Keräilijät kohtaavat

[Jari Vanhatupa 2]

Joo niin on eroja, en oo saanu vielä aikaiseksi mitään muuta kuin haikailua 

 

Jos haluat Orvo päästä edullisesti puikottamaan ja tutstumaan tuommoiseen Subaruun, niin Pleikkari 2:sen Gran-Turismo 4 autopelissä on tuommoinen mallinnettuna. Aikoinaan harmittelin kun siinä ei ollut Subaru XT:tä, joskus tuli semmoisella käytyä koeajolla ja lähes sen jo ostin  mutta menin puihin, sillä monimutkaisen auton kaikki käsikirjat puuttuivat ja jotain sähkövikaakin taisi olla siinä säädettävässä jousituksessa.

 

Autojen keräily se vasta tiloja ja lompakkoa vaatisikin, niin mielenkiintoista kuin se vaikuttaisikin. Yksi harrasteauto saa riittää ainakin minulle. Ne muut kerään mieluimmin metallisina pienoisautoina.

[Jari Vanhatupa 2]

Minä olen melko helppo rahastettava näillä erilaisilla keräilysarjoilla. Muutama viikko sitten tuli liityttyä "bussien keräilijöihin"

Ensimmäinen bussi tuli juuri, hieno 50-luvun Volvo. Joka kuukausi sitten tulla pämähtää uusi bussi oheismateriaaleineen.

[ attachment removed / expired ]

 

[Jari Vanhatupa 2]

Olisi seuraavanlainen ongelma: Pitäisi löytää netistä semmoinen kansainvälinen sivusto josta voisi pyytää hinta-arviota harvinaisesta erikoisemmasta Märklin tuotteesta. Kohdetta ei ole ollut myynnissä kuluttajille vaan se on jälleenmyyjä materiaalia 60-luvulta.

Suomesta en haluaisi enään kysyä koska kaikki vain haluavat sen kohteen heti ja halvalla. Olisiko olemassa joku leluhuutokauppoja järjestävä taho tms. Märklin kerhot ei nyt ilmeisesti kumminkaan? . . . .

[Antti Tuomela 2]

jaa no itse rupesin vahingossa keräilemään hattuja eri maista. osa on ystävien tuomia jotka matkustavat enemmän kuin minä. kokoelmassa on tällä hetkellä vaatimattomat 3 kappaletta (eli voiko sitä vielä edes kokoelmaksi sanoa, mutta ainakin hyvä kokoelman alku) Siihen kuuluu Tunisialainen "ali papa" hattu, Kenialainen norsun kouluttajan hattu, ja thaimaalaisen riisinviljelijän hattu (joka oli näistä kaikista vaikein kuskata Suomeen)

 

Mitenkäs hattujen keräily on sujunut. Itsellä tarkistetun laskelman mukaan reilu 90 lippistä (vanhemmilla 88 ja itsellä lähemmäs kymmenen kotosalla) joista suurin osa ilmailuaiheisia ja vielä pääosin helikoptereihin liittyviä.

[Heikki Sten 1]

Olisi seuraavanlainen ongelma: Pitäisi löytää netistä semmoinen kansainvälinen sivusto josta voisi pyytää hinta-arviota harvinaisesta erikoisemmasta Märklin tuotteesta. Kohdetta ei ole ollut myynnissä kuluttajille vaan se on jälleenmyyjä materiaalia 60-luvulta.

Suomesta en haluaisi enään kysyä koska kaikki vain haluavat sen kohteen heti ja halvalla. Olisiko olemassa joku leluhuutokauppoja järjestävä taho tms. Märklin kerhot ei nyt ilmeisesti kumminkaan? . . . .

Hei Jari. Jos saksan kieltä ymmärrät niin tutustu Saksan ebay sivustoon. Siellä ymmärretään mikä on arvokasta.

