Ultrien pelastusvarjot

[Mikko Maliniemi 5]

Tuli tuossa yhden kuvauskeikan kuvia katsellessani mieleen, kun tuli vastaan kuva koneen pelastusvarjosta, että onko tuollaista käytetty Suomessa koskaan? Ultria on mennyt tonttiin vaikka kuinka, ja varmasti sellaisiakin, mitkä ovat olleet ko. hengenpelastimella varustettuja. Eikö laitteita osata käyttää, vai onko tilanteet aina vaan niin nopeita, että ei ehditä? Ja kuinka paljon noiden toimintaa käydään läpi koulutuksessa tai muutenkin? Niin että hätätilanteessa ratkaisu vetää kahvasta tulisi selkärangasta automaationa...

[Erkki Pulkkinen 0]

Ei tuo pelastusvarjon käyttäminen ihan vaaratonta ole, koska silloin joutuu matkustajaksi.

Väitän, että ultrien sakkausnopeudella tehty pakkolasku on jopa turvallisempi kuin varjolla tehty. Väittämäni ei tietenkään koske sitä seikkaa, että kone hajoaa ilmassa tai pilotti menettää toimintakykynsä.

[Jari Lindevall 0]

Youtubesta löytyy jotain materiaalia pelastusavarjon käytöstä ja asiallisesti näkyy toimivan,toki toivon ettei tarvitse koskaan kahvasta vetäistä, sillä "laskeutumispaikkaa" ei tosiaankaa saa valita itse. ???

[Ilkka Mäkelä 1 219]

Tässä videossa RANS 9:n (ei RANS 7:n niinkuin otsikossa väitetään) pilotti vetää taitolentoa näytöksessä hyvin, mutta negatiivista tulee vähän liikaa koneelle jonka kertoimet ovat +6/-4. Selkälennosta pitää vielä yrittää ylöspäin ja siipi katkeaa kohdassa 2:20. Pilotti reagoi tosi nopeasti, ikäänkuin toinen käsi olisi koko ajan pelastusvarjon kahvassa. Varjo toimii nopeasti ja korkeutta on riittävästi. Silti kone putoaa selälleen maahan (luulisin) ja syttyy tuleen, joten riskinsä on siinäkin.

 

[Jari Lindevall 0]

Tässä videossa RANS 9:n (ei RANS 7:n niinkuin otsikossa väitetään) pilotti vetää taitolentoa näytöksessä hyvin, mutta negatiivista tulee vähän liikaa koneelle jonka kertoimet ovat +6/-4. Selkälennosta pitää vielä yrittää ylöspäin ja siipi katkeaa kohdassa 2:20. Pilotti reagoi tosi nopeasti, ikäänkuin toinen käsi olisi koko ajan pelastusvarjon kahvassa. Varjo toimii nopeasti ja korkeutta on riittävästi. Silti kone putoaa selälleen maahan (luulisin) ja syttyy tuleen, joten riskinsä on siinäkin.

 

 

Putoamisvauhti näytti kohtuulliselle vs. ilman varjoa.

 

Varjon ohjeessa sanotaan että jopa noin 100m. korkeudesta voi laukaista , mutta ei suositella yli 300kmh vauhdesta laukaisua .

[Nils Rostedt 13]

Kuten jo edellä sanottu, pelastusvarjon laukaisun jälkeen ohjaaja muuttuu matkustajaksi, joten pääsääntöisesti sitä ei suositella käytettäväksi niin kauan kuin kone on lennettävissä ja hallinnassa. Pelastusvarjon käyttötilanteita voisi olla koneen hajoaminen ilmassa (vaikkapa yhteentörmäyksessä), syöksykierre jota ei saada oikaistua, ohjainten jumittaminen. Myös ehkä ohjaajan sairauskohtaus tai koneen joutuminen pilveen voisivat olla tilanteita jolloin käyttöä voisi harkita. Karkeasti sanottuna tilanteet joissa ainoina vaihtoehtoina on joko a) varjon laukaisu, jota seuraa koneen vahingoittuminen ja mahdollinen loukkaantuminen, tai  b) lähes varma kuolema.

 

Koneella pitää myös olla riittävä korkeus (muistaakseni noin 200m) jotta varjo ehtii avautua.

 

Minulle ei tule heti mieleen sellaista kaputtia Suomessa, josta voisi sanoa että varjon käyttö olisi pelastanut. (*). Useimmat kaputit ovat sattuneet joko lentoonlähdössä, laskussa tai hallinnan menetys on tapahtunut liian matalalla jotta varjo olisi toiminut.

