Lentoliikennestrategian valmistelu käynnistyy

[Ilkka Mannikainen 776]

Juuri näin. Kaikki verotuki ja rahanjako pois tappiotouhuista kuten reittituesta ja Finavian jyvittäminen Helsinki-Vantaan tuotoista pöndelle seis. Kaikki kentät vaan tulemaan toimeen omillaan ja jos ei tule, niin se on siinä.

 

Jos se niin hyvä business ja rahakone on, kun luullaan, niin silloinhan sijoittajia piisaa yllinkyllin näille pöndekentille. Ei tarvitse enää ruinata veronmaksajien rahaakaan eikä pummia Helsinki-Vantaankaan rahoja.

 

 

[Jouni Laukkanen 65]

Nythän tekohengitystä on nimenomaan harrastettu veronmaksajien rahoilla ja tulokset ovat näkyvissä.

 

Selitätkö vähän tarkemmin, että mihin on veronmaksajien rahoja näissä laitettu?

[Erik Schobesberger 0]

Jos se niin hyvä business ja rahakone on, kun luullaan, niin silloinhan sijoittajia piisaa yllinkyllin näille pöndekentille.

 

Sama varmaan koskee Finavian pääomittamista Valtion taholta EFHK:n laajennuksen rahoittamiseksi    ?

[Ilkka Mannikainen 776]

Sama varmaan koskee Finavian pääomittamista Valtion taholta EFHK:n laajennuksen rahoittamiseksi     ?

 

Koskee heti jos EFHK:lla on yhtä jämähtäneet ja heikot lukemat kun vaikka Savonlinnassa tai vaikka Kajaanissa. EFHK:n pääomituksen syyt ja perusteluthan on kerrottu ja toimintaan jolla on valoa, pitää investoida. Ja EFHK:n investointiin ei ole haettu pöndekentiltä rahaa, päinvastoin EFHK joutuu edelleen rahoittamaan heikot pöndekentät vaikka omallakin tontilla olisi tekemistä.

 

Heti jos esim. Savonlinnasta löytyy samanlaiset luvut työllistäjänä ja kansantalodellisena tekijänä kun EFHK:lla ja oikeita näyttöjä löytyy (ei siis mitään Humppilan päiväunista haettuja cargokenttä -juttuja) niin siihenhän kannattaa jonkun laittaa pääomaa kiinni.

 

Puuttuu enää ne teot ja näytöt maaseudulta.

[Jouni Laukkanen 65]

Kysynpä vielä toistamiseen, että millä tavoin veronmaksajien rahoja tässä lentokenttäbisneksessä on käytetty?

[Sami Launonen 34]

Juuri näin. Kaikki verotuki ja rahanjako pois tappiotouhuista kuten reittituesta ja Finavian jyvittäminen Helsinki-Vantaan tuotoista pöndelle seis. Kaikki kentät vaan tulemaan toimeen omillaan ja jos ei tule, niin se on siinä.

 

Jos se niin hyvä business ja rahakone on, kun luullaan, niin silloinhan sijoittajia piisaa yllinkyllin näille pöndekentille. Ei tarvitse enää ruinata veronmaksajien rahaakaan eikä pummia Helsinki-Vantaankaan rahoja.

 

Kysehän on kyse infrasta ?!

 

Samalla ajatusmallilla tehdään kaikki tiet niin että käyttäjät maksavat ne, eli jos ei ole autoja, ei sinne kannata tietäkään tehdä. Eli Ilkan mallilla meillä on kehä1 ja mahdollisesti kehä3, mutta muut pönde tiet - ei tarpeeksi käyttäjiä ei tietä ? 

 

Eli jos tiet on niin hyvä busines, kyllähän sijoittajat tekee tiet ympäri suomen, joten ei tarvitse valtion rahoja pummia. 

 

Vai voisiko olla mahdollista että tällaisessa valtiomallissa, tehdään tietyt infra rakenteet niin että se mahdollistaa sitten sen toiminnan ja kasvun. Aina se ei tule jokapaikkaan mutta ilman sitä infraa, sitä ei varmasti tule.

 

Valintoja nämä kaikki taitavat olla.

