LEHDISTÖTIEDOTE: KIIKALA EI VOI KORVATA MALMIA

[Erkki Mikola 1]

VAPAASTI LEVITETTÄVÄKSI

 

Helsingin kaupunki on lauantaina 4.12. julkistanut yksipuolisen tavoitteensa

häätää historiallinen Malmin lentoasema Helsingistä maanvuokrasopimuksen

irtisanomalla. Asiaa käsitellään kiinteistölautakunnan kokouksessa

keskiviikkona 8.12.klo 8.30.

 

Malmin lentoaseman ystävät ry (http://www.pelastamalmi.org)

haluaa kiinnittää huomionne seuraaviin seikkoihin ja toivoo, että voitte

toimia asiassa tavalla, joka kunnioittaa kaupungin asukkaiden enemmistön

mielipidettä.

 

---

 

 

KIIKALA EI VOI KORVATA MALMIA

 

 

Helsingin kaupunki esittää Kiikalan kunnan tarjoamaa lentokeskusta Malmin

lentokentän "korvaajaksi". Kuitenkin jo Liikenne- ja Viestintäministeriön

asettaman Piiraisen työryhmän mietinnön (2000) mukaan Kiikala on liian

kaukana pääkaupungista ollakseen varteenotettava paikka

pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeille [1].

 

Työryhmä määritteli korvaavalle kentälle selkeän tavoitetason. Sen on

palveltava "toiminnallisesti vähintään nykyistä tasoa vastaavasti ja

sijainniltaan tyydyttävästi Malmin nykyisiä käyttäjiä", ja kentän on myös

tarjottava kehittymismahdollisuudet liikelentotoiminnalle. Kentän on

tarjottava monipuoliset koulutusmahdollisuudet yksityis- ja

ammattilentämisestä harrastusilmailuun. Lisäksi kentän on oltava

kansainvälinen (tulli ja passintarkastus) ja siellä on oltava Malmin

tasoinen lennonjohto ja myös mittarilähestymislaitteet.

 

Kiikala ei nykymuodossaan täytä ainuttakaan näistä vaatimuksista. Lisäksi

liikelaitosperiaatteella toimiva Ilmailulaitos on ilmaissut selvin sanoin,

ettei ole valmis korvaavan lentopaikan kustannusten maksajaksi [2].

 

 

 

Malmi on ilmailun tärkein koulutuskeskus

 

Suurin osa Malmin tämänhetkisestä lentotoiminnasta muodostuu

lentokoulutuksesta. Kentällä toimivien kaupallisten lentokoulujen

taloudelliset toimintaedellytykset ovat koko Suomen ilmailuelinkeinolle

tärkeitä, koska kentällä koulutetaan noin 2/3 maamme ammattilentäjistä

[3,4]. Myös Porissa sijaitsevassa Suomen ilmailuopistossa opiskelevat

liikennelentäjäoppilaat saavat peruslentokoulutuksensa Malmilla.

Yksityislentäjistä puolet koulutetaan Malmilla, samoin merkittävä osa

harrasteilmailijoista.

Kouluttajat ovat yksiselitteisesti todenneet, että kustannusherkälle

koulutustoiminnalle ei ole liiketaloudellisia edellytyksiä kaukana

kaupungista.

 

Alati tiukentuvat yleiseurooppalaiset ilmailumääräykset ja viranomaisten

valvonta edellyttävät tulevaisuudessa entistä enemmän alan koulutusta.

Samalla tilanne tarjoaa laajenevassa Euroopassa korkeatasoiselle ilmailun

koulutukselle myös uusia mahdollisuuksia.

 

On täysin mahdotonta, että Kiikala voisi palvella näitä tarpeita. Matka

Helsingistä Kiikalaan kestää yli tunnin yhteen suuntaan. Matka hankaloittaa

kohtuuttomasti niin koulutus-, huolto- kuin viranomaispalveluidenkin

tehokasta toimintaa. Käytännössä Kiikalan hyväksyminen "Malmin

korvaavaksi" kentäksi merkitsisi koko pääkaupunkiseudun yleisilmailun

loppumista. Lähin moottorilennon koulutuspaikka tulisi

oleman Turun lentoasemalla, kuten asia on Kiikalan suhteen nykyäänkin [5].