 

http://www.ebay.de/sch/Modelleisenbahn-Spur-H0-/9053/i.html

[Krista Kouvalainen 0]

Taidanpa Jukan ja tämän ketjun innoittaman kaivella esille 15 vuotta sitten Viipurista torilta ostamani Neuvostoliiton aikaisen kypärän ja pistää sen eteenpäin. Liekkö tuolla mitään arvoa, mutta ehkä se jollekin keräilijälle kelpaisi. Nykyään itse keräilen lähinnä magneetteja ja pölykoiria sängyn alle. Vielä ei ole ainakaan tila loppunut jääkaapin ovesta (eikä kyllä onneksi sängyn altakaan).

[Jari Vanhatupa 2]

Hei Jari. Jos saksan kieltä ymmärrät niin tutustu Saksan ebay sivustoon. Siellä ymmärretään mikä on arvokasta.

 

http://www.ebay.de/sch/Modelleisenbahn-Spur-H0-/9053/i.html

 

Aivan, tuo voisi olla tietysti yksi varteenotettava markkinointikanava. Ainakin siellä näyttää Märkliniä olevan joten harrastajat siellä käyvät varmaankin paljon katselemassa. Tosin en osaa hinnoitella tuota kohdetta joka minulla on hallussani. Pitäisi saada siitä ensin luotettava  (korkea) hinta-arvio ennenkuin sitä voisi ruveta myymään. Ei sitä ole oikein järkevää säästää koko elämänsä ajan. Sinällään en sitä tarvitse kun en Märkliniä harrasta.

 

Tuolla aiemmin kerroin tästä bussikeräilysträ jota päätin kokeilla. Aikaa on nyt kulunut muutamia kuukausia ja busseja on tullut yxi per kuukausi tahtiin.

Pino alkaa jo näyttää joltain. Saas nyt nähdä paljonko noita vielä tulee ja pitääkö sitten ruveta katselemaan vielä lisää busseja kerättäväksi.

Onhan ne hienoja, tosin malleja on ympäri euroopan eikä suomessa nähtyjä pahemmin taida olla?

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jouni Laukkanen 55]

Olisi seuraavanlainen ongelma: Pitäisi löytää netistä semmoinen kansainvälinen sivusto josta voisi pyytää hinta-arviota harvinaisesta erikoisemmasta Märklin tuotteesta. Kohdetta ei ole ollut myynnissä kuluttajille vaan se on jälleenmyyjä materiaalia 60-luvulta.

Suomesta en haluaisi enään kysyä koska kaikki vain haluavat sen kohteen heti ja halvalla. Olisiko olemassa joku leluhuutokauppoja järjestävä taho tms. Märklin kerhot ei nyt ilmeisesti kumminkaan? . . . .

 

Saksan eBay on tosiaan se, mistä Märklinin tavaraa hankkisin ja olen hankkinutkin. Bulkkitavaraa saa kohtuullisella hinnalla ja erikoisuuksien hinta nousee oikealle tasolle, koska maksukykyä on.

 

Suomessahan toimii Märklin Club of Finland http://www.marklinclub.fi/ joka on mukana järjestämässä lokakuussa tapahtumaa, jossa voisi saada täkäläistä hinta-arviota. Vaikea keksiä mistä saisit parempaa arviota hinnasta.

[Topi Falkenberg 413]

Kokemusten lisäksi on tullut keräiltyä kirjoja. Kevään korvilla päätin realisoida rankalla kädellä. Divariukko dilkkasi kuudesta muuttolaatikosta laatikollisen opuksia, ja kehoitti tarjoamaan loppuja pelastusarmeijan kirppikselle, joista lähin ei kuitenkaan halunnut tilanpuutteeseen vedoten edes nähdä teoksia. Fidalle onneksi perille kannettuna kelpasi, ei tarvinut kipata energiajätteeseen. Ei kuulemma oikein ole enää markkinoita merkkiteosten lisäksi kuin uusimpien ja myyvimpien kirjailijoiden dekkareille ja sotakirjoille (kymmenen vuotta sitten kaikki sotakirjallisuus olisi kuulemma otettu ilomielin vastaan)? Netissä noita jäännöksiä olisi tietysti voinut yrittää myydä, mutta päätin kuitenkin hankkiutua niistä eroon saman tien kun kerran olin päätökseni tehnyt! Olipa muuten puhdistava kokemus  luopua jostakin.

