Gloster Gamecockin raidallinen naamiointi v. 1934

[Martti Kujansuu 180]

Katsoin läpi tammikuussa nauhoittamani elokuvan Meidän poikamme ilmassa - me maassa (1934). Yhdessä kohtauksessa yhdeksän Gloster Gamecockia hyökkäävät harjoituksessa neljän Junkers K.43:n kimppuun. Kohtauksissa näkee monenlaiseen raidalliseen "naamiomaalaukseen" maalattuja koneita. Pidettiinkö elokuvan kuvauksen aikana pidettiin samaan aikaan oikea sotaharjoitus, jota varten nämä koneet maalattiin?

 

 

[Markku Kanninen 447]

Katsoin läpi tammikuussa nauhoittamani elokuvan Meidän poikamme ilmassa - me maassa (1934). Yhdessä kohtauksessa yhdeksän Gloster Gamecockia hyökkäävät harjoituksessa neljän Junkers K.43:n kimppuun. Kohtauksissa näkee monenlaiseen raidalliseen "naamiomaalaukseen" maalattuja koneita. Pidettiinkö elokuvan kuvauksen aikana pidettiin samaan aikaan oikea sotaharjoitus, jota varten nämä koneet maalattiin?

Silmäilin tuossa "Karjalan lennoston historia 1918-1980." opusta ja sivulla 100-101 kerrotaan, että "Vuoden 1934 syyskuussa (21-29.9) pantiin toimeen ensimmäinen kaksipuolinen ilmasotaharjoitus....." harjoitukseen osallistui "Keltaisten" puolella 11 GA:ta ja 3 AE:ta sekä vastapuoleleen kuului 5 JU:ta ja 9 RI:tä. Eli nuo konetyypithän esiintyvät myös elokuvassa. Sää tosin keskeytti harjoituksen heti alkuunsa joten oisko tuossa harjoituksessa keretty vielä filmata tapahtumia elokuvaan. Tuntuu muuten kummalta etten minä ainakaan muista lukeneeni kenenkään tuonaikaisten ilmavoimalaisen  muistelleen tuon elokuvan tekoa?.

Markku

[Martti Kujansuu 180]

Sää tosin keskeytti harjoituksen heti alkuunsa joten oisko tuossa harjoituksessa keretty vielä filmata tapahtumia elokuvaan. Tuntuu muuten kummalta etten minä ainakaan muista lukeneeni kenenkään tuonaikaisten ilmavoimalaisen  muistelleen tuon elokuvan tekoa?.

 

http://www.elonet.fi/title/ek2itf/muut

Elokuva kuvattiin kesällä ja syksyllä 1934. Leikkaustyöt Erkki Karu aloitti oman merkintänsä mukaan "9/X 34 klo 19". Ensi-iltaan elokuva lähti 2.12.1934 samanaikaisesti Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Viipurissa.

[Markku Kanninen 447]

Nostetaanpa tämä vielä..

kun GN-jutun tiimoilta pläräsin noita Lentäjä-lehtiä niin numerossa3/58 oli pieni kuva tekstillä: "Kukot" taistelulennolla elokuvasta "Meidän poikamme ilmassa". Siinä näkyy että koneiden kylkiin on sudittu  samanlainen nelisakarainen tähti kuin noihin Junnuihinkin. Joten tuon perusteella näyttäs että elokuvassa nuo kolme  Kukkoa "esittävä" vihollishävittäjiä.

Markku

 

[Raimo Heikkinen 2 491]

Otsikkokuvan Gloster Gamecock -hävittäjien valkoiset raidat on varmaankin valmistettu samoista aineista kuin sittemmin jatkosodan aikana käytetyssä ns. talvinaamioinnissa oli. Ainekset olivat liitujauho, vesi, puusepänliima tai vastaava, esim. kumiliima. Seos oli edullinen ja vaikutus peittävä. Vesisade ei sitä vielä irrottanut, vaan myös harjaa täytyi käyttää naamioinnin poistamiseen.

 

GA-koneiden lentopäiväkirjat kertovat, että mainitunlaisia lentoja tehtiin syyskuun jälkipuoliskolla 1934; filmaus-, muodostelma-, sekä sotaharjoituslentoja. GA-lentojen osalta sotaharjoitukset kestivät vain sen yhden päivän (22.9.).

 

Juuri ilmestyneessä Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä (1-2013) on kirjoitus (valokuvineen, 4-tahopiirroksineen) toisesta kotimaisessa "ilmailuelokuvasta"; Korkein Voitto, vuodelta 1929. Lentokohtauksessa on "polsukoneena" Caudron C.60 -alkeiskoulukone, johon on maalattuna 8-sakaraiset tähdet molempiin alatasoihin.

 

 

 

 

[Raimo Heikkinen 2 491]

Meidän poikamme ilmassa - me maassa -elokuvan lentokohtauksista kiinnostuneena jatkan vielä aiheesta.

