Lentokenttä Lahteen

[Tatu Koiranen 1 892]

On sieltä matkustajaliikennettä joskaan ei matkustajalaivoilla kuten ruotsinlaivat mutta Finnlines kyllä kuljettaa. On tullut joku kymmenisen kertaa matkustettua sekä Puolaan että Saksaan ja takaisin, viimeksi kesäkuun lopussa.

 

Joo no niin on, vähän niinkun Malmilta ja Räyskälästäkin on...

 

Matkustajaliikenteestä huolimatta, olennaista on se, että satama ympäröivine alueineen on rakennettu palvelemaan melkein yksinomaan tavaraliikennettä.

[Guest AD]

No Finnlines kuitenkin kuljettaa lähes 700000 matkustajaa vuodessa, määrän kasvaessa joista suurin osa Helsingistä, nimenomaan Vuosaaresta, joten nuo kentät kenties eivät nyt kuitenkaan ole aivan se paras vertailukohta.

[Tatu Koiranen 1 892]

No Finnlines kuitenkin kuljettaa lähes 700000 matkustajaa vuodessa, määrän kasvaessa joista suurin osa Helsingistä, nimenomaan Vuosaaresta, joten nuo kentät kenties eivät nyt kuitenkaan ole aivan se paras vertailukohta.

 

No jos 635 on "lähes 700" niin sitten. "Kaikilla reiteillä kuljetettujen (rahtiin liittyvien ja yksityisten) matkustajien kokonaismäärä laski kaksi prosenttia ja oli 635 000" Matkustajaluvussa on siis mukana myös tavaraliikenteen autonkuljettajat, joita on ilmeisesti n. 10 % kaikista matkustajista. Vuosaaren satamasta puolestaan menee läpi n. 500k traileria ja vajaan 400k TEU:n verran kontteja vuodessa, sataman omien tilastojen mukaan.

 

Kun Vuosaaren sataman tavaraliikenteen tilastoja vertaa tuohon 635 tuhanteen ihmiseen, on syytä huomata, että luku ei olekaan itseasiassa vertailukelpoinen. Finnlinesin reiteistä iso osa on kokonaan Suomen ulkopuolella, ja kaikkien näiden satamien välinen liikenne on noissa matkustajaluvuissa mukana. Finnlines antaa liikenteestään vielä seuraavat tilastot: Yhtiö kuljetti tammi–joulukuun aikana noin 641 000 (629 000 vuonna 2010) lastiyksikköä, 72 000 (56 000) autoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi noin 2 239 000 (2 039 000) tonnia rahtia, jota ei voida mitata yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin 635 000 (648 000) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa

 

Jos vilkuillaan vähän muualle, niin Finnlines (Finnlink -nimellä) on esimerkiksi Naantalissa eniten satamassa käyvä operaattori (n. 1000 aluskäyntiä vuodessa). Satamasta kulkee n. 150000 henkeä vuodessa läpi, arvelisinpa, että näistäkin yli 100000 on nimenomaan Finnlinesin asiakkaita, koska pelkkien tarvematkustajien määrä sataman matkustajista oli yli 50000, ja Finnlines operoi tuota naantali - kapellskär -väliä nimeenomaan ropaxeilla. Tämä perustuen siihen, että melko suuri osa jäljelle jäävistä alle tuhannesta muusta aluksesta vaikuttaa olevan bulk- tai konttialuksia.

 

Mahtaako Vuosaaresta mennä edes sataa tuhatta rahtiin liittymätöntä matkustajaa vuosittain? Aika sivubisnes tuolle satamalle, tämän huomaa melkolailla helposti myös kun vertaa matkustajaliikenteeseen ja rahtiliikenteeseen rakennettua infrastrutuuria alueella.

[Laura Ahonen 0]

Kyllä satamia on sisämaan kaupungeissakin, eihän tuota varten tarvita kuin ranta. Esimerkiksi pohjoismaiden suurimmassa sisämaan kaupungissa on kaksi satamaa, eri vesistöihin. Ei taida teiltä PKS löytyä moista?

 

Pääasiassahan nuo sisämaasatamat palvelevat kotimaanliikennettä, merisatamat pääasiassa ulkomaanliikennettä. Kyllähän joistakin sisämaasatamista pääsee eri reittejä myös merelle ja sitä kautta ulkomaille, mutta ei läheskään kaikista eikä välttämättä kovinkaan nopeasti.

