Väitös: Hornet-lentäjillä on vanhojen miesten niskat

[Antti Asikainen 1]

Kaikki ilmavoimien sotilaslentäjät kärsivät uransa aikana jostain työperäisestä tuki- ja liikuntaelinoireesta. Lähes kolmannes kokee oireestaan jatkuvaa haittaa. Joka kymmenennellä suihkukonekoulutuksen läpäisseellä todetaan niskaongelma, joka luokitellaan ammattitaudiksi. Tiedot ilmenevät Harri Rintalan sotatieteiden väitöskirjasta, joka tarkastetaan huomenna perjantaina Maanpuolustuskorkeakoulussa. - - "25–30-vuotias lentäjä voi olla jo 70-vuotiaan tasolla niskarappeuman suhteen", Rintala sanoo.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/V%C3%A4it%C3%B6s+Hornet-lent%C3%A4jill%C3%A4+on+vanhojen+miesten+niskat/a1305623606982

 

Jutussa mainitaan myös, että jopa 43 % lentäjistä on ollut uransa aikana riippuvainen tupakasta tai nuuskasta.

[Mikko Maliniemi 5]

Jutussa mainitaan myös, että jopa 43 % lentäjistä on ollut uransa aikana riippuvainen tupakasta tai nuuskasta.

 

Kun kavereita seuraa, tuntuu äkkiseltään, että nuuskan kohdalla tuo 43% ei edes riitä 

[O-P Pietila 1]

Tuskin tuo nuuskan käyttö rajoittuu ilmavoimien puolelle. Ruotuväessä tuntui kaikilla skappareilla olevan jatkuva nuuskamälli huulessa.

[Jaakko Kuusisto 3]

tutkija on tehnyt  naurettavan vertauksen;

"25–30-vuotias lentäjä voi olla jo 70-vuotiaan tasolla niskarappeuman suhteen", Rintala sanoo.

 

itse olen 70-vuotias ja niska on kunnossa. jos niskat noilla 25-30 vuotiailla on vastaavassa kunnossa, on asiat hyvässä mallissa.

Ymmärrän kyllä tuon yskän, mutta tutkijan vertaus ontui

[Tarmo Kallio 249]

Eikö Hornet lentäjät voisi käyttää HANS niskatukea ? Jopa täsmälleen sama tuki voisi olla ok, mitä formulakuskit käyttävät. Kiinnityspisteet vaan kypärään.

[Jouni Kiuru 10]

Eikö Hornet lentäjät voisi käyttää HANS niskatukea ? Jopa täsmälleen sama tuki voisi olla ok, mitä formulakuskit käyttävät. Kiinnityspisteet vaan kypärään.

 

Vois varmasti. Helpostikkin. Mutta vois myös olla, että vastustajan pitäminen näkökentässä ilmataistelussa hankaloituisi oleellisesti ellei jopa muodostuisi mahdottomaksi... Eli tilanne voi olla, että pilotti joutuu vastustajan nähdäkseen kääntämään päänsä yhtäaikaa äärimmilleen sivulle ja ylös/taakse, kääntämään pään toiselle sivulle pitäen sen samalla taakse taivutettuna ja tämä kaikki 5-9 g:n alaisena samalla tietenkin konetta ohjaten ja nopeasti mittareita vilkuillen... Olipas hankalasti selitetty. No tätä voi kokeilla kotikonstein sitomalla pari 20kg levypainoa pään päälle ja liikuttamalla päätä ääriasentoihin 15-30min ajan... 

[Janne Kuutti 4]

Vois varmasti. Helpostikkin. Mutta vois myös olla, että vastustajan pitäminen näkökentässä ilmataistelussa hankaloituisi oleellisesti ellei jopa muodostuisi mahdottomaksi... Eli tilanne voi olla, että pilotti joutuu vastustajan nähdäkseen kääntämään päänsä yhtäaikaa äärimmilleen sivulle ja ylös/taakse, kääntämään pään toiselle sivulle pitäen sen samalla taakse taivutettuna ja tämä kaikki 5-9 g:n alaisena samalla tietenkin konetta ohjaten ja nopeasti mittareita vilkuillen... Olipas hankalasti selitetty. No tätä voi kokeilla kotikonstein sitomalla pari 20kg levypainoa pään päälle ja liikuttamalla päätä ääriasentoihin 15-30min ajan... 