 

S

[Erik Schobesberger 0]

Koskee heti jos EFHK:lla on yhtä jämähtäneet ja heikot lukemat kun vaikka Savonlinnassa tai vaikka Kajaanissa. EFHK:n pääomituksen syyt ja perusteluthan on kerrottu ja toimintaan jolla on valoa, pitää investoida. Ja EFHK:n investointiin ei ole haettu pöndekentiltä rahaa, päinvastoin EFHK joutuu edelleen rahoittamaan heikot pöndekentät vaikka omallakin tontilla olisi tekemistä.

 

Fair enough, mutta miksi tähän investointiin pitää tunkea veronmaksajien rahoja? Jos se on kerta niin tajunnanräjäyttävä investointi, niin miksei hommata rahoitusta markkinoilta, vai ovatko yksityiset investorit vaan niin hölmöjä etteivät tätäkään mahdollisuutta ymmärrä? Valtio saa toki rahoitusta markkinoilta edullisemmin kuin yksikään yritys, mutta ainakaan oman käsitykseni mukaan Suomen valtion päätehtävä ei ole toimia rahoituslaitoksena. Näin nettoveronmaksajan näkökulmasta Sampo tai Fortum ovat aikalailla parempia sijoituskohteita kuin Finavia.

 

Omasta mielestäni valtion tulee luoda mahdollisimman hyvät edellytykset yrityksille toimia ja työllistää, samoin kansalaisille tulee antaa mahdollisimman suuri valta omista rahoistaan päättämiseen. Mitäs jos vaikka annettaisiin muiden yrittää näiden "pönde"kenttien ylläpitoa Finavian sijaan ja keskityttäisiin vaikka valtion menojen (ja sitä kautta verotuksen) karsimiseen?

[Erik Schobesberger 0]

Puuttuu enää ne teot ja näytöt maaseudulta.

 

Vai puuttuuko Finavialta ne näytöt maaseutukenttien pyörittämisestä? Olisi kyllä ihan mielenkiintoista nähdä eri kenttien kannattavuuslaskelmat, kirjanpitäjänä varmaan tiedät että konsernissa voi kikkailla varsin hyvin eri tulosyksiköiden välillä sisäisillä siirroilla. Selvennyksenä todettakoon, etten väitä Finavian antavan väärää tietoa tai edes tarkoituksenmukaista, mutta jos Finavia olisi pörssiyritys, niin se saisi samantien huomautuksen tiedottamisesta. Sijoittajatkin varmaan haluaisivat nähdä jotain kättäpitempää kuin selityksiä siitä, kuinka kaikki kentät ovat niin tappiollisia EFHK:ta lukuunottamatta. Voihan toki olla, että tämän informaation puutteen takana on omistajakin, mutta kun tämän lafkan omistamme me kaikki. Ei noita kauheina liikesalaisuuksinakaan voi pitää, kun Finavialla on tosiasiallinen monopoli.

[Erik Schobesberger 0]

Kysynpä vielä toistamiseen, että millä tavoin veronmaksajien rahoja tässä lentokenttäbisneksessä on käytetty?

 

Tämä on aika loppuunkaluttu aihe, mutta koska tunnen sinut tolkun miehenä niin koitan hieman avata:

 

1. Useita reittejä tuetaan taloudellisesti (mm. Savonlinna, Enontekiö aiemmin, Varkaus)

 

2. mikäli Finavian tiedotteita on uskominen, niin EFHK:n ylijäämällä katetaan muiden kenttien tappiot, koska Finavia on täysin valtio-omisteinen yritys, niin silloin kyse on veronmaksajien kustannuksella toimivasta subventoinnista. Jos EFHK:n tuloilla ei tarvitsisi subventoida muita kenttiä, saisi valtio enemmän tuottoa Finaviasta ja voisi käyttää nämä rahat joko palveluihin, verojen alentamiseen tai sitten ottaa vastaavasti vähemmän lainaa markkinoilta.

[Erkki Pulkkinen 0]

Jokin kai on vialla jos Oulusta ja jopa Kemistä ajetaan autolla Tampereelle ja lennetään sieltä Bremeniin. Bremenistä taas vuokrataan auto ja ajetaan Hampuriin. Ja paluumatka käänteisesti.