[Heikki Pullinen 135]

Vihdissä on Stadin "pultsareiden" kuntoutuskeskus. Sinne kelpasi melkoinen läjä.

 

Heikki

[Ismo Nurmi 2]

Hienoja busseja Jarska! Mikä mittakaava ja kuinka ne tuolla lailla kerran kuussa saapuvat kuin romaanit kirjakerhossa?

[Jussi Rantala 1]

Onhan ne hienoja, tosin malleja on ympäri euroopan eikä suomessa nähtyjä pahemmin taida olla?

 

Kuvan Volvo B616:ssa v. 1953 on Svenska Karosseri Verkstäderin kori, jota Suomessa valmisti lisenssillä Vaasalainen Oy Haldin Ab. Haldinin Boxer kori oli aikanaan varsin yleinen varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Ainakin yksi tuonkaltainen Boxer-korinen linja-auto on säilynyt: entinen Eero Lumiahon Liikenteen 33 vuodelta 1956.

 

[Jari Vanhatupa 2]

Hienoja busseja Jarska! Mikä mittakaava ja kuinka ne tuolla lailla kerran kuussa saapuvat kuin romaanit kirjakerhossa?

 

Juu nuo bussit on tätä Editions Atlaksen keräilysarjaa.   http://www.editionsatlas.fi/

 

Uusi bussi ja esittelyvihkonen tulee tosiaan kerran kuussa niinkuin joku kirjakerhon kirja. Mittakaava on näköjään 1/72 joten kaikenlaista muutakin pienoismallia voisi laittaa noiden viereen esille.

Mallien tarkkuus on hyvä, selvästi parempi kuin ns. leikkiautoissa. Bussit on valmistettu metallista ja muovista ne tuntuvat kädessä semmoisilta painavilta.

Sarjan aloituspaketti on halpa eur 4,90 ja siinä tulee tuo Volvo. Jatkossa nuo maksavat sitten parikymppiä kappale mutta näinhän se aina on tämmöisissä keräilysarjoissa. Keräilysarjan etu on kuitenkin se, että jotain kokoelmaa rupeaa tosiaankin kertymään. Muuten tuskin tulisi tuommoisa osteltua kerran kuussa parillakympillä.

 

Kirjoittanut: Jussi Rantala 

Kuvan Volvo B616:ssa v. 1953 on Svenska Karosseri Verkstäderin kori, jota Suomessa valmisti lisenssillä Vaasalainen Oy Haldin Ab. Haldinin Boxer kori oli aikanaan varsin yleinen varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Ainakin yksi tuonkaltainen Boxer-korinen linja-auto on säilynyt: entinen Eero Lumiahon Liikenteen 33 vuodelta 1956.

 

Kappas vaan, no ilmankos tuo vaikutti niin tutulta! Voi olla, että lapsena olen tuommoisen kyydissä ollut täällä Vaasassa. Paikallisliikenteessä oli vielä 70-luvun alussa tosi vanhoja pyöreänmallisia busseja liikenteessä ja ne olivat aamuisin ihan täynnä. Ihmiset seisoivat bussin käytävällä ja takaosassa oli isompi tila jossa myös seisottiin ja pidettiin tangosta kiinni.

Päivittäisillä koulumatkoilla siellä takaosassa oli milloin minkäkinlainen "show" menossa luokkakavereiden kesken. Talviaikaan jotkut rämäpäät jäivät kyydistä muutamaa pysäkkiä ennen kotia ja "skalppasivat" loppumatkan pitäen bussin puskurista kiinni käyttäen kenkiään suksina. Minä en tietenkään tehnyt semmoista koska olin "mamis"

 

 

[Ismo Nurmi 2]

Aika paljon yksityiskohtia noinkin pienessä mittakaavassa.

[Jari Vanhatupa 2]

 

Juu . . . siinä kaikki mitä tuosta on jäljellä 45-vuoden käytön jälkeen! Palasia löytyi sieltä täältä varastojen nurkista, jotain pientä voisi vielä löytyä jos jatkaisi etsintää sillä en yleensä myy tai heitä pois juurikaan mitään mitä olen joskus hankkinut.