[Mika Koski 0]

Onko sulla esittää jotain viitettä jossa ihan varmaa tutkimustietoa tuosta että PKS porukka maksaa muualla asuvien ilmailun?

 

Ei pelkästään ilmailun, mutta vaan kaiken mihin käytetään julkista rahaa. Lisätietoja alla olevasta linkistä, kts. kuva 23 sivu 38. Siinä on koostettua tietoa siitä kuka maksaa ja kenelle.

 

http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k330.pdf

 

T. Mika

[Tuomo Matilainen 0]

Ei pelkästään ilmailun, mutta vaan kaiken mihin käytetään julkista rahaa. Lisätietoja alla olevasta linkistä, kts. kuva 23 sivu 38. Siinä on koostettua tietoa siitä kuka maksaa ja kenelle.

 

http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k330.pdf

 

T. Mika

Kiitos! Laitoin bookmarkseihin heti...

 

Tuo linkki selvensi kuvaa jo paljon ja vahvisti omaa käsitystäni. Ei se PKS kaikkea tässä maassa maksa. Tuossakin tuo isoin palkki on uusimaa, joten siinä on paljon parempiakin asuinalueita kuin HKI-ESPOO-VANTAA mukana joissa saattaa asustella noita bruttomaksajia enemmänkin. Tietenkin PKS voi käsittää laajemminkin, olen kuulut jopa tuusulalaisten sanovan että asuvat Stadissa...

 

Osa muistakin maakunnista näyttää tulevan ihan omillaan toimeen ja jopa tuottavan voittoa... Tuo tietenkin oli arvattavissa että osa maakunnista on negatiivisella puolella.

 

Sama taulukko olisi kiintoisaa nähdä myös euroläjänä. Nythän tuo on euroa/asukas. Voi olla että sekin tuosta julkaisusta löytyy, mutta tähän aikaan ei jaksanut etsiä... Tuloa tuottavissa järjestys pysyy varmaan suurinpiirtein samana, mutta tuolla menopuolella voi olla muutoksia? Luulen että siinä tilastossa ainakin Keski-Suomi ja Kanta-Häme siirtyy alemmaksi listalla.

[Tatu Koiranen 1 892]

Tuo linkki selvensi kuvaa jo paljon ja vahvisti omaa käsitystäni. Ei se PKS kaikkea tässä maassa maksa. Tuossakin tuo isoin palkki on uusimaa, joten siinä on paljon parempiakin asuinalueita kuin HKI-ESPOO-VANTAA mukana joissa saattaa asustella noita bruttomaksajia enemmänkin.

 

Tutustumalla uudenmaan alueen kuntien tilinpäätöksiin, vaikuttaa aika epätodennäköiseltä, että pääkaupunkiseudun ympäryskunnista löytyisi näitä mainitsemiasi bruttomaksajia yhtään enempää...

 

t. nettomaksaja

[Riku Voipio 0]

Suomeen ihan selvästi tarvitaan ainakin yksi yksityinen toimija, joka tekisi yhteistyötä halpalentoyhtiöiden kanssa. Lahden kentälle ei kannata haalia verkostoyhtiöitä, vaan halpiksia ja Lahden sijainti on Pietariin nähden sellainen, että joku Ryanair voisi hyvinkin perustaa sinne hubin.

Ryanairin ja muiden halpisten lipuista ei taida hirveästi lentokentän omistajalle irrota - yleensä rahan suunta taitaa olla pikemminkin toisin päin? Yksityiselle taholle 100 miljoonan €uron investointi lentokenttään tuskin maksaisi itseään ikinä takaisin, saatikka että antaisi mitenkään järkevää tuottoa sijoitukselle. Olisi ainakin hauska kuulla minne on rakennettu UUSI lentokenttä halpalentoyhtiöille ja siitä on saatu lentokentän operaattorille kannatavaa...

 

Markun linkittämästä selvityksestä syitä miksi lentokenttää saatettaisiin tarvita:

 

* Helsinki-Vantaan ympäristölupa ja meluvaikutukset saattavat kuitenkin tulevaisuudessa asettaa rajoituksia lentoaseman toiminnan lisäämiseen.