Minä en ole koskaan tuota reittiä kulkenut, mutta useamman ihmisen tiedän tuota reittiä kulkeneen.

[Jouni Laukkanen 65]

Tämä on aika loppuunkaluttu aihe, mutta koska tunnen sinut tolkun miehenä niin koitan hieman avata:

 

1. Useita reittejä tuetaan taloudellisesti (mm. Savonlinna, Enontekiö aiemmin, Varkaus)

 

Kiitos. Mutta tässä on muistettava, että tuki on näissä kohdennettu suoraan lentotoiminnan harjoittamiseen, oli operaattorina kuka tahansa. Ja näissä tapauksissa nimenomaan kunnat ovat halunneet ylläpitää yhteyksiä. Tämä ei siis varsinaisesti liity tähän strategiaan, koska liikennettä voi harjoittaa mikä tahansa yhtiö, joka katsoo sen kannattavaksi.

 

2. mikäli Finavian tiedotteita on uskominen, niin EFHK:n ylijäämällä katetaan muiden kenttien tappiot, koska Finavia on täysin valtio-omisteinen yritys, niin silloin kyse on veronmaksajien kustannuksella toimivasta subventoinnista. Jos EFHK:n tuloilla ei tarvitsisi subventoida muita kenttiä, saisi valtio enemmän tuottoa Finaviasta ja voisi käyttää nämä rahat joko palveluihin, verojen alentamiseen tai sitten ottaa vastaavasti vähemmän lainaa markkinoilta.

 

Tämä ristiinsubventointihan sisäältyy ajatuksena lakiin Finaviasta. Hallitus esityksessään edellytti, että lentoasemaverkkoa ylläpidetään tuottavien yksiköiden tuotoilla. Veronmaksajien rahoja ei tähän ole kuitenkaan käytetty, koska Finavia on kaikkina toimintavuosinaan tuottanut voittoa, joka on tuloutettu omistajalle. Rahaa on nimenomaan siirtynyt toiseen suuntaan ja siinä mielessä valtion tekemä investointi on mielestäni järkevä - sen voi olettaa jatkossakin tuottavan sijoittajalle rahaa. Yrityksen henkilöstö on kuitenkin ollut tuohtunut siitä, että samaan aikaan sitä irtisanotaan.

 

Yhteiskunta ei varsinaisesti ole kuitenkaan tärvännyt varojaan lentoliikenteen tukemiseen, kuten se ilmeisesti tekee raideliikenteen kohdalla. Finavian valtiolle tulouttama voitto on siis ollut ristiinsubventoinnin takia pienempi, mutta muuten sen toiminta on ollut voitollista. Laki on kuitenkin aikanaan (2009) säädetty tämä mielessä.

[Juha Lampi 282]

En malta olla toteamatta, että Finavian mukaan EU sallii subventoinnit verkostolentoasemien välillä tai jos lentoasemalla harjoitetaan valtionilmailua. Tämähän oli se syy, miksi Finavia innosta hihkaisten haluaa luopua Malmista: Raja siirtyy sieltä pois eikä reittiliikennettä ole, siispä eikun kiinteistöt myyntiin lihoiksi!

 

Kuinkahan tulevaisuuden lentoliikennemuodot, joita tänä päivänä kvartaalinäöllä varustetut eivät osaa osaa aavistaakaan? Sähkömoottorisukkulat, ilmojen Übertaksit... 

[Sami Pirinen 0]

Ihme säätöä toimittajalta tai/ ja Finavian päättäjiltä!

 

Poristahan lennetään päivittäin kotimaista ja ulkomaille reittiä jopa useampaankin kertaan päivässä:

Nextjet lentää Kokkola-Pori-Tukholma-Pori-Kokkola.

Tämän olisi mm. Kauppalehden ko. jutun väsännyt toimittaja voinut selvittää todella helposti. 

 

Turhaan tässä toimittajaa syytetään.

 

...lentoasemat säilyvät Finavian vastuulla - mikäli niiltä on säännöllistä reittiliikennettä toiselle lentoasemalle Suomessa.

 

Tuo löytyy Ylen uutisesta marraskuulta:  Maakuntien vähäliikenteiset lentoasemat välttynevät sulkemiselta

[Tauno Hermola 116]

Turhaan tässä toimittajaa syytetään.

