Gordon Bennett 2012 alkaa lauantaina 1.9.2012 Sveitsistä

[Olli Luoma 80]

Tulevana lauantaina alkaa jälleen GB-kaasupallokilpailu. Tänäkään vuonna ei suomalaisia joukkueita ole mukana, toivottavasti ensi vuonna taas on.

Tässä on linkki Saksan II-joukkueen kotisivuille. Etusivulla on linkkejä muihin GB-sivuihin http://www.gordon.ballon-stuttgart.de/

 

Tämän hetkisen NOAA-ennusteen mukaan tulee mielenkiintoinen kisa. Alppien ylitys ensimmäisenä yönä.  No, monta päivää on vielä kisan alkuun.

 

Onnea matkaan kaikille joukkueille! 

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Markku Sipinen 52]

Ilmassa ovat. Startti onnistui puoliltaöin.

Ajautuvat länteen aluksi ja ilmeisesti sitten etelään päin.

Kisasivun livetrackeri pelaa alkukankeuden jälkeen.

Markku

[Juha Paulavuo 21]

Länteen on suunta edelleen. Suunnilleen keskellä Ranskaa nyt (klo 12.30)

[Olli Luoma 80]

Tein iPadilla hysplitin ja sen mukaan suunta olisi nyt kääntymässä kohden etelää. Saksa III on jättäytynyt kauas taakse. Sitä lentää monikertainen kisan voittaja Willy Eimers. Tuota palloa kannattaa tarkkailla.

 

Olli L

[Markku Sipinen 52]

Taitaapa taistelu voitosta osua tiistai aamuksi Iberian niemimaan lounaiskolkkaan.

Markku

[Juha Paulavuo 21]

Ensimmäiset joukkueet ylittävät pikapuoliin Pyreneitten vuoriston

[Hannu Tiitu 26]

Loppusuora aukeamassa...

 

Tracking: http://tracking.way.aero/gordonbennett/

 

Sveitsiläiset: http://gordonbennettrace.wordpress.com/

 

[Olli Luoma 80]

Tässä on menossa vuoden 2009 kisan toisinto (paitsi ettei suomalaisia ole Algeriassa). Samat kaksi teamia kisaa loppusuoralla ja vielä samalla alueella.

Silloin ranskalaiset veivät voiton.

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

[Mika Koski 0]

Kertoisitko Olli jossain välissä vähän enemmän tuosta kaasupalloilun taktiikasta ja miksi toiset pääsevät pitemmälle kuin toiset? Syy ei taida olla se, että joidenkin pallo vuotaa enemmän kuin toisten?

 

 

T. Mika

[Markku Sipinen 52]

Kisa ratkesi ja livetrackerin listan mukaan FRA 1 voitti. Siispä 2014 lähtöpaikka Ranskassa.

Siellähän sitä Pyreneitten niemimaan lounaisessa osassa ovat...  Tiimaakin tuli yli 60 h. Melkoinen pidennetty viikonloppulennähdys.

Oli ollut jotain sählyytä selvityksen saamisessa ja siksi ilmeisesti Swissit joutuivat laskeutumaan ennen aikojaan.

Upea ja jännä kisa seurailla oli tämä.

Onnea voittajille!

 

[Olli Luoma 80]

Kertoisitko Olli jossain välissä vähän enemmän tuosta kaasupalloilun taktiikasta ja miksi toiset pääsevät pitemmälle kuin toiset?

 

Tervehdys!

Kaasupallo on vinkeä laite, lentäminen vaatii aivan toisen ajatusmaailman kuin kuumailmapallolla lennettäessä.

