Lars Hattinen

[Sauli Vuori 21]

Yritin googlettaa sitä ruotsinkielistä ohjelmaa, jossa onnettomuutta käytiin läpi aika perusteellisesti. En vielä löytänyt sitä. Siinä haastateltiin useampia asiantuntijoita, joiden lopputulema oli se, että lentäjät eivät välttämättä olleet edes täysin tietoisia voimakkaasti heikentyneestä työkunnostaan. Alkoholi kun vaikuttaa eri ihmisiin erilaisella tavalla. Kuten J.K totesi, kupittelu oli varsin tavallista - eikä sitä otettu niin vakavasti. Jos kriteerit olisivat olleet nykytasolla, tuskin pilotit olisivat edes menneet pitämään hauskaa kosteissa merkeissä kaverinsa luokse tietäen, että aamulla on keikka edessä.

 

Lentäessä väärien päätösten teko, ja niiden toteuttaminen ei todellakaan vaadi viinaa avukseen. Sen tietävät varmasti kaikki. Muutenhan Jaskan julistama onnettomuuskielto toteutuisi. Tässä hyvänä aasinsiltana esimerkkinä vaikkapa uudenvuodenpäivän 2007 sekoilu lähestymisessä ATR:llä EFSI:llä. Siinä oli lähellä tulla Koivulahti numero 2. ja ilman viinaa kaiketi.

[O-P Pietila 1]

Miten tuo pilotin ja perämiehen humalatila on arvioitu. Onko se tehty onnettomuutta seuranneen verikokeen tuloksien perusteella? Jos vielä tuossa vaiheessa on ollut veressä n. 2 promillea alkoholia ja miltei valvottu yö takana ei voida puhua enää pienestä kupittelusta. Ilmeisesti alkoholin määrä veressä perustuu jonkinlaiseen laskelmaan nautitun alkoholin määrästä?

 

Jokainen alkoholia käyttänyt tietää, että toleranssi kasvaa suhteessa nautitun alkoholin määrään, mutta siltikin 2 promillea on korkea lukema:

"Yli 2 promillea: Kun veren alkoholipitoisuus nousee yli kahden promillen, alkoholi alkaa vaikuttaa nukutusaineen tavoin: kivun tunne vähenee ja tajunta heikentyy."

 

 

[Kalle Rantanen 64]

Miten tuo pilotin ja perämiehen humalatila on arvioitu. Onko se tehty onnettomuutta seuranneen verikokeen tuloksien perusteella? Jos vielä tuossa vaiheessa on ollut veressä n. 2 promillea alkoholia ja miltei valvottu yö takana ei voida puhua enää pienestä kupittelusta. Ilmeisesti alkoholin määrä veressä perustuu jonkinlaiseen laskelmaan nautitun alkoholin määrästä?

 

Se perustuu ruumiinavauksessa tehtyihin löydöksiin. Sinänsähän riittävällä tarkkuudella pystytään varsin hyvin arvioimaan mikä alkoholipitoisuus on ollut esim lennon alkaessa jos tiedetään mikä se oli kuoleman hetkellä. Lisäksi nautitun alkoholin määrän perusteella laskemalla päästiin osapuilleen samaan tulokseen.

[Sauli Vuori 21]

Miten tuo pilotin ja perämiehen humalatila on arvioitu. Onko se tehty onnettomuutta seuranneen verikokeen tuloksien perusteella?

Jokainen alkoholia käyttänyt tietää, että toleranssi kasvaa suhteessa nautitun alkoholin määrään, mutta siltikin 2 promillea on korkea lukema:

"Yli 2 promillea: Kun veren alkoholipitoisuus nousee yli kahden promillen, alkoholi alkaa vaikuttaa nukutusaineen tavoin: kivun tunne vähenee ja tajunta heikentyy."

 

Verikokeen perusteella ruumiinavauksen yhteydessä - se oli arvioitu ja laskennallinen lukema onnettomuushetkellä. Nautittujen annosten määrästä ei ollut käytettävissä aivan tarkkaa lukemaa. Osa oli nautittu ravitsemusliikkeessä, ja osa ystävän luona / hotellihuoneessa.