 

...lentoasemat säilyvät Finavian vastuulla - mikäli niiltä on säännöllistä reittiliikennettä toiselle lentoasemalle Suomessa.

 

Tuo löytyy Ylen uutisesta marraskuulta:  Maakuntien vähäliikenteiset lentoasemat välttynevät sulkemiselta

 

No onhan Porista säännöllistä reittiliikennettä Kokkolaan, kuten Petri jo edellä totesi!! Ei ehkä niin merkittävää liikennettä, mutta kyllä yhteys Nextjet'in varauskoneesta löytyy

[Erik Schobesberger 0]

Kiitos. Mutta tässä on muistettava, että tuki on näissä kohdennettu suoraan lentotoiminnan harjoittamiseen, oli operaattorina kuka tahansa. Ja näissä tapauksissa nimenomaan kunnat ovat halunneet ylläpitää yhteyksiä. Tämä ei siis varsinaisesti liity tähän strategiaan, koska liikennettä voi harjoittaa mikä tahansa yhtiö, joka katsoo sen kannattavaksi.

Totta, mutta kyse on silti subventiosta, oli maksajana sitten kunta tai valtio. Siinä mielessä se liittyy strategiaan, että yhteyksien ylläpito ei ole ollut kannattavaa ilman tukiaisia (ja usein jopa tukiaisten kanssa). On hyvin mahdollista, ettei monille paikkakunnille saa kannattavia lentoyhteyksiä (tai puhutaan mielummin yleisemmin lentotoiminnasta) kirveelläkään, mutta ainakaan se ei onnistu nykymenolla. Mites jos tosiaan annettaisiin muiden yrittää ihan markkinaehtoisesti vaikka perustamalla osakeyhtiö pyörittämään kentän/kenttien toimintaa? Tämä firma voisi sitten houkutella operaattoreita ihan oman mielensä mukaan ja sovittaa kulunsa tuloja vastaaviksi. Case Malmi kertoo ihan tarpeeksi Finavian bisneksentekokyvystä (ja halusta) lentokenttäoperaattorina, Suomen toiseksi vilkkain kenttä keskellä suurinta asukaskeskittymää jossa hallipaikkoja jonotetaan ja joka tekee tappiota?

 

 

Tämä ristiinsubventointihan sisäältyy ajatuksena lakiin Finaviasta. Hallitus esityksessään edellytti, että lentoasemaverkkoa ylläpidetään tuottavien yksiköiden tuotoilla. Veronmaksajien rahoja ei tähän ole kuitenkaan käytetty, koska Finavia on kaikkina toimintavuosinaan tuottanut voittoa, joka on tuloutettu omistajalle. Rahaa on nimenomaan siirtynyt toiseen suuntaan ja siinä mielessä valtion tekemä investointi on mielestäni järkevä - sen voi olettaa jatkossakin tuottavan sijoittajalle rahaa. Yrityksen henkilöstö on kuitenkin ollut tuohtunut siitä, että samaan aikaan sitä irtisanotaan.

Niinhän se sisältyy ja Finavia on tosiaan ollut voitollinen yritys, joka tulouttaa rihikuivaa valtiolle, ei siinä mitään. Se vain pystyisi tulouttamaan vielä enemmän, jos (väitettyä) ristiinsubventointia ei olisi. Uskoisin että ainakin osalle henkilökunnasta olisi vain hyvä asia jos vaihtoehtoisia työnantajia olisi markkinoilla. Minusta vain näyttää  kovasti siltä, että nykymeiningillä ei ainakaan saada kotimaan ilmailumarkkinoita kasvuun, oli kyse sitten sitten reittiliikenteestä tai muusta ilmailutoiminnasta. Ehkä sitä ei saada millään ilveellä, mutta ikuinen pessimismi sen enempää kuin kuolleen hevosen piiskaaminen tuskin saa mannaa satamaan taivaalta edes näin jolun aikaan.

