2- vai 3-lapainen Rotaxiin?

[Samuli Pänttäjä 1]

Jaa nyt on päästy jo alipaineen käsitteeseen...

Jaa, nyt on päästy sitten jo alipaineen käsitteeseen? Mun lentämissä koneissa MAP-mittari on näyttänyt kyllä vain absoluuttista painetta.

 

Se olikin MAP = Manifold absolute pressure 

 

mikes.fi

"Paineen mittaus on periaatteessa aina paine-eron mittausta. Absoluuttiseksi sanotaan painetta, jonka vertailuarvona on ideaalinen tyhjiö. Absoluuttipaine on siis aina nollaa suurempi."

[Harri Kontturi 17]

Olikos se sitten MAP = Manifold absolute pressure?

 

mikes.fi

"Paineen mittaus on periaatteessa aina paine-eron mittausta. Absoluuttiseksi sanotaan painetta, jonka vertailuarvona on ideaalinen tyhjiö. Absoluuttipaine on siis aina nollaa suurempi."

Kyllä näin. Yleensä mittarissa pyörii lukemaa 15-30 elohopeatuuman paikkeilla kun kyse on vapaahengittävästä. Turbodieseleissä lukema tosin voi olla jopa 90 inHg ja tämä on tosiaan absoluuttista painetta jonka vertailukohtana on tyhjiö.

[Samuli Pänttäjä 1]

Pikaisen googlauksen perusteella tuo "manifold air pressure" on aika yleinen miina, kun puoli nettiä tuntuu kertovan siitä. Hyvä palauttaa termit aina välillä mieleen.  8)

[Harri Kontturi 17]

Pikaisen googlauksen perusteella tuo "manifold air pressure" on aika yleinen miina, kun puoli nettiä tuntuu kertovan siitä. Hyvä palauttaa termit aina välillä mieleen.   8)

Ilmanpaine on yleensä absoluuttista painetta. Toki esim QNH on suhteellinen ilmanpaine.

Mutta eniten tässä hämää suomalainen termi "ahtopaine" kun englannin murteellahan sama on "manifold pressure" eli "imusarjan paine" joka ei ota kantaa siihen, onko se ympäröivää ilmaa korkeampi vai matalampi.

[Jari Lindevall 0]

Ahtopaine = map = manifold air pressure = imusarjan ilmanpaine ja alipainettahan se on ahtamattomassa vapaastihengittävässä moottorissa.

Käytännössä mitä enemmän vapaastihengittävälle moottorille syötetään polttoainetta, sitä enemmän se imee ilmaa ja imusarjaan syntyy enemmän alipainetta.

 

Hieman offia,

Muistaakseni kovimmat alipaineet tulivat autossa moottorijarrutuksessa ja tyhjäkäynnillä, sitä vastoin kaasupohjassa alipaineet olivat minimissä lähellä nollaa (näin siis ahtamattomassa) ja ahdetussa kotikutoisessa  Escortissa kaasupohjassa parhaimmillaan 2,3 bar ylipainetta 1/4 milen matkalla, pitempään ei moottorin luotettavuus antanut myötä.

[Jouni Laukkanen 55]

Mutta eniten tässä hämää suomalainen termi "ahtopaine" kun englannin murteellahan sama on "manifold pressure" eli "imusarjan paine" joka ei ota kantaa siihen, onko se ympäröivää ilmaa korkeampi vai matalampi.

 

Eiköhän tuo termi tullut aikanaan Aeron tai ilmavoimien puolelta, jossa oli ahtimet useammassa lentovehkeessä. Termi sittemmin siirtynyt siviilipuolelle. Väärä teknisesti, mutta silti sitä käytetään. Tyydy siihen.

[Kari Talvio 0]

Kumpi näistä olisi pystynyt pitämään kovempaa matkanopeutta?, luulisi tuon vähemmän kiertävän vienneen vähemmän bensaa... :'(.

Kuitenkin Rotaxin käppyröissä taloudellisuus on mielummin lähempänä 4000 kun 5000, tosin käppyrät eivät kerro moottorin kuormituksesta mitään , vain jengat.

 

Taidan itse hommata virtausanturin jo olemassa olevaan kokoonpanoon ja kun tietävästi ei ole polttoaineen paluulinjaa niin rpm vs. virtaus tulos on nähtävissä suoraan näytöltä.

 

Btw. mitä mittalaitetta suosittelette maassa säädettävän potkurin lapojen säätöön, Warpilla on yksivaihtoehto, mutta mutta onko muitakin?.

 

Itse käytän tuon DUCin omaa lapakulmapassia, mutta kuten Suokkaan Aki mainitsi Warpin vastaavasta, myös sillä päästään asteen resoluutioon. Kone ei kyllä täristä ylimääräistä yhtään, tästä päättelen tarkkuuden olevan riittävä. Täytyy kyllä tehdä harjoituksen vuoksi tarkistus Akin kertomalla tavalla tuollaisella digitaalipassilla.

