Ismo Nurmi

Ilmavoimien raskaan kaluston merkitys toisessa maailmansodassa?

7 viestiä aiheessa

Tässä kesän jälkeen kasan lentäjämuistelmia lukeneena tulin pohtineeksi ilmavoimiemme raskaan kaluston merkitystä sodankululle rakasta itänaapuriamme vastaan. Meille on tarjolla paljon huimia seikkailuja ja pudotettujen pommien tonnilukuja, mutta mitä pommituslentokoneillamme saavutettiin, ratkaistiinko niillä edes yksittäisiä taisteluja maavoimien näkökulmasta? Luftwaffen lento-osasto Kuhlmey oli näkökulmasta riippuen ilmeisesti melko suureksi avuksi suurhyökkäyksen hillitsemisessä, mutta löytyykö omista operaatioista yhtä suuria menestystarinoita. Omasta mielestäni näyttäisi siltä, että lentotiedustelu laajoine ilmakuvauksineen toi pommikoneillemme paljon pommituksia suuremman arvon sodankäynnille. Olisiko ehkä joku hyvä kirja maavoimien näkökulmasta joka toisi valoa asiaan?

 

Hävittäjäaseen merkitys avautuu selvemmin, sen kyky häiritä maahamme kohdistuneita pommituslentoja ja puolustaa tärkeinpiä asutuskeskuksia ja strategisia kohteita oli hyvä. Ja eivätkös ne olleet hävittäjiä (Fokkereita), jotka pysäyttivät mittavan koukkauksen jäätä pitkin?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuhlmeyn rinnalla toimineiden Junkersien merkitystä on ainakin kirjallisuudessa korostettu. Muistaakseni tässä yhteydessä olisi mainittu myös esimerkkejä tapauksista, joissa esim hyökkäysryhmittymän pommittaminen olisi pysäyttänyt hyökkäyksen ennen kuin se oli ehtinyt alkaakaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tali-Ihantala ja Suomalaisten JU88 suorittamat pommitukset tulevat ensimmäisenä mieleen. Varsin ratkaiseva taistelu kaiken kaikkiaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Hävittäjäaseen merkitys avautuu selvemmin, sen kyky häiritä maahamme kohdistuneita pommituslentoja ja puolustaa tärkeinpiä asutuskeskuksia ja strategisia kohteita oli hyvä. Ja eivätkös ne olleet hävittäjiä (Fokkereita), jotka pysäyttivät mittavan koukkauksen jäätä pitkin?

 

Toki siellä oli Lentolaivue 24 Fokkereineen, mutta myös muita.

 

"Maaliskuun 7. päivänä siirrettiin 7 Moranea Hollolaan ja 7 Uttiin vahmistamaan alueen ilmapuolustusta ja osallistumaan Viipurinlahdella muodostuneen kriittisen tilanteen torjuntataisteluihin. Moranet ja Blenheimit aiheuttivat huomattavia tappioita ilman suojaa jäätä pitkin eteneville vihollisjoukoille. Myös ilmataisteluita käytiin ja ilmavoittoja saavutettiin. "

 

http://www.sakylantalvijajatkosotamuseo.fi/default2.asp?active_page_id=163

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Meille on tarjolla paljon huimia seikkailuja ja pudotettujen pommien tonnilukuja, mutta mitä pommituslentokoneillamme saavutettiin, ratkaistiinko niillä edes yksittäisiä taisteluja maavoimien näkökulmasta?

 

Ottaen huomioon, että talven 1941 ja kesän 1944 välille mahtuu vain yksi useamman tuhannen miehen suorittama hyökkäysoperaatio, suoritti Ilmavoimat mielestäni paljonkin rintamatilanteeseen vaikuttaneita pommituksia. Ilmavoimien pommikoneiden osuus Suursaaren valtaukseen vuonna 1942 oli tärkeä. Koneet toimittivat tarkan kuvan saaren puolustuksesta ja avustivat sen valtauksessa. Lentolaivue 6:n Polikarpovit löysivät Lavansaaressa laiturissa olleen tykkivene Krasnoje Znamjan loppuvuodesta 1942. Merivoimien torpedoveneet tuhosivat aluksen myöhemmin uskaliaalla hyökkäyksellä. Omien laskujensa mukaan pelkästään Lentolaivue 30 ampui vuoden 1941 aikana tuleen puolisen tusinaa Itämeren laivaston partioalusta. Samoin Lentorykmentti 4 laskee tuhonneensa useita kuljetusaluksia Viipurinlahdella kesällä 1944.

 

Jonkin verran tuhoa Ilmavoimat aiheuttivat ADD:lle helmi- ja maaliskuun 1944 aikana pommittamalla Leningradin lentokenttiä. Keväällä 1944 pommikoneet tuhosivat osittain tai suurelta osin monia varastoja ja kelkkatukikohtia neuvostojoukkojen selustassa.

 

snapshot20091110124.jpg

snapshot200911101245.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo Tali-Ihantalan torjuntataistelu heinäkuun alussa -44 jo mainitaankin, ja siihen liittyvät pommitukset, kohteina mm. panssarivaunut, tykistöasemat ja joukkojen keskittymät. Tähän liittyen Lentorykmentti 4 osallistui hyvällä menestyksellä heinäkuun puolessavälissä ja sen jälkeen Vuosalmi-Äyräpään alueen viholliskohteiden pommituksiin, kohteina mm. Vuoksen sillat ja ylimenopaikat, ylimenokalusto ja maihinnousualukset ja joukkojen keskittymät. Hyökkäys saatiin maa- ja ilmavoimien sekä Osasto Kuhlmeyn avulla pysähtymään.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään