Hyppylentäjän lupakirjavaatimusten tulkintaa Briteissä

[Esa Harju 17]

Väärin. Ei siinä määritelmässä sanota milloin toiminta ei ole ansiolentotoimintaa, vaan milloin se on. Nähtäväksi jää millä tavoin määritelmän sisältöä oikeasti tullaan tulkitsemaan, mutta aika haastavalta näyttää minusta sellainen toimintamalli, missä esim. suomalaiset laskuvarjohyppy-yhdistykset pyrkivät jatkamaan toimintaansa nykymuotoisena ja väittävät sen olevan jotakin muuta kuin "commercial operations".

 

Tai oikein. Onneksi tätä tullaan oikeasti tulkitsemaan fiksumpien ihmisten kuin minun tai sinun toimesta, viime kädessä EY-tuomioistuimen päätöksen mukaisesti mekin ollaan sitä toteuttamassa käytäntöön, toivottavasti.

 

Muutaman esimerkin kautta perusteluja väitteelleni:

 

1. Kuten jo aiemmin kirjoitin: jos suomalaiset laskuvarjokerhot jatkavat nykyisen kaltaista toimintaansa niin käytännössä kaikkien kohdalla täyttyy ehdot vastikkeellisuudesta ja palvelun saatavuudesta yleisölle. Tällöin tuota toista osaa määritelmästä ei edes tarvitse lukea vaan toiminta on ansiolentotoimintaa.

Mikäli kohderyhmä on yhdistyksen jäsenistö, niin ei täyty.

 

2. Kuten jo kirjoitin, niin tuo lainaamasi osa määritelmästä ei siis määrittele sitä milloin toiminta EI ole "commercial operation" vaan milloin se on. Eli siis mikäli ehto "where the latter has no control over the operator" EI toteudu siitä EI nähdäkseni seuraa automaattisesti, että toiminta EI ole "commercial operations".

 

Tämä on sinun subjektiivinen tulkintasi.

 

Esimerkiksi:

i) Lentotyöyritys A tuottaa lentopalveluita valokuvausyritys B:lle näiden välisellä sopimuksella ilmakuvaustarkoituksiin. A:n palvelut eivät ole yleisön saatavilla (esim. B on A:n ainoa asiakas). Sopimus on ainoa kytkös A:n ja B:n välillä (B ei esim. ole omistajana A:ssa). Tällöin nuo ehdot ("which is performed under a contract between an operator and a customer, where the latter has no control over the operator") mitä ilmeisimmin toteutuvat ja toiminta olisi siis "commercial operation".

 

ii) Muutetaan hieman skenaariota: Lentotyöyritys A tuottaa lentopalveluita valokuvausyritys B:lle näiden välisellä sopimuksella ilmakuvaustarkoituksiin. A:n palvelut eivät ole yleisön saatavilla (B on A:n ainoa asiakas), mutta B omistaa A:n kokonaan tai osittain. Tällöin jouduttaisiin arvioimaan milloin "has no control over the operator" oikeasti päättyy? Riittääkö, että B omistaa A:n? Vai täytyykö B:n nimetä esim. joku vastuuhenkilö A:n organisaatioon (hallituksen pj, toimitusjohtaja, tms)? Riittääkö, että B omistaa A:sta osan vai täytyykö se omistaa kokonaan? Vai riittääkö esim. osakeyhtiön määräenemmistö? Vai yksikin äänioikeuden yhdistyskokouksessa tuova osake? Jos tätä skenaariota tarkastellaan lentoturvallisuuslähtökohdista, niin tosiasiallinen lentotoiminta ja siihen liittyvät riskit ja niille altistuvat tahot pysyvät samoina kuin tapauksessa i).  Siksi minä en ainakaan usko, että tapauksessa ii) olisi kyse "non-commercial" toiminnasta pelkästään siksi, että "no control over the operator" on ehkä saattanut joltakin osin heikentyä.

Yritysten välinen kaupallinen kanssakäyminen ei ole tässä olennaista, sillä sehän ei ole non-commercial, eikö niin?

 

Jo pelkästään näiden esimerkkien takia olen jokseenkin taipuvainen uskomaan, että yhdistyksen harjoittamasta toiminnasta ei tule "non-commercial" pelkästään sillä, että hyppykoneessa istuvat ovat jäseniä toimintaa harjoittavassa aatteellisessa yhdistyksessä. Vaikka asiaa hoettaisiin yhteen ääneen miten paljon hyvänsä.  Lisäksi yhdistyspuristina näen melko suurena ongelmana sen, että skenessä aletaan järjestelemään erilaisia jäsenyyksiä oikeustoimina, joiden avulla vältytään yhdistyksen harjoittamassa taloudellisessa toiminnassa joiltakin vaatimuksilta.

Jos aatteellinen yhdistys omistaa lentolaitteen, jolla on hyppytoiminta sallittua, kuljettaen samaisen aatteellisen yhdistyksen tasavertaisia jäseniä tiettyyn korkeuteen uloshyppyä varten jäsenten suorittaessa korvauksen aiheutuneista kuluista, niin mikä siinä on se suuri ongelma?

 

Kyllä tilaa on aivan varmasti kaikille yhteisömuodoille. Sen sijaan sekä alaan liittyvän taloudellisen toiminnan, että niitä lentopalveluita käyttävän harrasteen kannalta on haitallista mikäli toimijat eivät harjoita samaa toimintaa samoilla vaatimuksilla. Jos aatteellinen yhdistys haluaa harjoittaa laskuvarjohyppylentotoimintaansa vastikkeellisesti, pyrkien saamaan palveluillensa uusia käyttäjiä rajoittamattomista henkilöpiireistä, niin silloin ko. yhdistyksen tulisi yhteiskuntavastuunsa tuntevana toimijana todeta harjoittavansa kaupallista lentotoimintaa ja ryhtyä noudattamaan sen mukaisia vaatimuksia.

 

Harri

Vastikkeellisuutta on vaikea välttää, hyppytoiminnasta aiheutuneet kustannukset on korvattava tavalla tai toisella - työkustannusten korvaamiseen verottajalla on omat reunaehtonsa aatteellisille yhdistyksille. Elinkeinotoiminta voittoa tavoitellen yrittäjän riskillä ei sovellu ainakaan aatteellisen yhdistyksen toimintaan ilman rekisteröitymistä arvonlisävelvolliseksi, joka on sitten sitä toimintaa, jota CPL-vaatimus koskee. Aatteellisen yhdistyksen toiminta ja sen tarkoitus on määritelty säännöissä, tavallisesti niissä puhutaan jäsenten harrastustoiminnasta ja sen edistämisestä, ei palvelutoiminnasta. Jäseniksi hyväksytään sääntöjen kriteerit täyttävät henkilöt, ei rajoittamattomia henkilöpiirejä.

 

Mikäli kotimaisten laskuvarjokerhojen hyppytoiminta olisi todella kannattavaa ja menestyksellistä taloudellisesti, voisin kuvitella useampien, edes yhden, jo omistavan oman dropzonen lämpimämmiltä seuduilta, esim. Espanjasta ja/tai Floridasta, ja tarjoavan siellä hyppypalveluja sikahalpaan hintaan kaikille jäsenilleen ja myös suurelle yleisölle, ympäri vuoden yhteiskuntavastuut huomioiden.

[Harri Heikkilä 16]

Koska et noiden muiden kysymysten osalta tuonut enää mitään uutta perustetta jätän ne kommentoimatta kokonaan. Mutta tuo yksi juttu hieman pistää silmään.

 

Yritysten välinen kaupallinen kanssakäyminen ei ole tässä olennaista, sillä sehän ei ole non-commercial, eikö niin?

 

Ei se niin mene. Ei EASA-perusasetus mitenkään määrittele tai rajaa millaisia oikeussubjekteja siinä commercial operation -määritelmässä tarkoitetaan.

 

Harri

[Pasi Siimes 0]

Ymmärrän yrittäjän tuskan, inhottavaa että kerhot "myyvät" palveluitaan halvalla. Siellä kun ei makseta palkkaa niille koordinaattoreille. Sitä en ymmärrä, miksi kerhot pitäisi saada lopetettua. Antaa poikien harrastella, onhan lätkässäkin (vielä) ihan harrastajajoukkueita (ja ammattijoukkueita).

 

t. Timo

Sehän tässä kaikkein sekaisinta onkin, etteivät myy. Hinnat ovat ihan samoilla hoodeilla kuin Oy:lläkin. Mutta sepä johtuukin varmasti aika pitkälle siitä, että kerhoissa maksetaan esim tandemhyppymestareille ihan samalla lailla kun OY:ssäkin, ainakin merkittävissä määrin hyppyjä tekevissä organisaatioissa. Suurimmissa toimijoissa tietääkseni homma on alihankintajärjestelyin tehty jopa paperillakin kestäväksi, toisissa asia on hoidettu sillä perinteisellä "kerhotyötavalla".

[Pasi Siimes 0]

Miksi yritysmuotoiset toimijat, jotka tuntevat tulleensa kaltoinkohdelluiksi eivät perusta yhdistystä ja toimi sen alla tuottaen yleishyödyllistä toimintaa?

Jos nyt viittaat meihin, niin tietenkään siksi, että toimintamme ei ole yleishyödyllistä aatteelista toimintaa. Katsomme kyllä, että toimintamme on yleistä ja hyödyllistä, mutta tarkoituksena tuottaa hyppääjille sellaisia palveluita, jotka mahdollistavat hyppäämisen kaupunkien keskustoissa ja tavoitella sekä laadullista ja volyymillista kasvua valitsemallamme alalla.

 

Koen vahvasti, että jos järjestelisimme toimintamme yhdistysmuotoisina (vaikkapa äänettömien jäsenten avulla) ja tuottaisimme palveluitamme "vain jäsenille" tekisimme itse asiassa valeoikeustoimen, koska toiminnan tosiasiallinen status on ainoastaan urheilupalvelutuotteiden myyminen kaikille halukaille. Hyvä ajatus kuitenkin. Pitääpä kysyä oikein ennakkoratkaisu asiasta, vaikka en usko asiasta olevan hyötyä juurikaan. EASA-OPS kun puskee päälle joka tapauksessa.

 

Sinällään toivottaisin erittäin tervetulleeksi esim Malmin Laskuvarjourheilijat ry:n, joka teksi yhteistyötä minkä tahansa Malmilaisen lento-operaattorin kanssa.

[Erkki Pulkkinen 0]

Koen vahvasti, että jos järjestelisimme toimintamme yhdistysmuotoisina (vaikkapa äänettömien jäsenten avulla) ja tuottaisimme palveluitamme "vain jäsenille" tekisimme itse asiassa valeoikeustoimen, koska toiminnan tosiasiallinen status on ainoastaan urheilupalvelutuotteiden myyminen kaikille halukaille. Hyvä ajatus kuitenkin.

Ei välttämättä. Kun porukkaasi littyy tarpeeksi jäseniä (sulle asiakkaita), menetät jossain vaiheessa vallan koko touhuun ja "asiakkaasi" nousevat kukoksi tunkiollesi 

Tämä on yksi merkittävä ero oy: ja ry:n välillä kun noiden jäsenten pitää olla äänivallallisia touhun mahdollistamiseksi.

[Tatu Koiranen 1 726]

Ei välttämättä. Kun porukkaasi littyy tarpeeksi jäseniä (sulle asiakkaita), menetät jossain vaiheessa vallan koko touhuun ja "asiakkaasi" nousevat kukoksi tunkiollesi 

Tämä on yksi merkittävä ero oy: ja ry:n välillä kun noiden jäsenten pitää olla äänivallallisia touhun mahdollistamiseksi.

 

No mutta kun. En nyt haluaisi mainita mitään yhdistystä nimeltä, mutta fakta on se, että suomessa on laskuvarjo-ry-toimintaa sellaisessa muodossa, että jäsenistö ei ole äänioikeutettua. Äänioikeutettujen määrä voi olla alle 10 % jäsenistöstä ja henkilömäärä voi olla laskettavissa kahden käden sormilla.

[Ari Aho 62]

No mutta kun. En nyt haluaisi mainita mitään yhdistystä nimeltä, mutta fakta on se, että suomessa on laskuvarjo-ry-toimintaa sellaisessa muodossa, että jäsenistö ei ole äänioikeutettua. Äänioikeutettujen määrä voi olla alle 10 % jäsenistöstä ja henkilömäärä voi olla laskettavissa kahden käden sormilla.

 

Nykytulkinnan mukaan yleishyödyllisessä yhdistyksessä äänivaltainen jäsenyys tulee olla avoin kaikille toimintaan osallistuville jäsenille. Tästä on minulla on omakohtainen kokemus erään pienen toisella ilmailun alalla toimivan ry:n kohdalla. Verottaja käski muuttaa säännöt rutiinikyselyn yhteydessä - no meille se oli helppoa, kun ei tällaisia äänivallattomia jäseniä tosiasiassa ollut, vaikka vanhoissa säännöissä sellainen mahdollisuus oli.

[Harri Heikkilä 16]

Tätä keskustelua seuratessa tulee mieleen vain yksi kysymys:

 

Miksi yritysmuotoiset toimijat, jotka tuntevat tulleensa kaltoinkohdelluiksi eivät perusta yhdistystä ja toimi sen alla tuottaen yleishyödyllistä toimintaa?

 

Minä ajattelin ensin, että tämä on vain provokaatioyritys, mutta koska näin ei ehkä sittenkään ole, niin kai näitä syitä on syytä hieman avata.

 

Yhdistyslaki sallii yhdistyksen perustamisen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus tai sen laatu ei saa olla pääasiassa taloudellista. Nämä ehdot löytyvät yhdistyslaista.

 

Jos toiminnan tarkoituksena on tuottaa esim. laskuvarjohyppyharrastuksessa tarvittavia vastikkeellisia palveluita tai vaikkapa tandemhyppyjä, toimitaan lainvastaisesti jos valitaan yhteisömuodoksi yhdistys (kun puhutaan yhdistyksestä yhdistyslain tarkoittamassa muodossa). Tästä syystä esim. 4k Skyexperience on osakeyhtiö.

 

Jos tarkoituksena on tuottaa esim. laskuvarjohyppyharrastuksessa tarvittavia vastikkeellisia palveluita tai vaikkapa tandemhyppyjä, mutta yhdistykseksi järjestäytymällä on tarkoituksena välttyä esim. joiltakin toimintaa sääteleviltä vaatimuksilta puhutaankin jo sitten siitä valeoikeustoimesta.

 

Jos esim. jokin toiminta järjestellään aatteellisen yhdistyksen harjoittamaksi, toiminta on suurelta osin taloudellista ja jo yhdistyksen sääntöihinkin on kirjattu jäsenluokka, joka ei saa äänestää (voisi olla kyse esim. jonkin mittavamman omaisuuserän turvaamisesta), johon kuitenkin suurin osa jäsenistöstä kuuluu ja tämä jäsenluokka osallistuu yhdistyksen toimintaan lähinnä ostamalla tarjolla olevia vastikkeellisia palveluita puhutaan jo toiminnasta, joka äkkiä kuulostaa todella aika mittavalta väärinkäytökseltä.

 

Nyt aletaan tosin olemaan jo alueella, jossa mielenkiintoa ei pitäisi suunnata pelkästään laillisuuskysymyksiin, vaan myös ihan arvokeskustelulle alkaisi olla sijaa.

 

Harri

[Niko Ikonen 3]

Muuttuukohan tulkinta Suomessakin?

TraFia on alkanut kiinnostamaan onko kerhoille sisäiseen toimintaan tarkoitettua kevennystä määräyksiin käytetty väärin.

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Matti Huoviala 83]

Aika "vapaamuotoinen" selvityspyyntö. Tuohon voi vastata käytännössä miten vain.

Olisikohan taustalla jonkinmoinen kusauttelu joltakin taholta, vuoden reiluin ilmailuteko?

 

Ei, minulla ei ole intressejä tai kytköksiä mihinkään hyppytoimintaa harjoittavaan yhteisöön, kuhan vain yleisellä tasolla arvelen. 

 

-M-

[Niko Ikonen 3]

 

Olisikohan taustalla jonkinmoinen kusauttelu joltakin taholta, vuoden reiluin ilmailuteko?

 

-M-

Olisihan se hirveän ikävää jos "maan tapaa" mentäisiin sörkkimään. Suomessa ja muutenkin Euroopassa tuntunut olevan melko paljon kaikkea epämääräisyyksiä ja parasta olla vaan hiljaa ja kysymättä niin ketään ei kiinnosta. Ja kuten eräässä ultraonnettomuustutkinnassakin kävi ilmi aina tiedusteleminenkaan ei ole tuottanut mitään. Ehkä tilanne siis on parantumassa ja viranomainen joko omatoimisesti tai sitten tiedustelujen perusteella on alkanut selvittämään toiminnan luonnetta.

 

--

Niko Ikonen

[Vesa Toropainen 0]

Hitler kyllä osaa surullisen osuvasti kiteyttää koko laskuvarjohyppyskenen tilanteen...

 

[Harri Kontturi 17]

Hitler kyllä osaa surullisen osuvasti kiteyttää koko laskuvarjohyppyskenen tilanteen...

 

 

Olkoonkin, että video sinänsä oli lähinnä rivienvälistä lukua tästä säikeestä, mutta alkaa mennä jo vähän kunnianloukkauksen puolelle, kun on noin paljon nimiä tonne rustailtu. Vilpittömästi siis suosittelisin lataajalle videon poistamista ennen kun tulee joku He-Ma-Pa-pussin sisällöt nenäänsä vetänyt vastaan.

 

edit: Tossa kuitenkin mietin, että tällä hetkellä voimassaolevien määräysten mukaan päällikkönä saa toimia henkilö, jolla on vähintään 75h lentokokemus kyseisen ilma-alusryhmän koneella lentämisestä. Tämähän viittaa suoraan PPL-piloteilla operoitavaan toimintaan, sillä CPL:ää ei voi saada noilla tunneilla. Toisaalta yhdistykset saa harjoittaa täysin laillisesti ihan rahankulutusta uusien jäsenten hankintaan, minkä valossa tuota Tandem-hommaakin varmasti on pyörietty ja taas toisaalta varainhankintaa on ihan luvallista tehdä kerhoympäristössä. Toki tandem-hyppymestarille ei saa maksaa palkkaa, vaan tandemista jäävät rahat on käytettävä kerhon yhteiseksi hyödyksi esimerkiksi uusien oppilasvarusteiden hankintaa tai lentokonekaluston ylläpitoa varten. Jos siirrytään palkanmaksuun, niin sitten karataan kaupallisen toiminnan piiriin. Raja on kuitenkin melko häilyvä, myönnetään.

[Tommi Savikko 0]

Toki tandem-hyppymestarille ei saa maksaa palkkaa, vaan tandemista jäävät rahat on käytettävä kerhon yhteiseksi hyödyksi esimerkiksi uusien oppilasvarusteiden hankintaa tai lentokonekaluston ylläpitoa varten. Jos siirrytään palkanmaksuun, niin sitten karataan kaupallisen toiminnan piiriin. Raja on kuitenkin melko häilyvä, myönnetään.

 

Missä tuo määritellään että THM:lle ei saa maksaa palkkaa? Onko se kaupallisuuden edellytys?

Voiko laskuvarjokerho ostaa THM-palvelun ulkopuolelta? Onko se silloin kaupallista?

 

Voiko laskuvarjokerho ostaa mitään muita palveluita kaupalliselta toimijalta? Meneekö sit kaupalliseksi?

[Harri Kontturi 17]

Panit kyllä Tommi pahan...

 

Varsinaisesti kait ilmailumääräyksissä ei tarkkaan sanota, ettei hyppymestarille sais maksaa palkkaa kerhotoiminnassa, mutta toisaalta näissä asioissa on kai ollut verottaja se tarkempi määrittäjä, että milloin on kyseessä kaupallinen toiminta ja milloin harrastusmuotoinen toiminta. Luulisin että TraFin väki luottaa tässä pitkälti verottajan näkökantoihin.

 

Tuossa on verottajan näkökantaa yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta ja elinkeinotoiminnasta (eli kaupallisuudesta):

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya/Yleishyodyllisten_yhteisojen_verotus__us%2815125%29

 

Palkanmaksun ja talkoina tehtävien töitten verotukseen puolestaan tarkemmin pureudutaan tässä:

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Talkootyon_verotus%2810116%29

 

Ja tässä vielä viimeisenä jonkun verran pidempi ja tarkempi verotusohje yleishyödyllisistä yhteisöistä. Mukana on KHO:n ratkaisuja siitä, millon yhteisö on yleishyödyllinen ja millon ei:

http://www.vero.fi/download/noname/%7BD9EE86CC-1378-4804-BC6B-F54B177A455E%7D/4016

 

Joitain palveluja voi kerhot tietenkin ostaa firmoilta ilman että homma menee kaupalliseksi. Mitä kaikkea sitten voi ostaa? No tässä vaiheessa nostan kyllä räpylät pystyyn, sillä en tota lakipuolta hallitse kovin syvällisesti.