Hornet lentäjä pääsee vähän helpommalla, koska koneen suurin sallittu kuormituskerroin on +7,5 g:tä. Lentäjän päässä olevia varusteita (happinaamari, kypärä varusteineen jne.) pitäisi saada entistä kevyemmäksi niskojen säästämiseksi.

[Sami Virkkula 0]

No tätä voi kokeilla kotikonstein sitomalla pari 20kg levypainoa pään päälle ja liikuttamalla päätä ääriasentoihin 15-30min ajan... 

 

Kannattaa muistaa että >5g ei ole jatkuva tila edes näytöslentämisessä joka kestää reilu 5min.

[Jouni Kiuru 10]

Kannattaa muistaa että >5g ei ole jatkuva tila edes näytöslentämisessä joka kestää reilu 5min.

 

Tokitoki. Ilmiselvästi viestissäni oli hymiöitä liian vähän. Mutta oikeasti nuo ilmataisteluharjoituslennot kestävät keskimäärin n. 45min josta toimintaa harjoitusalueella on tuo 15-30min, ei tokikaan jatkuvaa yli 5g:tä... Toinen kotikonsti on mennä esim. Venäjälle ja vuokrata MiG-kyyti...

 

[Aki Salmela 0]

Hornet lentäjä pääsee vähän helpommalla, koska koneen suurin sallittu kuormituskerroin on +7,5 g:tä.

 

Lentäjä voi tilanteen vaatiessa poistaa rajoittimen käytöstä ja ylittää 7.5 g. Lennon jälkeen täytyy tällöin kuitenkin suorittaa hieman laajempi tarkastus.

[Arne Wallen 72]

No vakuutusyhtiöitten sopiman mukaan rappeutuminen alkaa siinä 20 ikävuoden jälkeen vaikkei olisi lentokonetta nähnny ikunansa.Saas nähdä miten tuokin tutkimus vaikuttaa sitten aikanaan jos joku Hornettikuski ajaa polkupyörällä nurin ja loukkaantuu, kyselee vapaajan vakuutuksesta korvauksia ja yllättyy.

Ikäviä nämä kaikenmaailman varmat tutkimukset.Toivon tosin ettei kukaan kaadu, tipu tms.

[Tuomas Eronen 52]

Lentäjä voi tilanteen vaatiessa poistaa rajoittimen käytöstä ja ylittää 7.5 g. Lennon jälkeen täytyy tällöin kuitenkin suorittaa hieman laajempi tarkastus.

 

Kerrotko vähän lisää, kuulostaa kiinnostavalta.. Koneella voi siis vetää rajattomasti geetä? Mikä tuo "hieman laajempi tarkastus" oikein on?

[Laura Ahonen 0]

Pahimmassa tapauksessa se kai tarkoittaa sitä, että tarkistetaan koko pelto, että kaikki koneen osat on korjattu talteen.

[Aki Salmela 0]

Koneella voi siis vetää rajattomasti geetä? Mikä tuo "hieman laajempi tarkastus" oikein on?

 

Ei. Suurin sallittu kuormituskerroin on muistaakseni 9-10 g. Limiterin voi laittaa hätätilanteissa hetkellisesti pois päältä joystickista "ylösvedon" aikana ja kun tikku taas palautuu lähelle neutraalia limiter aktivoituu. Ylityksestä tallentuu AMI-koodi, mistä tekniikka saa tiedon ellei lentäjä kehtaa kertoa 

 

Laajemmalla tarkastuksella tarkoitan, että mm. koneen pintapanelit, niitit ja mahdolliset polttoaine- ja nestevuodot syynätään tarkemmin kuin tavallisesti ryppyjen yms. varalta, sekä ulkopuolelta että mitä luukuista näkee sisälle.

[Olli Luoma 80]

No vakuutusyhtiöitten sopiman mukaan rappeutuminen alkaa siinä 20 ikävuoden jälkeen vaikkei olisi lentokonetta nähnny ikunansa.Saas nähdä miten tuokin tutkimus vaikuttaa sitten aikanaan jos joku Hornettikuski ajaa polkupyörällä nurin ja loukkaantuu, kyselee vapaajan vakuutuksesta korvauksia ja yllättyy.

Ikäviä nämä kaikenmaailman varmat tutkimukset.Toivon tosin ettei kukaan kaadu, tipu tms.

Terve!

Tästä on uudessa Suomen Kuvalehdessä pitkä artikkeli ja tuo sinun mainitsema asia on jo otettu huomioon. Mielestäni aika karmeata. Valtionkonttori on aika käsittämätön paikka korvausten suhteen. Omalle kohdalle ei yhdeksän vuoden palvelusuralla onneksi mitään sattunut.

 

Lainaus, Suomen Kuvalehti 48/12. "Poikkeuksellisen suuri G-rasitus ei ole riittävä näytöksi vakuutusoikeuden asiantuntijoille. Ammattitautia ei ole myönnetty hajonneesta selkärangasta. "On katsottu, että selkärankani rappeuma on ollut geneettistä, miehen heikkoutta. Kaularangan tutkimuksissa 1999 selvisi, ettei Harajärven suvussa esiinny rangan ennenaikaista rappeumaa. Harajärvi varautuu vuosien valituskierteeseen: Valtionkonttori, Työterveyslaitos, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus, korkein oikeus, Eduskunnan oikeusasiamies, EU-tuomioistuin. "Tapaukseni ei ole ainutlaatuinen", Harajärvi sanoo."

 

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

Edit: lisäsin lainauksen SK:sta

[Arne Wallen 72]

Jeps juuri näin vaikkei pitäisi, eli minäitse tipahdin aikanaan päälleni, olin aivan varma että kyseessä tapaturma, suureksi murheekseni löytyi kuitenkin joku aikanaan tehty tutkimus josta voi päätellä että rappeutuminen tosiaan alkaa siinä 20 paikkeilla ja sen perusteella vakuutusyhtiö voi evätä kaiken korvauksen koska olet muutoinkin muussina siinä 40 kympin korvilla.

Löytyy kotoa jonkun rohvessoorin tekemä tutkimus jos joku haluaa tuon nimen tietää, tuohon nuo yhtiöt nojaavat ja hylkäävät kaiken, lähes.

Löytyy toki poikkeuksia, aikanaan eräs sikafarmari lausui kun pahoittelin sikalan paloa ja satakunta possua meni, lausui tuo" ei hätää", istun xx vakuutus yhtiön hallituksessa.

[Sami Virkkula 0]

Miten muilla mailla asia on, esimerkiksi ruotsalaisilla?

[Arttu Mäkelä 0]

HANS on suunniteltu estämään niskan- ja kallonpohjanvammojen syntymistä törmäystilanteissa, joissa kuljettajan pää pyrkii taipumaan eteen, sivulle tai sekä että. Näin ollen siitä ei ole mitään hyötyä sotakoneen normaalissa G-voimia aiheuttavassa liikehdinnässä. Päinvastoin siitä vaan aiheutuisi lisärasitusta hartianseudulle tuen aiheuttaman lisäpainon vuoksi. Toki törmäyksessä maapalloon tai heittoistuinhypyssä pään unohtuessa jalkojen väliin se toimisi tarkoituksenmukaisesti, mutta yleensä varsinkin ensin mainitussa tilanteessa kaularangan- tai kallonpohjanvammojen ehkäisemisellä ei lentäjälle paljon jatkoaikaa saavuteta...

 

Kuten joku jo totesikin varusteiden edelleen keventämisellä ja hartiaseudun/niskan lihaksiston kunnosta huolehtimalla tilannetta voidaan parantaa. Toki jos joku keksisi HANS-tuesta ilmailuun soveltuvan mallin, jossa jonkinlainen aktiivinenjärjestelmä pystyisi auttamaan kypärän ja pään painon aiheuttaman rasituksen vähentämisessä, tilanne voisi olla toinen!

 

Eikö Hornet lentäjät voisi käyttää HANS niskatukea ? Jopa täsmälleen sama tuki voisi olla ok, mitä formulakuskit käyttävät. Kiinnityspisteet vaan kypärään.

[Tuomo Seppälä 0]

Toki jos joku keksisi HANS-tuesta ilmailuun soveltuvan mallin, jossa jonkinlainen aktiivinenjärjestelmä pystyisi auttamaan kypärän ja pään painon aiheuttaman rasituksen vähentämisessä, tilanne voisi olla toinen!

 

Niin. Sellainen systeemi tuli mieleen, että kypärä voisi olla kiinnitettynä eräänlaisin remmein koneeseen. Nämä remmit johtaisivat yksinkertaisille sähkömoottoreille jotka voivat kiristää tai löysätä vastusta, ja mottorit toimisivat G-voima-ohjattuna. Eli kun konetta lähdetään kaartamaan vaikkapa oikealle, vaikuttavat voimat yrittävät kääntää päätä vasemmalle. Tällöin oikean puoleinen moottori lisäisi kiristystä remmissä joka estäisi pään kääntymistä vasemmalle. Tämä ratkaisu ei tietenkään poista G-kuormitusta kokonaan, mutta voisi vähentää sitä merkittävästi. Toisaalta ohjaaja voi pyörittää päätään melko vapaasti, koska moottorit eivät kiristä liikaa. Kiristyksen määrää voisi säädellä helposti lennossa. Eikä lisäpainoa tulisi ohjaajan kypärään tai varusteisiin juuri ollenkaan, sillä raskaat osat kuten moottorit ovat koneen rungossa. Heittoistuin tilanteessa remmit joko irtoaisivat tai koko paketti olisi kiinni istuimessa.

 

Yksinkertaisemmin tuon saman idean voi toteuttaa kiinnittämällä ohjaajan kypärä koneen runkoon kuminauhoilla . Idea on sama, mutta moottorikiristyksessä vastus on dynaaminen tilanteen mukaan. Ja olisihan tuollaisen laitteiston toteuttaminen olemassa olevaan kalustoon on varmasti vaativaa mutta tulipahan vaan mieleen.

 

-tuomo

[Arttu Mäkelä 0]

Tässä kohtaa olisi varmasti syytä paneutua hiukan syvällisemmin lennonteoriaan ja etenkin lentokoneeseen vaikuttaviin voimiin ja niiden suuntiin. Todettakoon kuitenkin vain että sotilaskoneella liikehdittäessä ei "sivuttaisia" voimia juuri esiinny (toivottavasti).  

 

Esittämässäsi tapauksessa kuormituskerrointa kuvaava arvo eli G-voima (nostovoima painovoiman monikertoina) suuntautuu koneen kaartosuunnasta riippumatta koneen pystyakselin suuntaisesti ja vaikuttaa ohjaajan kypärään ja sen sisällä olevaan sipuliin samansuuntaisesti eli päästä hanuriin...

 

Kilpa-autossa kallistettuja ovaaliratoja lukuunottamatta päähän kohdistuvat G-voimat (tässä tapauksessa kansanomaisesti keskipakoisvoima tai oikeastaan kilpaistuimen vuoksi aistittava "tukivoima") suuntautuvat kuvaamallasi tavalla suoraan sivulle riippuen mekaanisen- ja aerodynaamisenpidon mahdollistamista kaarrenopeuksista ja ovat parhaimmillaan luokkaa +/-3G:tä. Ja kuten edellisessä viestissä totesin, HANS-tuella ei ole mitään tekemistä kuljettajan niskalihasten säästämiseksi ennen kuin rysähtää...

 

Niin. Sellainen systeemi tuli mieleen, että kypärä voisi olla kiinnitettynä eräänlaisin remmein koneeseen. Nämä remmit johtaisivat yksinkertaisille sähkömoottoreille jotka voivat kiristää tai löysätä vastusta, ja mottorit toimisivat G-voima-ohjattuna. Eli kun konetta lähdetään kaartamaan vaikkapa oikealle, vaikuttavat voimat yrittävät kääntää päätä vasemmalle. Tällöin oikean puoleinen moottori lisäisi kiristystä remmissä joka estäisi pään kääntymistä vasemmalle.

 

-tuomo

[Kalle Rantanen 64]

Mikä yleensäkään on loppujen lopuksi tuollaisen perinteisen kypärän tarve, kun maskin, tähtäimet yms. voinee kiinnittää kuskin päähän muutenkin? Heittoistuinhypyt on toki kriittisiä tilanteita, mutta eiköniissäkin suurempi riski ole ilmavirta, eikä niinkään pään kolinat?

 

Jaa, minä en kyllä haluaisi hypätä ilman kypärää, matkalla ohjaamosta maahan on ihan riittävän monta mahdollisuutta kolauttaa kallisarvoinen pääkoppansa johonkin. Lisäksi uskoisin, että kypärä on aika lailla tukevin mahdollinen kiinnityspiste esim visiirille.