Pallolla (luetaan tästä eteenpäin kaasupallo) on kaksi olotilaa, taut (kylläinen) ja untaut (ei kylläinen). Jos otamme 1000 kuution pallon ja täytämme sen 75% täyteen vetyä. Lastaamme palloon kuormaa niin, että juuri pysyy maassa, eli noin 750 kg (nyt fyysikot, kyseessä on esimerkki. Älkää laskeko näitä kiloja tai metrejä tarkkaan). Heitämme lastia pois 20 kg. Ideaalitilanteessa pallo lähtee nousemaan ylös ja nousee niin korkealle, että kaasu laajenee ja täyttää pallon koko tilavuuden (1000 m3). Tämä korkeus on noin 2 km:n korkeudessa. Tällöin pallo on taut ja se asettuu tähän korkeuteen. Jos haluamme korkeammalle, meidän heitettävä lisää hiekkaa pois ja pallo asettuu uuteen taut-korkeuteen. Jos haluamme alaspäin, päästämme kaasua pois. Ideaaliolosuhteissa pallo tällöin lähtee alaspäin ja tulee maahan saakka. Eli taut korkeuden alapuolella pallo on untaut ja täysin epästabiili, jos pallo saa jostain syystä ylöspäin menevän sysäyksen (heitämme hiekkaa pois), se nousee aina taut-korkeuteen saakka. Jos se taas saa alaspäin menevän sysäyksen (päästämme kaasua) se tulee maahan saakka. Näin siis ideaalitilanteessa, käytännössä tähän vaikuttaa ilmavirtaukset, lämpötilat ym. Pallon saaminen lentämään stabiilisti silloin kun se on untaut on hankalaa. Jos heität liikaa hiekkaa, pallo lähtee nousuun ja taas jos päästät liikaa kaasua, pallo lähtee liian voimakkaaseen laskuun.  Jos pallo saadaan hyvin stabiloitua, se vaan menee samalla korkeudella ja ehkä hiukan välillä laskee ja sen jälkeen taas nousee, tekee hidasta aaltoliikettä. Koska alaspäin meno saadaan loppumaan vain ballastia pois heittämällä, on laskua tehtäessä oltava riittävästi ballastia jarrutusta varten. Hiekka on kaasupallon "polttoaine".

 

Kaasupallolla ei saa joutua termiikkiin. Tämän vuoksi päiväsaikaan sillä on lennettävä termiikin yläpuolella. Jotta päästään termiikin yläpuolelle, meidän heitettävä ballastia pois. Nyt tässä kisassa päivällä pallot olivat välillä yli 4 km:n korkeudessa. Silloin ballastin määrä on jo pieni. Kun joudutaan nousemaan niin korkealle, on sen jälkeen pystyttävä säästämään ballastia, eli liikkeiden on oltava harkittuja. Lämpötila vaikuttaa kaasun nostokykyyn. Päivällä aurinko lämmittää palloa ja se nousee ylöspäin kaasun lämmetessä. Kun illalla auringon lämmitys loppuu, pallo tulee alaspäin ja joudutaan heittämään hiekkaa pois. Kuka tässä aikamoisessa sekamelskassa pystyy lentämään kuluttamalla vähiten hiekkaa, pysyy pisimpään ilmassa. Kun tällaisia pitkiä matkoja lennetään, pitää huomioida vielä maanpinnan korkeuserot (Alpit ym. pienet muodostelmat) ja ilmatilarajoitukset. Jos et saa selvitystä jollekin alueelle tai joutuisit nousemaan liian korkealle ballastin suhteen, niin kisa on sitten siinä. Saksan II-joukkueella ilmeisesti huippuventtiili jäätyi ensimmäisenä yönä ja kun Tomas sai sen kiskottua auki, se jäi vuotamaan ja he jo valmistautuivat laskeutumaan. Tultuaan alaspäin venttiili alkoi kuitenkin pitämään. Ilmeisesti joku jääpala oli jäänyt pahaan rakoon estäen venttiilin kunnollisen sulkeutumisen. Jääpala suli sitten lämpimämmäsää ilmatilassa.