 

Hyvää joulua kaikille 

[Sami Pirinen 0]

Tuo löytyy Ylen uutisesta marraskuulta:  Maakuntien vähäliikenteiset lentoasemat välttynevät sulkemiselta

 

No onhan Porista säännöllistä reittiliikennettä Kokkolaan, kuten Petri jo edellä totesi!! Ei ehkä niin merkittävää liikennettä, mutta kyllä yhteys Nextjet'in varauskoneesta löytyy

Eipä tuolla reitillä ole suurta merkitystä kun Porin yksityistämistä pohdistaan...

[Timo Hyvönen 216]

Eipä tuolla reitillä ole suurta merkitystä kun Porin yksityistämistä pohdistaan...

 

Onko valtion etu, että maakuntakentät yksityistetään/lakkautetaan?

 

 

t. Timo

[Teemu Kokkonen 17]

Onko valtion etu, että maakuntakentät yksityistetään/lakkautetaan?

 

 

t. Timo

 

On, koska tässä jälleen siirretään valtion (entisiä) toimintoja kunnille/maakuntaliitoille/niiden omistamille säätiöille. Tätä aivan samaa rumbaa on jatkunut jo muilla hallinnonaloilla aivan liikaakin.

[Mika B Virolainen 0]

Helposti tässä keskustelussa tulee semmoinen harha, että juuri Finavian perimät maksut olisivat ratkaisevassa osassa kun lentoyhtiöt reittejä virittelevät. Kylmä tosiasia lienee kuitenkin, että vaikka koneille ja matkustajille tuotettaisiin palvelut ilmaiseksi, ei se paljon reittiliikennettä vilkastuttaisi monellakaan asemalla.

Tästä syystä lentoliikenne on aina poliittista. Jos poliittisesti ollaan sitä mieltä, että lentoreitit ovat avainpalveluja, sitten niitä pitää tukea.

[Jouni Laukkanen 65]

Helposti tässä keskustelussa tulee semmoinen harha, että juuri Finavian perimät maksut olisivat ratkaisevassa osassa kun lentoyhtiöt reittejä virittelevät. Kylmä tosiasia lienee kuitenkin, että vaikka koneille ja matkustajille tuotettaisiin palvelut ilmaiseksi, ei se paljon reittiliikennettä vilkastuttaisi monellakaan asemalla.

Tästä syystä lentoliikenne on aina poliittista. Jos poliittisesti ollaan sitä mieltä, että lentoreitit ovat avainpalveluja, sitten niitä pitää tukea.

 

Olen myös tätä mieltä. Yhtiöt ratkaisevat reitit. Valtion tehtävänä on ylläpitää infraa ja sen mielekkyyden miettiminen on juuri tätä strategiaa. 

[Erik Schobesberger 0]

Helposti tässä keskustelussa tulee semmoinen harha, että juuri Finavian perimät maksut olisivat ratkaisevassa osassa kun lentoyhtiöt reittejä virittelevät. Kylmä tosiasia lienee kuitenkin, että vaikka koneille ja matkustajille tuotettaisiin palvelut ilmaiseksi, ei se paljon reittiliikennettä vilkastuttaisi monellakaan asemalla.

 

Onneksi en ole itse tälläistä väittänyt  Pikemminkin ihmettelen, miten (Finavian väitteiden mukaan) kaikki kentät EFHK:ta lukuunottamatta tekevät tappiota, vaikka liikennemäärät vaihtelevat suuresti (vrt. Tampere vs Varkaus). Oulu tulee toimeen omillaan, jos Finaviaa on uskominen. Tämä kertonee riittävästi Finavian kustannustasosta ja talousosaamisesta, ihmettelen myös miksi suomalaisilla on niin valtava usko valtion monopolin autuaaksi tekevään vaikutukseen (pätee myös muilla aloilla), ilman kilpailua ei kauheasti innovaatioita synny. Toki on täysin mahdollista ettei noita kenttiä saa kukaan millään kannattavaksi, silloin voidaan siirtyä poliittiselle puolella ja muistaa fakta, että olemassaolevan infran ylläpito on edullisempaa kuin uuden rakentaminen, jos sitä tulevaisuudessa satuttaisiin taas tarvitsemaan. Lentoaseman ylläpito ei nyt niin mahdottoman kallista liene jos siellä ei tarvitse jatkuvaa kunnossapitoa ja lennonvarmistusta hoitaa, vaikka Suomen ilmasto oman haasteensa kiitoteiden ja rakennusten ylläpidolle asettaakin.

