinaisen tutkajohtajan avuksi tulee ARRIVAL, eli ns. "kääntäjä", jolle RADAR tuo saapuvaa liikennettä ja joka sitten kentän lähellä vektoroi liikenteen suuntasäteeseen ja huolehtii loppuosaporrastuksista. ARRIVAL:lla on tutkaporrastusvastuu loppuosalla olevien välillä, vaikka radioyhteys siirretäänkin finaalissa tietenkin tornille laskulupaa varten.

Tässä kahden työpisteen tapauksessa nimitykset ovat COR ja ARR. ARR siis em. ARRIVAL ja COR=koordinaattori kutsulla RADAR, joka porrastaa saapuvan ja lähtevän liikenteen keskenään ja saapuvat sitten lähellä kenttää luovuttaa ARR:lle.

 

Jos lähestymislennonjohto hoitaa työn menetelmäporrastamisella, niin silloin sen kutsumerkkinä on tuo "Lähestyminen-Approach".

Tai jos tutkajohtajalla tutka pimenee, niin hän siirtyy menetelmäporrastamiseen, jolloin "Out of radar service"-tapauksessa "Radar"-kutsumerkki vaihtuu myös kutsuksi "Approach"

 

COR:n ja ARR:n lisäksi työkuviossa voi olla mukana vielä myös PAR eli tarkkuustutka (ei EFHK:ssä)

[Jouni Laukkanen 55]

Tässä erään kollegani (Kiitos!) kontribuutio aiheeseen:

 

EFHK TWR:ssä neljä elintä

- CLD (clearance delivery; 118.125)

- GND (ground; 121.8 )

- TWR E (118.6) ja

- TWR W (118.850)

 

Lisäksi:

- TWR COR (koordinaattori lähinnä independent appch:n aikaan, ei omaa radiojaksoa) ja

- TWR SUP (superi, ei omaa jaksoa, miehitetty erityisesti talvisaikaan oikealla vuoronesimiehellä n. klo 6-20 SA).

 

Näitä positioita voidaan kaikkia miehittää tai vastaavasti yhdistää kuormituksen ja miehistön mukaan.

 

Vastuualueet tornissa:

- APN + rullaustiet 04R/22L eteläpuolella GND

- kiitotiet 15/33 ja 04R/22L TWR E

- 04L/22R TWR W.

- ilmatila CTR GND-1300ft AMSL kiitotiekonfiguraation mukaisesti maantieteellisesti TWR E/W välillä

- CTR SOUTH (EFHF:n päällä 700 ft- 1300ft) normaalisti TWR E, voidaan delegoida EFHF:lle sen aukiollessa riippuen mm. lähtö/laskukiitotiestä ja säästä (IMC/VMC).

 

EFHK APP:ssa vastaavasti on

- RAD E (c/s approach/radar, 119.1)

- RAD W (129.850), ARR E (arrival, 119.9) ja

- ARR W (124.325, miehitetty yleensä ainoastaan SOIR:n aikaan).

Lisäksi APP SUP ja RASS (apulainen/operaattori). Plus mahd. poikkeustilanteita/pisteiden rikkoutumisia varten extrapositioita.

 

Vastuualue EFHK TMA, jaoteltuna ao. kiitotiekonfiguraation mukaan sektoroituna RAD E/W.

ARR E/W:llä ei "omaa ilmatilaa", mutta perusperiaate vastata loppulähestymisen välien tekemisestä eri tarpeissa (eli siis välttämättä 3 NM...), liikenne yleensä max 20NM kynnykseltä ja selvitettynä RAD:n toimesta 5000 ft.

 

Perus-flow lähtevälle: CLD -> GND -> TWR -> RAD. Riippuen kiitotiekonfigista saattaa tulla GND -> TWR E -> TWR W -> RAD.

Perus-flow saapuvalle: RAD -> ARR -> TWR -> GND.

SOIR:n aikaan:

- 04L RAD W -> ARR W -> TWR W -> TWR E -> GND tai

- 04R RAD E -> ARR E -> TWR E -> GND

- 22R sama kuin 04L; 22L sama kuin 04R.

 

Lähtevälle RAD:n jakso määräytyy ao. sektorin mukaan, joko SID:n mukaan tai jos monisuuntalähtö (headingilla)

- TWR käskee ao. RAD:lle

- RAD saattaa käskeä ilmassa toiselle RAD:lle jos tarve on (liikenteellinen, kapasiteetillinen, sääilmiöt jne).

- Ylösvetotapauksissa TWR koordinoi ARR:n kanssa, liikenteestä riippuen saattaa mennä joko ARR:lle tai RAD:lle johdettavaksi uuteen lähestymiseen.

 

Saapuvalle RAD:n jakso ao. IF:n sektorin mukaan, poikkeuksia on mm. oikaisut (jolloin lento suuntautuu eri sektoriin kuin alunperin) tai kapasiteetin tasaaminen.

 

Onhan näissä sitten vielä soveltamista, vaikka jos on joku rele rikki, RWY CLSD, laitteet rikki, tutka rikki, ilmatilavaraukset, harjoituslähestymiset, VFR liikenne, radiohäiriöt, HOSP/pakkotilat/hätätilat jne... mutta tässä asia pähkinänkuoressa.

 

SOIR = Simultaneous Operations on Independent (Parallel) Runways