* Vantaan kaupungilla on tavoitteena lisätä asukasmääriä, mikä aiheuttaa lisää haasteita lentoliikenteen lisäämisen ja meluvaikutusten yhteensovittamiselle.

* Helsingin kaupungilla puolestaan on tarve ottaa sijainniltaan arvokas Malmin lentokenttäalue tehokkaampaan käyttöön, kuten asutukseen

* puolustusvoimilla voi olla tarve uudelle lentokentälle

 

Ensimäiset kaksi saattavat tapahtua, mutta tuskin tekisivät lahden kentästä kannattavaa - iltapäivän ruuhkaa lukuunottamatta seutulassa riittää kapasiteettia, ja ruuhka-aikakin on ongelma lähinnä finnairille, joka taas ei voi toimintaansa hajauttaa lahden kentälle. Kolmas lienee sitten tämä villakoiran ydin - ainakin sopivasti se ilmestyi kun Soininvaara valitti ettei uudeltamaalta ole löytynyt malmille korvaajaa:

Helsinki Harmittelee, ettei Malmin lentokentälle ole vieläkään osoitettu paikkaa. Tämä johtuu ehkä siitä, että maakuntakaava ei ulotu Päijät-Hämeeseen.

Neljäs kohta taas on puhdasta utopiaa näin kauhavan sulkemisen äärellä...

 

Ja sitten mitä olisi selvityksen mukaan tehtävä:

 

* kuunneltava keskeisiä sidosryhmiä lentokentän tarpeesta

* tehtävä hankkeen vaikutusten arviointi.

* selvitettävä lentokentän suorat ja välilliset työllistämisvaikutukset

* selvitettävä lentokentän melu- ja muut ympäristövaikutukset lähialueilla

* selvitettävä vaikutukset alueen maa- ja metsätalouteen ja kylätoimintaan

* hankkeen taloudelliset perusteet sekä mahdolliset toteuttajat ja rahoittajat on löydettävä.

* hankkeen suunnittelu ja toteutus kestäisivät vuosikymmeniä.

 

Kuulostaa siltä, että hankkeen päätarkoitus taitaakin olla pedata LAKES oy:n konsulteille selvitettävää vuosikymmeniksi.

[Laura Ahonen 0]

Tuo linkki selvensi kuvaa jo paljon ja vahvisti omaa käsitystäni. Ei se PKS kaikkea tässä maassa maksa.

 

Joo ei pääkaupunkiseutu kaikkea maksa, mutta moni kyseisellä alueella maksettu veroeuro ja -sentti silti päätyy muualle Suomeen kulutettavaksi. Ja kuten Ari Aho jo aikaisemmin minun viestiini vastasi, ilmailun tässä maassa maksaa pääasiassa ilmailun käyttäjä, ei ilmailua käyttämätön.

[Sami Pirinen 0]

Ryanairin ja muiden halpisten lipuista ei taida hirveästi lentokentän omistajalle irrota - yleensä rahan suunta taitaa olla pikemminkin toisin päin? Yksityiselle taholle 100 miljoonan €uron investointi lentokenttään tuskin maksaisi itseään ikinä takaisin, saatikka että antaisi mitenkään järkevää tuottoa sijoitukselle. Olisi ainakin hauska kuulla minne on rakennettu UUSI lentokenttä halpalentoyhtiöille ja siitä on saatu lentokentän operaattorille kannatavaa...

 

Tämähän on kuin suoraan Finavian viestintäpropagandaa yhtiön monopoliaseman säilyttämiseksi Suomessa, puutaheinää. Jos vaivautuisit edes hitusen ottamaan selvää miten lentokenttäyhtiöt Euroopassa toimivat kannattavasti, niin ei tarvitsisi täällä kysellä.

 

 

[Guest AD]

Fakta:RYR olettaa operoivansa ilmaiseksi käyttämiltään kentiltä ja saavansa tukiaisia. Fakta 2. Jos kenttä alkaa laskuttamaan eikä tukia heru jne, RYR lopettaa operoinnin. Näitä esimerkkejä on Eurooppa pullollaan. Fakta 3. Iso osa kentistä miltä RYR operoi on entisiä sotilaskenttiä tai pienempien kaupunkien, joiden halu saada suoria lentoja on hirveä. Tästä poislukien Puolan kaupungit ja Englantiin että Saksan suuriin puolalaisen asuttamiin paikkoihin suuntautuvat lennot. Menetelmät ovat aivan samat Wizzairilla. Jos matkustajamäärät vähenevät eikä lentäminen RYR tai vastaavien mitan mukaan kannata, lennot loppuvat kuin seinään. Tästäkin on esimerkkejä pitkin Eurooppaa. Halpayhtiöiden pitkäjänteisyys markkinoiden rakentamisessa on lähinnä ameban tasolla eli sitä ei käytännössä ole.

 

Se mikä on myöskin fakta on näiden halpayhtiöiden suora ja epäsuora työllistämisvaikutus pienille kentille että ympäristölle. Jos rahaa käyttää firman houkuttelemiseksi paikalle, tuo tämä rahaa myös takaisin. Takuuvarmaa on että halpayhtiöihin luottaminen tai niiden varaan laskemin on 100 miljoonan kokoluokan investoinneissa mielipuolista eikä sellaiseen kukaan edes hieman harmaata materiaalia pääkopassaan omaava lähde.

[Jouko Holopainen 1]

Nyt kun täällä on menty päin hel... keskustelun tasossa ja aiheessa sekä todistettu aukottomasti, että PääKaupunkiSeudun FiksutJaÄlykkäätEliitit joutuvat julmasti kustantamaan meidän muiden maantonkijoidenJaluusereiden kaiken, niin lupaan seuraavaa.

 

Lupaan korvata Teidän häviämänne rahat Ronald Reganin tyyliin. Kelvannee?

 

Niin, Reaganin tyyli oli n.s. "trickle down effect" jota myös kutsuttiin "golden shower of economic theory".

 

Jätän suomentamatta, ompahan modeilla purtavaa.

 

Ei jäänyt epäselväksi mitä ajattelen puoluepaskan puhumisesta täällä, eihän.  :thmbdn:

 

[Riku Voipio 0]

Tämähän on kuin suoraan Finavian viestintäpropagandaa yhtiön monopoliaseman säilyttämiseksi Suomessa, puutaheinää. Jos vaivautuisit edes hitusen ottamaan selvää miten lentokenttäyhtiöt Euroopassa toimivat kannattavasti, niin ei tarvitsisi täällä kysellä.

No aivan varmasti euroopassa on monta kannatavasti toimivaa lentokenttäyhtiötä. Mutta kysyinkin:

Olisi ainakin hauska kuulla minne on rakennettu UUSI lentokenttä halpalentoyhtiöille ja siitä on saatu lentokentän operaattorille kannatavaa..

yksikin esimerkki kelpaa.

[Mika Koski 0]

Joo ei pääkaupunkiseutu kaikkea maksa, mutta moni kyseisellä alueella maksettu veroeuro ja -sentti silti päätyy muualle Suomeen kulutettavaksi. Ja kuten Ari Aho jo aikaisemmin minun viestiini vastasi, ilmailun tässä maassa maksaa pääasiassa ilmailun käyttäjä, ei ilmailua käyttämätön.

 

Ari Ahon kommentti pitänee paikkansa vain, jos aihe rajataan tarkkaan. Yhteiskunta tukee ilmailua useilla kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa, jos otetaan huomioon yrityksiin (Finnair & Finavia) sijoitetun pääoman tuotto, omistuksen arvonkehitys ja kaikki raha, joka sijoitetaan ko. toimialaa tukevaan infrastruktuuriin.

 

Otetaan ajatusleikki ("noin" -luvuilla)... Perustetaan yksityinen televisioita valmistava yritys, joka tarvitsee 1 000 000 000 eur tuotantotilat (= lentokenttien arvo Suomessa), 1 000 000 000 eur tuotantolaitteet (= Finnairin omistaman* laivaston arvo), 7500 + 3000 henkilöä (Finnairin + Finavia henkilöstö) ja myy 8 000 000 kpl vuodessa (Finnairin matkustajamäärä) ja saavuttaa 2 500 000 000 eur (Finnair + Finavia) liikevaihdon. Kuvitellaan, että tuon 2 miljardin investoinnit ja laitevuokrat rahoitetaan 5% korolla ts. pääomakulut ovat 100 000 000 vuodessa ja televisioiden valmistusmateriaaleihin, vuokriin yms. kuluu vuodessa 1 000 000 000 eur ja henkilöstökuluihin 700 000 000 (Finnairin konsernin tuloslaskelmasta otettu keskimääräinen henkilöstökulu + Finavian henkilöstö).

 

Nyt on yleisökysymysten aika. Kuinka paljon pitäisi televisionvalmistajan saada per myyty televisio, jotta tällainen täysin yksityisesti rahoitettu toiminta olisi kannattavaa? Kuinka paljon television myyntihinta on Finnairin lipun keskihintaa korkeampi? Onko noiden erotus yhteiskunnan tuki ilmailuliiketoiminnalle?

 

Älkää vetäkö herneitä nenuun, kiristäkö liikaa pipoa tai edes halkoko hiuksia noista luvuista, sillä ajatusleikkiä ja ajanvietettä tämä vaan.

 

 

T. Mika

 

ps. Se on hyvä, että yhteiskunta tukee lentoliikennettä, mutta pointtini on koko ajan ollut, että tarvitaanko me joka kylään lentokenttä, tappiollisia reittejä, yhteiskunnan subventiota, koska homma ei vaan harvaan asutussa maassa ole mielekästä.

 

* Ei Finnair omista koko laivastoaan, mutta käytetään tällaista lukua, jotta saadaan laskettua sekä omien että vuokrattujen koneiden pääomakulut, vuokrat jne.

[Guest AD]

Riku Voipiolle vastaan että Vitoria VIT on yksi kenttä jonka tarkoitus oli nimenomaan houkutella halpayhtiöitä lentämään. Toisin kävi. Ei ole montaa operaatiota ja RYR poistui takavasemmalle alta vuoden lentämisen jälkeen.

[Jarmo Kempas 0]

Ei herneitä mutta

yksityisen ja valtion vertailu hieman sekoaa siinä kohdassa että 7500 + 3000 henkilöä tuottavat välittömästi verotuloja valtiolle ja asuinpaikan kunnalle (~100 000 000€- 200 000 000€ vuodessa). Samoin ilmailuliiketoiminta mahdollistaa sekä suoraan että välillisesti muuta yritystoimintaa suomessa, joka sekin tulouttaa veroja valtiolle ja kunnille huomattavan summan.

 

Vasta verojen päälle tulee lipputulot. Matkustajatkin tuottavat valtiolle monessa muodossa verotuloja. Iso osa tästä rahasta on ulkomaista rahaa eli lentoliikenne on ulkomaan kauppaa.

 

Näiden lisäksi nuo 3000 henkeä tuottavat palvelut myös muille suomessa operoiville ilmailualan yrittäjille. Noistakin huomattava osa on ulkomaisia yrittäjiä matkustajineen ja sivupalvelutarpeineen.

 

jk

[Markku Vainio 33]

Perjantaina 3.8.2012 oli ESS yleisönosastolla alueen asukkaan kirjoitus otsikolla: Kenen etua Lakes ajaa? - jossa todetaan että kentän "sama melualue hieman heikompana yltää Lahteenkin asti".

(Lahden kauppatorille on n. 19km aluevarauksen reunasta.)

 

Kirjoituksen mukaan kentän selvityksessä on virhe koska: "Maailmassa ei ole, eikä tule tämän kokoluokan kenttää ilman poikittaista kiitorataa tuulihaittojen estämiseksi". Lisäksi kirjoituksessa annetaan ymmärtää että useiden kymmenien hehtaarien alueen sadevedet saastuvat sulatusglykolista ja saattavat kulkeutua esim. Porvoonjokeen ja mereen.

 

Mahdolliset ulkomaiset investoinnit esim. Kiinasta tai Venäjältä lähentelevät jopa maanpetturuutta.

 

Mitä mieltä alan asiantuntijoina olette näistä toteamuksista??

 

P.S. Kärkölän Marttilan Majakka-juhlatalolla (os.Marttilantie 161, 16540 Mertie) järjestetään avoin tilaisuus TÄNÄÄN tiistaina 14.8. klo 19.00-21.30, jonka tavoitteena on esitellä ja jakaa tietoa Päijät-Hämeen kuntapäättäjille ja seudun asukkaille 1.8. esille asetettavan maakuntakaavaluonnoksen lentokenttävarauksesta.