 

 

Malmi on uhanalainen maailmanluokan kulttuurikohde

 

Suomi on UNESCOn jäsenmaana allekirjoittanut syksyllä 2003 UNESCOn

julkilausuman kulttuuriperinnön tietoisesta tuhoamisesta. Se velvoittaa

moraalisella tasolla jäsenvaltiot toimimaan kulttuuriperinnön tietoisen

tuhoamisen estämiseksi ja mm. määrittelemään valtio- ja henkilötason

oikeudelliset seuraamukset tapauksissa, joihin liittyy tietoista

kulttuuriperinnön tuhoamista. Julkilausuma koskee kulttuuriperintökohteita

riippumatta siitä, onko niitä listattu kulttuurikohdeluetteloihin vai ei.

 

Malmin lentokenttä toimivana kokonaisuutena on listattu sekä kansallisesti

että kansainvälisesti merkittäväksi ja samalla uhanalaiseksi

kulttuurikohteeksi (Museovirasto [6], DoCoMoMo Finland, World Monuments

Fund [7]). Malmin lentokentän tapauksessa kansainväliset tahot tulevat

tarkasti seuraamaan, mitä Suomen kohdalla tarkoittaa "moraalisen

velvoitteen" toteuttaminen.

 

Malmin erityinen arvo on erinomaisesti 30-luvulta säilyneessä

historiallisessa ja samaan aikaan elävässä kokonaisuudessa, jollaisia on

koko maailmassa jäljellä erittäin vähän. Kentältä lentää useita

historiallisia koneita, mm. DC-yhdistyksen ylläpitämä Suomen ainoaa

lentokuntoinen ja erittäin arvokas DC-3 -liikennekone.

 

Viime vuosina kentästä onkin muodostunut yhä suositumpi

perheiden ja ilmailuharrastajien vierailukohde. Malmin kentän tuhoutumisen

myötä pääkaupunkiseutu menettäisikin ainoan ilmailualan virike- ja

elämyspaikan ja samalla maailmanluokan kulttuuriharvinaisuuden, jolla olisi

kaikki mahdollisuudet kehittyä kansainvälisesti ainutlaatuiseksi ilmailualan

eläväksi nähtävyydeksi.

 

Malmi on portti Eurooppaan ja Baltiaan

 

Kaikissa merkittävimmissä Euroopan metropoleissa on yleisilmailua

palveleva lentokenttä [8]. Malmin kentän menetyksen myötä Suomen

pääkaupunkiseudusta tulisikin laajenevan Euroopan reunalla harvinainen

poikkeus. Helsinkiin ei olisi enää käytännössä mahdollista matkustaa

kevyemmällä lentokalustolla. Kuitenkin on nähtävissä, että tulevaisuudessa

em. liikenne tulee väistämättä kasvamaan erityisesti Baltian suuntaan. On

syytä aina muistaa, että Euroopasta katsottuna Suomi ja sen pääkaupunki ovat

saarella.

 

Erillinen kevyttä liikennettä palveleva kenttä suurissa

kaupungeissa on yleisen lentoliikenteen sujuvuuden kannalta merkittävä etu

[9]. Esim. Ruotsissa historiallinen Bromman kenttä Tukholman keskustan

tuntumassa on säilytetty nimenomaan alueen kaupallisen kilpailuedun

ylläpitämiseksi siitä huolimatta, että 25 km säteellä kaupungin keskustasta

on neljä muuta Malmiin rinnastettavaa yleisilmailukenttää.

 

 

Malmi on siviililentokenttä

 

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto pyrkii puolustelemaan häätöhanketta

väittämällä, ettei maanvuokrasopimuksen edellyttämää lentotoimintaa enää

ole [10]. Toisin kuin Helsingin kaupunki antaa ymmärtää, Malmin kentän

maa-alueen vuokrasopimuksessa (1934) ei puhuta mitään reittiliikenteestä,

vaan pelkästään siviililentoliikenteestä.

 

Maamme toiseksi vilkkaimman lentokentän Malmin toiminta on

yksiselitteisesti siviililentoliikennettä. Vertailukohtana voi pitää

henkilöautoilua, joka on maantieliikennettä siinä missä kaupallinen

bussiliikennekin. Lisäksi Malmi toimii reittiliikennettä Tallinnaan lentävän

Copterlinen tukikohtana. Samoin kentältä lennetään kaupallista

taksiliikennettä ja satunnaisesti kenttä on toiminut myös Helsinki-Vantaan

varakenttänä.