 

Suomen ulkopuolelta muistuu mieleen tapaus, jossa ohjaussauvan ja istuimen rakenne oli sellainen että matkustaja onnistui osumaan jalallaan ohjaussauvojen yhdysputkeen. Ohjaaja tunsi sauvan jumittaneen ja laukaisi varjon. Henkilövahinkoja ei tullut vaikka tapaus sattui lähestymisessä eli matalalla.

Cirrus SR-22 ei tosin ole ultra, mutta sellaisissa pelastusvarjo on laukaistu jo aika monta kertaa. Ulkomuistista syynä on yleensä ollut koneen hallinnan menetys pilvessä tai yöllä.

 

Varjovalmistaja BRS:n sivuilla on laskuri, joka mainostaa tällä hetkellä "282 ihmishenkeä pelastettu" tällaisilla varjoilla, joten se on ihan varteenotettava turvallisuusväline.

 

(*) Edit: Tarkemmin ajatellen, Suomessa on sattunut kaksi kohtalokasta ultrakaputtia jossa kabiini on auennut lennolla ja koneen hallinta menetetty. Tiettävästi kummassakaan koneessa ei kuitenkaan ollut pelastusvarjoa, mutta teoriassa varjo olisi ehkä voinut auttaa, mikäli ohjaaja oli koneen hallinnan menetyksen jälkeen vielä toimintakykyinen. 

 

Ja vastauksena itse kysymykseen: En muista että koneen pelastusvarjoa olisi Suomessa koskaan käytetty.

[Jari Lindevall 0]

Tässä lisää, ei huono:

 

[Teppo Miettinen 0]

Noita varjoja on paljon erilaisia, eri nopeuksille ja massoille suunniteltuja.

Varjo pitäisi valita niin että sen suurin sallittu avaamisnopeus maksimipainoilla on suurempi kuin koneen Vne.

 

Varjossa on sitten kaikenmaailman avautumisen hidastimia jotka rajoittavat kiihtyvyyden inhimilliseksi. (~3g)

Vajoamisnopeus on luokkaa 6-7m/s

 

Tuolla on paljon lisää dataa yhden valmistajan tuotteista jos jotain kiinnostaa

http://www.galaxysky.cz/technical-data-s26-en

 

Siellä on myös hyviä videoita varjojen testauksesta

[Timo Hyvönen 208]

Mitähän tommosen asentaminen varjottomaan ultraan käytännössä maksaisi/tarkoittaisi työnä?

 

t. TImo

[Guest jarkempp]

Mitähän tommosen asentaminen varjottomaan ultraan käytännössä maksaisi/tarkoittaisi työnä?

 

t. TImo

 

BRS-5-UL, alv 0% 4,410.18 asennettuna.

 

Tällainen möykkyhän sinne sitten ilmaantuu..

 

[Teppo Miettinen 0]

Mitähän tommosen asentaminen varjottomaan ultraan käytännössä maksaisi/tarkoittaisi työnä?

 

t. TImo

 

Riippuu ihan hirveästi ultrasta...

Varjo maksaa 2500-3000€ kaikkine tykötarpeineen (Ainakin minulla maksoi kun viisi vuotta sitten sellaisen tilasin).

Sitten sen asennus voi olla joko hyvin helppo tai sitten ei.

 

Uudemmissa koneissa valmistaja on todennäköisesti jo suunnitellut varjolle paikan ja tarvittavat kiinnityspisteet yms.

Vanhemmissa pitää sitten soveltaa enemmän.

 

Käytännössä varjo otarvitsee 4 tukevaa kiinnityspistettä joiden ympäri varjon valjaat (eng. "Sling") pujotetaan.

Kiinnityspiste voi olla esim runkoputki tai vartavasten tehty silmukka. Kiinnityspisteen kuormitusvaatimukset saa varjon valmistajalta.

 

Raketille pitää sitten löytää paikka josta se saadaan helposti laukaistua.

Laukaisu onnistuu myös kankaan läpi kunhan siihen on tehty sopiva perforointi kankaaseen.

On myös mahdollista sijoittaa varjo+rakettipaketti koneen ulkopuolelle. Valmistajilla on tällaisiin sovelluksiin valmiita paketteja (hard pack).

Näitä käytetään tyypillisesti trikeissä.

 

Yllättävää kyllä, varjon voi ampua myös alaspäin ja sen pitäisi edelleen toimia.

