A Tribute to F-104

Timo Partanen · Heinäkuu 26, 2012

Lockheed Starfighter, F-104 on mielestäni likipitäen komein koskaan lentänyt lentokone. Se on äärimmäisen tarkoituksenmukainen, ja silmiähivelevän kaunis muodoltaan. Melkein kuin sen olisi suunnitellut teollinen muotoilija, vaikka todellisuudessa tuona aikana muotoilijalla ei ollut mitään asiaa Lockheedin ”Skunk worksiin”. Projektille määritettiin suorituskyvyn tavoitearvot, ja sitten insinöörit hoitivat hommansa siten, että lopputulos joko täytti sille asetetut vaatimukset, tai sitten joku toinen projekti todettiin jollain mittarilla paremmaksi. F-104 on lentokone, jonka vaiheet kattavat koko kylmän sodan historian alkaen Korean sodasta ja päätyen kylmän sodan loppumiseen. Tämänkin jälkeen koneen palveluita tarvitaan avaruustutkimuksen käytössä.

Lockheed F-104 Starfighter on, tai oikeastaan oli, yksimoottorinen supersooninen hävittäjä, joka alun perin suunniteltiin 50-luvun alussa. Koneen ajatus syntyi siten, että Lockheed kuunteli pilottien toiveita Korean sodan aikana siitä, että pilotit kokivat tarvitsevansa nopean pienen hävittäjän. Vähän analogisesti P47:n kanssa, koneeseen päätettiin asentaa tehokkain käytettävissä oleva moottori, General Electric J79 ja yhdistää siihen minimalistinen aerodynaaminen runko kääräistynä moottorin ympärille. Konsepti esiteltiin ilmavoimille marraskuussa 1952, prototyyppi oli valmiina alkuvuodesta 1954 ja se teki ensilentonsa 4 maaliskuuta 1954. Palveluskäyttöön kone päätyi USAF:iin 1958, ja poistui vahvuudesta 2004 kunniakkaan 46 vuoden palvelun jälkeen.

Alun perin koneessa oli tarkoitus käyttää alaspäin laukaistavaa heittoistuinta koneen pyrstön muodon vuoksi, mutta se korvattiin kuitenkin normaalilla ylöspäin suunnatulla mallilla. GE J79 moottori tuotti huippunopeuden 2,2 mach, mutta alumiinirungon materiaalitekniikka rajoitti nopeuden operatiivista käyttöä. Koneen suunniteltu operatiivinen jatkuva nopeus oli 1,4 mach.

Kone on palvellut useiden ilmavoimien vahvuudessa, mistä kuvia alla. Varsinkin Saksassa sillä oli kovin huono maine, ja sitä kutsuttiin leskentekijäksi ja lentäväksi ruumisarkuksi. Toisaalta esim. Kanadassa sen onnettomuusalttius oli hyvin tavanomaisella tasolla.

Koneesta on tehty useita erikoisia versioita, joista varmaan erikoisin on hanke kehittää kuljetusalusta avaruuteen toimitettaville hyötykuormille. Toinen erikoinen versio oli kehitelmä ”toisen iskun koneesta”, jollaisia kehitettiin esim. Saksaan sitä tilannetta varten, että kaikki lentokentät olisi tuhottu ja koneet tulisi saada ilmaan kostoiskua varten, siis ilman käytettävissä olevaa kiitorataa, raketilla. Tästä projektista kuva ohessa Berliinin Gatowin ilmailumuseosta.

Nuo lentäviä koneita esittävissä kuvissa esiintyvät koneet kuuluvat Starfighters Aerospace inc:lle, joka on Floridassa, Cape Canaverallissa majaansa pitävä lentopalveluja tarjoava yritys. Yritys operoi maailman suurinta yksityistä yliäänihävittäjistä koostuvaa laivastoa. Yritys kehittää nimenomaan tuota yllä mainittua laukaisualustaa avaruuteen vietäville kuormille. Yrityksen kalusto koostuu F-104 Starfighter hävittäjistä, sekä yksi- että kaksipaikkaisista. Koneet ovat kanadalaistaustaisia CF104-koneita, joista kaksipaikkainen on kanadalainen CF-104D.

F-104:n nopeutta arvostivat kaikki, mutta nopeuden varjopuolena oli suuri kääntösäde ja siten huonot kaartotaisteluominaisuudet. Koneen siipi oli erittäin pieni ja ohut, koska kone oli suunniteltu lentämään yhtäjaksoisesti kahden machin nopeudella. Tästä ominaisuudesta johtui luonnollisesti se, että siipikuormitus oli erittäin korkea, ja jos koneeseen vielä asennettiin ulkoinen asekuorma, niin tämä kuormitus kasvoi entuudestaan. Koneen lentoonlähtönopeus oli myös verrattain korkea, ja teline tuli ottaa sisään välittömästi lentoonlähdön jälkeen, ettei telineiden ulkonapitämisen maksiminopeus ylittyisi. Kun koneen ominaisuuksien annettiin määrätä, oli se mitä mainioin laite suurella nopeudella tapahtuviin yllätyshyökkäyksiin sen suuresta teho-painosuhteesta johtuen. Yli 600 kts nopeuksissa se oli omimmillaan mm matalalla tehtävissä hyökkäyksissä, joissa olisi voinut käyttää esim. taktisia ydinaseita. Onneksemme tätä ominaisuutta ei koskaan tarvinnut käyttää todellisuudessa.

Timo

Belgialainen F-104, Brysselin museo