 

2 promillea on korkea lukema, mutta edelleenkin jos sietokyky ( toleranssi ) on korkea, se ei ole mikään kaatokänni.  Paljon tavataan rattijuoppojakin liikenteestä yli kolmen promillen maistissa ajelemassa jopa täysperävaunullista kuorma-autoa ihan muina miehinä.

 

Omaa siman ottoa on mukava valvoa kunnollisen alkometrin avulla. Kyllä se siinä 2,5 promillen jälkeen alkaa olla sellainen fiilis, että ei välttämättä lentokone pysyisi handussa edes cavokkikelissä. Reaktiot hidastuvat liikaa. Mutta kuten sanottu, sietokyvyssä jokainen on yksilö, johon vaikuttavat monet psyko- ja fysiologiset seikat. Ehkä tärkeimpänä sukupuoli ja paino.

 

Sullahan O-P on se simu, siinähän sitä voi kokeilla ihan laillisissa merkeissä, miten se vaikuttaa. Alkometri vaan taskuun, simaa etupenkille ja kokeilemaan. Se, että tuleeko siitä moraalinen krapula, tai kunnioittaako lajia mielessään niin paljon, jos ajelee simulla kännissä on sitten toinen juttu.

 

Omalla kohdalllani olen pitänyt oikeassa elämässä kiinni 24h säännöstä muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta. Eipähän tarvitse miettiä onko nolla vaiko ei. Saitekilla sen sijaan kurvailen perinteisesti aina saunan jälkeen muutaman tuopin kanssa. Mukavaa ajanvietettä  

 

 

[Jaakko Männistö 268]

 

Omaa siman ottoa on mukava valvoa kunnollisen alkometrin avulla. Kyllä se siinä 2,5 promillen jälkeen alkaa olla sellainen fiilis, että ei välttämättä lentokone pysyisi handussa edes cavokkikelissä. Reaktiot hidastuvat liikaa. Mutta kuten sanottu, sietokyvyssä jokainen on yksilö, johon vaikuttavat monet psyko- ja fysiologiset seikat. Ehkä tärkeimpänä sukupuoli ja paino.

Ja taas toisaalta esim. lehtijuttuja lukiessa pistää silmään kun poliisi saa ilmoituksia epävarmasti liikkuneesta autosta ja mitattaessa kuskilta on löytynyt reilusti alle promillenkin lukemia! Kuitenkin "Hyväksi opetellut"juoppo tosiaan voi esiintyä seurassakin lähes normaalisti,vaikkapa parin promillen kännissä

[O-P Pietila 1]

Rattijuopoilta on kai puhallutettu yli viittäkin promillea. Eikä voi sanoa parhaimmillaan.

http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=1602

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Rattijuopoilta on kai puhallutettu yli viittäkin promillea. Eikä voi sanoa parhaimmillaan.

http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=1602

Totta. Menee hieman OT:ksi mutta kerron tapaiksesta kun näin Pähkinärinteessä poliisiauton ajavan , pillit ja pysäytysvalo päällä, takaa henkilöautoa joka eteni nykien pysähtymättä, kunnes kaartoi sivukadulle. Jokaisella parvekkeella oli uteliaita

katsomassa tapausta. Henkilöauto pysähtyi lopulta ja poliisi puhallutti kuskin. Tuloksen nähtyää poliisi suorastaan huusi: " yli 5 promillea". Silloin menivät kaikki parvekekatselijat nauraen sisälle. Kyseisellä kuskilla oli vaimo ja lapset kyydissä, mutta joutui pahnoille ja autoon saatiin näköjään pian selvä kuski .

Nyt ei naureta 

[Mika Laakso 718]

Jep! Kävin lauantaina (31.10.2015) Maanviljelijänkujalla iltahämärissä. Näyttäis olevan se talo.

 

[Ari Wan 51]

Etsiessäni kadettimatrikkeleista nimiä toisessa ketjussa olevaan kuvaan törmäsin myös Hattisen nimeen.

Matrikkelin mukaan Lars Hattinen on aloittanut opiskelun 28. kadettikurssilla 14.1.1946 mutta jättänyt sitten opinnot kesken (nimi sulkeissa). Hänelle on varattu kadettinumero 2948.

Minulle tämä oli uusi tieto. Onko kenelläkään tarkempaa tietoa? Keskeytysaika, syyt?