 

Kaasupallolentäminen on varsin hienovaraista toimintaa. Kokemus ratkaisee. Aivan kuten kokenut purjelentäjä löytää nostot ja pääsee tehtävän läpi pystymättä kuitenkaan tarkasti kertomaan miksi hän pääsi läpi ja kokematon ei päässyt.

 

Toivottavasti tämä avasi edes vähän.

 

Lämpimin palloterveisin 

 

Olli L 

[Pekka Suikka 0]

Tervehdys!

... Jos haluamme korkeammalle, meidän heitettävä lisää hiekkaa pois ja pallo asettuu uuteen taut-korkeuteen. Jos haluamme alaspäin, päästämme kaasua pois...

 

Olli L 

 

Kiitos hyvästä kaasupallo esittelystä!

Heräsi kysymys, eikö sitä kaasua siinä pallossa voisi pumpata takaisin johonkin suurempipaineiseen astiaan (vaikka sen pallon sisällä)?

Silloinhan sen kaasupallon taut korkeus putoaa pienenneen kaasupallon tilavuuden takia? Ei kuluisi kaikki ballastihiekat ja vedyt!

 

Vaikka pieni akkukäyttöinen kompura siihen kompressoimaan sitä vetyä takaisin suurempipaineiseksi ja siis pienempään tilavuuteen... 

(no vähän suurempi kompura tarvitaan, mutta voisihan se kompressori saada voimansa osittain siitä vedystä, joka muutoin menisi kokonaan hukkaan...?):

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Juha Lampi 282]

Herkkänäppisen hommaa tuo kaasupalloilu

 

Muistelen kauan sitten jostain tekniikkajulkaisusta lukeneeni kaasupalloprojektista, johon kuului myös ilmaa raskaampi pallo. Tähän pumpattiin painetta ja siten saatiin korkeussäätöä aikaiseksi.

[Olli Luoma 80]

Tuohon Pekan ehdotukseen en uskalla ottaa kantaa.

Juhan mainitsemasta projektista tuli aikoinaan (viime vuosisadalla ) ohjelmaa Suomen tvstäkin. En siihen aikaan ollut vielä kiinnostunut palloista näin paljon. Projekti liittyi maailmanympäriyrityksiin. Ilmeisesti siinä oli tarkoituksena käyttää ballastina ilmaa. Tämä projekti hautautui. Don Cameron kerran sanoi tästä projektista, että olisipa hänelläkin sellainen sponsori, kuin oli tällä projektilla.

 

Maailmanympärilennot tehtiin sitten ns. Rozier-pallolla. Se on kaasupallon ja kuumailmapallon yhdistelmä. Karkeasti se toimii niin, että illalla kun aurinko ei lämmitä palloa, lämmitetään sitä kuumalla ilmalla ja näin ei tarvitse heittää ballastia pois. Kaasuna käytetään heliumia 

 

Tuohon Pekan ajatukseen vielä. Kaasupallot eivät juurikaan ole kehittyneet sitten keksimisen vuonna 1783. 1990-luvun alussa tuli verkoton pallo ja siinä se kehitys oikeastaan on. Toki materiaalit on kehittyneet. Suurin syy tähän lienee se, ettei kehittämisellä oikeastaan saavuteta todellista hyötyä. Nykyisellä pallolla voidaan lentää jopa 90 tuntia. Siinä ajassa tulee jo muut rajoitteet lentämiselle. Don Cameron kehitti vuoden 2010 kisaan uudenlaisen kaasupallon (perinteinen kaasupallo on avoinainen alhaalta), se on umpinainen ja siinä on vastaava ylipaineventtiili kuin rozier-palloissa. Tällöin pallon sisällä oleva vety ei pääse ilman kanssa tekemisiin lennon aikana ollenkaan. Näin se on turvallisempi. Sillä saavutetaan myös pidempiä lentoaikoja. Tämä uutuus on saanut erittäin varauksellisen vastaanoton äärikonservatiivisissä kaasupallopiireissä.

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L