Olen myös nykyisellä FK-9 MK IV koneellamme kokeillut eri lapakulmia, etsien sitä mainiointa kompromissia nopeuden/nousun suhteen ja todennut tuon polttoaineen kulutuksen suoran suhteen nopeuteen.

Tällä hetkellä nousussa kone kiertää sen ~5400rpm ja matka(ilma)nopeus 180-190km/h. Kulutus on hyvin tarkkaan 15l/h. Kun säädöt olivat siten, että nousussa kone kiersi ~5700rpm ja matkanopeus 160km/h, kulutus oli 12l/h.

 

Täytyy kyllä mainita, että aika tarkkaan tulee luettua nuo Suokkaan Akin kirjoitelmat, niin tällä kuin muillakin foorumeilla joilla niihin törmää. Niissä on aika paljon asiaa ja tietotaito suorastaan hyppää silmille. Kiitos siitä.

[Kimmo Wjuga 1]

Ilmanpaine on yleensä absoluuttista painetta. Toki esim QNH on suhteellinen ilmanpaine.

Mutta eniten tässä hämää suomalainen termi "ahtopaine" kun englannin murteellahan sama on "manifold pressure" eli "imusarjan paine" joka ei ota kantaa siihen, onko se ympäröivää ilmaa korkeampi vai matalampi.

 

Mut suomen kielessä on eroteltuna imusarjan paine ja ahtopaine. Eikä sillä muualla mitään väliä oo, mut koitappa Keravalla jossain amiksessa puhua ahtopaineesta vapaastihengittävän koneen yhteydessä, niin sut käsitellään hyvin monin tavoin siinä paikassa ja voit olla onnellinen jos jäät seuraaville sukupolville kertomaan noiden kahden erosta... 

 

(ja sama pätee myös rusan shellillä, mut itse en asiasta sen enempää tiedä, kun en siellä hengaile. Kuulopuhetta vaan... )

[Tatu Koiranen 1 758]

Mut suomen kielessä on eroteltuna imusarjan paine ja ahtopaine. Eikä sillä muualla mitään väliä oo, mut koitappa Keravalla jossain amiksessa puhua ahtopaineesta vapaastihengittävän koneen yhteydessä, niin sut käsitellään hyvin monin tavoin siinä paikassa ja voit olla onnellinen jos jäät seuraaville sukupolville kertomaan noiden kahden erosta... 

 

(ja sama pätee myös rusan shellillä, mut itse en asiasta sen enempää tiedä, kun en siellä hengaile. Kuulopuhetta vaan... )

 

Rusan shellillä ahtopaine lasketaan vielä muutenkin suhteessa vallitsevaan ilmanpaineeseen tai standardipaineeseen, eli 0,5 barin ahtopaine tarkoittaa samaa kuin lentsikassa 45 inHg (=1,5 bar).

[Harri Kontturi 17]

Mut suomen kielessä on eroteltuna imusarjan paine ja ahtopaine. Eikä sillä muualla mitään väliä oo, mut koitappa Keravalla jossain amiksessa puhua ahtopaineesta vapaastihengittävän koneen yhteydessä, niin sut käsitellään hyvin monin tavoin siinä paikassa ja voit olla onnellinen jos jäät seuraaville sukupolville kertomaan noiden kahden erosta... 

 

(ja sama pätee myös rusan shellillä, mut itse en asiasta sen enempää tiedä, kun en siellä hengaile. Kuulopuhetta vaan... )

Valitettavasti ilmailusuomi ei ole ihan samaa kuin suomen kieli. TraFi on uudistamassa kokeitaan, joten saataiskohan sinne samalla uudistettua manifold pressure käännös nykyaikaiseen muotoon "imusarjan paine" vanhasta muodostaan "ahtopaine"...

 

Näin syksyllä MAP:n hyvä puoli on myös siinä, että se kertoo jos kaasari alkaa jäätymään. Jos kaasukahvaan ei kosketa ja korkeus pysyy samana, niin tällöin myös MAP pitäis pysyä samana. Jäätymisen merkkinä paine alkaa laskea.

[Samuli Pänttäjä 1]

Hieman offia,

Muistaakseni kovimmat alipaineet tulivat autossa moottorijarrutuksessa ja tyhjäkäynnillä, sitä vastoin kaasupohjassa alipaineet olivat minimissä lähellä nollaa

 

Tämä varmaan johtuu siitä että kaasuläppä on kiinni ja moottori yrittää imeä kovasti ilmaa, varsinkin moottorijarrutuksessa. Imuäänet on parhaimmillaan 

[Kimmo Wjuga 1]

Rusan shellillä ahtopaine lasketaan vielä muutenkin suhteessa vallitsevaan ilmanpaineeseen tai standardipaineeseen, eli 0,5 barin ahtopaine tarkoittaa samaa kuin lentsikassa 45 inHg (=1,5 bar).