Toki tällaisella järjestelyllä korkeutta pitää olla enemmän ennenkuin varjosta on mitään apua.

[Nils Rostedt 13]

Riippuu ihan hirveästi ultrasta...

 

Sitten sen asennus voi olla joko hyvin helppo tai sitten ei.

 

Aivan. Komposiittirakenteisissa koneissa jälkiasennus voi olla tosihankalaa. Jos kone on alunperin tilattu ilman varjoa, on saatettu jättää pois valjaiden kiinnikkeet vahvistuksineen, painon säästämiseksi. Tällaisissa koneissa on joskus myös osa valjaista (joka voi olla myös teräsvaijeri) upotettu koneen ulkokuoren alle piiloon asennuskouruun, siten että laukaisussa ne repivät ohuen pintalaminaatin rikki (jotta kone saadaan asettumaan hyvään asentoon varjon kantamana). Tällaisen jälkiasennus on jo huomattavan työlästä ja kuvittelisin että tällaiselle työlle pitää myös saada hyväksyntä, ainakin jos aikoo korottaa koneen suurinta sallittua lentomassaa.

 

Saksassa pelastusvarjo on pakollinen, joten jos kone on saanut sikäläisen tyyppihyväksynnän valmistajalta pitäisi löytyä asennuspiirrokset. Eri asia on sitten annetaanko niitä ulkopuolisen käyttöön ja onko koneessa valmiina kiinnikkeet (jos koneyksilö on alunperin tilattu muualle kuin Saksaan, kts. edellä). 

[Jari Lindevall 0]

Omaa Lento- ja käyttöohjekirjaani lainaten;

 

Pelastusvarjojärjestelmä käytöstä:

 

"Vakiotoimenpiteitä,joilla pelastusvarjo laukaistaan ei ole.

Ratkaisut riippuvat yksinomaan vaaratilanteesta,johon on jouduttu.

Matalalla oltaessa ratkaisut on joka tapauksessa tehtävä nopeasti,jotta järjestelmä varmasti ehtisi tomia.

Suurempi korkeus antaa lentäjälle enemmän aikaa ratkaisuntekoon."

 

-Jari

 

Ps. miten tuosta helikopterista saa "vispilän" pyörinnän seis, ettei se sotkeennu varjon naruihin?.

 

 

 

[Matti Huoviala 84]

Muistaakseni BRS:n järjestelmän manuaalissa oli myös ohje sammuttaa silppuri ennen varjon laukaisua.

Sen luettuani ajattelin hetken, että olisiko asennuksen yhteydessä kätevä laittaa avauskahvan yhteyteen sytytyksen katkaiseva järjestely?

 

-M-

[Jari Lindevall 0]

Muistaakseni BRS:n järjestelmän manuaalissa oli myös ohje sammuttaa silppuri ennen varjon laukaisua.

Sen luettuani ajattelin hetken, että olisiko asennuksen yhteydessä kätevä laittaa avauskahvan yhteyteen sytytyksen katkaiseva järjestely?

 

-M-

 

Mielestäni potkurit ja vispilät pitäisi olla jo seis ennen laukaisua, kun lentoasento saattaa olla mikä tahansa laukaisu hetkellä , niin mainitaanhan tuo moottorin sammutus ennen laukaisua siellä ohjeessakin.

Laitan myöhemmin oman koneen ohjeen kokonaisuudessaan tähän ketjuun näkyville.

[Markus Hatakka 30]

Ps. miten tuosta helikopterista saa "vispilän" pyörinnän seis, ettei se sotkeennu varjon naruihin?.

 

Jos tuota saman ketjun aiempaa kuvaa tarkoitit, niin eikö siinä ollut Ikarus ilman siipiä ja runkopeitteitä?

 

Markus

[Jari Lindevall 0]

Jos tuota saman ketjun aiempaa kuvaa tarkoitit, niin eikö siinä ollut Ikarus ilman siipiä ja runkopeitteitä?

 

Markus

 

Noup, helikopteria tarkoitin ihan itsenäisesti ja nyt kun sanoit niin Ikarus ilman "vaatteita" nakuna, näyttää ties vaikka helikopterillekkin.

[Markus Hatakka 30]

Noup, helikopteria tarkoitin ihan itsenäisesti ja nyt kun sanoit niin Ikarus ilman "vaatteita" nakuna, näyttää ties vaikka helikopterillekkin.

 

Ikaruksesta on moneksi 

[Jari Lindevall 0]

Hmm. ennen nykyistä, harkitsin Ikarusta mutta päädyin alatasoon.