Guest PipsaP

Jatkosodanaikaiset lentokonehankinnat: hankintaketju

17 viestiä aiheessa

Jatkona edelliseen kysymykseen: ukkini toimi myös Ilmavoimien Esikunnan Sotavarustusosastolla yhdys/toimistoupseerina 6/41-5/42 ja on saanut 4.lk VR:n 1.3.42 perusteluilla "Hoitanut sodanaikaiset tehtävänsä esimerkillisellä tunnollisuudella. Erikoisesti ansioitunut suhteitten ylläpitämisessä kaupallisessa mielessä ulkomaihin."

 

Olen nyt siinä käsityksessä, että hänen työnsä on ollut lentokoneiden sekä niiden moottoreiden ja osien hankinta (ja/tai Lentovarustevarikon hankintojen johtaminen). Ulkomailla tarkoittaneen Saksaa (ja sen kumppaneita), kun ei muualle enää suhteita ollut.

 

Kirjoista olen päätellut, että tuolle aika välille sattuvat seuraavat konehankinnat:

[*]Curtiss Hawk (neuvoteltu 1/1940, saapuivat 6-12/1941)

Morane Saulnier (saapuivat vuodenvaihteessa -40/-41, kesällä -41, marraskuussa -41, loppukesällä -42; Ranska tarjosi omiaan 2/1942, valittiin samana kesänä)

Dornier Do 22 (4 kpl saapuivat 10/41, käyttöön 2/42)

Dornier 17 (15 kpl saatiin lahjaksi v. 1942 Göringiltä)

 

Ja osakauppoja:

6/1941 Saksan sotasaalisvarastolta puolal. Mercury-moottoreita sekä Jugoslaviassa valmistettuja osia Blenheimeihin – näistä tehtiin 30 konetta Valtion lentokonetehtaalla 1943 sekä Blenheimeihin tilattiin osia myös vuoden 1941 lopussa; nämä osat saapuivat 1942 alkupuolella

 

Kysymys kuuluukin, voisiko joku näistä hankinnoista olla syynä tuolle Vapaudenristille? Kauanko kunniamerkkien myöntäminen kesti tuolloin, ts. milloin tapahtuneesta  asiasta myönnettiin maaliskuussa?

 

Ja millä tittelillä ja ketkä toimivat Saksassa ilmavoimien edustajina? Lentovarikon historiaa: "Jatkosodan alussa ilmavoimilla ei ollut selkeää hankintasuunnitelmaa, mutta Saksassa ja sen miehittämillä alueilla toimivat ilmavoimien edustajat ilmoittivat tarjouksista esikunnalle, joka päätti hankinnoista."

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja millä tittelillä ja ketkä toimivat Saksassa ilmavoimien edustajina? Lentovarikon historiaa: "Jatkosodan alussa ilmavoimilla ei ollut selkeää hankintasuunnitelmaa, mutta Saksassa ja sen miehittämillä alueilla toimivat ilmavoimien edustajat ilmoittivat tarjouksista esikunnalle, joka päätti hankinnoista."

 

Suomen ilmailuhistoriallisessa lehdessä on ollut numeroissa 2-3 / 2003 Jukka Raunion (Ilmavoimien hankinnat Saksasta 1940-1944 Osat 1 ja 2) kirjoittamat artikkelit tästä hankintaprosessista: http://www.kolumbus.fi/sil/SIL%20artikkelit.pdf'>http://www.kolumbus.fi/sil/SIL%20artikkelit.pdf ja vsk / vol 2001 - 2011 6 € kpl / issue: http://www.kolumbus.fi/sil/

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Topi, osaatko sanoa, onko artikkelissa uutta tietoa verrattuna Raunion jo koluttuun Lentäjän näkökulma -kirjasarjaan? Myös Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin on luettu kannesta kanteen.

 

Arne: Hänen nimensä oli Jaakko Paasio (res. ltn) Toivottavasti sinulta tulisi joku hyvä vinkki, tähän mennessä ei ole harrastajien keskuudessa tärpännyt. Kantakortin mukaan toiminut yhdys-, toimisto-, ja talousupseerina sekä adjutanttina (siviilissä konttoripäällikkö).

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Toivottavasti löydän, yritän ainakin.Olen tuossa vuosien mittaan havainnut että paljon jäi kirjoittamatta virallisiin kansioihin, jää vissiin vieläkin.

t:aw

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Topi, osaatko sanoa, onko artikkelissa uutta tietoa verrattuna Raunion jo koluttuun Lentäjän näkökulma -kirjasarjaan? Myös Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin on luettu kannesta kanteen.