 

Markulle kiitos "tähti"-havainnoista, ymmärrän nyt paremmin filmin juonta.

 

Lentokohtauksia on rankasti leikelty ja liitetty eri lentoja yhdeksi suoritukseksi. Otan esimerkkinä elokuvan kohdan (katso Martin liitteestä 2:12), jossa sankari lähtee näyttämään "kansalle aerobatiaa". Gamecock (GA-58) on lähdössä - oikeasti - lentomestari Urho Heiskalan ohjaamana filmauslennolle Santahaminan maalentokentältä 12.9.1934. Lento kesti kaikkiaan tunnin, suurimman lentokorkeuden ollessa 1000 metriä. Tuon esityksen aikana voi havaita koneen käyvän hyvin korkealla ja välillä myös hyvin matalalla. Kieputusta on kuvattu myös ilmassa toisesta koneesta. Ainakin siis kolmelta eri lennolta on kohtaus purkitettu. Samalla on paikkakuntakin muuttunut, Santahaminan ja Utin ollessa kohtauksen kuvauspaikkoina.

 

Lentomestari evp Toivo Kleemola muisteli (Ilmailu 3-1958) kyseisen elokuvan tekoa Utissa palvellessaan, kun hän sai tehtäväkseen suorittaa silmukoita matalalla, noin 30 metrin korkeudessa. Tämän korkuinen oli suunnilleen Utin vesitorni, missä kameramiehet olivat. Erään silmukan laella hän totesi vauhdin loppuvan ja koneen alkavan vajota selkäasennossa. Onnekseen maastossa oli notkelma, joka riitti koneen oikaisemiseksi. Kameramiehet olivat tyytyväisiä: "Täsmälleen sopivalla korkeudella". Ainakin Heiskalan ja Kleemolan lentoja on yhdistetty puheena olevaan "aerobatia" -kohtaukseen.

[Markku Kanninen 447]

Juuri ilmestyneessä Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä (1-2013) on kirjoitus (valokuvineen, 4-tahopiirroksineen) toisesta kotimaisessa "ilmailuelokuvasta"; Korkein Voitto, vuodelta 1929. Lentokohtauksessa on "polsukoneena" Caudron C.60 -alkeiskoulukone, johon on maalattuna 8-sakaraiset tähdet molempiin alatasoihin.

Nostetaanpas tätä kun tässä Gamecock-säikeessä Raimo mainitsi Caudron C.60:n elokuvaroolista:

"Korkein voitto" TV.1  28.8.2013 klo 13.00

Mykkä jännityselokuva vuodelta 1929. Pääosissa ohjaaja Carl von Haartman, Kerstin Nylander ja Aku Korhonen. Elokuvassa on uusi RSO:n soittama musiikkitausta.

"Polsukone" esiintyy loppukohtauksessa...

Markku

[Raimo Heikkinen 2 491]

Lupasin kaverille korjata erään hänen havaitsemansa mokan, jos tämä Gamecock-aihe vielä nostetaan esiin. Gamecockit olivat vielä tähän aikaan maalatut kokonaan hopeisiksi alumiinivärillä. Näin ollen nuo aikaisemmin väittämäni valkoiset raidat ovatkin hopeiset, mutta sen sijaan tummat alueet koneissa on naamiointivärikokeiluihin liittyviä maalauksia. Ainekset olivat paljon liitujauhoa, erilaisia väripigmenttejä, vettä, puusepänliimaa. Poispesu tapahtui harjalla ja vedellä.

[Markku Kanninen 447]

Ilmavoimien uudet ja peruskorjatut sotakoneet maalatiin päältä oliivinvihreällä ja alta alumiinipronssilla marraskuusta 1933 lähtien. Filmin tekoaikaan elettiin siirtymävaihetta jolloin osa Gamecockeista oli jo naamiomaalattu: Asiantila näkyy myös elokuvassa ja tuossa aloitustekstin videolinkissä. Esim kohdassa 6:15 näkyy yhdeksäkoneinen Gamecock-pulja jossa on viisi vihreää ja loput hopeaa. Meritoiminta ja koulukoneita maalausohje ei koskenut joten Junnut ja Riponit on filmissäkin hopeanväriset.

Markku

[Raimo Heikkinen 2 491]

Tarkoitin, että otsikkokuvan molemmat Gamecockit ovat hopeisia, mutta ovat vesiväreillä juovitettu tummiksi.

 

Totta on, että 15.9.1933 annettiin kyllä määräys jonka mukaan Gamecock -koneet maalataan tästä lähtien vihreällä suojavärillä, mutta määräyksiinkin tehtiin muutoksia. Naamiointikokeiluja jatkettiin, eikä filmissä näkyvät tummat koneet ole välttämättä pelkästään vihreitä. 

 

Kohdassa 4:45 ensimmäisenä starttaava GA-43 on väriltään oliivin vihreä/tiilen punainen ja alta alumiinipronssinen. Kone sai tämän kokeiluvärin vuoden 1934 alussa.