 

Malmin kentän siviililiikenteestä ylivoimaisesti suurimman osan muodostaa

lentokoulutus. Tätä ei kuitenkaan kiinteistöviraston esityksessä [10]

mainita sanallakaan. Kiinteistöviraston esitys on myös virheellinen

väittäessään, että "nykyisten lentokerhojen kaltaista harrasteilmailua ei

tiettävästi [Malmin kentän alkuaikoina] liiemmälti ollut".

 

Mm. Polyteknikkojen ilmailukerho PIK on toiminut kentällä sen

valmistumisesta alkaen [11]. Myös Malmin kentän ensimmäisen kansainvälisen

lähestymiskartan julkaisi vuonna 1938 nimenomaan kerho eli "Suomen

Ilmailuklubi - Aéro-Club de Finlande".

 

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston perusteet ovatkin

tarkoitushakuisuudessaan täysin läpinäkyviä eivätkä kestä lähempää

kriittistä tarkastelua.

 

Lisäksi on täysin käsittämätöntä se, millä tavoin Helsingin kaupunki

tulkitsee tehtyjä sopimuksia. Korvaukset valtiolle lentotoimintojen

siirtämisestä ovatkin nyt äkisti Helsingin kaupungin kiinteistöviraston

esityksen mukaan pelkkä neuvottelukysymys, joka ei sido Helsinkiä millään

lailla: "sovittavana on, mikä on toteuttamiskelpoinen suunnitelma ja kenen

kannalta katsottuna."

 

Tämä on ymmärrettävissä vain siten, että enää ei olekaan alkuperäisen

sopimuksen hengessä tarpeen löytää elinkelpoista lentokenttää

pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeille, vaan ainoastaan muunnella

sanamuotojen merkityksiä ja pyrkiä häivyttämään alkuperäisen sopimuksen

tarkoitusperät.

 

 

Malmin säilyttämisellä on laaja tuki

 

Helsingin kansalaiset ovat Suomen Gallupin toteuttamassa

mielipidekyselyssä lokakuussa 2004 kannattaneet selkein numeroin Malmin

historiallisen lentokentän säilyttämistä [12]. Kansalaisadressiin kentän

puolesta on tähän mennessä kertynyt joka puolelta Suomea yli 26.000

allekirjoitusta [13] Helsingin kaupunki ei kuitenkaan osoita minkäänlaisia

merkkejä kansan mielipiteen kunnioittamisesta.

 

Päinvastoin hanketta on viety eteenpäin salassa valmistellen ja tarjoamatta

mahdollisuuksia avoimeen kansalaiskeskusteluun. Kiinteistölautakunnan

puheenjohtaja Kai Hagelberg on jopa julkisesti todennut (HS 4.12.2004), että

asiaa "ei haluttu tuoda käsittelyyn ennen kunnallisvaaleja". Kunnallisen

demokratian ja asian tärkeyden näkökulmasta tällainen menettely on

kestämätöntä.

 

Edellytämme, että Malmin kentän kohtalosta käynnistyy uusi,

lähtökohdiltaan puolueeton ja kaikki näkökohdat huomioiva tarkastelu. Uutta

keskustelua suositti myös puolustusministeri Matti Vanhanen puheessaan

Malmin lentoaseman 65-vuotisjuhlissa:

 

"Avoimessa demokratiassa ihmisten mielipide aina lopulta ratkaisee.

Kannustan teitä kaikkia vaatimaan uutta keskustelua ja tavoitteenasettelua

Malmin lentoaseman osalta. Malmin asukkaiden keskuudessa vallitseva

voimakas tuki lentokentän säilyttämiselle kertoo uskoakseni siitä, miten

ihmiset laajemminkin asiasta ajattelevat. "

 

Tässä keskustelussa on olennaista nähdä, että kentän kohtalossa ei ole

kysymys vain Helsingin kaupungin sisäisestä asiasta. Kysymys on

kansallisen ja kansainvälisen tason historiallisen ja toiminnallisen

arvokohteen säilyttämisestä. Tämän on selkeästi osoittanut Malmin kentän

saama laaja tuki.