[Erkki Pulkkinen 0]

Kyllä me ollaan mahtavia keksimään kaikenlaisia sääntöjä. Sitten kun ajattelee sääntöä järjellä, niin solmuunhan se menee.

Ei ole kauan kun kerhoja yllytettiin palkkaamaan työntekij(i)ä. Palkanmaksajan täytyy pidättää ennakonpidätys palkasta, joka tilitetään verottajalle, "säännön" mukaanhan kerho olisi ollut tällöin ollut ansiolentoyritys.

Toiset taas väittävät että Alv-velvollisuus olisi selvä merkki elinkeinotoiminnasta. Mikä kerho tahansa voi hakeutua Alv-velvolliseksi ja jatkaa täysin harrastepohjalta ilman että se olisi ansiotoimintaa.

Monille olisi parasta löysäillä hiukan niitä nyörejä pipoista, heittää kateus roskiksiin ja aloittaa uudenlainen elämä ja panostaa tuo vapautunut energia johonkin hyödylliseen vaikkapa harrastajien yhteiseksi eduksi.

 

Huom. En viittaa tällä erityisesti keneenkään vaan ihan yleisellä tasolla.

[Tommi Savikko 0]

Varsinaisesti kait ilmailumääräyksissä ei tarkkaan sanota, ettei hyppymestarille sais maksaa palkkaa kerhotoiminnassa, mutta toisaalta näissä asioissa on kai ollut verottaja se tarkempi määrittäjä, että milloin on kyseessä kaupallinen toiminta ja milloin harrastusmuotoinen toiminta. Luulisin että TraFin väki luottaa tässä pitkälti verottajan näkökantoihin.

 

Niinpä.

 

Olisiko sillä merkitystä, että mihin tandemhyppyjen kate päätyy? Voidaanko THMlle maksaa työperustainen (lue: kohtuullinen)  palkka ja hypystä syntyvä kate/ylijäämä/whatever sijoitetaan yhdistyksen tarkoitukseen?

Vai onko sillä merkitystä, saako pilotti palkkaa?

 

Vaikeita asioita ja uskonpa että tässä maassa ei ole viranomaisasemassa olevaa henkilöä, joka voisi vastata kysymyksiin asiantuntemuksella.

 

Puhumattakaan siitä, että määräykset ovat menossa Euroopan tasolla uusiksi niin viranomaisen motivaatio miettiä asioita just nyt lienee aika pieni. Mutta kun kerran lähettelevät kirjeitä niin näyttää että jotain yritetään tehdä.

[Harri Kontturi 17]

Kyllä me ollaan mahtavia keksimään kaikenlaisia sääntöjä. Sitten kun ajattelee sääntöä järjellä, niin solmuunhan se menee.

Ei ole kauan kun kerhoja yllytettiin palkkaamaan työntekij(i)ä. Palkanmaksajan täytyy pidättää ennakonpidätys palkasta, joka tilitetään verottajalle, "säännön" mukaanhan kerho olisi ollut tällöin ollut ansiolentoyritys.

Toiset taas väittävät että Alv-velvollisuus olisi selvä merkki elinkeinotoiminnasta. Mikä kerho tahansa voi hakeutua Alv-velvolliseksi ja jatkaa täysin harrastepohjalta ilman että se olisi ansiotoimintaa.

Monille olisi parasta löysäillä hiukan niitä nyörejä pipoista, heittää kateus roskiksiin ja aloittaa uudenlainen elämä ja panostaa tuo vapautunut energia johonkin hyödylliseen vaikkapa harrastajien yhteiseksi eduksi.

 

Huom. En viittaa tällä erityisesti keneenkään vaan ihan yleisellä tasolla.

 

Kaipa se on henkilökohtaisesti vaan hieman varovainen suhtautuminen kaikkiin rajankäynteihin. Tahtoisin mieluummin kuulla viranomaisen kommentit tollaseen rajankäyntiin kuin lähteä puolustelemaan omia toimiani oikeuteen.

 

Tuosta ALV-velvollisuudesta on ihan selkeät ohjeet tuossa verotusohjeessa ja siinä sanotaan täysin yksikäsitteisesti, että yhteisö voi olla ALV-velvollinen mutta ei elinkeinotoiminnallinen.

Yleishyödyllinen yhteisö, joka harjoittaa myyntiä liiketoiminnan muodossa, voi tulla hakemuksesta

arvonlisäverovelvolliseksi, vaikkei myynnistä saatua tuloa pidetä tuloverotuksessa

elinkeinotulona. Hakeutumisoikeus on myös sellaisella yhteisöllä, jonka liikevaihto on

alle 8 500 euroa tilikaudessa. Tällöin yhteisö on arvonlisäverovelvollinen kaikesta liiketoiminnan

muodossa tapahtuvasta toiminnasta (myös henkilökohtaisesta tulosta, jos ko. toiminta

tapahtuu liiketoiminnan muodossa). Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisesta ei

seuraa automaattisesti sitä, että toiminta olisi tuloverotuksessa elinkeinotoimintaa. Liiketoiminnan

(arvonlisäverotus) ja elinkeinotoiminnan (tuloverotus) käsitteet eivät siten ole

yhtenevät.

 

Tämän puitteissahan esim Lappeenrannan ilmailuyhdistys on ALV-velvollinen, mutta samalla yleishyödyllinen yhteisö.

Etuna ALV-velvollisuudessa on se, että sen ostamien palveluiden ja tuotteiden (lentokoneet, polttoaineet, huollot ....) sisältämät ALV:t on kerholle vähennyskelpoisia.

Jos tältä kerholta joku toinen ALV-velvollinen (esim yritys OyAb) vuokraa lentokoneen, niin sille siirtyy vähennyskelpoista arvonlisäveroa (ja siten vuokrahinta on yritykselle kirjanpidollisesti edullisempi).

Haittana taas on se, että ALV-ilmoitukset on tehtävä säännöllisesti ja tilitettävä myynneistä tulleet ALV:t verottajalle.

[Harri Heikkilä 16]

Kyllä me ollaan mahtavia keksimään kaikenlaisia sääntöjä. Sitten kun ajattelee sääntöä järjellä, niin solmuunhan se menee.

Ei ole kauan kun kerhoja yllytettiin palkkaamaan työntekij(i)ä. Palkanmaksajan täytyy pidättää ennakonpidätys palkasta, joka tilitetään verottajalle, "säännön" mukaanhan kerho olisi ollut tällöin ollut ansiolentoyritys.

 

Tuo "ansiolentoyritys" taitaa terminä viitata aikaan ennen vuoden 2005 ilmailulakiuudistusta. Nykyään täytyy muistaa, että kategorisia "ansiolentoyrityksen" lisävaatimuksia tai toimilupavaatimuksia ei nykyään ole. Esim. minkäänlaista "ansiolentolupaa" ei enää ole olemassakaan. Minustakin on silti totta, että säätely on joiltakin osin sietämättömän sekavaa. Mutta jos esimerkiksi ilmailukerho, joka harjoittaa PPL-koulutusta päättää maksaa lennonopettajalle ihan palkkaa aiempien pimeiden korvausten sijaan, ei mikään muu muutu kuin se, että työnantajavelvoitteista täytyy huolehtia. Ja verottajaa ei tarvitse enää ihan niin kauheasti pelätä. Itse lentokoulutustoiminnassa vaaditut toimiluvat, lupakirjat, lentokonekalusto jne. ovat täsmälleen samat. Tyypillisen ilmailukerhon kohdalla ei ole myöskään juurikaan huolta siitä, että se menettäisi yleishyödyllisen yhteisön verokohtelunsa vaikka lennonopettajille maksettaisiinkin palkkaa.

 

Kun mietitään ilmailuyhdistysten toimintaa, niin usein vastaan tuleva ongelma, johon myös Tommi taitaa viitata, on se että kerhoissa puuhaillaan usein juttuja, jotka vaativat melko paljon työtä. Johonkin asti pärjätään ihan puhtaasti vapaaehtoisvoimin, mutta kun toiminta paisuu, niin usein raskaan kerhotyön raatajat kokevat, tai heidän puolestaan koetaan, että jonkinlainen palkitseminen olisi tarpeen. Kun työstä aletaan tarjoamaan vastikkeeksi jotakin rahanarvoista etuutta, niin silloin lainsäädäntö asettaa velvoitteita. Näistä ehkä käytännössä merkittävin juttu on tuo ennakkoperintälain vaatimus veroennakon pidättämisestä. Mutta ihan henkilökohtaisena mielipiteenä ilmailukerhotoiminnasta: jos vaihtoehtoina on työntekijän palkkaaminen tai toiminnan supistaminen, niin minusta silloin tulisi palkata se työntekijä. Joten miksipä kerhoa ei yllytettäisi palkkaamaan työntekijää jos siten yhdistys pystyy paremmin edistämään ja toteuttamaan (aatteellista) tarkoitustaan?

 

Mutta sitten vielä hieman säätelyn sekä viranomaistoiminnan kukkasiin. Esimerkkinä vaikkapa ultrakevytlentäminen koskapa se nyt on otsikoissa ollut muutenkin. Ajatellaanpa, että ilmailuelämyksiä tarjoava yritys tai yhdistys päättäisi hyötyä ultrakevytlentämisen viime aikoina saamasta julkisuudesta ja ryhtyisi täysin elinkeinotoiminta- ja varainhankintatarkoituksessa tarjoamaan ultrakevytlentämistä esittelevää tuotetta suurelle yleisölle.

 

Ilmailumääräys TRG M1-7 mm. määrittelee, että "esittelykoulutuksella" tarkoitetaan "koulutusta joka tähtää ilmailuharrasteen esittelyyn ja markkinointiin". Joten eikun hommiin vaan. Tuotetta markkinoidaan ja myydään kaikin mahdollisin tavoin. Jäsenyyksiä ei edellytetä, eikä niitä välttämättä ole edes tarjolla. Tuotteen käytännön toteutus on hoidettu opettajakelpuutuksella varustettujen UPL-lupakirjallisten toimesta. Lennonopettajille maksetaan ruhtinaallista palkkaa aivan ilmailumääräyksen PEL M2-71 mukaisesti. Verot maksetaan ja työnantajaveloitteet hoidetaan. Elämys- ja seikkailupalveluista edellytettävät ilmoitukset on kunnalle tehty. Pelastussuunnitelma nököttää kauniisti hyllyssä. Yhteisö on SIL ry:n jäsen ja se noudattaa toiminnassaan SIL ry:n asianmukaista koulutusohjelmaa.

 

Toimintaa harjoittava yhdistys tai yritys rikastuu, lennonopettajat saavat palkkaa, ilmailusta kiinnostuneet saavat tutustua lajiin, maailmassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Kielletäänkö tämä jossakin?

 

Toiset taas väittävät että Alv-velvollisuus olisi selvä merkki elinkeinotoiminnasta. Mikä kerho tahansa voi hakeutua Alv-velvolliseksi ja jatkaa täysin harrastepohjalta ilman että se olisi ansiotoimintaa.

 

Jos verottajan termeillä puhutaan, niin alv-velvollisuus on selvä merkki liiketoiminnasta. Alv-velvolliseksi ei voi hakeutua toiminnasta, joka ei ole liiketoimintaa. Tällaista toimintaa on mm. aatteellisen yhdistyksen jäsenmaksu aina (kts. KHO 75/2011),

 

Harri

[Erkki Pulkkinen 0]

Jos verottajan termeillä puhutaan, niin alv-velvollisuus on selvä merkki liiketoiminnasta. Alv-velvolliseksi ei voi hakeutua toiminnasta, joka ei ole liiketoimintaa. Tällaista toimintaa on mm. aatteellisen yhdistyksen jäsenmaksu aina (kts. KHO 75/2011),

 

Tietysti jäsenmaksut sekä myöskin yleishyödyllinen toiminta ei ole liiketoimintaa ja siten siitä ei voi olla alv-velvollinen.

Yhdistys voi kuitenkin olla alv-velvollinen osasta toiminnastaan, kuten vaikka itse ilmailutoiminta.

 

Toiset taas väittävät että Alv-velvollisuus olisi selvä merkki elinkeinotoiminnasta.

Tuossa sanoin kyllä hiukan väärin, sillä jos puhumme tosiaankin verottajan termeillä niin näinhän se on.

 

Jos alv-velvollisuuden piirissä olevat myytävät palvelut menevät puhtaasti kerholaisille, on toiminta silloinkin elinkeinotoimintaa, mutta ei ansiolentotoimintaa. Verottaja tulkitsee asiaa verotuksen näkökulmasta, viranomaiset taas homman luonteen näkökulmalta ja tällöin liiketoiminta ei välttämättä ole ansiotoimintaa ilmailusaralla ja näiden välistä yhteyttä on turha väittää ainoana totuutena.

[Tatu Koiranen 1 726]

Tietysti jäsenmaksut sekä myöskin yleishyödyllinen toiminta ei ole liiketoimintaa ja siten siitä ei voi olla alv-velvollinen.

 

Miksi minulla on päässäni vahva mielikuva siitä, että verottaja olisi määrännyt taannoin erään ilmailuun liittyvän yhdistyksen jäsenmaksuista suoritettavan arvonlisäveroa?

[Erkki Pulkkinen 0]

Miksi minulla on päässäni vahva mielikuva siitä, että verottaja olisi määrännyt taannoin erään ilmailuun liittyvän yhdistyksen jäsenmaksuista suoritettavan arvonlisäveroa?

 

Taitaapi olla niin, että jos jäsenmaksu osoitetaan vastikkeelliseksi, siis palvelun tai tuotteen toimittamiseksi jäsenelle, niin silloin siihen voi sisältyä vero.

[Tatu Koiranen 1 726]

Olkoonkin, että video sinänsä oli lähinnä rivienvälistä lukua tästä säikeestä, mutta alkaa mennä jo vähän kunnianloukkauksen puolelle, kun on noin paljon nimiä tonne rustailtu

 

Millähän tavalla video jonkun mainitun henkilön kunniaa loukkaa (kenen?) ja missä kohdassa se tarkalleenottaen tapahtuu? Esitetäänkö videolla jokin henkilöön kohdistuva valheellinen väite tai vihjaus niin, että se on vieläpä omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle, tai halventaako video muuten mainittuja henkilöitä olennaisesti? On syytä ottaa huomioon, että rikoslain 24:9.3 § mainitsee kuitenkin erityisen oikeuden arvostella tiettyjen henkilöiden toimintaa ilman että kyseessä on kunnianloukkaus, jos teko ei selvästi ylitä sitä mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

 

Ja jos joku videolla mainituista vetää sen palkokasvin sieraimeensa, se on mielestäni vain omiaan osoittamaan todeksi sen, että video osuu oikeaan.

[Harri Heikkilä 16]

Jos alv-velvollisuuden piirissä olevat myytävät palvelut menevät puhtaasti kerholaisille, on toiminta silloinkin elinkeinotoimintaa, mutta ei ansiolentotoimintaa. Verottaja tulkitsee asiaa verotuksen näkökulmasta, viranomaiset taas homman luonteen näkökulmalta ja tällöin liiketoiminta ei välttämättä ole ansiotoimintaa ilmailusaralla ja näiden välistä yhteyttä on turha väittää ainoana totuutena.

 

Verottajan termein ilmaistuna elinkeinotoiminta tarkoittaa käytännössä sellaista toimintaa, josta joutuu maksamaan sekä alvia että tuloveroa. Siis normaali yrityksen verokohtelu.

 

Liiketoiminta on verottajan termein ilmaistuna sellaista toimintaa, jossa on tunnistettavissa jonkinlainen vastike-palvelu/tuote -tyyppinen muoto ja josta on mm. mahdollista hakeutua alv-velvolliseksi.

 

Yksinkertaistettuna yhdistysten verokohtelu voi olla jotakin seuraavista:

 

1) Yhteisön kaikki toiminta on yleishyödyllisyyden nojalla verovapaata. Yhteisö ei siis ole alv-rekisterissä tai maksa myöskään tuloveroa.

 

2) Yhteisö harjoittaa liiketoimintaa, josta se on hakeutunut alv-rekisteriin. Yhteisö on kuitenkin yleishyödyllinen ja sen perusteella se ei maksa tuloveroa.

 

3) Yhteisö harjoittaa elinkeinotoimintaa (tarvittaessa googlaa elinkeinotoiminnan tunnusmerkit) joten yhteisö on alv-rekisterissä ja maksaa myös tuloveroa. Yhteisön liiketoiminnasta myös vain jokin tietty osa voi olla elinkeinotoiminta.

 

Yhteisön verotuksellista asemaa arvioitaessa ei ole ehdotonta merkitystä sillä tarjoaako yhdistys palveluitaan vain jäsenille vaiko myöskin laajemmille piireille. Yleishyödyllisen yhteisön tulee jo lähtökohtaisesti toimia yleiseksi hyväksi eikä sen tarkoituksen harjoittaminen voi olla kovin pienille ihmisryhmille suunnattu. Verotuksen näkökulmasta jäsenyyden merkitystä on sivuttu ainakin ratkaisussa KHO 2236/98.

 

Toiset taas väittävät että Alv-velvollisuus olisi selvä merkki elinkeinotoiminnasta. Mikä kerho tahansa voi hakeutua Alv-velvolliseksi ja jatkaa täysin harrastepohjalta ilman että se olisi ansiotoimintaa.

 

Mitä taas tulee tulkintoihin siitä mikä on "kaupallista lentotoimintaa" ilmailua säätelevän erityislainsäädännön näkökulmasta, niin oikeastaan ainoa edes jollakin tavalla asiaa määrittelevä teksti löytyy hallituksen esityksestä ilmailulaiksi vuodelta 2005. Kyseinen teksti löytyy lentotoimintalupaa käsittelevän pykälän yksityiskohtaisista perusteluista ja vetää aika vahvasti yhtäläisyysmerkit verottajan ja ilmailulain tulkinnalle "kaupallisuuden" osalta. En tiedä mitä lainsäätäjän mielessä on ollut tekstiä laadittaessa, mutta toisaalta minusta ei tunnu kovin kestävälle ajatus siitä, että mietittäessä mikä on kaupallista ilmailua luettaisiin ko. yksityiskohtaisista perusteluista vain tiettyä tulkintaa tukeva osa. Valitettava tosiasia lienee kuitenkin se, että asiasta on hyvin vähän kunnollisia viranomaispäätöksiä - oikeuskäytännöstä puhumattakaan.

 

Miksi minulla on päässäni vahva mielikuva siitä, että verottaja olisi määrännyt taannoin erään ilmailuun liittyvän yhdistyksen jäsenmaksuista suoritettavan arvonlisäveroa?

 

Suurehkoon eteläsuomalaiseen laskuvarjokerhoon tehtiin joitakin vuosia sitten verotarkastus. Sen seurauksena verottaja oli sitä mieltä, että ko. seuran jäsenmaksu on tosiasiassa vastiketta palvelusta. Päätös oli ilmeisen huonosti ja asiantuntemattomasti tehty ja se kumottiin sittemmin.

 

Harri

[Erkki Pulkkinen 0]

...

 

Mitä taas tulee tulkintoihin siitä mikä on "kaupallista lentotoimintaa" ilmailua säätelevän erityislainsäädännön näkökulmasta, niin oikeastaan ainoa edes jollakin tavalla asiaa määrittelevä teksti löytyy hallituksen esityksestä ilmailulaiksi vuodelta 2005. Kyseinen teksti löytyy lentotoimintalupaa käsittelevän pykälän yksityiskohtaisista perusteluista ja vetää aika vahvasti yhtäläisyysmerkit verottajan ja ilmailulain tulkinnalle "kaupallisuuden" osalta. En tiedä mitä lainsäätäjän mielessä on ollut tekstiä laadittaessa, mutta toisaalta minusta ei tunnu kovin kestävälle ajatus siitä, että mietittäessä mikä on kaupallista ilmailua luettaisiin ko. yksityiskohtaisista perusteluista vain tiettyä tulkintaa tukeva osa. Valitettava tosiasia lienee kuitenkin se, että asiasta on hyvin vähän kunnollisia viranomaispäätöksiä - oikeuskäytännöstä puhumattakaan.

 

Harrilta tuli hyvä ja kohtuullisen kattava tiivistelmä yhdistyksen verotuksesta.

 

Noille lakiesityksillä ei taas ole hirveästi painoarvoa kuinka asia pitäisi tulkita. Käytännössä verottaja on asiantuntija verotuksessa ja Trafi sekä EASA ovat asiantuntijoita liikennepuolella, verottaja ja liikennepuoli tekevät omat sääntönsä ja niiden välille ei edes pyritä saamaan yhtäläisyyttä.