Ok. Myönnetään, että tästä noin vuonna 1970 käytettynä hankitusta Geloso nauhurista on kyllä tullut pidettyä poikkeuksellisen sinnikkäästi kiinni. Sain tämän unelmalaitteen kovan "kerjäämisen" tuloksena ollessani pikkupoika, iältäni noin 13-vee . .

Kaveripiirissä ei kellään muulla ollut kelamankaa ja tätä kyllä kelpasi silloin esitellä ja ihmetellä. Ääniteltiin toistemme puhetta ja radiosta musiikkia. Erityisen suosittua oli kaikenlainen toisten juttujen "salaäänitys" mistä kehkeytyikin sitten kaikenlaisia konflikteja! Ai niin . . pahus, niitä mikrofonin jäännöksiä ei ole vielä toistaiseksi löytynyt.

 

Musiikkia äänitin mikrofonilla radiosta yleensä "sävel-lahjasta tai nuorten sävel-lahjasta" Nauhalta soivat sitten iltatuulen viestit, Markku Arot, Fredit, The Beatles, CCR ja monet, monet muut hitit. Gelosoa käytettiin erittäin paljon ja se toimi hyvin kunnes joutui pikkuhiljaa syrjään stereoyhdistelmän tullessa taloon.

 

Miten se sitten pääsi menemään tuohon kuntoon oli itsellenikin pienoinen yllätys. 80-luvun puolivälissä tuosta tuli vielä ääntä ulos kun sitä kerran kokeilin. Lapsetkin sillä taisivat jonkin aikaa leikkiä, tosin ilman sähköjä. Termospullon kokoinen poikani sitä kerran kanniskeli ja huusin hänelle että: "EI, EI" jolloin hän pudotti geloson kynnykselle ja siinä sitten muovinpalaset lennelivät ympäriinsä!

Kun nyt kaivoin nauhurin jäännökset esiin niin yllätyin kyllä hieman kuinka huonoon kuntoon se oli mennyt.

 

 

Pahin vika on nuo hajonneet muovikuoret ja loppuunkuluneet nauhakelojen pyörittäjät joista on kulunut pois kelojen rakoon menevät harjanteet. Loppuaikoina kiinnitin kelat sinitarralla jota on näköjään kulkeutunut myös äänipääkaukaloon!

 

 

Myös elektroniikkaa puuttuu, laitteessa on neljä elektroniputkea joista on jäljellä kaksi. Kuka ne muut on pöllinyt! Erikoinen ilmaisinputki, niinsanottu "maaginen silmä" on viety kantoineen, vain johdot törröttävät putken paikalla. Toinen putki on viety helposta paikasta laitteen reunasta mutta kaksi putkea on vielä jäljellä koska niitä on vaikea irroittaa koneen uumenista. No, noita putkia varmaan saisi vielä tilaamalla . . . .

 

p> 

Nauhurissa on kolme nopeutta mutta miten jotkin osat on noin ruosteessa, kaikki silti pyörii vielä. Hmmm tästäkin on jotain revitty irti? Pelkät johdonpäät on jäljellä.

 

 

HERÄÄ Jo! ET KAI TOSISSASI KUVITTELE RYHTYVÄSI KUNNOSTAMAAN TUOTA!

 

p> 

 

Aivan . . siis eihän tuo Geloso ole mikään harvinaisuus, ei ainakaan Italiassa jossa sitä myytiin valtavasti. Lähes joka perheessä oli geloson nauhuri 60-luvulla. Niitä on siellä vielä jäljellä huikeat määrät, jopa uusia koneita tehtaan paketissa! Niitä ei vaan ole otettu käyttöön jostain syystä. Minulle kyllä kelpaa semmoinen yksilö joka ei ole jäänyt aivan "jyrän alle" ja itseasiassa nuo kaikki näyttivät loistoyksilöiltä verrattuna minun Gelosoon! Pelkät geloson ehjät muovikuoretkin oli myynnissä ja paljon muuta.

 

Valitsin yksilön joka oli suht halpa ja ehjän näköinen. Voihan se silti olla rikki mutta onhan minulla varaosia omasta takaa . . . .

Saas nähdä mihin tämäkin taas johtaa, sillä niin kiinnostavia ovat nuo kaikki vanhat gelosot ja muut kelamankat. Pistän sitten lisää juttua kun nauhuri on tullut, eiköhän se parissa viikossa sieltä Italiasta seilaa suomeen.

>

p>

p>

[Akseli Keränen 13]

Tuli aikoinaan hankittua (1961) eipä ole enää kuin keloja jäljellä

[Jari Vanhatupa 2]

 

Geloso sitten saapui Italian Milanosta. Onneksi Suomessa on nyt lämmintä sillä tämä nauhuri lienee tottunut lämpimään, eikä ole pakkasta nähnytkään.

 

Tämmöisen painavan putkinauhurin reissut ovat aina hieman riskaabelia puuhaa sillä vanhat hauraat muovikuoret joutuvat koville sillä nauhurin painavissa sisäosissa ei ole rautaa pahemmin säästelty. Onneksi oli sentään tuo alkuperäinen laukku suojaamassa. Laukun reunoilla on kätevät lokerot pientavikkeille.

Nauhuri on itseasiassa melko pieni, pistin nuo kuulokkeet kuvaan antamaan vähän mittakaavaa.

 

Oli jokseenkin hämmentävä tunne nähdä tämmöinen laite tässä kunnossa ja ehjänä vuosikymmenien jälkeen. Itseasiassa tämä on hienompi kuin se minun alkuperäinen Geloso, sillä tässä on tuo laukku ja nauhakelojen suojakansi jota minulla ei koskaan ollut.

 

Kaikesta näkee, että nauhuria ei ole käytetty paljoakaan, ehkä muutama vuosi ja sitten se on jäänyt seisomaan vuosikymmenien ajaksi. Paikoitellen se näyttää aivan uudelta mutta jotain kolhujakin löytyy. Ohjetekstit on tietysti Italiaksi. Si/No tarkoittaa On/Off jne.

 

 

Ilmaisinputki eli ns "Maaginen silmä" toimii ja näyttää tältä. Putki toimii äänitystason mittarina ja nuo valopylväät venyvät ja hyppelevät musiikin tahdissa kun nauhurillä äänitetään. Niitä ei saa päästää lyömään yhteen sillä silloin äänitys säröytyy ja menee liian kovalla volyymilla nauhalle.

 

Nauhuriin tuli virrat mutta kelat ei lähteneet pyörimään, vuosikymmenien seisotus oli tehnyt tehtävänsä ja mekanismit vaativat herkistelyä. Eipä muuta kuin yläkansi auki ja sisuskaluja tutkimaan.

 

 

Vertaa näitä kuvia edelliseen postaukseni kuviin, ne ovat samoista kohdista. Kaikki on kuin uudesta nauhurista paitsi että voiteluaineet ovat muuttuneet sitkeäksi mönjäksi.

Käsin auttamalla koneisto lähti pyörimään kovan metelin ja rouskutuksen säestämänä mutta hieman teflonöljyä ensiapuna tiettyihin paikkoihin ja nauhuri alkoi toimia omin voimin ja ääntäkin tuli ulos.  Perusteellisempi huolto ja läpikäynti on kyllä aiheellista suorittaa mikäli tämän Geloson aikoo ottaa käyttöön ja semmoista kyllä vähän suunnittelin. Mutta pannan laite taas kasaan ja mennään testaamaan vanhoja nauhoja . .

 

p> 

Kassillinen vanhoja nauhakeloja löytyi kellarista, jotkut kelat olivat isompiin nauhureihin mutta periaatteessa kaikki tähän mahtuvat voisivat olla 70-luvun juttuja . .  Sieltä tuli mm. Sladea ja Uriah Heepiä eli ilmeisesti olivat minun äänittämiä keloja. Jotkut kelat olivat tyhjiä?  Hmm . . varmaan ostettu kirpputolilta 80-luvulla, minulla ei ollut tyhjiä nauhoja koskaan.

Eräällä nauhalla  soitti tosi paska bändi ja ihmettelin, että miksi olin äänittänyt tuommoista roskaa kunnes muistinkin sen olevan nauhoitus treenikämpältä jossa soitti silloinen bändimme nimeltään "Isopää"

Hmm . . siitä on yli 40-vuotta olin silloin noin 15 vuotias. Ehkä tämä Geloso kannatti ostaa pelkästään tuon nauhan takia.

 

 

Tämä Geloso on mallia 258, se minun vanha oli 268. Ne ovat äkkiseltään katsottuna aivan identtisiä sisältä ja päältä. En tiedä mitä eroa niissä on, olisiko tämä 258 vain tullut markkinoille vuotta aiemmin kuin 268. Tämä on ymmärtääkseni vuosimallia 1961. Muistaako A. Keränen? Kerroit tuolla, että ostit oman Gelososi vuonna 1961.

 

Jotain lisätilpehööriä tuli myös tilattua tähän Gelosoon sekä aivan  huikea kasettidekki Erikoisuus 80-luvulta mutta palataan siihen myöhemmin.

>

p>

[Tarmo Kallio 240]

Se vihreä "maaginen silmä" on nimeltään näköviritysputki. Niitä oli ennen monenlaisia. Sitä katsomalla saatiin putkiradion vastaanottama radiokanava kohdalleen.

 

 

 

[Jari Vanhatupa 2]

Se vihreä "maaginen silmä" on nimeltään näköviritysputki. Niitä oli ennen monenlaisia. Sitä katsomalla saatiin putkiradion vastaanottama radiokanava kohdalleen.

 

Joo, näin on. Tuota EM84 putkea saa ostaa vieläkin eikä se ole mitenkään pahan hintainen. eBaysta saa myös näppäriä rakennus-sarjoja joiden avulla putkea pääsee testailemaan erilaisissa sovellutuksissa. Niistä onkin rakenneltu kaikenlaista ja tuossa yksi linkki yotuben sivulle mistä voi jotain katsella mikäli kiinnostaa:

 

https://www.youtube.com/results?search_query=EM84+magic+eye

 

Löysinpäs muuten ihan vahingossa yhden eroavaisuuden Geloso 258 ja 268:n välillä. Sokeako olen? Siellä takalevyssähän on yksi liitinreikä vähemmän! Tähän 258:siin ei saa langallista kauko-ohjainta. Eri juttu sitten löytäisikö semmoista mistään . . .

 

Ne takseinän plugiliittimen reiät ovat aivan omaa standardiansa ja plugeja on lähes mahdoton löytää. Yleensä plugit on nykyään 3,5 ja 6,3 millisiä mutta tässä on 5mm. Tarjotkaa minulle geloson plugeja kun löydätte niitä miljoonalaatikoistanne.

[Arne Wallen 72]

Kokeile tuollaista firmaa kun T:mi Raul Nyström p.0400108447 tuo on korjaillut radioita ja telkkareita viimeiset 50 vuotta suunnilleen.

[Jari Vanhatupa 2]

Kokeile tuollaista firmaa kun T:mi Raul Nyström p.0400108447 tuo on korjaillut radioita ja telkkareita viimeiset 50 vuotta suunnilleen.

 

Kiitos tiedosta kuulostaa lupaavalta. Pitänee pirauttaa tuonne kun arki jälleen koittaa.

 

Tuolla edellä lupasin kertoa huikeasta kasettidekki löydöstäni joten pistetäänpä juttu pyörimään, tästä se lähtee:

 

 

Missä lie nämä ovat vuosikymmeniä maanneet varastoituna mutta jokin aika sitten näitä tuli eBayn myyntiin 40-kpl erä joka sitten meni melko rivakasti keräilijöiden holveihin. nyt tuli toinen 10-kpl erä ja päätin ostaa yhden kun hintaakaan ei ollut paljon mitään.

 

Myyjä ei anna näille mitään takuuta sillä pitkä varastointiaika on epäilemättä voinut aiheuttaa yhtä ja toista vikaa . . . Mutta joo . . . uudelta ja korkkaamattomalta kyllä näyttää . . . ompas se pieni, vain hieman autostereota isompi.  Mutta painaa kuin synti, onko se umpirautaa?

 

 

 

On tosiaankin vaikea uskoa näkemäänsä sillä niin pieni laite tämä on, vaikkakin se on muuten aivan samanlainen kuin normaalikokoinen kasettidekki. Painoakin on samanverran kuin normaalidekillä. Laite on valmistettu todella järeästi, kaikki on metallia tai alumiinia ja sisuskalut ihan tupaten täynnä elektroniikkaa. Kaikesta näkee ettei tämän kanssa ole laadussa pihtailtu. Mukana tuli tuommoinen demokasetti jossa on metallinauhaa, tässä on nääs metallinbauhavalmius.

 

p> 

No toimiiko se? . . . . Ei heti toiminut, kaikki oli niin jässähtänyttä. Kasettiluukku piti ensin avata monta kertaa käsin ennenkuin sen mekanismit rupesivat toimimaan, nyt se aukeaa tyylikkään hidastetusti napista kuten pitääkin.

 

Monilla dekin ostaneilla oli ongelmia kelausten kanssa ja tämän kanssa oli ongelmana saada koneisto ylensäkään pyörimään mutta se vetristyi pikkuhiljaa, eikä laitetta tarvinnut avata. Nyt toimii kelaukset ym. ihan hyvin.

 

se on niin söpö ja useimmat dekin ostaneista ovatkin suorastaan rakastuneet siihen. Kuvien välityksellä on vaikeaa saada käsitystä kuinka pieni ja söpö se on, vertaa vaikkapa noihin kuuloke ja RCA plugeihin, se on kuin kaunis pienoismalli.

 

 

No toimiiko muuten?   Millainen on ääni? ???

 

Ääneen olen tyytyväine se on yhtä hyvä kuin tuossa normaalidekissäni, ainakin tätä mukana seuraavaa demo-metallinauhaa käytettäessä. CD:ltä nauhoitettu musiikki tulee niinkuin se kasetille äänitettäessä tulee, se on semmoista samettia korville.

 

Muuten ei ihan toimi. Samantapaista vikaa kuin monella muullakin, nauhoittaa vain monona toista kanavaa. Joillakin toinen mittari ei pelaa mutta mauhoittaa silti stereona. Saattaa kuulemma korjaantua itsestäänkin. Vähän kyllä epäilen ja kävinkin jo hakemassa netistä tehtaan service-manuaalin. Kuka sen sitten aikanaan korjaa onkin jo eri tarina mutta ei tässä nyt mitään hätää ole. Kuunnellaan monona silloin kun kuunnellaan, ei tätä ole mikään pakko käyttöön ottaa sillä keräilytavaraahan tämä on eikä tule myyntiin minun puoleltani koskaan. Ellei nyt sitten hinnat nouse ihan poskettomiksi.

On muuten mainio paikka tuo "Hifiengine" sivusto josta hain service manuaalin. Varsinkin jos on kiinnostunut näistä vintage hifi-laitteista niin sivusto on suorastaan aarreaitta. Sieltä löytyy laitteiden käyttö ja huolto.oppaat, vanhat mainokset, kuvat jne. Myös vinkkejä ja tietoa laitteiden korjailuun.

 

http://www.hifiengine.com/manual_library/sanyo/rd-xm1.shtml

 

>>>

[Pekka Holopainen 98]

Tulevat lähinnä mieleen Elkot (elokrolyyttikondensaattorit). Ne ovat saattaneet tuon ikäisessä laitteessa jo kuivahtaa. Jos kysessä olisi "nykylaite", joka on maannut jossain 30 vuotta, ei varmasti lähtisi edes tulille. Nämä kun tahtovat vikaantua heti, kun takuun perävalot lakkaavat näkymästä. Minulta on vikaantunut 2 tallentavaa digiboksia vähän takuuajan päättymisen jälkeen (sen verran kuitenkin, että takuuseen korjausvaatimukset eivät tuottaisi tulosta). Pieni kierros netissä paljasti, että syynä ovat mitä todennäköisemmin kehnot powerin kondensaattorit. Laitteen hinnallakaan ei ollut mitään merkitystä. Toinen oli markkinoiden kalleimpiin kuuluva ja toinen halpislaite.