 

En osaa sanoa, en ole verrannut julkaisuja keskenään. Thulinista Hornettiin kirja on mielestäni melko suora jatkumo Ilmailulehdessä aikoinaan julkaistuihin: K.W. Janarmo, Suomen Ilmavoimien koneet 1918-1960. Janarmo oli Yrjö Oppaan jälkeen Sotavarastusosaston päällikkö. Suomen ilmailuhistoriallisen lehden artikkeleissa ei pikaisesti silmäiltynä mennä sotilasarvossa kapteenin alapuolella oleviin henkilöhistorioihin , mutta taustatietojen hankinnassa lehden numeroita kannattaa varmasti käyttää.

 

Kunniamerkit myönnettiin silloin kuin nykyisinkin, poislukien Vapaudenristin Mannerheim-risti jonka voi saada myös miehistöön kuuluva sotilaallisista ansioista.

 

http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/mannerheim-risti

 

Vapaussodan ylipäällikön kenraali Mannerheimin aloitteesta Suomen senaatti perusti 4.3.1918 antamallaan asetuksella Vapaudenristin suurristin, 1., 2., 3. ja 4. luokan Vapaudenristin sekä 1. ja 2. luokan Vapaudenmitalin kunniamerkit. Asetuksen mukaan päällystölle voitiin myöntää Vapaudenristin kaikkia luokkia, joista kuitenkin 2. luokka oli tarkoitettu vähintään kapteenin, 1. luokka vähintään everstin ja suurristi vähintään kenraaliluutnantin arvoiselle upseerille. Alipäällystön ja miehistön palkitsemiseen oli käytettävissä Vapaudenmitalit, mutta myös Vapaudenristin kaksi alinta luokkaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Simäilin tuota Suomen ilmailuhistoriallisen lehden kaksiosaista artikkelisarjaa jossa on yhteensä 14 sivua asiaa aiheesta. Ensimmäisessä osassa kerrotaan Saksan ja Suomen välisestä asekaupasta ja kakkososassa Ilmavoimien hankinnoista. II-osa kertoo mm. "Ilmavoimien sisällä koti- ja ulkomaisten hankinnat valmisteli Ilmavoimien Esikunnan Sotavarustusosasto (aiemmin ilmavarustusosasto)....organisaation muodostivat tilitoimisto,asetoimisto, kansliatoimisto, lentokone- ja polttoainetoimisto. Päällikköna jatkosodan alusta vuoteen 1941 toimi eversti Yrjö Opas...Oasaston vahvuus oli 75-80 henkeä ja toimi melkein koko sodan ajan Munkkiniemessä...Ilmavoimilla oli asioiden jouduttamiseksi myös hankintatoimisto Berliinissä....."

Elikkä kuten Topi jo mainitsi kannattaa sinun, Pipsa,  lukea tuo Jukka Raunion artikkeli, siitä saa ainakin hyvän yleiskuvan aiheesta jaikkei se vastaakkaan kysymyksiisi Ukkisi roollista. II-osan lähdeluettelostakin voi sinulle olla apua.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos vastauksista! SIL:lä on löytynyt aiemmin kirjastosta, ehkäpä nytkin löytyisi..

Edelleen kaipaisin vastausta siihen, että kuinka kauan on kestänyt saada jokin mitali? Ts. teet jotain - se raportoidaan -esitetään ansiomerkkiä - myönnetään se --kauanko tähän menee kuukausissa?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

SIL:lä on löytynyt aiemmin kirjastosta, ehkäpä nytkin löytyisi..

Edelleen kaipaisin vastausta siihen, että kuinka kauan on kestänyt saada jokin mitali

 

Vilkaise kirjastossa myös tätä opusta: http://www.luetutkirjat.fi/Valmiit/kunniamerkkikirja.htm ja ehkä myös tässä artikkelissa mainittuja: http://www.militariafennica.net/documents/2011/2011_03Tiainen_Parole.pdf

 

Ei varmaankaan ole olemassa yksiselitteistä vastausta kysymyksen kuinka kauan? Lehden vanhoja numeroita voi tilata myös kätevästi suoraan kustantajalta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Edelleen kaipaisin vastausta siihen, että kuinka kauan on kestänyt saada jokin mitali? Ts. teet jotain - se raportoidaan -esitetään ansiomerkkiä - myönnetään se --kauanko tähän menee kuukausissa?

 

Kunniamerkkeihin johtaneet esitykset löytyvät niiden arvosta riippuen joko Päämajan tai pienemmän yksikön arkistoista. Kunniamerkkiluetteloista saa aika hyvän kuvan millä aikataululla esityksiä käsiteltiin. Yleensä tähän on todellakin mennyt kuukausia. Kuitenkin esimerkiksi suurien taisteluiden yhteydessä on Päämajan luvalla jaettu tietty määrä kunniamerkkejä muutama viikko taisteluiden päättymisestä. Näin kävi esimerkiksi Syvärillä keväällä 1942.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei!