 

P.S. sinänsä tulee aina vähän paha mieli haukkua Finaviaa, koska perusduunia puskevat työntekijät ovat oman kokemukseni mukaan aivan loistavia, ammattitaitoisia, avuliaita ja kaiken lisäksi yleensä mukaviakin! Moneen paikkaan verattuna esimerkiksi lennonjohtajat tekevät huippuduunia, ainakin näin amatöörin näkökulmasta, kunnossapitoa unohtamatta.

[Mikko Saarisalo 0]

Tähän kenttien kannattavuuskeskusteluun on antauduttu vähän liikaa mukaan.  Lentokentissä on kyse insfrastruktuurista jota pidetään yllä koska se mahdollistaa elämistä, viihtyvyyttä, liiketoimintaa ja kaikenlaista aktiviteettia ja toimeliaisuutta jota yleensä pidetään (jopa puoluekannoista riippumatta) hyvänä asiana.  Moniko kylätie on kannattava? Aurataanko niitä talvisin?  Paikataanko routakuoppia edes sillion tällöin?  Entä kirkonkylien kadut? Kantatiet? Kokonainen verkosto teitä Kainuun perukoilla?   Ovatko ne kannattavia?  Miten se lasketaan?  Mihin tilanteeseen verrataan?  Pitäisikö niiden olla kannattavia?  Onko Venesatama kannattava?  Paljonko saisit rahaa jos myisit venesataman asuntotonteiksi?  Miksi venesatamia rakannetaan? Kuka niitä tarvitsee?  Entä kaiken kokoiset kalasatamat, rahtiterminaalit ja matkustaja- / autolauttasatamat? Miksi pidämme yllä tämänkaltaista infrastruktuuria?  Siihen on syynsä ja siihen on myös syynsä miksi ne omat maailmassa useimmissa paikoissa yhteiskunnan vastuulla olevia asioita.  Parhaissa tapauksissa yksittäiset satamat, teit ja lentokentät ovat kannattavia.  Se on hienoa, mutta ei ainoa syy miksi voisimme haluta niitä.

 

Onko yliopistotutkimus kannattavaa?  Miksi sitä tehdään?  Kuka maksaa?  Miten kannattavuus määritellään?  Millä aikajänteellä?  Kannattavaa kenelle?

 

Mikä olisikaan tilanne Suomen tieverkon kanssa jos ylivoimaisesti suurin, lähes monopoliasemassa oleva kuljetusliike (sanotaan nyt vaikkapa "Finnroad Oy") hoitaisi suurimman osan niin henkilö- kuin tavaraliikenteestäkin. Laitetaan tähän yhtälöön vielä sama omistaja tieverkolle sekä Finnroadille.  Lisäksi laitetaan tieverkon omistajalle/hoitajalle - sanotaan nyt vaikkapa Destialle käytännössä yksinoikeus polttoaineen jakeluun sekä kaikkeen tieverkon varrella tapahtuvaan myynti- ja muuhun rahastustyöhön.  Miltäköhän maantieliikenteemme näyttäisi?  Paljonkohan meitä eritasoisia "harraste"autoilijoita mahtuisi mukaan?  Kuka Toyotalla, kuka Subarulla, Bemarilla, kuka Ivecolla, Sisulla, Manilla.  Millä perusteella Destia päästäisi meitä harrastajia (joista osa teinaa leipänsä tien päällä) mukaan käyttämään tieverkkoa? Mitkä osat tieverkosta pidettäisiin kunnossa?  Miten poliittinen vallankäyttö haluasi käyttää omistajaohjaustaan Destiaan ja Finnroadiin?  Annettaisiinko Destian keskittää voimavaransa HKI-TURKU ja HKI-TAMPERE moottoriteihin. (ja niiden varsilla oleviin Destian huoltamo-, pysäköinti- ja viihdepalveluihin sekä tietysti (road)tax-free myymälöihin.) Muut tiet itse asiassa haittaavat näitä Destian ja Finnroadin ydinliiketoimintoja ja ne olisi syytä kannattamattomina lopettaa.  Mitä sanoisi omistajaohjaus? Pistäisikö omistajaohjaus Destian laatimaan kansallista strategiaa miten maan tieverkkoa kehitetään ja minkälaisena sen tulevaisuus nähdään?

 

Kannattavuuskeskustelu on sivujuonne.  Keskustelun ydinkysymykset kuulostaisivat tämänkaltaisilta (vähenevässä tärkeysjärjestyksessä) : "Mikä on Suomelle ja Suomen kilpailukyvylle, ihmisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle ideaalinen suunta? Mikä paras käytettävissä oleva suunta?  Mitkä ovat realistia askeleita kohti haluttua suuntaa?  Minkälainen olisi ideaalinen vastuun- ja tehtävänjako tuohon suuntaan pääsemiseen?  Mikä realistinen ja paras tehtävissäoleva vastuunjako?  Mitä meillä on valmiina rakenteina tai palasina? Mitkä ovat onnistumisen kannalta tärkeimmät / olennaiset toimet?"

 

 

(Kannattavuuskeskustelu ei suinkaan ole tämän säikeen tai täällä keskustelvien syy tai ongelma.  Pelkään pahoin että itse strategiassakaan ei ole päästy kannattavuussanaa pidemmälle - ja samalla toivon täydestä sydämestäni että olen totaalisen väärässä ja että olen vain ollut liian laiska lukeakseni ja nähdäkseni että strategiakesustelussa on kaikki ainekset mukan niinkuin pitääkin.)

 

-mikko

[Mikko Sinervä 0]

Pakko sanoa, että kaimalta oivaltavaa argumentaatiota.

 

Jatkaisin vielä infran ohella näkymättömästä tuottamattomasta palvelusta, turvallisuusklusterista.

 

Onko turvallisuus kannattavaa? Pitääkö turvallisuudesta maksaa ja kenen se pitäisi tehdä? Onko turvallisuus ominaisuuksiltaan kvartaalibusinesta?

 

Mennään meriliikenteeseen. VTS (vessel traffic service) tuottaa vain turvallisuutta ja kuluja. Toiminta siis tuottaa hyödykettä, jota ei voi punnita eikä mitata rakotulkilla. Voitaisiinko tätä tuotetta 'turvallisuus' tuottaa vähän vähemmän eli edullisemmin? Paljonko riski saa kasvaa ettei sitä enää siedetä? Tuurilla voidaan saavuttaa erinomaisen tuloksen kautta hyvä turvallisuustaso.

 

Ainoa asia mikä on varmaa, on se, että vahingon sattuessa turvallisuustason ohentajia ei näy kantamassa vastuuta.

[Lauri Tarkkonen 0]

Mikot tarttuvat hyviin asioihin. Olen useaan otteeseen toistanut, että Finavia on periessään ilmailuhallitusken tehtävät, johon kuuluu sekä kenttien pito että lennonvarmistus saanut kaksi erillistä tehtäväaluetat, joista se on saanut monopolin, jonka avulla voi kerätä maksuja, ja ylläpitää sekä liikenneverkkoa että lennonvarmistusta, joka on turvallisuustyötä samalla tavalla kuin poliisin suoritatma liikenteenvalvonta.

 

Kun Finavia onm osakeyhtiö, niin sen hallinta on mennyt sillä tavalla pieleen, että tavoitteeksi on tullut vain viivan alle jäävä numero, eikä liikenteen ja sen turvallisuuden edistäminen koko maassa. Koska tuottavinta on ollut kaukoliikenne  Helsinki-Vantaalta ja siellä läpikulkijoille myytävä alkoholi ja kaikenlainen rihkama, on yhtiö panostanut siihen ja Suomen ilmaliikennestrategia on surkastunut taxfree myyntiin ja ulkomaisten läpikulkumatkailijoiden hyysäämiseen.  Finavian johtoon on valittu poliitikkojen suosikkeja, riippumatta siitä, onko heillä mitää näkemystä ilmailuun ja niinpä he ovatkin keskittyneet nepotismiin ja rahan tekemiseen sellaisella sektorilla, jossa ei ole tarvinnut panostaa osaamiseen, vaan on voitu hyödyntää maantieteellistä sijaintia, johon meillä ei tietenkään ole suurta ansiota, mutta se on etu, joka saatetaan menettää kun esiemerkiksi koneitten lentomatkat saatavat kehityksen mukana kasvaa ja kilometrit tulla edullisemmiksi.