 

 

Kunnioittavasti

 

Malmin lentoaseman ystävät ry

Puheenjohtaja Tero Auranen

Varapuheenjohtaja Raine Haikarainen

(valittu vuosikokouksessa 3.12.04)

 

 

Viitteet:

 

[1]

http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/liikenne/ilmaliikenne/Raportti.pdf

[2] http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/ill-lausunto.html

[3]

http://www.lentoturvallisuushallinto.fi/files/lth/tilastot_pdf/su_LTH_vuosik.pdf

(s. 5)

[4]

http://www.lentoturvallisuushallinto.fi/files/lth/julkaisusarjaL/SUOMI.pdf

(s. 5)

[5] http://gamma.nic.fi/~mtkoskin/kiikala_saatio_1.htm

[6] http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf ;

http://www.museovirasto.fi/fi/lausuntotie3704

[7] http://www.wmf.org/html/programs/finhel.html

[8] http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/harhaluulot.html#nelja

[9] http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/harhaluulot.html#viisi

[10] http://www.hel.fi/kv/klk/EL_081204/Vp_03.rtf

[11] http://www.tky.hut.fi/~pik/historiaa/alkutaival.html

[12] http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/gallup.html

[13] http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi

 

Runsaasti lisää aiheeseen liittyvää asia-aineistoa löytyy Malmin

lentoaseman ystävät ry:n sivuilta http://www.pelastamalmi.org.

 

 

[Mikko Holck 0]

Tältä nettisivulta http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2004/kiikala löytyi näköjään yksi syy lisää miksi Malmin toimintoja ei voi siirtää Kiikalaan.

 

T.Mikko

 

[Joonas Wilska 0]

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO TIEDOTTAA 7.12.2004

 

Luonnonsuojeluliiton mielestä Helsingin Malmin lentokenttää ei voi siirtää Kiikalaan, koska Kiikalan kenttä sijaitsee keskellä Natura-aluetta.

 

Helsingin kaupunki haluaisi rakentaa Malmin lentokentän päälle taloja. Rakennushanke edellyttää kuitenkin uuden paikan löytämistä lentokentälle. Viime viikolla Hämeen liiton maakuntavaltuusto poisti Lopen Keihäsjärven ja Riihimäen Sammalistonsuon kenttävaraukset Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. Jäljellä on Kiikalan kenttä, johon vedoten Helsinki aikoo purkaa Malmin kentän vuokrasopimuksen. Asia on esillä Helsingin kiinteistölautakunnassa keskiviikkoaamuna.

 

Luonnonsuojeluliiton selvitellessä asiaa tiistaina ilmeni, että Kiikalan lentokenttä sijaitsee Hyyppärän harjualue -nimisen Natura-luonnonsuojelualueen keskellä olevassa reiässä.

 

Kiikalan kentällä on ajuruohokasvustoja ja sieltä on runsaasti uhanalaishavaintoja. Harjualue on myös pohjavesialuetta.

 

"Malmin kentän siirto Kiikalaan ja sen edellyttämät laajennukset vaativat luonnonsuojelulain mukaisen Natura-arvioinnin", toteaa Luonnonsuojeluliiton projektivastaava Tapani Veistola. "Malmin lentokentän vuokrasopimuksen purkamiseen on syytä ottaa aikalisä."

 

Lisätietoja: Natura-projektivastaava Tapani Veistola, puhelin (09) 228 08 266, tapani.veistola@sll.fi

--

TAPANI VEISTOLA

projektivastaava

Ruuhka-Suomi * Natura 2000

Suomen luonnonsuojeluliitto

Kotkankatu 9, 00510 Helsinki

Puhelin (09) 228 08 266

Telekopio (09) 228 08 200

Sähköposti veistola@sll.fi

http://www.sll.fi

http://www.sll.fi/uusimaa/

 

 

Tee ratkaisu ympäristön ja luonnon hyväksi:

liity Luonnonsuojeluliittoon http://www.sll.fi

ja tilaa Suomen Luonto http://www.suomenluontolehti.fi !

[Joonas Wilska 0]

http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2004/kiikala

 

Tuossa vielä linkki.

[Guest mitch83]

Hienoa!

 

Ei muuta kuin lisää pökköä pesään ja kaikki yhtä jarrua polkemaan

[Guest hurrikane2]

Hyvä että ilmestyi tällainen "EU-este". Nuo Natura-YVA:t LSL:n mukaan vievät tietääkseni aikamoista aikaa, vai mitä sanovat paremmin tietävät?

[Anssi Lisko 0]

Paljonkos tuon pituisen tekstin julkaiseminen esim. Helsingin Sanomissa tulisi maksamaan? Meinaan eiköhän semmoinenkin kolehti saatais aikaan tästä porukasta, tommonen lehdistötiedote ois ihan hyödyllistä luettavaa koko Suomen kansalle... Vai mitä ootte mieltä?

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Kyllä ainakin minä kolehtiin osallistuisin. On vanhalla senverran rahaa säästössä ja Malmin kentän muistot ikuisesti mielessä. Siellähän aloitin jo v. 1969.

 

Koko-tai puolisivun mittainen ilmoitus Hesarin sisäsivuilla, esim. Kaupunki-osiossa toki maksaa varmaan aika paljon mutta ei kuitenkaan mahdottomia. Tutkimisen arvoinen idea, joka tosin on Malmin Lentoaseman Ystävät ry:n tutkittava ja päätettävä asia, minun ymmärtääkseni...Täyden tukeni kuitenkin annan tällekin idealle.

 

Tosin ensin toivoisi, että Hesari ja muut lehdet julkaisisivat tiedotteen uutisjuttuna tai mielipidepalstalla, ts. ilmaiseksi.

[Jani Aalto 1]

Minusta tuo juttu jos mikä kuuluu hesarin mielipidesivuille julkaistavaksi.

[Ari Katajamäki 0]

Minusta tuo juttu jos mikä kuuluu hesarin mielipidesivuille julkaistavaksi.

 

Se on vaan ihan liian pitkä, 4 kpl A4-sivua, ei kelpaa mielipidesivulle.

 

 

[Ari Katajamäki 0]

Tämä lähti Helsingin Sanomien päätoimittajille sähköpostilla hetki sitten:

 

 

Avoin kirje Helsingin Sanomien päätoimittajille

 

Arvoisat Päätoimittajat

 

Olen tänään irtisanonut Helsingin Sanomien tilauksen. Yksinomaisena syynä tämänpäiväisen pääkirjoituksen sisältämät virheelliset tiedot. Minusta on käsittämätöntä, että valtakunnan ykköslehti kirjoittaa ykköspaikalla totuuden vastaisia tietoja. Olisin odottanut ammattitaitoiselta toimitukselta vähän tarkempaa asioiden tarkistamista.

Helsingin kaupunkia myötäilevässä propagandassaan HS meni tänään liian pitkälle. Yksipuolisella uutisoinnilla ja virheellisten tietojen julkaisemisella HS käyttää törkeästi hyväkseen asemaansa valtakunnan johtavana päivälehtenä

 

Odotan Helsingin Sanomilta vähintään, että huomisessa lehdessä oikaistaan pääkirjoituksen räikeimmät virheet samalla paikalla:

 

1. Malmin kenttä ei ole alkuperäisen vuokrasopimuksen mukaan luovutettu "yleistä reittiliikennettä varten", vaan "käytettäväksi ilmaliikenteeseen".

 

2. Yleiskaava, jossa Malmin lentokenttä on merkitty asuinalueeksi, ei ole voimassa.

 

3. Malmin lentokentän alue ei ole yksi harvoista isoista alueista, jolle Helsinki voi vielä rakentaa.

 

4. Helsingin Sanomat julkaisee tutkimustiedot, joiden perusteella se väittää, että Malmin alue ei ole suota vaan savimaata.

 

5. Museovirasto ja lähiseudun asukasyhdistykset haluavat säilyttää Malmin nimenomaan lentokenttänä, ei vain sen rakennukset.

 

Odotan myös, että Helsingin Sanomat julkaisee oheisen yleisönosastokirjoituksen, tai muun vastaavat tiedot sisältävän kirjoituksen esimerkiksi Malmin Lentoaseman Ystävät ry:n puolesta välittömästi.

 

Ystävällisin terveisin

Ari Katajamäki

Espoo

 

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 13.12.2004 sisältää niin paljon asiavirheitä, että niiden oikaiseminen on aivan välttämätöntä.

 

Väite, että kenttä olisi alun perin vuokrattu yleistä reittiliikennettä varten, on väärin. Alkuperäisessä vuokrasopimuksessa sanotaan: ” … käytettäväksi ilmaliikenteeseen, ensisijassa posti- ja siviili-ilmaliikenteeseen …”. Reittiliikenteestä sopimuksessa ei puhuta. Sopimuksessa rajataan pois ainoastaan sotilasilmailu. Tuohon aikaan lentämisestä puhuttiin ilmailu-sanalla, siksi Polyteknikkojen Ilmailukerhokaan ei ole Lentokerho (perustettu 1931, Malmin kentän käyttäjä vuodesta 1938). Ilmaliikenteeksi voidaan aivan hyvällä syyllä katsoa kaikki ansiolentotoiminta, jota Malmilla on yli 90% kaikista lento-operaatioista. Sopimuksen irtisanomisperuste on, kuten Helsingin sanomat toteaa, ”näppärästi keksitty”.

 

”Toinen irtisanomisen peruste on korvaavan kentän löytyminen Kiikalasta”. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä on jo vuonna 2000 todennut, että Kiikalan kenttä ei täytä korvaavalle kentälle asetettavia vaatimuksia. Helsingin kaupunki on yksipuolisesti keksinyt, että se nyt yhtäkkiä täyttää nämä ehdot.

 

Päinvastoin kuin Helsingin Sanomat väittää, Yleiskaava 2002, jossa Malmi on suunniteltu asuinalueeksi, ei ole voimassa. Siitä tehtyjä valituksia ei ole vielä käsitelty Helsingin Hallinto-oikeudessa. Voimassa olevassa kaavassa Malmi on edelleen merkitty lentokenttäalueeksi.

 

Malmin lentokenttä ei ole ”yksi harvoja isoja alueita, jolle Helsinki ylipäätään voi vielä rakentaa”. Viikin, Haltialan ja Fallkullan pelloilla on yli kymmenkertainen määrä rakennettavaksi kelpaavaa maata heti valmiina käyttöön otettavaksi. Näiden alueiden käyttö on kiinni ainoastaan poliittisesta tahdosta. Vantaan puolella Haltialan pelloilta rakennetaan jo täyttä päätä, miksi ei joen toisella puolella? Jätkäsaaren, Pasilan, Laajasalon, Vuosaaren ja monen muun kaupunginosan alueella on tulossa muutaman vuoden sisällä rakennettavaksi monin verroin Malmin kenttää vastaavat alueet. Helsingin kaavoituskatsauksesta 2003 on helposti laskettavissa jo nykyisin rakennettavaksi suunnitelluilta alueilta tilaa yli 600 000 asukkaalle. Helsingin kaupunki ei vain taida koskaan kasvaa näin suureksi.

 

Malmilla toimiville yrityksille sijainti lähellä Helsinki-Vantaata on elämän ja kuoleman kysymys. MTV3:n Talousuutisissa (9.12.) yritykset ovat selkeästi ilmoittaneet, että Malmin sulkemisesta seuraa niiden toiminnan lakkauttaminen tai muutto ulkomaille. Yli 200 työpaikkaa on vaarassa hävitä Suomesta pysyvästi.

 

Malmin lentokentälle suunnitellut 10.000 asukasta eivät millään tavalla ole Helsingin kaupungille kohtalon kysymys. Suomalaiselle siviili-ilmailulle, niin ammatti- kuin harrastusilmailulle, Malmi on kohtalon kysymys. Ainoa mahdollinen paikka tälle toiminnalle koko Suomessa tuhotaan kertaheitolla, eikä mitään korvaavaa paikkaa ole tiedossa.

 

Ari Katajamäki

Espoo

[Harri Koskinen 290]

Paikkaillisnäkemystä Kiikalasta Malmin korvaajana Salon seudun sanomien kolumnissa

 

Näkyy tuo Salon Seudun Sanomien päätoimittaja (tai sitten täyskaima) olevan Google-haun perusteella golffaaja...

 

-harri