 

Aikoinaan kävin Sota-arkistossa läpi Sotavarustusosaston ulkomaan hankintojen kansioita tiettyjen tilausten aikatauluttamiseksi (jäi kesken...). Jos isoisäsi osasi hoitaa asioita Italiassa ja/tai osasi kieltä niin en ihmettele jos sai mitalin. Varaosien saaminen FIAT G.50 koneeseen ja sen moottoriin vaati valtavasti työtä. Jos käsitin oikein niin Italiaan piti toimittaa vastaava määrä kaikkia raaka-aineita, mm. hankalasti saatavaa kuparia jne. Ainakin niitä Italian hankintoihin liittyviä papereita näytti olevan valtavasti suhteessa sieltä hankittuun tavaramäärään.

 

Suomen ilmailuhistoriallisen lehden kaikkia vanhoja numeroita on ilmeisesti vielä saatavilla julkaisijalta:

http://www.kolumbus.fi/sil/

Yhden lehden hinnalla ei saa pääkaupukiseudulla edestakaista bussilippua (kertalippua).

 

t.

Kari

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Suomen ilmailuhistoriallisen lehden kaikkia vanhoja numeroita on ilmeisesti vielä saatavilla julkaisijalta:

http://www.kolumbus.fi/sil/

 

Muistelen lukeneeni juuri lehdestä, että vanhemmat numerot alkavat olla aika lailla loppuunmyytyjä, eli kannattaa pitää kiirettä. Lisäksi kokonaisista vuosikerroista oli jonkinlainen tarjous.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitoksia taas kaikille vastauksista.

Kari, voisitko kertoa tarkemmin noista kansioista Sota-arkisotossa, millä nimellä ne tilasit? Saksaa isoisä puhui (ja englantia), joten olen olettanut työnsä liittyneen saksalaisiin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei!

 

Yritin katsoa papereistani läpi ulkomaan hankintojen kansioiden numeroita, mutta huonolla menestyksellä. Olikohan niin, ettei niissä kansioissa ollut yhtään maalitilausta Saksasta (joita etsin). Silloin niistä ei olisi jäänytkään muuta kuin muistikuvat. Kansioiden selässä oli muistaakseni nimen/tunnuksen perässä ZUL (ilmeiseseti UL=ulkomaat).

 

Aika oli silloin erilainen. Tulonumerot ja kansionumerot löytyivät pläräämällä niitä hyllyissä olevia sinikantisia kansioita. Yritin etsiä samaa aineistoa myös puolustusvoimien arkistoaineistojen hakukannasta AARRE -arkistorekisteristä ( http://kronos.narc.fi/aarre/aarre.php ). Käytin sotavarustusosasto -hakusanaa, mutta ei tärpännyt. Eräs kiinnostava kansio löytyi kuitenkin:

T19439/35 "Raportit ja matkakertomukset sotilasasiamiehiltä, ulkomaille komennetuilta muilta henkilöiltä (Lentokonekalustohankintoja), 1941-43

Luettelosta: http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.php?id=7330

 

Tuota Aarre-hakua kannattaa käyttää ennen arkistoretkeä. Vanhaan hyvään aikaan Sota-arkistossa ehti tilata ja saada kolme-neljä kertaa päivässä uutta aineistoa. Nykyään tilaukset pitää tehdä päivää ennen ja sitten kun tavara ei olekaan sitä mitä halusi tai "oli vaikea löytää" niin on tehnyt käytännössä turhan reissun. En tiedä kuinka hyvin kansallisarkiston henkilökunta auttaa kaukaa tulevia etukäteisvalmisteluissa, ettei pettymyksiä tulisi.

 

Onnea tutkimuksillesi,

Kari

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...

Tuota Aarre-hakua kannattaa käyttää ennen arkistoretkeä. Vanhaan hyvään aikaan Sota-arkistossa ehti tilata ja saada kolme-neljä kertaa päivässä uutta aineistoa. Nykyään tilaukset pitää tehdä päivää ennen ja sitten kun tavara ei olekaan sitä mitä halusi tai "oli vaikea löytää" niin on tehnyt käytännössä turhan reissun. En tiedä kuinka hyvin kansallisarkiston henkilökunta auttaa kaukaa tulevia etukäteisvalmisteluissa, ettei pettymyksiä tulisi.

...

 

Kiitos tiedoista. Taisi olla sitä wanhaa hyvää aikaa, kun parikymmentä vuotta sitten kävin sota-arkistossa etsimässä tietoa Joensuun ympäristön sodanaikaisista lentokentistä. Minulla oli vain yksi päivä aikaa. Ilman mitään ennakkotilausta tai -ilmoitusta kävelin aamupäivällä sisään arkistoon ja esitin tiskillä asiani. Ystävällinen henkilökunta kaivoi esille asianomaiset mapit. Minulta ei edes kyselty siitä mitä tietoja tarkkaan ottaen haluan tutkia (mistä minä ne olisin selville saanutkaan ennen Internet-aikaa). Tietojen tutkijoita oli paikalla varsin vähän eikä henkilökunnalla näyttänyt olevan kiire minnekään. Kaikki saivat tutkittavakseen sen mitä tarvistivatkin hyvin pienellä odotusajalla. Lounasaikaan mennessä asiani oli selvä, ja henkilökunta suostui vielä ottamaan valokopiot haluamistani kohdista. Sitä en muista maksoiko se mitään, mutta ei ainakaan paljon.

 

Nykyään touhun nimi on siis "amatöörit älkööt edes vaivautuko" ?

 

Pekka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

hieman off-topicia

 

Olin joitain vuosia (n. kolme kesää sitten) pääkaupungissa kesälomareissulla, kävin aamupäivällä museossa ja puolenpäivän aikaan tuli idea käväistä arkistossa. Astuin sisään ja kyselin virkailijoilta miten pitää käyttäytyä. Olisin halunnut esim vilkaista ukkini tietoja sota-ajalta mutta nämä tiedot olisi pitänyt etsiä etukäteen, joten heitin lonkalta erään yksikön joka liittyi omiinkin touhuihin. Virkailija haki kärryllisen materiaalia ja neuvoi asioissa. Muistiin palasi paljon asioita papereiden selailun yhteydessä, muutamista sivuista otin kuvan digipokkarilla. Palautin materiaalin ja kiitin. Lupaus seuraavasta vierailusta ei ole vielä toteutunut. Tuohon aikaan oli muistaakseni meneillään arkistojen/arkistolaitoksen toimintojen yhdistäminen. Kannattaa olla tosiaan etukäteen yhteydessä ja uskon että apua saa kun kysyy.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lisää OT: tässä vähän minun kokemuksiani Kansallisarkistosta, jossa on tullut nyt käytyä kahdesti. Ensimmäisellä kerralla sähköposteihini vastasi todellakin asiasta tietävä henkilö, hän neuvoi hyviä hakusanoja Aarre-hakuun sekä kertoi organisaatiorakenteesta yms. Aarre-rekisterin perusteella tein tilauksen pari päivää etukäteen sähköpostilla, ja siellä ne olivat heti aamusta minua odottamassa. Sama henkilö oli paikalla ja hän ojensi minulle myös joitain muita tietoja, jotka sijaitsivat Rauhankadulla.

 

Hyvää on kyllä se, että sotapäiväkirjat on digisoitu!  :thmbup:

Kaikkein isoin MIINUS on kansioiden määräraja, eli yksi henkilö voi tilata 6 kansiota per päivä -siis mitä ihmettä! :thmbdn: Muutenkin tämä homma on aikalailla neulan etsintää heinäsuovasta, niin sitten pitää valita yhtä päivää varten sadoista kuusi! Otsikon perusteella muutenkin vaikeaa, ja tietysti materiaalin "laadusta" johtuen haku ei edes voi toimia kunnolla. Viikonloppuisinhan arkistoon ei pääse, joten näin työssäkäyvänä pitkämatkalaisena todella hankalaa tämä tutkimus. Ei tuossa paljoa lohduta, että niitä samoja pikkukansioita voi katsella kaksi viikkoa.

 

Toisella kertaa otin taasen sähköpostitse yhteyttä tarkistaakseni pari asiaa ja tehdäkseni tilauksen. Työntekijä vastasi, että tutki itse Aarteesta sekä "Kansallisarkisto ilmoittaa ystävällisesti, että emme ota asiakirjalainatilauksia vastaan sähköpostitse. Etsimiänne asiakirjakokonaisuuksia säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, missä ei ole tutkijapalvelua. Ennen kello 10.00 Sörnäisistä tilatut asiakirjat toimitetaan samana päivänä Rauhankadun toimipisteeseen n. kello 14.00. Kello 10.00 jälkeen tehdyt tilaukset toimitetaan seuravaksi arkipäiväksi n. klo 14.00."

 

No loppujen lopuksi myönsi, että onnistuu se sähköpostitilaus edelleen ja sain tilattua 7 kansiota. Näistä 3:ssa oli tietoja. (Katselin esim. tietoja liittyen FR, BL koneisiin sekä muita hankintoja Ruotsista, Englannista yms. sekä lueskelin muutamia raportteja ilmavoimien "agenteilta". Harmi vain etten ihan tätä etsinyt.)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään