Pitot- / venturiputki?

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Pitot-putki... paikka ja kuvaus sopii äärimmäisen hyvin vanhoissa Cessnoissa käytettyyn venturiputkeen, joka taas käytti alipainejärjestelmää - yleensä suuntahyrrää ja joskus myös keinohorisonttia.

Kuva sellaisesta rallinräppänässä: http://www.airliners.net/open.file/413266/L/

 

Kuvittelen kuitenkin sinun tietävän mistä puhut - itselleni tulee tällainen asia ensi kertaa vastaan.

Tuota, ehkä en sittenkään tiedä, mistä puhun. Pitot-putki ja venturiputki...Olin silloin, 1971, 1972 ja 1973 aika vihreä pilotti ja lensin Tourist Pilot Permit´illä Toronto Island Airportilta käsin. Vanhimmassa C-172-yksilössä, rekkari muistini mukaan CF-LUX, oli tosiaan justiinsa tuon Rallye-kuvan näköinen tötterö enkä silloin ollut niin tietoinen siitä, mihin sitä tötteröä siinä koneessa tarvittiin. Ehkä siinä sittenkin oli myös pitot-putki erikseen.

 

Pikku detalji: Kun tietysti vein ystäviäni mukaan lennoille, niin tuli esiin myös samassa opiskeluvaihdossa Toronton yliopistossa ollut DI Caj Frostell, joka oli sittemmin Ilmailuhallituksen lento-onnettomuustarkastajana ja taisi siirtyä johonkin ICAO:n tai IATA:n hommaan Montrealiin. No, hän näki LUX:in ja sanoi, että tuohon romuunhan hän ei astu. Sain vähän aikaa vakuutella, että kyllä se ihan turvallinen ja huollettu peli on. Suostui sitten tulemaan kyytiin ja hengissä ollaan kai vielä sekä hän että minä.

 

Tuli siellä istuttua ensimmäistä kertaa myös Link Traineriin, joka oli todella alkeellinen simu.

A2-VFR-pilotti (ilman myöhemminsaatua perusmittarikoulutusta) ei siinäkään pärjännyt. Heti ensimmäinen lasku tylysti tonttiin. Onneksi se oli vain Link Trainer eikä IRL-kone.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Anteeksi, että jatkan tästä vähän off-topic-aiheesta, mutta en ole sittenkään ihan varma pitot-ja venturiputkista. Vähän vastaava C172, siis ei C172A vaan ihan ensimmäinen versio, pystysivuvakaajalla varustettu C172, ilman tyyppikirjainmerkintää, löytyi netistä:

 

http://www.airliners.net/open.file/714486/L/

 

Näkyykö erillistä pitot-putkea siivessä? Sakkausvaroittimen reikä (?) ja huohotinputki löytyy, mutta pitot-putki? Voin vain olettaa, että tuosta tötteröstä otettiin paineet myös nopeusnäyttöön. Olisiko "pitot intake" sijainnut tuon tötterön keskellä? Menee arvailuksi.

Huomatkaapa myös, että takaikkunoita ei ole, joten koneesta ei näe taaksepäin.

 

Vastaavanlainen pystysivuvakaaja oli muuten 1970 C 150 OH-CSV:ssä. Sillä oli syöksykierrekin sallittu

 

PS. Lisää 172-tötteröitä:

 

http://www.airliners.net/open.file/584573/L/

 

http://www.airliners.net/open.file/618025/L/

 

http://www.airliners.net/open.file/629594/L/

 

Tötterö myös vaihteeksi oikealla puolella:

 

http://www.airliners.net/open.file/628688/L/

 

http://www.airliners.net/open.file/618028/L/

 

2 tötteröä oikealla puolella

 

http://www.airliners.net/open.file/538533/L/

 

[Jouni Laukkanen 55]

Anteeksi, että jatkan tästä vähän off-topic-aiheesta, mutta en ole sittenkään ihan varma pitot-ja venturiputkista. Vähän vastaava C172, siis ei C172A vaan ihan ensimmäinen versio, pystysivuvakaajalla varustettu C172, ilman tyyppikirjainmerkintää, löytyi netistä:

 

Näkyykö erillistä pitot-putkea siivessä? Sakkausvaroittimen reikä (?) ja huohotinputki löytyy, mutta pitot-putki? Voin vain olettaa, että tuosta tötteröstä otettiin paineet myös nopeusnäyttöön. Olisiko "pitot intake" sijainnut tuon tötterön keskellä? Menee arvailuksi.

Huomatkaapa myös, että takaikkunoita ei ole, joten koneesta ei näe taaksepäin.

 

Joka koneessa (missä näkyy) siinä vasemman streevan kohdalla töröttää johtoreunassa sellainen metalliputki...

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Kyllähän näin on, mutta minä käsitin niiden olevan siipitankkien huohotusputkia, joista esim. täysien tankkien bensan lämmetessä auringossa pääsi ylimääräiset valumaan vapaasti platalle. Eivätkä muutenkaan ole ihan pitot-putkien näköisiä.Mutta saatanhan olla väärässäkin.

 

Yksi Maliniemen Mikon C150-kuva mielestäni näyttää pitotputken lisäksi vähän taaempana olevan huohotusputken:

 

http://www.airliners.net/open.file/682085/L/

 

mutta tosiaan parempi tietämys asiasta puuttuu, eikä äkkiseltään niitä huohotusputkia uudemmista 172-kuvista löydy. Olisi mukava tietää asian todellinen laita.

[Jouni Olavi Rautio 66]

Lienevät nuo pitotit semmoista "ei lämmitettävää" mallia.Sehän on semmoinen pilli vaan...

 

Enkä jaksa uskoa että nopeusnäyttö otetaan potkurivirrasta?

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Saatatpa hyvinkin olla oikeassa, Jouni O, vanha kolleeka. Mutta uudemmissa pitotputkissa oli ainakin pienempi sisäänmenoreikä, eikö? Ja eikö niitä huohotusputkia myös löytynyt Paakarin vehkeistä vai olenko ihan seniili?

[Jouni Olavi Rautio 66]

Kaikki Paakarin koneet olivat/ovat sillä paksulla pitotputkella.Eli lämmitysvastuksella.

 

Oliskohan se lämmitys jopa vaatimus?

 

Huohotinputki on siinä streevan takana, semmonen väännetty pilli sekin vaan.

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

No, niissä Kanadanmaan vanhoissa vehkeissä, vm. 1956-57 tms, ei lämmitettävää mallia ollut. Mutta siellähän harrastettiin paljon tuota puskalentämistä.

Miten vain mahtoivat selvitä Kanadan talvessa ilman lämmitystä? Lensivät vissiin ilman nopeusmittaria perstuntumalla. Itse lensin siellä vain kesäisin, joten ei se lämmitysmahdollisuuden puute menoa haitannut.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Lienevät nuo pitotit semmoista "ei lämmitettävää" mallia.Sehän on semmoinen pilli vaan...

Enkä jaksa uskoa että nopeusnäyttö otetaan potkurivirrasta?

 

Siinäpä järkevä kommentti, Mr. Jouni O. Nopeusnäyttö potkurivirrastahan olisi näyttänyt jotain nopeutta heti, kun moottori käynnistetään. Ei tullut äkkiseltään mieleen. Sensijaan ihan loogista, että johonkin alipainejärjestelmään saadaan heti moottorin käynnistyttyä virtausta aikaiseksi jotta esim. Jouni L:n mainitsema hyrräkompassi alkaa toimia. No, en ole lentokoneinsinööri mutta tuli nyt kuitenkin näytettyä että niitä tötteröitä löytyi.

 

Muistaakseni niissä vanhoissa malleissa ei keinohorisonttia ollut. Tosin ei niillä olisi ollut meikäläiselle paljon käyttöäkään kesäisissä VFR-keleissä.

 

Ne vanhan mallin 172:t olivat muuten ihan helppoja lennettäviä, myös sivutuulilaskuissa joita 3 risteävän kiitotien Toronto Island Airportilla väkisinkin tuli vastaan.

 

Pikku historiallinen detalji: Silloiset Kanadan tunnukset menivät kuten mainitsin CF-XXX. Nykyinen tyyli näyttäisi oleva C-FXXX tjsp.

[Ari Kutvonen 2]

Kyllähän näin on, mutta minä käsitin niiden olevan siipitankkien huohotusputkia, joista esim. täysien tankkien bensan lämmetessä auringossa pääsi ylimääräiset valumaan vapaasti platalle. Eivätkä muutenkaan ole ihan pitot-putkien näköisiä.Mutta saatanhan olla väärässäkin.

 

Yksi Maliniemen Mikon C150-kuva mielestäni näyttää pitotputken lisäksi vähän taaempana olevan huohotusputken:

 

http://www.airliners.net/open.file/682085/L/

 

mutta tosiaan parempi tietämys asiasta puuttuu, eikä äkkiseltään niitä huohotusputkia uudemmista 172-kuvista löydy. Olisi mukava tietää asian todellinen laita.

 

Siipitankkien putki on streevan takana. Putkelle on suht tarkkaan määrätty sijainti, jäätymisongelmien eliminoimiseksi..... tällekään putkelle ei ole lämmitystä....

Tässä ja nyt en ole satavarma vanhempien Cessnojen polttoaine järjestelmistä enkä ole valmis vannomaan pa-putken paikkaa kaikkein vanhimmissa gesnoissa. Mutta ainakin 50 luvun 170 sarjassa se jo sijaitsi tuolla.

 

Mikon kuvassa lämmitettävä Pitot-putki, aiemmissa kuvissa "kylmä" malli.

 

Venturiputki on hyvä alipainepumppu.

 

**

Karsee määrä typoja poistettu

[Antti Laukkanen 15]

 

Miten vain mahtoivat selvitä Kanadan talvessa ilman lämmitystä? Lensivät vissiin ilman nopeusmittaria perstuntumalla. Itse lensin siellä vain kesäisin, joten ei se lämmitysmahdollisuuden puute menoa haitannut.

 

No harvemminpa sitä jäätä tyhjästä muodostuu...

 

Tämä ketju lienee siirretty jostakin ja sen alku jää hiukan auki, joten pahoittelen, mikäli vastaan pölöjä. Jok. tap., pitot-putken lämmitys on ainakin Suomenmaassa vaatimuksena yö-VFR:stä eteenpäin. Peruspäivälentämisessä se putki ei yleensäkään jäädy, koska koneella ei lennetä jäätävissä. Ei tosin pitäisi yölläkään, mutta onpahan nyt varotoimenpide. Teoriassa putken jäätyminen kuivassa kelissä on aika lailla epätodennäököistä. Pakkasen kasvaessa ilman kosteus pääsääntöisesti pienenee, eli talven kylmyydellä ei sinällään ole mitään tekoa asian kanssa. Toki tällaisina päivinä kuin tänään pitkään ulkona seisseen koneen kanssa ilmailtaessa (mikäli pilvikorkeus sallisi) voisi nollaraja tulla vastaan melko matalalla ja putkistoon jäänyt kosteus jäätyä, mutta ehken tämä on vaan spekulointia sekundäärisillä aspekteilla?

 

Ventureita on käytetty paljonkin ennen vanhaan sekä etenkin experimental-sektorilla nykyisinkin. Syykin lienee selvä nykykäyttöön. Venturi on halpa kapistus, ainakin olennaisesti halvempi kuin alipainepumppu. Pumpuun verraten sen vikaantumistodennäköisyys on aika lähellä nollaa. Silti se kykenee aikaansaamaan riittävän alipaineen luotettaviin mittarinäyttöihin. Kaikkiin moottoreihin ei kykene pumppua myöskään ilman yletöntä päänvaivaa asentamaan.

[Jouni Laukkanen 55]

 

Tämä ketju lienee siirretty jostakin ja sen alku jää hiukan auki, joten pahoittelen, mikäli vastaan pölöjä.

 

Kaiken alku on tässä http://www.fsnordic.net/discussion/index.php?board=58;action=display;threadid=32153

kun minä rupesin vänkäämään pitot-putkesta; että onko se rungon tötterössä vai siivessä mehupillissä.

 

Ilkkaa oli lennätetty ja toinen Ilkka lentänyt itse.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Jep. Näyttää niitä mehupillin mallisia pitot-putkia suojapusseineen olevan edelleenkin saatavilla, tai ainakin melkolailla samannäköinen stainless steel pitot tube.

 

http://www.fly-gbi.com/PITOT.jpg

 

Näköjään muuten pitot-putki keksitty jo 1700-luvulla (Henri Pitot) ja paranneltu 1800-luvulla Darcy-nimisen herrasmiehen toimesta.

[Mikko Maliniemi 5]

Yksi Maliniemen Mikon C150-kuva mielestäni näyttää pitotputken lisäksi vähän taaempana olevan huohotusputken:

 

Pari lähempää kuvaa samasta aiheesta

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Kiitos Mikolle. Jos niiden vanhojen 172-ruppanoiden "pilli" on tosiaan pitot-putken varhaisempi lämmittämätön malli, niin sitten kiinnittyy huomio siihen, että oliko niissä huohotinputkia lainkaan? Ei ainakaan kuvissa näy. Ehkä se asia oli hoidettu jotenkin muuten ja oli ilmeisestikin vähemmän tärkeä lentämisen kannalta kuin pitot-putki.

 

Asiaan liittyen yksi talvilento Malmin kierroksessa C-152:lla:

 

-Pitot heat oli päällä. Kone puhtaaksi harjattu jne. Pilvet matalalla, mutta kierrokseen pääsi johdetun kelpuutuksella. Lämpötilaa en muista.

 

-Lentoonlähdössä nopeusmittari näytti aluksi nousevaa nopeutta, mutta rotaten jälkeen putosi nollaan. Pitot-putken jäätyminen? Oli talvi eikä ainakaan mehiläispesää pitotputkessa...

-Korkeusmittari jämähti paikoilleen heti rotaten jälkeen

-Nousunopeusmittari jämähti paikoilleen heti rotaten jälkeen.

 

Siis myös ulkopuolisen staattisen paineen reiän tukkeutuminen/jäätyminen? Vaikka oli opetettu tilanteita, joissa eri mittarit menevät epäkuntoon ja mitenpäin epäkuntoiset näytöt reagoivat, niin ei tullut mieleen alternate static eikä sitä kai olisi moposta löytynytkään? Siis ilmoitin tornille, että täältähän tullaan heti pois. Oli onneksi kierretty Malmin kierroksessa niin paljon että homma sujui ulkomuistista ilman näitä 3 mittariakin. Sitten kone sisään halliin sulamaan ja kuivumaan.

 

Jäin vain ihmettelemään sitä, kuinka todennäköistä on että nämä mittarit tilttaavat samanaikaisesti. No, ei sentään vielä lisäksi kaasari jäätynyt.

[Jouni Olavi Rautio 66]

Veikkaisin että se staattisenpaineen aukko jäätynyt.

 

Se tuppas olemaan yleistä, varsinkin kun lämpötila sahasi eestaas pakkasen-plussan välillä.Se aukkohan on just sopivasti kyljessä siten että valumavesi tukkii sen.Reikähän on jotain 2mm:n luokkaa.

Lisäharmina se linja tuppas jäätymään mutkastaan, eli seinän sisäpuolella on ysikymppinen mutka ja heti perään n. maksamakkaran kokoinen muovipullo.Kaipa se pullo on ihan vaan vaimennin?

 

Eli vaikka reikä näytti hyvältä, niin se oli tukkeessa syvemmältä.

 

Kaikenkaikkiaan välillä se talvitoiminta tuntui aika hankalalta, eihän noi kaikki vehkeet mahtuneet sisään mihinkään.Parhaina aikoina niitä oli sentään +20kpl.

 

Static vent näkyy tuossa MMniemen vikan postauksen ekassa kuvassa.Siinä kuvan alareunassa, ihan keskellä.Reikää ei erota, mutta se lätkä näkyy.

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Joo, muistuupi hyvin mieleen se talvitoiminta. Kuten Jouni Olavi R varmaan hyvin muistaa, lekohalli 1:ssä oli talvella sisällä vilu (kehnohko lämmitys ja säädetty alas kustannussäästösyistä) ja ovia kenttäpäivystys avasi vain tasatunnein tai oliko ehkä puolen tunnin välein.

 

Muutenhan se talvilentely oli ihan OK puuhaa, etenkin yöVFR talvisien hankien yläpuolella EFHF-Pirkkala-EFHF täydenkuun aikaan. Siniset sävyt 5000 jalassa salpasivat hengen.