 

Jos tosiaan autoliikenteessä poliisi toteaisi, että se keskittyy raskaan liikenteen valvontaan, koska se on helpompaa ja eiväthän kevyet ajoneuvot aiheuta mitään suuronnettomuuksia paitsi törmätessään bussiin, niin siitä nousisi melkoinen poru. Jos Finavian kustannusrakennetta katsotaan tarkemmin, niin voidaan väittää, että Malmilla yleisilmailun palvelut ovat kaikkein edullisimpia annettua suoritetta kohden, koska täällä on lentäjiä käyttämään niitä palveluja, jopa niin paljon, että palvelun tarjoavat ovat uupumiseen saakka työllistettyjä. Millään muulla lentoasemalla ei ole tällaista intensiteettiä. Siis Malmi ei tuota tappiota, vaan on tehokas ja hyödyllinen. Valitettavasti Kari Savolaisen bonukset on laskettu sellaisilla kaavoilla, että jos poliisipäällikkö saisi samalla perusteella optionsa, niin meillä ei olisi liikenteen valvonnassa yhtää poliisia. Mistä saisimme jonkunlaista uutta ajattelua ilmaliikennestrategian kehittämiseen.  Pieni valonpilkku on nähtävissä, koska Malmin lentoaseman ystävillä on kutsu saapua eduskunnan liikennevaliokunnan kuultavaksi kunhan valiokunta seuraavan kerran kokoontuu. Saamme siellä noin 5-6 minuutin puheenvuoron. Ehdotan, että minua paremmin perillä olevat laatisivat valiokunnan jäsenille lähetettävän muistion, jossa tämä uusi aspekti tuotaisiin näkyville ja selvitettäisiin rautalangasta vääntänen mistä on kysymys. Tämän voisi lähettää seuraavaan kokoukseen ennakkopaperina, jota Timo Hyvonen voisi sitten terävästi tehdyillä lauseilla tukea.

- Lauri Tarkkonen

 

[Erik Schobesberger 0]

Mennään meriliikenteeseen. VTS (vessel traffic service) tuottaa vain turvallisuutta ja kuluja. Toiminta siis tuottaa hyödykettä, jota ei voi punnita eikä mitata rakotulkilla. Voitaisiinko tätä tuotetta 'turvallisuus' tuottaa vähän vähemmän eli edullisemmin? Paljonko riski saa kasvaa ettei sitä enää siedetä? Tuurilla voidaan saavuttaa erinomaisen tuloksen kautta hyvä turvallisuustaso.

 

Sori, mutta tähän on pakko puuttua: turvallisuutta voi todellakin mitata (myös) rahassa, ja sitä tapahtuukin koko ajan. Vakuutusmatematiikka perustuu suurelta osin tähän (vahingon todennäköisyys x vahingon suuruus,  miten kumpaakin voidaan alentaa jne.), meriliikenteessä koko laivojen luokitusjärjestelmä sai alkunsa nimenomaan turvallisuuden mittaamisesta rahassa, ei ihmishengissä. VTS tuottaa myös riihikuivaa rahaa, sillä se selkeästi vähentää onnettomuuksien määrää, mikä taas vähentää kustannustasoa.

 

Jos katsotaan asiaa täysin teoreettisten markkinatalouslasien läpi, niin VTS on hyv juttu jos sen aiheuttamat kustannukset ovat alemmat kuin sen saavuttamat säästöt. Ihan peruskansantalouden kurssilla yksi ekoja asioita joita funtsitaan, sama asia saasteiden kanssa, ideaali saasteen määrä ei ole nolla, vaan se määrä jonka aiheuttamat kustannukset ovat alemmat kuin saasten ehkäisemisestä koituvat kustannukset. Nämä tietty ovat vain teoriaa, miten esimerkiksi hinnoittelet vaikka pahan hajun kustannukset, kauniin maiseman tuhoutumisen kustannukset tai veden uimakelpoisuuden katoamisen? Sama juttu turvallisuudessa.