 

   8)

[Antti Laukkanen 15]

Kirjoituksen mukaan kentän selvityksessä on virhe koska: "Maailmassa ei ole, eikä tule tämän kokoluokan kenttää ilman poikittaista kiitorataa tuulihaittojen estämiseksi". Lisäksi kirjoituksessa annetaan ymmärtää että useiden kymmenien hehtaarien alueen sadevedet saastuvat sulatusglykolista ja saattavat kulkeutua esim. Porvoonjokeen ja mereen.

 

En tiä kuin iso kentästä pitäisi oikein olla tulossa, mutta Lontoossa taitaa vaikkapa olla muutama poikkikiitotietön kenttä, joista pienemmätkin palvelevat kohtuullisen suurta liikennemäärää. Eikäpä noita Suomenmaassakaan kovin monella kentällä taida olla. Jos en ihan väärin muista. Voi olla. Räyskälässä tietty on.

 

-A-

[Markku Vainio 33]

En tiä kuin iso kentästä pitäisi oikein olla tulossa, mutta Lontoossa taitaa vaikkapa olla muutama poikkikiitotietön kenttä, joista pienemmätkin palvelevat kohtuullisen suurta liikennemäärää. Eikäpä noita Suomenmaassakaan kovin monella kentällä taida olla. Jos en ihan väärin muista. Voi olla. Räyskälässä tietty on.

 

-A-

 

Tätä minäkin mietiskelin koska taitaa olla Suomessa enemmänkin poikkeuksellista että on poikittainen kiitotie. Mitenköhän esim. Tampereella pärjätään yhdellä kiitotiellä!?

 

  8)

[Antti Laukkanen 15]

Voihan se olla tietty niin, että lahtelaiset tuntevat Vesiksen nerokkaan järjestelmän, jossa sopiva kiitotie löytyy tuulelle kuin tuulelle 

 

-A-

[Timo Koski 144]

Tätä minäkin mietiskelin koska taitaa olla Suomessa enemmänkin poikkeuksellista että on poikittainen kiitotie. Mitenköhän esim. Tampereella pärjätään yhdellä kiitotiellä!?

 

Kyllä se varmaan huonoa tekee, jos matkustajia on vajaa miljoona. Tunnetusti tuulettomalla Brittein saarilla vaikka Gatwickissä tosin matkustajia on runsaat 33 miljoonaa, sekin yhdellä baanalla. Tämä nyt ei suoranaisesti liittynyt kyllä tuuliin, vaan yleensä kiitoteiden määrä verrattuna operaatioihin/matkustajamääriin, tuntuu olevan ilmaa ja tilaa täällä pohjolan perillä aika reippaasti.

[Markku Vainio 33]

Voihan se olla tietty niin, että lahtelaiset tuntevat Vesiksen nerokkaan järjestelmän, jossa sopiva kiitotie löytyy tuulelle kuin tuulelle 

 

-A-

 

Mutta reittiliikenneyhtiöistä ainoastaan US Airways käyttää ks. menetelmää 

 

   8)

[Teemu Kokkonen 17]

P.S. Kärkölän Marttilan Majakka-juhlatalolla (os.Marttilantie 161, 16540 Mertie) järjestetään avoin tilaisuus TÄNÄÄN tiistaina 14.8. klo 19.00-21.30, jonka tavoitteena on esitellä ja jakaa tietoa Päijät-Hämeen kuntapäättäjille ja seudun asukkaille 1.8. esille asetettavan maakuntakaavaluonnoksen lentokenttävarauksesta.

 

   8)

 

Jos tämä ilmoitus olisi tullut aikaisemmin niin olisin voinut raahata sinne pari vihtiläistä lentokenttiin erikoistunutta konsulttia.    8)

[Markku Vainio 33]

Jos tämä ilmoitus olisi tullut aikaisemmin niin olisin voinut raahata sinne pari vihtiläistä lentokenttiin erikoistunutta konsulttia.    8)

 

Kaks viikkoa sitten tiedotin asiasta sivulla [1]

 

   8)

[Jouko Juhani Lähteenmäki 1]

Ehdottomasti kannatan kentän rakentamista Lahteen. Olis meikäläiselläkin puolet lyhempi matka kuin Helsinkiin. On vain olemassa tietty ihmisrotu, jota kutsun ammattivalittajiksi. Mutkia he tekevät monenlaisten hankkeiden lykkäämiseksi ja pitkittävät niiden valmistumista. Pidetään peukkuja kentän puolesta