 

Tuota kutsutaan "suunnitelluksi vanhentumiseksi". Laadukkaat osat eivät paljon laitteen hintaa nostaisi, mutta sen ikää oleellisesti. On myös muita keinoja, joilla laite vanhennetaan ennen aikojaan. Mennään "harmaalla alueella", mutta minusta tuo on ihan rikollista toimintaa.

 

Pekka

 

[Arne Wallen 72]

No tämä Nyström on vihkinyt elämänsä putkilaitteille, laitteli minullekkin putkiradion kuntoon, valitteli vain että kaikkia putkia ei heti saa hyllyltä mutta kaikkia vielä löytyy.Yksineläjä eli saa pitää kotonakin laatikoittain vanhaa tavaraa ihan vaikka lattialla.

[Tarmo Kallio 240]

Tuo Jari Vanhatuvan pikkukasettidekki on hieno ja mielenkiintoinen. Se on ehkä tehty ammattikäyttöön, kun näyttää olevan Dolby HX kohinanvaimennus. Saako uusia kasetteja jostain vielä?

 

https://en.wikipedia.org/wiki/Dolby_noise-reduction_system

 

 

 

[Jari Vanhatupa 2]

Tuo Jari Vanhatuvan pikkukasettidekki on hieno ja mielenkiintoinen. Se on ehkä tehty ammattikäyttöön, kun näyttää olevan Dolby HX kohinanvaimennus. Saako uusia kasetteja jostain vielä?

 

 

Joo voi olla, esimerkiksi siten, että kentällä tehdään haastattelu jollain kannettavalla mikrokasettilaitteella ja sitten tuodaa studioon ja jatkojalostetaan äänitettä tästä dekistä käsin. Lähinnä tuommoinen olisi ehkä voinut olla yhtenä visiona tämän pikkudekin valmistamiseksi, tai sitten, että soitetaan musiikkia baanalla korvalappu-mikrokasetti soittimessa ja kotona sitten soivat samat kasetit tällä dekillä kunnon stereoiden kautta . . . jotain tuollaista varmaan.

 

80-luvulla oli vireillä kaikenlaisia visiota mutta aika rohkealta vedolta tämä mikrokasettidekki kyllä silti tuntuu.Markkinoilla oli paljon myös mikrokasetti radionauhureita ja jopa tupladekki jossa oli normaali C-kasetti ja mikrokasetti!

Tommonen:  http://4.bp.blogspot.com/-OA2j88lcqp4/VIoGd9lGzSI/AAAAAAAAI9I/bWo5F81gYJo/s1600/10%2BTechnics%2BM212%2Bmicrocassette.jpg

 

Kasetteja kyllä saa vielä ihan hyvin, ne ovat olleet niin yleisiä sanelukoneissa. Tosin ne metallikasetit ovat aika kalliita ja vaikeampia löytää mutta kyllä niitä vielä saa.

 

Kokeile tuollaista firmaa kun T:mi Raul Nyström p.0400108447 tuo on korjaillut radioita ja telkkareita viimeiset 50 vuotta suunnilleen.

 

Eipä ollut Nyströmilläkään geloson plugeja. Voi olla, että niitä saisi italiasta monestakin paikasta kun vain osaisi hakea oikealla italiankielisellä termillä. Pari plugia oli viime viikolla myynnissä eBayssa kovaan hintaan, rahteineen olisi ollut lähes neljäkymppiä, jätin ostamatta. Niitä käytetään myös eräässä kovahintaisessa vintage kitarakaiussa joita entisöidään vähän siellä ja täällä . . . no saahan tuollaisen plugin kun ostaa jonkin geloso lisähärpäkkeen jossa on johdon päässä plugi kiinni, itseasiassa yksi semmoinen härpäke onkin tulonpäällä.