 

Totta. Mut toi johtuu siitä et Rusan shellillä ei kukaan luultavasti osaa ees tavata sanaa absl.. abos.. absoluuttinen ilmanpaine    (tartee pysyy tän jälkeen kaukana silt bensikselt... )

[Erkki Pulkkinen 0]

Kyllä se ahtopaine on täysin ymmärrettävä termi ja jopa juuri oikeakin.

 

Kuten tiedätte, moottori toimii alipainepumppuna kun ilmaa (ja lentikoiden bensamoottoreissa myös polttoainetta) imetään sylinteriin sisään, vaikkakin moottorin mitoitusten ja vuotojen vuoksi tuo pumppu ei täysin tyhjiöön pystykään, mutta lähelle sitä. Paine-eron vaikutuksesta ilma virtaa korkeammasta paineesta matalampaan, eli ahtaa moottorin ilmalla. Jos ette tiedä mitä ahtaminen on, niin kysykää satamatyöläisiltä. Jos ajatellaan eräänlaisen pumpun, jota myös turboksi kutsutaan, suomenkielistä nimitystä "ahdin", niin on tietysti totta, että se ahtaa (=lastaa) ilmaa imusarjaan, mutta samalla auttaa ahtaamisessa sylinteriin nostamalla imusarjassa olevaa painetta. Tämän vuoksi turbosta tai muista vastaavista pumpuista voitaisikin käyttää nimitystä "ahtopaineen nostaja". 

Siis sylinterin täytössä avaintekijänä on lähes tyhjiö, jonne päästetään ilmaa imusarjan kautta sopivasti virtausta kuristaen (=kaasuläpän säätäminen), jonka vuoksi imusarjan paine nousee. Saman seikan takia puhutaan absoluuttisista paineista.

Lisäyksenä kerrottakoon miksi se Escortin ahtopaine on alimmillaan moottorijarrutuksen aikana, syy siihen on "pumpun" suuri pyörimisnopeus ja kaasuläpän mahdollisimman pieni vuoto imusarjaan.

[Ari Aho 62]

Kyllä se ahtopaine on täysin ymmärrettävä termi ja jopa juuri oikeakin.

 

Tämän vuoksi turbosta tai muista vastaavista pumpuista voitaisikin käyttää nimitystä "ahtopaineen nostaja". 

 

 

Olen myös nähnyt vanhoissa teksteissä käytettävän termiä "yliahdin" (sehän on supercharger engl.) ja "yliahtopaine".

[Tauno Hermola 113]

Valitettavasti ilmailusuomi ei ole ihan samaa kuin suomen kieli. TraFi on uudistamassa kokeitaan, joten saataiskohan sinne samalla uudistettua manifold pressure käännös nykyaikaiseen muotoon "imusarjan paine" vanhasta muodostaan "ahtopaine"...

 

Voisihan sen "manifold" sanan käännöksen saman tien muuttaa (esim. Werner Söderströmin Englanti-Suomi Suursanakirjasta löytyvään) "tulokaasun jakoputkistoon", jolloin "manifold pressure" on tietysti "tulokaasun jakoputkiston paine"

[Aki Suokas 80]

Ps. vielä en tiedä mihin Aki laittaisi ahtopainemittarin mittaamaan , joten ollaan kuulolla.

Sinne mihin Rotax Installation Manual sen pyytää laittamaan.

Kts sivulla 133, siellä olevaa kohtaa "21.5 Monitoring of the Intake manofold pressure".  Tai "Ladedruck" kun tuo MAP tuntuu ärsyttävän.

 

Eli se imusarjoja yhdistävän paineen tasausputkessa oleva taaksepäin sojottavaa putken tumppi, joka on tukittu tulpalla.

paitsi tuossa kuvassa siihen on jo liitetty mittariin menevä letku.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jari Lindevall 0]

Sinne mihin Rotax Installation Manual sen pyytää laittamaan.

Kts sivulla 133, siellä olevaa kohtaa "21.5 Monitoring of the Intake manofold pressure".  Tai "Ladedruck" kun tuo MAP tuntuu ärsyttävän.

 

Eli se imusarjoja yhdistävän paineen tasausputkessa oleva taaksepäin sojottavaa putken tumppi, joka on tukittu tulpalla.

paitsi tuossa kuvassa siihen on jo liitetty mittariin menevä letku.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Ok, Aki

 

Kiitos selvennyksestä.

[Jari Lindevall 0]

Testaan tuota kuormitusta varmaankin automotive mittarilla (-1 - + 1 bar VDO ) , mitä ns. lentokonekäyttöön soveltuvaa ahtopainemittaria suosittelette tähän empiirisen tutkimukseen.

[Juha Lehtola 0]

ota nestevaimennettu teollisuusmittari tai laita joku supistin (esim motonetistä pensansuodatin) letkuun